--
Jari Laaksonen
A: Top posters.
Q: What is the most annoying thing on Usenet?
> Mistä on peräisin sanonta "ei tullut hullua hurskaammaksi"?
> Tiedän, mitä se tarkoittaa (eli ei paljoa viisastunut) mutta
> miksi "hurskaammaksi"?
Sanan "hurskas" vanha merkitys on 'viisas'. Eipä nyt ole etymologisia
sanakirjoja ja Lauri Hakulisen tutkimusta sanojen "vanhurskas" ja
"hurskas" alkuperästä käsillä, joten kommentoin vain toteamalla, mitä
Nykysuomen sanakirja sanoo, ja sitten heitän muistikuvien ja
spekulaation sekoitusta.
Nykäsen mukaan sanalla "hurskas" on kolme perusmerkitystä, ensimmäinen
se kaikille tuttu uskonnollinen merkitys, ja sitten:
"2. /murt./ tuhlaileva, rennon avokätinen; reima. - -
3. eräissä sanonnoissa: ymmärtäväinen, tietäväinen, viisas. | Siitä
ei tule hullua h:ammaksi t. sen h:ammaksi 'entisestään viisaammaksi'.
Pian h. hullummalla selän suuren soudattaapi. SL [=sananlasku].
Olut on oikia nimensä, / hyvä juoma h:hille KANT [=Kanteletar]."
Suomen kielen perussanakirjassa on olennaisesti sama lyhennettynä ja
hämärrettynä, kuten niin usein. Siinä on mm. ilmaisu hurskaan naaman
näyttämisestä liitetty sanontojen joukkoon, ja tavallaanhan se sanonta
onkin, mutta asiallisesti se kuuluu uskonnollisen merkityksen
erityiskäyttöön eikä suinkaan noiden muiden, vanhempaa merkitystä
heijastavien sanontojen joukkoon. Sehän tarkoittaa nimenomaan
tietämättömyyden teeskentelemistä!
Hämärähkö muistikuva on, että sanan alkuperä olisi germaaninen ja että
alkumerkitys on viitannut rajuun käyttäytymiseen, jopa riehumiseen tai
ylpeilyyn. Suomen kieleen sellainen onkin sopinut, koska
äännehahmoltaan sana voisi olla jopa äännemaalailusta syntynyt (vrt.
"korskea", "härski" [tosin tämä on Nykäsessä vain merkityksessä
'eltaantunut', ei merkityksessä 'häikäilemätön'], "porskuttaa" jne.
Myöhempi merkityksenkehitys onkin sitten vaikea ymmärtää, mutta ehkäpä
siihen on päädytty merkityksen 'uskonnollisista säännöistä kiihkeästi
kiinni pitävä' kautta. Tosin minulla on muistikuva, että
'ymmärtäväinen, viisas' olisi sitä vanhempi merkitys. Näiden
merkitysten välinen yhteys on oikeastaan asian selvin puoli.
Esiintyyhän niin juutalaisuudessa kuin kreikkalaisessa filosofiassakin
laajasti käsitys, jonka mukaan hyvä on tietoa. Sokrateen sanoin: joka
tietää, mikä on oikein, myös tekee oikein. Uskonnon alalla 'oikein
toimiva ja elävä' helposti samaistetaan 'Jumalan lain tietävän, uskon
säännöt ymmärtävän' kanssa.
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin
kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
--
----------------------------------------------------------
J. J. Marjanen
j...@pcuf.fi
http://www.pcuf.fi/~jjm/
Jari J. Laaksonen <jari.la...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:bdib22$p9c$1...@phys-news1.kolumbus.fi...