Kaksi m-kirjainta sydämessä, oli Re: Illan kevennys
Marko Koivuniemi
> Jos et ole tietoinen, niin kerron sinulle salaisuuden. Nykykieliopissa
> voidaan käyttää kahta mm kirjainta sydämessä.
>
> Kiitos että sain neuvoa sinua. Siunausta.
Itse en ole moiseen asiaan törmännyt - voisikohan joku paremmin tietävä
valaista asiaa?
--
T:pi Marko, ~~~ http://marko.koivuniemi.info/ ~~~
timaarit
> markku wrote:
>
>> Jos et ole tietoinen, niin kerron sinulle salaisuuden. Nykykieliopissa
>> voidaan käyttää kahta mm kirjainta sydämessä.
>>
>> Kiitos että sain neuvoa sinua. Siunausta.
>
>
> Itse en ole moiseen asiaan törmännyt - voisikohan joku paremmin tietävä
> valaista asiaa?
Olisin itsekin kiinnostunut tietämään että milloin mm:stä (eli
tupla-m:stä) on tullut kirjain.
Ja että mistä lähtien sydämestä on siis voitu kirjoittaan sydämmmmestä
(kahdella mm:llä siis). Tällä markulla taitaa olla ihan omat säännöt
kieliopin(kin) suhteen.
Timo
H. Markus Lang
Marko Koivuniemi wrote:
>> Jos et ole tietoinen, niin kerron sinulle salaisuuden. Nykykieliopissa
>> voidaan käyttää kahta mm kirjainta sydämessä.
>>
>> Kiitos että sain neuvoa sinua. Siunausta.
>
> Itse en ole moiseen asiaan törmännyt - voisikohan joku paremmin tietävä
> valaista asiaa?
Nykysuomen oikeinkirjoituksessa sydämeen ym. taivutusmuotoihin
kirjoitetaan yhä yksi m-kirjain. Kirjoitettu muoto "sydämmen" on
murteellinen aivan kuten esimerkiksi "morsiammen".
Sekä CD-Perussanakirjassa (1997) että Kielitoimiston sanakirjassa (2006)
huomautetaan kuitenkin _ääntöasusta_, että taivutusmuodoissa ääntyy joko
-m- tai -mm-.
Lospuki vielä perjaintai kevenyksiä:
ILMOITUKSIA, JOITA NÄHTY KAUPASSA:
- Gogacolaa, 1,5l pullo
- Mämmiä saatana! (saatavana) mainos kaupan ikkunassa
- Mansi- ja mustikoita (aivan huippu!)
- Äidinpakastus pusseja
- Roilerinleike
- Naistennahka hanskat
- Kodinkoneliike mainostaa: Pakastinarkku ja ruhonleikkaaja
- lasten päästä vedettävä sänky
- Abbelsiineja
- Joulukusimyynti
- Mahdolliset puutteet ja virheet hinnassa huomioitu
- Tamppoonitarjous, koot mini, maxi ja meedio
- Äitiys-hortsit
- Kissanliha pullia
- Torin kalamyyjä mainostaa: Tuoretta mulkkua (muikkua)
- Torin kahvilanpitäjä mainostaa: Luteeton piirakka (Gluteeniton)
- Mainos tienvarressa: "Poikkeaville kukkia"
RAVINTOLA- JA KAHVILASANASTOA:
- Kasvisgranaatti (gratiini)
- Reindeer Balls (Poron pallit!! Eli siis lihapullia haettu)
- Mummonliha pullia lapsille
- Välilihapihivi (välikyljyspihvi)
- Pitsalaissi ja cocis (pizza slice)
- pitsa-clisee (pizza slice)
- Jättipäivän pizza (Päivän jättipizza)
- Ilmoitus turkkilaisten ravintolan ikkunassa: "Sulettu, ei kanata!"
KOULUN RUOKALASSA:
- Ruohoripuliperunoita
- Paistettua tuskaa (turskaa)
- Kalaa ja vakokastiketta
MAINOKSIA LEHDISTÄ, TV:stä
- Kuolinilmoitus lehdessä: Syvästi kaivaen, lastenlastenlapaset
- Lehti: "Lindhin murhasta pidätettyä vartioidaan itsemurhan
ehkäisemisen välttämiseksi"
- Asuntoilmoitus: 3 huonetta, keittiö,
kakkahuone ja kylpyhuone (olisiko kuitenkin takkahuone...)
- TV: "Kursk edelleen merenpohjassa. Ankkureina Leena Kaskela ja Urpo
Martikainen."
- Lehden otsikko: "Siniristipillumme liehuivat itsenäisyyspäivänä"
- Mainos lehdessä: "Yllätä vaimosi, lähde matkalle!"
- Lehden kuvateksti: "Timo TA Mikkonen ja hänen perseensä" (Perheensä)
- Mainos TV:ssä (Mummot ja papat siemailevat kahvia puutarhassa):
"Päättäkää päivänne K-kaupan kahvilla!"
Jukka K. Korpela
> Nykysuomen oikeinkirjoituksessa sydämeen ym. taivutusmuotoihin
> kirjoitetaan yhä yksi m-kirjain.
Valitettavasti.
> Kirjoitettu muoto "sydämmen" on
> murteellinen aivan kuten esimerkiksi "morsiammen".
Murteellinen? Ei kai sentään. Murrehan on kielen puhuttu muoto, jota
kirjoitetaan vain poikkeuksellisesti. Murteille ei ole virallisia
oikeinkirjoitusjärjestelmiä, ja murrekirjallisuus käyttänee osittain
yleiskielen kirjoitustapoja soveltuvin osin, osittain tarkemmin ääntämystä
vastaavia kirjoitustapoja. Niinpä murrepakinassa tms. saatettaisiin hyvin
kirjoittaa "mm" silloin, kun ääntämyksessä on kaksoiskonsonantti, vaikka
yleiskielen ortografiassa on "m". Mutta missähän murteessa esiintyy "d"
tässä sanassa? Eiköhän sana ole "syrämmen" tai "syvämmen" tms.
> Sekä CD-Perussanakirjassa (1997) että Kielitoimiston sanakirjassa
> (2006) huomautetaan kuitenkin _ääntöasusta_, että taivutusmuodoissa
> ääntyy joko -m- tai -mm-.
Omituinen huomautus. En ole tähän ikään kuullut kenenkään ääntävän
sydän-sanan muodoissa yhtä m:ää muuten kuin tietoisesti pelleiltäessä (kuten
jossakin parodisessa renkutuksessa). Voin kyllä _kuvitella_, että suomea
vieraana kielenä oppinut lausuu sanan kirjoitusasun mukaisesti, mutta eipä
siis ole korviini sattunut. Väite kuulostaa kehnolta selittelyltä, jossa
yritetään jotenkin perustella muka ääntämyksen vakiintumattomuudella vanhaa
oikeinkirjoitussääntöä (tai väärinkirjoitussääntöä, miten nyt haluttaneenkin
tulkita ja sanoa).
> Lospuki vielä perjaintai kevenyksiä:
Taisivat olla netissä kiertävistä koosteista. Valitettavastihan vastaavia
"kevennyksiä" tulee vastaan ihan etsimättä ja pyytämättä joskaan ei enää
yllätyksenä.
Hervottomimpia oli mielestäni - kertokaa jos olette kuulleet tämän - eräässä
päivälehdessä (n. miljoona lukijaa) joitakin kuukausia sitten ollut
historiajuttu, jossa puhuttiin "Euroopan apeista". Lakattuani kierimästä
lattialla totesin, että kyse oli Tanskan kuningasparista, jolla oli paljon
lapsia, jotka menivät naimisiin muiden maiden kuninkaallisten kanssa.
Kirjoittaja ei siis tiennyt sanan "appi" merkitystä mutta vastaavasti myös
taivutti sen väärin.
--
Jukka K. Korpela ("Yucca")
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
FatHam
>
> Lospuki vielä perjaintai kevenyksiä:
Mainiota! Hyvät kevennykset ja hyvät naurut.
Jorma Moll
>.....Kirjoitettu muoto "sydämmen" on
> murteellinen .....
Meitä ainakin opetettiin suomen kielen tunneilla: sydämeen mahtuu vain
yksi ämmä.
Samaa olisivat saaneet opettaa yhteiskuntaopin tunneilla.
Perjantain kevennykset olivat tosi meheveä, meikäläiselle uusia lähes
kaikki. Kiitos.
yst. terv. J.M.
H. Markus Lang
Jukka K. Korpela wrote:
>> Nykysuomen oikeinkirjoituksessa sydämeen ym. taivutusmuotoihin
>> kirjoitetaan yhä yksi m-kirjain.
>
> Valitettavasti.
Muut ratkaisut olisivat - ainakin minusta - vielä valitettavampia.
>> Lospuki vielä perjaintai kevenyksiä:
>
> Taisivat olla netissä kiertävistä koosteista.
Kyllä. Nauroin muutamille ihan kuolakseni.
> eräässä päivälehdessä (n. miljoona lukijaa) joitakin kuukausia sitten
> ollut historiajuttu, jossa puhuttiin "Euroopan apeista".
(Appi tarkoittaa siis 'puolison isää'.)
Hiukan samanlaiseen ilmaukseen (kaksitulkintaiseen taivutusmuotoon)
törmäsin hiljattain taloustieteen oppikirjassa: tekstissä kirjoitettiin
toistuvasti "rahoitussokeista", vaikka tässä tapauksessa olisi ollut
selvempää kirjoittaa "rahoitusšokeista".
Toinen hauska sekaannus, jonka keksin aivan itse:
Sihteeri: "Mitä tälle Muttisen jutulle tehdään?"
Lakimies: "Pane sikaani!"
(Tarkoitti: "Laadi šikaanivalitus!")
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/
Karvinen
>
> Lospuki vielä perjaintai kevenyksiä:
>
> ILMOITUKSIA, JOITA NÄHTY KAUPASSA:
>
Tuo viimeksimainittu varmaankin ektoplasman vuotojen varalta.
t: Karvinen
Jukka K. Korpela
>>> Nykysuomen oikeinkirjoituksessa sydämeen ym. taivutusmuotoihin
>>> kirjoitetaan yhä yksi m-kirjain.
>>
>> Valitettavasti.
>
> Muut ratkaisut olisivat - ainakin minusta - vielä valitettavampia.
Jos kirjoitusasu korjattaisiin ääntämyksenmukaiseksi, menettäisimme toki
yhden mahdollisuuden osoittaa kielen sääntöjen hallintaa. Kirjakielen
osaamistahan voi osoittaa erityisesti sillä, että kirjoittaa sääntöjen
mukaan silloinkin, kun kirjakieli on eri kannalla kuin puhekieli. Mutta
eiköhän mahdollisuuksia jäisi tarpeeksi. Ainoa oikea haitta muutoksesta
olisi se siirtymäkausi, jonka jokainen muutos aiheuttaa.
Sydän-sanan tilanne on sentään parempi kuin ruoka-sanan. Sydän-sanan
taivutuksen säännöt ovat yksiselitteisiä, kun taas ruoka-sanan taivutuksessa
"sallitaan" sekä "ruoan" että "ruuan", mutta annetaan aika selvästi
ymmärtää, että ääntämyksenvastainen "ruoan" on parempi. Kirjoitin sanan
"sallitaan" lainausmerkkeihin ironisessa tarkoituksessa. Kielenhuollossa
nimittäin usein puhutaan sallimisesta kuin suurena suopeutena ja
ystävällisyyttä kielenkäyttäjiä kohtaan, vaikka se yleensä merkitseekin,
että kielenhuolto kieltäytyy hoitamasta tehtäviään ja vastaamasta
kysymyksiin yksiselitteisesti.
>> eräässä päivälehdessä (n. miljoona lukijaa) joitakin kuukausia sitten
>> ollut historiajuttu, jossa puhuttiin "Euroopan apeista".
>
> (Appi tarkoittaa siis 'puolison isää'.)
Niinpä, ja nykymaailmassa usein myös avopuolisen isää. Mutta ei siis appea
ja anoppia yhdessä, vaikka näihin kyllä voidaan viitata sanalla
"appivanhemmat".
> Hiukan samanlaiseen ilmaukseen (kaksitulkintaiseen taivutusmuotoon)
> törmäsin hiljattain taloustieteen oppikirjassa:
Tässä tapauksessa kyse ei ollut kaksitulkintaisesta vaan väärästä
taivutusmuodosta. Sana "appi" taipuu e-vartaloisena (apen, apella jne.),
joten monikon taivutusmuodoissa on -i-, ei -ei-. Siis esimerkiksi "apista"
(appi : apen : apista kuten tuppi : tupen : tupista tai tuli : tulen :
tulista). Ei ole kummallista, ettei tällaista sanaa osata taivuttaa kovin
sujuvasti, koska eihän yksiavioisessa yhteiskunnassa ihmisellä ole useita
appia samalla kertaa, joskin voi olla appi ja entinen appi. Mahdollisuuksien
rajoissa on, että toisensa hyvin tuntevat ihmiset puhuvat apistaan toistensa
kanssa, mutta harvoinpa silloinkaan tarvitaan monikon obliikvisijoja.
H. Markus Lang
Jukka K. Korpela wrote:
> Jos kirjoitusasu korjattaisiin ääntämyksenmukaiseksi, menettäisimme toki
> yhden mahdollisuuden osoittaa kielen sääntöjen hallintaa.
Toisaalta kirjakielen järjestelmään luotaisiin uusi epäsäännöllisyys.
"Sydän" ei kuulu niihin sanoihin, joissa esiintyy vaihtelu -n : -mm-
(esim. "vasen", "parhain").
> Kirjakielen
> osaamistahan voi osoittaa erityisesti sillä, että kirjoittaa sääntöjen
> mukaan silloinkin, kun kirjakieli on eri kannalla kuin puhekieli.
Kirjakieli on oma kielimuotonsa, ja se on loppujen lopuksi sangen usein
eri kannalla kuin puhekielet.
> Kielenhuollossa nimittäin usein puhutaan sallimisesta kuin suurena
> suopeutena ja ystävällisyyttä kielenkäyttäjiä kohtaan, vaikka se yleensä
> merkitseekin, että kielenhuolto kieltäytyy hoitamasta tehtäviään ja
> vastaamasta kysymyksiin yksiselitteisesti.
Viranomaiset ovat nykyään lällyjä "palvelulaitoksia".
>> Hiukan samanlaiseen ilmaukseen (kaksitulkintaiseen taivutusmuotoon)
>> törmäsin hiljattain taloustieteen oppikirjassa:
>
> Tässä tapauksessa kyse ei ollut kaksitulkintaisesta vaan väärästä
> taivutusmuodosta. Sana "appi" taipuu e-vartaloisena (apen, apella jne.),
> joten monikon taivutusmuodoissa on -i-, ei -ei-.
Oletin, että olit tarkistanut asian sanakirjasta. CD-Perussanakirjassa
sallitaan myös (minunkin mielestäni) epäperäinen taivutustapa:
a p p i 7*B
(taivutus monikossa: appien, appeja t. appia, apeilla t. apilla jne.)
'puolison isä'.
yks. nom. appi
yks. gen. apen
yks. part. appea
yks. ill. appeen
mon. gen. appien
mon. part. appia
appeja
mon. ill. appiin
appeihin
On kuin tuossa olisivat sekaantuneet sanojen "sappi" ja "pappi"
taivutustyypit.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi En finne igen!
http://www.elisanet.fi/mlang/
fin
>
> Tässä tapauksessa kyse ei ollut kaksitulkintaisesta vaan väärästä
> taivutusmuodosta. Sana "appi" taipuu e-vartaloisena (apen, apella jne.),
> joten monikon taivutusmuodoissa on -i-, ei -ei-. Siis esimerkiksi
> "apista" (appi : apen : apista kuten tuppi : tupen : tupista tai tuli :
> tulen : tulista).
Perussanakirjan mukaan appi-sana taipuu monikossa:
appia tai appeja
appiin tai appeihin
apilla tai apeilla jne.
Jukka K. Korpela
>> Jos kirjoitusasu korjattaisiin ääntämyksenmukaiseksi, menettäisimme
>> toki yhden mahdollisuuden osoittaa kielen sääntöjen hallintaa.
>
> Toisaalta kirjakielen järjestelmään luotaisiin uusi epäsäännöllisyys.
Vaihtaisimme kirjoitetun ja puhutun yleiskielen epäsäännöllisen suhteen
siihen, että kirjoitetussa kielessä olisi samanlainen epäsäännöllinen
taivutus kuin puhutussa. Kyse ei siis olisi uudesta epäsäännöllisyydestä
vaan epäsäännöllisyyden vaihtamisesta toiseen, järkevämpään.
> "Sydän" ei kuulu niihin sanoihin, joissa esiintyy vaihtelu -n : -mm-
> (esim. "vasen", "parhain").
Mitä kummaa? Sehän nimenomaan kuuluu - paitsi ääntämyksenvastaisessa
oikeinkirjoituksessa.
> Kirjakieli on oma kielimuotonsa, ja se on loppujen lopuksi sangen
> usein eri kannalla kuin puhekielet.
Kyse on siitä, onko kirjoitettu yleiskieli eri kannalla kuin puhuttu
(huoliteltu) yleiskieli.
>> Tässä tapauksessa kyse ei ollut kaksitulkintaisesta vaan väärästä
>> taivutusmuodosta. Sana "appi" taipuu e-vartaloisena (apen, apella
>> jne.), joten monikon taivutusmuodoissa on -i-, ei -ei-.
>
> Oletin, että olit tarkistanut asian sanakirjasta.
Toki tarkistinkin sen Nykysuomen sanakirjasta, joka on luotettava lähde, kun
kyse on vanhojen sanojen taivutuksesta.
> CD-Perussanakirjassa
> sallitaan myös (minunkin mielestäni) epäperäinen taivutustapa:
>
> a p p i 7*B
> (taivutus monikossa: appien, appeja t. appia, apeilla t. apilla jne.)
Silkkaa hölmöilyä. Ymmärrän vielä jotenkin, että sallitaan moderni
kaupunkilaistaivutus alpi : alpin (pro alpi : alven), mutta eihän appi-sanan
monikon muotoja _tarvita_ kuin äärimmäisen harvoin, ja kyllä silloin voi
vaatia, että kielenkäyttäjä miettii asiaa ja jopa tarkistaa taivuksen, jos
kielikorva on tukossa. "Sallivuus" ei tässä auta mitään vaan vain lisää
sekaannuksia.
fin
> Scripsit H. Markus Lang:
>
>> "Sydän" ei kuulu niihin sanoihin, joissa esiintyy vaihtelu -n : -mm-
>> (esim. "vasen", "parhain").
>
> Mitä kummaa? Sehän nimenomaan kuuluu - paitsi ääntämyksenvastaisessa
> oikeinkirjoituksessa.
CD-Perussanakirjan mukaan:
s y d ä n 33 [taivutusmuodoissa: -m- t. -mm-] ...
Esimerkkilauseissa on käytetty vain m:llistä muotoa eikä
taivutusmalliinkaan ole listattu mm:llistä vaihtoehtoa.
H. Markus Lang
Helsinki Television wrote:
> CD-Perussanakirjan mukaan:
> s y d ä n 33 [taivutusmuodoissa: -m- t. -mm-] ...
>
> Esimerkkilauseissa on käytetty vain m:llistä muotoa eikä
> taivutusmalliinkaan ole listattu mm:llistä vaihtoehtoa.
Hakasulkeissa on ääntämisohje. Vrt. Kielitoimiston sanakirjan merkintä.
Erkki Nieminen
> - Mainos tienvarressa: "Poikkeaville kukkia"
>
Erkki
George Saraiste Jr.
>Scripsit H. Markus Lang:
>> Nykysuomen oikeinkirjoituksessa sydämeen ym.
>> taivutusmuotoihin kirjoitetaan yhä yksi m-kirjain.
>Valitettavasti.
Hmmm...? En ole lingvisti, mutta kielifriikki kuitenkin,
joten saanen ilmaista mielipiteeni.
Minun korvissani kuulosta (ja myös suussani tuntuu)
sydän sanan taivuttaminen sellaiselta, että siinä tuo
m-kirjain ikäänkuin puolitoistakertaistuu, elikä syntyy
puolipitkä äänne. Hieman samalla tavoin kuin viron
kielen k, p ja t -kirjainten kohdalla, kun ne kirjoitetaan
yksin kappalein.
Verratessani sanoja "sydämiä" ja "sydämeen" vaikkapa
sanoihin "mummo", "hummata" ja "rummuttaa", voi varmasti
jokainen huomata tietyn eron.
Quis on?
"Humaani hei, humaani hei"
[T.Rautavaara, tai sitten ei]
-gs-
George Saraiste Jr.
>
>Sihteeri: "Mitä tälle Muttisen jutulle tehdään?"
>Lakimies: "Pane sikaani!"
Juhh...
Mitä lienee tarkoitti mainosmies, joka keksi käyttä
sanaa "Virkistyskeidas".
Eipä ainakaan tainnut olla 'statilainen'.
Ja jos ei lukija huomaa, mikä tuossa on absurdia,
niin eipä sitten taida olla hänkään.
-gs-
PenttiL
Sydämeen ei ole perinteisesti mahtunut kahta ämmää - ja kolmea vielä
vähemmän.
-Pentti
H. Markus Lang
George Saraiste Jr. wrote:
> Hmmm...? En ole lingvisti, mutta kielifriikki kuitenkin,
> joten saanen ilmaista mielipiteeni.
"Kielifriikiksi" kirjoitat omituisen huonoa suomea. Onko Sinulla todettu
luku- ja kirjoitushäiriö?
> Minun korvissani kuulosta (ja myös suussani tuntuu)
Po. kuulostaa.
> sydän sanan taivuttaminen sellaiselta, että siinä tuo
Po. sydän-sanan.
> m-kirjain ikäänkuin puolitoistakertaistuu, [pilkkuvirhe] elikä syntyy
Po. ikään kuin, elikkä.
Et cetera.
Jukka K. Korpela
> Minun korvissani kuulosta (ja myös suussani tuntuu)
> sydän sanan taivuttaminen sellaiselta, että siinä tuo
> m-kirjain ikäänkuin puolitoistakertaistuu, elikä syntyy
> puolipitkä äänne.
Veikkaisinpa, että sinusta vain tuntuu siltä: silmäsi ohjaa kuuloaistimusten
tulkintaasi. Koska tiedät, että kirjoitusasussa on (tai pitää olla) "m",
korvasi kieltäytyy kuulemasta kaksoiskonsonanttia "mm" ainakaan ihan
tavallisena kaksoiskonsonanttina.
> Hieman samalla tavoin kuin viron
> kielen k, p ja t -kirjainten kohdalla, kun ne kirjoitetaan
> yksin kappalein.
Virossa k, p tai t luokitellaan käsittääkseni äänteellisesti suomen
kaksoiskonsonantteja vastaaviksi (paitsi sanan alussa, jossa ne ovat
yksinäiskonsonantteja), kun taas kk, pp ja tt ovat ylipitkiä.
> Verratessani sanoja "sydämiä" ja "sydämeen" vaikkapa
> sanoihin "mummo", "hummata" ja "rummuttaa", voi varmasti
> jokainen huomata tietyn eron.
En oikein ymmärrä, miten jokainen huomaisi "tietyn eron" _sinun_
verratessasi sanoja. :-)
Periaatteessahan asiaa voi tutkia mittaamalla, joskin käytännössä
mittaamisessa on omat vaikeutensa, mm. se, että äänteiden pituus _yleisesti_
riippuu äänteellisestä ympäristöstä kuten sijainnista sanan sisällä, sanan
kokonaispituudesta jne.
Hyvä kriteeri on toisaalta arvioida kielitajun mukaan, kumpi tuntuu
omituisemmalta, "sydämen" juuri näin lausuttuna (siis "men" kuten sanassa
"menen") vai "sydämmen" niin lausuttuna, että siinä on ihan hummaavan ja
rummuttavan mummon kaksois-ämmä.
Jani Miettinen
> Hyvä kriteeri on toisaalta arvioida kielitajun mukaan, kumpi
> tuntuu omituisemmalta, "sydämen" juuri näin lausuttuna (siis
> "men" kuten sanassa "menen") vai "sydämmen" niin lausuttuna,
> että siinä on ihan hummaavan ja rummuttavan mummon
> kaksois-ämmä.
Tässä voi toisaalta harhauttaa se, että lausumista on saatettu
mukauttaa jotenkin oikeaoppisen kirjoitusasun mukaan. Epäilen itse
toimineeni tällä tavoin.
Minusta noista kahdesta luontevammalta tuntuu lausuminen menen-
sanan alun tyylin, vaikkakin minäkin koen lausuvani sen mieluiten
siten kuin Georgekin sanoo itse tekevänsä: m on
puolitoistakertaistunut. Ei siis yhtä pitkä kuin hummata-sanassa,
eikä yhtä lyhyt kuin menen-sanan alussa, jos edellinen sana ei
pääty jäännöslopukkeeseen.
Sen sijaan jäännöslopukkeen jälkeisen m:n pituus tuntuu samalta,
eli näissä lausuisin m:n samalla tavalla "Sinne menen", "sydämen".
(Olisikohan tällaisesa kyse jopa jonkinlaisesta komprimmisista oman
alkuperäisen kielikirvan ja ns oikeaoppisuuden välillä: kun sanoo
jotain siltä väliltä, kuulija saa luvan päättää itse, kummasta on
kyse ja melkein kaikki ovat tyytyväisiä.)
--
V: No tietysti siksi, että niin on paljon helpompaa ja loogisempaa!
K: Miksi?
V: Kyllä kannattaa!
K: Kannattaako vastaus kirjoittaa ennen kommentoitavaa tekstiä?
Jukka Aho
> Minun korvissani kuulosta (ja myös suussani tuntuu)
> sydän sanan taivuttaminen sellaiselta, että siinä
> tuo m-kirjain ikäänkuin puolitoistakertaistuu,
> elikä syntyy puolipitkä äänne.
Aikaisempaa keskustelua lukiessani olin jo kommentoida jotain samasta
asiasta, mutta taisi tulla jokin muu kiire siihen kohtaan, joten jäi
kommentoimatta. Itse olen siis havainnut saman.
--
znark
IAP
wrote:
> Mitä lienee tarkoitti mainosmies, joka keksi käyttä
> sanaa "Virkistyskeidas".
Tarkoitit varmaankin sanoa "Mitä lienee tarkoittanut". (Korpelan lain
mukaan toisen kielivirheistä huomauttava tekee huomauttaessaan itse
kielivirheitä, joten jäädäänpä odottelemaan...)
> Eipä ainakaan tainnut olla 'statilainen'.
> Ja jos ei lukija huomaa, mikä tuossa on absurdia,
> niin eipä sitten taida olla hänkään.
En ole "statilainen", vaikka olenkin asunut melkein koko ikäni "statin
kuppeessa". Jos et kerro mikä siinä on absurdia, joudun huomauttamaan
muistakin tekemistäsi kielivirheistä!
- I
IAP
> - Mansi- ja mustikoita (aivan huippu!)
Tai pohjoisen tyyliin: Mansik- ja mustikkoja.
Tässä vielä yksi. K-market Koivutori joskus 1990-luvun alkupuolella:
talipalloja pikkulinnuille, Best Fried. Plakaatissa iloisesti
hyppeleviä talitinttejä.
- I
Teemu Likonen
> On Feb 2, 5:27 pm, "H. Markus Lang" <markus.l...@elisanet.fi> wrote:
>> - Mansi- ja mustikoita (aivan huippu!)
>
> Tai pohjoisen tyyliin: Mansik- ja mustikkoja.
Tuo Markuksen versio on hauskempi, koska siinä on marjojen sijasta kaksi
(kuvitteellista) koiperhoslajia.
IAP
wrote:
> "IAP" <i...@hotmail.com> writes:
> > En ole "statilainen", vaikka olenkin asunut melkein koko ikäni "statin
> > kuppeessa". Jos et kerro mikä siinä on absurdia, joudun huomauttamaan
>
Niinpä tietenkin. Tuo "skeidas" merkityksessä "skeidassa" taitaa
kuitenkin viitata enemmän tuonne Turkkuussen suuntaan. Ainakin Stadin
rajan väärällä puolella sanottiin vaikkapa että "Vie skeidas muualle".
Ei ole ostoskeitaita kuitenkaan vielä alkanut ilmestyä tienvarsille?
- I
IAP
wrote:
"Mansikkoja" ja "mustikkoja" ovat jo itsessään niin hauskoja, että kun
niitä kuulee, tekee mieli repiä hiukset päästään. Vaikka onhan
niissäkin oma logiikkansa: heitellään tikkoja, syödään mustikkoja.
- I
Teemu Likonen
> "Mansikkoja" ja "mustikkoja" ovat jo itsessään niin hauskoja, että kun
> niitä kuulee, tekee mieli repiä hiukset päästään. Vaikka onhan
> niissäkin oma logiikkansa: heitellään tikkoja, syödään mustikkoja.
Mites nyt silleen? Monissa sanoissa on eri vaihtoehtoja monikon
partitiivissa, genetiivissä ja joskus illatiivissakin. Toisia käytetään
enemmän kuin toisia, mutta hiuksia ei silti kannata repiä. "Mansikka" ja
"mustikka" kuuluvat Kielitoimiston sanakirjassa taivutusluokkaan 14,
jonka esimerkkisanana on "solakka".
Mika Pirhonen
>>> sanaa "Virkistyskeidas".
>
>> En ole "statilainen", vaikka olenkin asunut melkein koko ikäni "statin
>> kuppeessa". Jos et kerro mikä siinä on absurdia, joudun huomauttamaan
>
> Jakoi ehkä sen mielessään muotoon "virkisty, skeidas".
Tai ehkäpä kuitenkin kehoituksenomaiseen muotoon "Virkisty skeidas!".
Mika.
Jorma Moll
Ei taida liittyä enää aiheeseen:
Martti Lindqvist kirjoitti aikanaan Hesariin mainion kolumnin, jonka
otsikko oli "Koululaiskuri"
yst. terv. J.M.
phog...@abo.fi
Nykyään kuulemma harrastetaan paljon tuota ryhmäseksiä.
Mika Pirhonen
> Ei taida liittyä enää aiheeseen:
> Martti Lindqvist kirjoitti aikanaan Hesariin mainion kolumnin, jonka
> otsikko oli "Koululaiskuri"
Kuinkahan kauan tuosta mahtaa olla. Joku omast mielestään nokkela
öikänope jossain skoles joskus tuota viljeli kyl.
Mika.
Jukka K. Korpela
>> Martti Lindqvist kirjoitti aikanaan Hesariin mainion kolumnin, jonka
>> otsikko oli "Koululaiskuri"
>
> Kuinkahan kauan tuosta mahtaa olla. Joku omast mielestään nokkela
> öikänope jossain skoles joskus tuota viljeli kyl.
Muistelen 1960-luvulla lukeneeni Pikku jättiläisestä (tms.) lausahduksen
"Koululaiskuri tarvitsee koululaiskuria". Taisi olla vanha vitsi jo silloin.
j Pekka Mäkelä
Korpela otti ja tokaisi, jotta:
> Muistelen 1960-luvulla lukeneeni Pikku jättiläisestä (tms.)
> lausahduksen "Koululaiskuri tarvitsee koululaiskuria". Taisi olla
> vanha vitsi jo silloin.
>
Toki. Pikkusiskoni tosin väänsi tuon 70-luvun hengessä muotoon "ei,
vaan koululaiskuri tarvitsee taskulaskuria."
jPM
Topi Lajunen
> Toki. Pikkusiskoni tosin väänsi tuon 70-luvun hengessä muotoon "ei,
> vaan koululaiskuri tarvitsee taskulaskuria."
Ja koska kidan laki on kitalaki, niin kielen alla on alakitalaki.
-tl