kiitos
Seppo Miettinen
> Mistähän tulee sanonta "myy kuin häkä"?
Nykysuomen sanakirjan esimerkit häkä-sanan kuvaannollisesta käytöstä alkavat
lauseella "Viina menee päähän kuin häkä", ja tämäntapaista lienee
alkuperäinen vertauskuvallisuus ollut. On siis sanottu, että jokin vaikuttaa
ihmiseen kuin häkä (hiilidioksidi, CO), joka tunnetusti saa nopeasti aikaan
sekavan olon.
Myöhemmin on syntynyt abstraktimpaa kuvaannollisuutta, jossa on mukana
oikeastaan vain nopean vaikuttamisen ajatus tai vielä abstraktimmin nopeuden
ajatus. Vaikka "Nykänen" mainitseekin lähinnä tuota alkuperäistä käyttöä
lähellä olevia esimerkkejä, siinä on myös lause "Toinen auto ajoi täyttä
häkää [= vauhtia] perässä" (hakasuljehuomautus alkutekstissä). Tässä
esimerkissä voisi tietysti nähdä sellaistakin kuvaannollisuutta, että
autosta tulee paljon häkää polttoaineen epätäydellisen palamisen takia, tai
sellaista, jossa viitataan sodanaikaisiin häkäpönttöihin, mutta ehkäpä
kuitenkin kyse on vain sanonnaksi muuttuneesta ilmauksesta "täyttä häkää",
jossa ei enää juurikaan ole vertauskuvallisuutta.
Ilmaus "myy kuin häkä" on kai kehittynyt sentapaisesta ilmauksesta kuin "myy
täyttä häkää" ja kuvastanee sitä, että häkä-sanan konkreettinen merkitys on
kokonaan haihtunut. Häkäähän ei juurikaan myydä, koska sille ei ole
kysyntää.
Lausekkeella "kuin häkä" löytyy Googlesta kymmenisen tuhatta osumaa, joista
osa on tyyppiä "menee (johonkuhun) kuin häkä" mutta melkoinen osa
toisentyyppisiä, esimerkiksi "toimii kuin häkä". Vaikka "myy kuin häkä"
vielä voitaisiin ajatella syntyneeksi ajatuksesta "menee yleisöön kuin
häkä", siinä siis todennäköisesti on kyse vain nopeuden kuvaamisesta
häkä-sanalla. "Toimii kuin häkä" onkin sitten jo sellainen, että "häkä" on
vain yleinen vahvistussana, vaikka voisihan ajatella senkin perustuvan
alkuperäiseen ajatukseen hään tehokkaasta - suorastaan tappavan
tehokkaasta - vaikutuksesta ihmiseen.
--
Jukka K. Korpela ("Yucca")
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Varokaa, kyseessä on ilmeisesti vale-Korpela!
Häkä ja hiilidioksidi ovat aivan eri aineita. Häkä tappaa
pieninäkin pitoisuuksina nopeasti.
Osmo
Juu, joku ehkä huomasikin merkinnästä CO, että tarkoitin hiilimonoksidia.
Seppo Miettinen
> Häkä tappaa
> pieninäkin pitoisuuksina nopeasti.
Juu ...... muistelen että hengitysilman mukana ihmisen keuhkoon
päästessään häkä syrjäyttää veressä olevaa happea noin 200-
kertaisesti. Siksi se on niin vaarallista.
yst. terv. J.M.
Osmo R kirjoitti:
yst. terv. J.M.
Mitähän tuo tarkoittaa? Yksi häkämolekyyli "syrjäyttää" 200 happimolekyyliä,
vai jotain muuta?
- k
Minun mielipiteeni (josko ketä kiinnostaa) tuosta on juuri tuo
vertaus joka konkretisoituu noihin puukaasumoottoreihin.
Perustelen näkemykseni sillä, että on melkolailla luonnollista,
että monien sanontojen etymologia on aivan käsinkosketeltavassa
maailmassa ja sen tapahtumissa.
Esimerkiksi, ei mitenkään ole mahdotonta, etteivätkö jonkun
"Jokisen" eväät olisi joskus "levinneet". Etc. ...
>Ilmaus "myy kuin häkä" on kai kehittynyt sentapaisesta
>ilmauksesta kuin "myy täyttä häkää"...
Vaikuttaa mitä todennäköisimmältä.
-gs-
Valitettavasti en tiedä. Suurinpiirtein tuollaisena olen asian
kuullut.
Joku luultavasti osaa varmentaa tai kumota asian.
yst. terv. J.M.
> Juu ...... muistelen että hengitysilman mukana ihmisen keuhkoon
> päästessään häkä syrjäyttää veressä olevaa happea noin 200-
> kertaisesti. Siksi se on niin vaarallista.
> Mitähän tuo tarkoittaa? Yksi häkämolekyyli "syrjäyttää" 200
> happimolekyyliä,
> vai jotain muuta?
> Valitettavasti en tiedä. Suurinpiirtein tuollaisena olen asian
> kuullut.
Yksi hiilimonoksidimolekyyli syrjäyttää hemoglobiinimolekyylissä yhden
happimolekyylin. Vaarallisuus tulee siitä, että hiilimonoksidin affiniteetti
hemoglobiiniin on paljon suurempi kuin hapen, jolloin pienikin pitoisuus
häkää hengitysilmassa riittää. En tiedä, onko tuo affiniteettisuhde 200
mutta voisi hyvinkin olla.
Tapsa
http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/kaasut/hiilidioksidi.html
-Pentti