Ärsyttävät sanat
Antti Panula
täällä uutisryhmässä. Nyt on joutilas hetki moiselle hömpälle ja
turhantärkeydelle... Osa sanoista on selviä virheitä Suomen kieliopin
mukaan. Laitan sulkuihin oman vastineeni kyseiselle sanalle.
1. enään [enää]
2. asemesta [asemasta]
3. kropoliainen [karhea]
4. kroppa [vartalo, ruumis]
5. standardointi [standardisointi]
6. wanha [vanha]
7. aurora borealis, via dolorosa ja kaikki muut vastaavat [?, ?]
8. viitekehys [?]
9. tattis [kiitos]
10. internet [Internet]
Ja huomio, Jukka! Olen lukenut veppisivusi tarkkaan. Kunnioitan Sinua eräänä
Suomen tärkeimmistä kielenhuoltajista; mutta kuitenkaan et ole ainoa.
Harvoin saa lukea uutisryhmissä yhtä puhdasta suomen kieltä kuin Sinun
kirjoittamasi on. Siitä kannattaa olla ylpeä ja pitää kiinni. Huolestuttaa
ihan miten heikosti ihmiset asiansa ilmaisevat näin sähkoisten välineiden
avulla! Hyvä on, jos päivän aikana voi lukea yhdenkin tyylipuhtaan viestin
kirjoitusasultaan ja muiltakin ansioiltaan.
Surkea on myös useimpien ihmisten käsiala. Käsialan opettelussa tai sen
käytössä ei mielestäni ole kysymys oppimisesta lapsena, vaan laiskuudesta
aikuisiällä ja muutenkin välinpitämättömyydestä.
Listatkaa omat ärsytyksen aiheenne! Vaikka pari jos ei ihan kymmentä ole!
Antti
Pekka Siltala
news:nZdmb.781$zP5...@read3.inet.fi...
> 3. kropoliainen [karhea]
Tämä oli minulle uusi, tosin 'röpelö', 'röpelöinen' on minulle tuttu - kyseessä
lienee ehta murresana, joka vaihtelee suuresti maan eri osissa?
--
Peku
Markus Kauppinen
"Antti Panula" <atpa...@nic.fi> kirjoitti viestissä
news:nZdmb.781$zP5...@read3.inet.fi...
> Olen jo pitkään miettinyt ärsyttävimpien suomalaisten sanojen listaamista
> täällä uutisryhmässä.
>...
> 8. viitekehys [?]
No tuota olen joskus kummastellut. Mistäs on moinen tullut kieleen ja
tarkoittaako se todellakin jotain muuta, kuin esimerkiksi "asiayhteys"? Eikö
sille kaikissa tapauksissa ole parempaa vaihtoehtoa? Pitkään on kai
kuitenkin pärjätty ilman "viitekehyksiä" ja itse en suoraan sanoen tiedä,
mitä se edes tarkoittaa.
Markus Kauppinen
Matti Grönroos
listaamista
> täällä uutisryhmässä. Nyt on joutilas hetki moiselle hömpälle ja
> turhantärkeydelle... Osa sanoista on selviä virheitä Suomen
kieliopin
> mukaan. Laitan sulkuihin oman vastineeni kyseiselle sanalle.
> 2. asemesta [asemasta]
Jos viittaat paikkaan, jossa esimerkiksi junat ottavat ja jättävät
matkustajia, olet oikeassa. Merkityksessä "sen sijaan" en sijaan
väärin kirjoitetun sanan "asemasta" asemesta kirjoitettakoon
"asemesta".
> 4. kroppa [vartalo, ruumis]
Kyllä kai pikemminkin "keho" kuin "ruumis". "Tyttöystäväni keho on
kaunis" vs. "tyttöystäväni ruumis on kaunis".
> 5. standardointi [standardisointi]
Kumpaakin käytetään laajasti ja "standardointi" taitaa olla
uudempien suositusten mukainen samaan tapaan kuin "tekninen" vs.
"teknillinen".
Pata kattilaa soimaa.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Antti Panula
news:SDemb.1077$k4.2...@news1.nokia.com...
> > 5. standardointi [standardisointi]
> Matti
> Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Mutta mikä takia veppisivuilla sanotaan että Suomen Standardisoimisliitto?
Antti
Antti Panula
news:bnbt6b$vtdka$1...@ID-82423.news.uni-berlin.de...
> "Antti Panula" <atpa...@nic.fi> kirjoitti viestissä
> news:nZdmb.781$zP5...@read3.inet.fi...
> > Olen jo pitkään miettinyt ärsyttävimpien suomalaisten sanojen
listaamista
> > täällä uutisryhmässä.
> No tuota olen joskus kummastellut. Mistäs on moinen tullut kieleen ja
> tarkoittaako se todellakin jotain muuta, kuin esimerkiksi "asiayhteys"?
Eikö
> sille kaikissa tapauksissa ole parempaa vaihtoehtoa? Pitkään on kai
> kuitenkin pärjätty ilman "viitekehyksiä" ja itse en suoraan sanoen tiedä,
> mitä se edes tarkoittaa.
> Markus Kauppinen
No täällä pärjätään edelleen ilman viitekehyksiäkin. On se niin
vastenmielinen sana, että haluaisin Jukankin mielipiteen...
Antti
Matti Grönroos
Kaiketi siksi, että putiikin nimi on Suomen Standardisoimisliitto?
Maan vanhin korkeinta teknistä opetusta antavista oppilaitoksista
on nimeltään Teknillinen korkeakoulu.
Mikä on mielestäsi ainoa oikea seuraavista vaihtoehdoista:
perunoiden, perunain, perunien, perunoitten, perunojen?
Matti
--
markus_fin
listaamista
jos ei ihan > kymmentä ole!
1. vihjeellinen
2. vihjeetön
3. yucca
4. oikeasti
5. from-kenttä
6. follarit
7. toivottavasti tämä auttaa
8. kiitos jo etukäteen
m_f
Matti Vuori
> listaamista täällä uutisryhmässä.
Vähemmän ärsyttävä ilmaisu olisi "täällä uutisryhmissä" tai "tässä
uutisryhmässä".
> Nyt on joutilas hetki moiselle
> hömpälle ja turhantärkeydelle... Osa sanoista on selviä virheitä
> Suomen kieliopin mukaan.
Minkä ihmeen Suomen kieliopin mukaan? Ilmeisesti on kyse jostain
"kielioppilaista"?
--
Matti Vuori, <http://sivut.koti.soon.fi/mvuori>
Petri Mäkelä
"Markus Kauppinen" <markusk_THI...@kolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:bnbt6b$vtdka$1...@ID-82423.news.uni-berlin.de...
>
> > 8. viitekehys [?]
>
> No tuota olen joskus kummastellut. Mistäs on moinen tullut kieleen ja
> tarkoittaako se todellakin jotain muuta, kuin esimerkiksi "asiayhteys"?
Eikö
> sille kaikissa tapauksissa ole parempaa vaihtoehtoa? Pitkään on kai
> kuitenkin pärjätty ilman "viitekehyksiä" ja itse en suoraan sanoen tiedä,
> mitä se edes tarkoittaa.
>
taas osoittaa joihinkin tiettyihin kontekstiriippuvaisiin kokonaisuuksiin
joita
objektilla voi olla.
Tosin, voin olla hyvin väärässäkin.
-Petri M
Kalle Olavi Niemitalo
> "Antti Panula" <atpa...@nic.fi> kirjoitti viestissä
> news:nZdmb.781$zP5...@read3.inet.fi...
>> 8. viitekehys [?]
>
> No tuota olen joskus kummastellut. Mistäs on moinen tullut kieleen ja
> tarkoittaako se todellakin jotain muuta, kuin esimerkiksi "asiayhteys"?
Harris Bensonin kirjassa University Physics termi "reference frame"
tarkoittaa paikallaan pysyväksi ajateltavaa koordinaatistoa, johon
kappaleiden paikkoja ja liikkeitä verrataan. Jos tuo koordinaatisto
oikeasti vaikkapa pyörii, niin liikeyhtälöt mutkistuvat.
En muista, suomensiko luennoitsija termin "viitekehykseksi".
H Markus Lang, musiikkitiede
Matti Grönroos wrote:
>>4. kroppa [vartalo, ruumis]
>
> Kyllä kai pikemminkin "keho" kuin "ruumis". "Tyttöystäväni keho on
> kaunis" vs. "tyttöystäväni ruumis on kaunis".
Ruumis tarkoittaa sekä elävää että kuollutta ihmistä. Esittämäsi ohje on
virheellinen (ylikorrekti) ja sievistelevä.
CD-Perussanakirja tarjoaa tällaisia esimerkkejä (s.v. ruumis): "Kissan
notkea ruumis. Nojasi oveen koko ruumiillaan. Äiti suojeli lasta omalla
ruumiillaan. Karaista, harjoittaa ruumistaan. Rääkätä ruumistaan kovilla
ponnistuksilla. Olla täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Terve sielu
terveessä ruumiissa (SP). Prostituoitu myy ruumistaan."
"Tyttöystäväni vartalo on kaunis"?
> Pata kattilaa soimaa.
Sinäpä sen sanoit.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Jukka K. Korpela
> Olen jo pitkään miettinyt ärsyttävimpien suomalaisten sanojen
> listaamista täällä uutisryhmässä.
Lista on omalla tavallaan aika kiinnostava, koska se ilmentää yhtä
kielenkäyttäjää ärsyttäviä asioita - ja kieli loppujen lopuksi
muodostuu kielenkäyttäjien valintojen ja asenteiden summana. Monissa
tilanteissa on järkevää rakentaa kirjoittamisen valinnat sille
perustalle, että pyritään välttämään lukijoiden ärsyttämistä, varsinkin
voimakasta ärsyttämistä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että jos
lukija ärsyyntyy, viestin perillemeno häiriintyy, usein pahastikin.
Siksi ei oikeastaan kannata kiistellä siitä, missä kohdissa olet
oikeassa kielenhuollon normien mukaan. Useimmat kohdat ovat sellaisia,
että ne ärsyttävät monia muitakin, eivätkä useimmat lukijat oikeastaan
edes halua tietää, ovatko he "oikeassa". Ärtymys on tosiasia, joka
vaikuttaa viestintään. Se, mitä normit sanovat, on toisen tason asia.
Mutta en silti malta olla kommentoimatta. Otettakoon tämä vain
luokitteluna, joka erittelee, millaisia nämä ärsyttävät asiat ovat.
Tästä nimittäin ilmenee, miten monenlaisista asioista voidaan ottaa
pulttia.
> 1. enään [enää]
Tietysti "enää" on oikea muoto. Enpä oikein edes tiedä, mistä "enään"
on tullut - luultavasti jonkinlaisena analogiamuodostumana monien
-ään- tai -aan-loppuisten adverbien mallin mukaan. Lähinnä se lienee
luokiteltava puhekielisyydeksi. Kenties se jossakin vaiheessa
hyväksytään kirjakieleen, tai sitten ei. Se ei varsinaisesti
järkyttäisi kielen järjestelmää, jossa adverbit joka tapauksessa ovat
melko irrallisia ja erikoisiakin.
> 2. asemesta [asemasta]
Koska Matti Grönroos kirjoitti, että "asemesta" on oikein ja "asemasta"
väärin, piti ihan tarkistaa: Nykysuomen sanakirja sanoo niin, mutta
Perussanakirjassa nämä sanat ovat sulassa sovussa rinnakkain, vieläpä
yhtenä hakusanana. Luulenpa, että käytännössä "asemesta" herättää sen
verran hämmennystä, joskus ärtymystäkin, että sitä kannattaa ruveta
välttämään. Varmasti oikea vaihtoehto on se, mitä jo Saarimaa suositti:
"sijasta". Tosin aina se ei ehkä sovi tyyliin.
> 3. kropoliainen [karhea]
> 4. kroppa [vartalo, ruumis]
Olet ärsyyntynyt murre- ja puhekielen sanoista. Harvoinpa kai niitä
kirjoitetussa kielessä nähdään, paitsi sättäilyn tasoisessa, ja silloin
on yleensä kieliasu muutenkin kaukana kirjakielestä.
> 5. standardointi [standardisointi]
Mikä standardoinnissa ärsyttää? Molempia muotoja käytetään. Virta vie
lyhyempään: Nykysuomen sanakirja asettaa standardisoinnin etusijalle,
Perussanakirja standardoinnin. SFS:n linja jossain määrin hidastaa
kehitystä. Teoriassa on voimassa edelleen vuoden 1942
standardisoimislaki, mutta se on jo kauan ollut kasa kuolleita pykäliä.
Uutta lakia on työstetty nimellä "standardisointilaki", ja jos se menee
sennimisenä läpi, niin jouduttaneen toteamaan, että "standardisointi"
on virallisimmassa kielenkäytössä oikea muoto. Kielitoimisto ei liene
ottanut asiaan kantaa, mutta Kielikellossa näyttää "standardisointi"
olevan selvästi yleisempi.
Mutta mitä vikaa on standardoinnissa? Onhan se vähän poikkeuksellinen
lyhentymä, mutta entä sitten? Sana on sen verran pitkä, että joutaakin
lyhentyä. (Valitettavasti suomeen ei aikoinaan omaksuttu alan termistöä
saksasta, sillä normitus sopisi suomeen paljon paremmin.)
> 6. wanha [vanha]
Kieltämättä ärsyttävää koristelua, mutta aika harmitonta, vai kuinka?
> 7. aurora borealis, via dolorosa ja kaikki muut vastaavat [?, ?]
En muista juuri noita useinkaan nähneeni, mutta ymmärrän ilmiön
yleisesti. Minua kyllä ärsyttävät enemmän _väärät_ latinaa tai muuta
vierasta kieltä olevat fraasit ja lentävät lauseet. Usein
kirjoitusasukin on väärä, mutta vielä useammin merkitys. Toisaalta
tätäkin voi pitää informaationa: se auttaa lukijaa asettamaan
kirjoittajan oikeaan viitekehykseen.
> 8. viitekehys [?]
Tässä minun on tunnustettava, että matemaattisen taustani takia en
paheksu tuota sanaa vaan saatanpa jopa käyttää sitä. Taustalla on
osittain se, mihin tässä keskustelussa on jo viitattu: viitekehys on
joskus tavallaan vastine matemaattiselle koordinaatiston käsitteelle.
Joskus se taas tarkoittaa ikään kuin mallia, jopa kuin
rautalankamallia, jonka avulla jotain ilmiötä yritetään jäsentää.
Mutta siitä tuskin voi olla eri mieltä, että Perussanakirja on oikeassa
neuvoessaan: "us. paremmin: tausta, (asia)yhteys tms.". Yleisemmin
sanassa on vikana lähinnä se, että kukaan ei oikein tiedä, mitä toinen
sillä varsinaisesti tarkoittaa.
Minä kuitenkin ärsyynnyn enemmän puitteista ja tähtäimistä - tosin
lähinnä vain sellaisissa teksteissä, jotka minun on jostain syystä
(lähes) pakko lukea. Useimmitenhan sellaisten sanojen runsaus antaa
perustellun syyn olettaa, että teksti on jaaritteluakin pahempaa.
(Hyvät jaarittelijat ovat joskus hauskoja.)
> 9. tattis [kiitos]
Ärsyttääkö asiassa jokin muu kuin puhekielisyyden esiintyminen
kirjoitetussa kielessä? Kiittäminen on asia, jonka kielelliset ilmaisut
puheessa vaihtelevat väistämättä - voisi jopa väittää, että siinä on
muotipakko. Toisaalta yleiskielen yksinkertaiset kiittämistavat
tietysti säilyvät melko immuuneina muotivirtauksille.
> 10. internet [Internet]
Tässähän päästiinkin ikuisuuskysymykseen. Onko ärtymyksen syy se, että
kirjoittaja ei mielestäsi ole ymmärtänyt sanaa erisnimeksi, vai onko
vika siinä, että gemenan käyttö halventaa netin "ilmiöksi"?
Kohdat 5 ja 10 ovat ainoita, joissa ongelmaa ei voi sujuvasti välttää
vaan on otettava kantaa. Niistä on vaikea sanoa, kumpi vaihtoehto
ärsyttää enemmän. Esimerkiksi viimeisessä kohdassa on "Internet"
luultavasti harvemmin ärsyttävä, ja lisäksi sillä on takanaan
Kielitoimiston kanta. Mutta toimittajat yms. tuntuvat suosivan gemenaa.
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin
kysymyksiin: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Jaakko Raipala
> Harris Bensonin kirjassa University Physics termi "reference frame"
> tarkoittaa paikallaan pysyväksi ajateltavaa koordinaatistoa, johon
> kappaleiden paikkoja ja liikkeitä verrataan. Jos tuo koordinaatisto
> oikeasti vaikkapa pyörii, niin liikeyhtälöt mutkistuvat.
...mutta se on silti edelleen "reference frame". "Paikallaan pysyvä
koordinaatisto" taas paitsi huonoa kieltä niin myös huonoa fysiikkaa.
Ehdotan, että katsot kirjastasi, josko siellä käytettäisiin jossain
kohtaa termiä "inertial reference frame" tai jotain vastaavaa. Tällä
terminologialla sellainen koordinaatisto, johon ensiksi viittaat, on
"inertiaalinen" ja se, johon jäljempänä viittaat, ei ole. Hakemasi ero
näiden koordinaatistojen välillä siis ilmaistaan erikseen erillisellä
käsitteellä - ei siten, ettäkö ei-inertiaalisia koordinaatistoja ei
kutsuttaisi koordinaatistoiksi ollenkaan!
> En muista, suomensiko luennoitsija termin "viitekehykseksi".
Ei varmasti suomentanut. (Luennoitsija on toki voinut käyttää sanaa
"viitekehys" puheessaan, mutta hän ei taatusti ole yrittänyt väittää,
että se olisi ilmaisun "reference frame" yleinen suomennos.)
Jaakko Raipala
> ...mutta se on silti edelleen "reference frame". "Paikallaan pysyvä
> koordinaatisto" taas paitsi huonoa kieltä niin myös huonoa fysiikkaa.
Aargh!
Täydellinen tapa aloittaa nipotusviesti kieliryhmässä, eikö vain?
Kalle Olavi Niemitalo
> Ehdotan, että katsot kirjastasi, josko siellä käytettäisiin jossain
> kohtaa termiä "inertial reference frame" tai jotain vastaavaa.
Käytetään kyllä; tuon tarkistin jo lainaamaanne viestiä
kirjoittaessani. Eivätkä nämä inertiaalisetkaan koordinaatistot
välttämättä pysy toisiinsa nähden paikoillaan.
Matti Vuorio
Olen jostakin oppinut, että se on oikein 'frame of reference'. ??????
T. Matti
"Kalle Olavi Niemitalo" <k...@iki.fi> wrote in message
news:87ismbl...@Astalo.kon.iki.fi...
Jaakko Raipala
> Olen jostakin oppinut, että se on oikein 'frame of reference'. ??????
Kumpiakin käytetään. Jos haluat tietää, onko toinen niistä jotenkin
suositeltavampi, niin... no, kysy joltakulta muulta, sen tietäminen
ei ole enää fyysikon vastuulla. :-)
Kalle Olavi Niemitalo
> Olen jostakin oppinut, että se on oikein 'frame of reference'. ??????
Mainitsemassani kirjassa on väliotsikossa "reference frame" ja
sen alla tekstissä "frame of reference".
Niko Leiska
allaolevista vääräksi eikä ole tarkoituskaan. Kysymyshän oli lähinnä
subjektiivisesti ärsyttävistä sanoista/sanonnoista mikäli ymmärsin oikein.
Näitä nimittäin riittää :) (eivät ole missään tietyssä järjestyksessä)
tsiigaillaan,kattellaan
spedeily
jopa -korjailu (esiintyy chateissa: "<nimi> meen keitiöön" "<nimi> keittiöön
jopa")
oli jotain eli ei
jaa, aha ja just (vastauksina)
lauseet jotka alkavat "mut jos <tekisi jtkn>", esim. mut menis
hanuri
sika jees, sika jtkn yleensä.
langeta loveen
jokin kolahtaa
kilauttaa, helistää, rimpauttaa ja yleisesti kaikki söpöt korvikkeet sanalle
soittaa (puhelimella)
joku asia palkitsee (esim. suihku palkitsis nyt)
jotain asiaa voisi tukea (esim. vois tukee tänään kotipizzaa)
jokin on påp
jutska
niin päin pois
jetsulleen
keikkaa pukkaa
(homma on) kuralla
timmit kissat
mitä isäntä
jägismatsi
sulkku (kakara)
tyttis
daisarit
aplodit
mortonki, morientes, terppa, terska ym. idioottimaiset tervehdykset
(aikuisten) oikeesti
pähee
drinksu (tämä on yksi pahimmista)
pähee
seivaus (tallennus)
jamittaa
pisnestä, pisnestä
relevantti
esmes
sähkäri, sähköpode
ookkemo (puhelun lopetuksena)
phenomenaalinen
kompetenssi
emmää/eksää (en tiedä miksi)
kalvosulkeiset
pimatsu
kliffaa
son moro
hiinä ja hiinä
balttiarallaa, palttiarallaa
tsäänssi, sänssi
palataan astialle
uittu
olla raksuna/raksussa (rakastunut)
(epä)kurantti
kosanderi (koskenkorva)
mennä pötköttään/pötkölleen
olla pieniin päin (ja juuri tässä muodossa)
miikat (vrt. plussat)
harjotuksen puutetta (kun puhutaan alkoholin nauttimisesta)
kyssäri
epsanja
muikkari
tytöntyllerö
napanteri
konjamiini
samppakalja (jälleen yksi pahimmista)
kundi/gimma
jubailu
satavarma
kimpsut ja kampsut
tilpehööri
matsku
jonniin verran (liioitellessa tai arvioidessa)
(on) pelit ja vehkeet
prokkikset/proggikset
dodiih
höpönassu
mein (meidän, lappeenrantalaisittain)
tulihan se sieltä kun vähän potkii
tsori
muksut
voikkarit (voileivät)
jeesbox
funtsia/fundeerata
kärkkyä
hässäkkä (esiintyy JOKA paikassa nykyisin, tiäxä, sellanen judanssihässäkkä)
Liikkuvat taakse...
Antti Laukkanen
"Niko Leiska" <na...@pipari.net.invalid> wrote in message
news:CQ6nb.1186$k4.2...@news1.nokia.com...
Teitpä sangen kattavan listan puhekielen perversioista.
Mieleeni tulee kaksi kirjakieleen hirvittävällä voimalla leviävää kauheutta.
En osaa sanoa varmuudella kumpi on järkyttävämpi, mutta luulisin
ärsyttävyyden menevän seuraavassa järjestyksessä:
1. Kyynerpää (74/898)
2. Seitsämän (529/92600)
Luvut sulkeissa tarkoittavat Google-haun tuloksia sekä ärsyttävällä että
oikealla muodolla.
Arrrrrrrrrrrrrrrghhh!
-A-
Kimmo
> "Niko Leiska" <na...@pipari.net.invalid> wrote in message
> news:CQ6nb.1186$k4.2...@news1.nokia.com...
>
> Teitpä sangen kattavan listan puhekielen perversioista.
>
Listaan kuluu ehdottomasti ongelmatiikka.
K
Kimmo
> "Niko Leiska" <na...@pipari.net.invalid> wrote in message
> news:CQ6nb.1186$k4.2...@news1.nokia.com...
>
> Teitpä sangen kattavan listan puhekielen perversioista.
>
Listaan kuuluu ehdottamasti termit ongelmatiikka ja teknologia.
Ensimmäinen termi on "hauska" sekoite ongelmaa ja problematiikkaa.
Jälkimmäistä käytetään lähes aina väärin.
Oikea termi on useimmiten tekniikka; teknologia kun on oppi
tekniikasta. (jota esim. teknillisessä korkeakoulussa luetaan.
siksi oppilaat ovat teekkareita eli teknologeja)
Ensimmäisessä tapauksessa ollaan joko tyhmiä tai ymmärtämättömiä ja
toisessa tapauksessa vain yritetään olla hienompia kuin ollaan.
Kimmo
Timo Pennanen
(niin huono leffa) kuin olla ja voi.
Olen muutenkin yliherkkä ylimääräisille ja-sanoille, etenkin tv-juonnoissa:
Jjja Tulosruudusta hyvää iltaa.
TPnnnn
Warp
> Ehdoton ykkönen:
> (niin huono leffa) kuin olla ja voi.
Jostain syystä minulla aina kiehuu sappi kun joku sanoo tv-visailussa
"otan rahat ja juoksen". En tiedä miksi.
--
#macro N(D)#if(D>99)cylinder{M()#local D=div(D,104);M().5,2pigment{rgb M()}}
N(D)#end#end#macro M()<mod(D,13)-6mod(div(D,13)8)-3,10>#end blob{
N(11117333955)N(4254934330)N(3900569407)N(7382340)N(3358)N(970)}// - Warp -
Pekka Lahdenmäki
Hyvä lähimmäinen: se on sinun ristisi. (Anteeksi, nappasin sinut ihan
satunnaisotoksella tästä threadista, jja eikun menoks.)
--
Pekka
Lasse Pere
> Näitä nimittäin riittää :) (eivät ole missään tietyssä järjestyksessä)
Erittäin 'kätsy' lista. 'Kierin naurusta lattialla' sitä lukiessani. :)
Pari 'tsydeemiä' lisää, 'niinkö' (niin kuin) seuraavat:
elikkä, elikkäs, elikkäns (ja yleensäkin se, että virke aloitetaan
eli-sanalla)
pillanderi, pesä (naisen ulkosynnyttimien merkityksessä)
naisen ulkosynnyttimet
häbärit (häpyhuulet)
vosu, nahka (naisen merkityksessä)
päästä pukille
koinia, jörniä, häntiä, naida naksauttaa
no haloo
siis-sanan yletön käyttö
handu
viddu
peelo
lanittaa
joinata
omistella, 0wnata, ounia, ownia
ei hyvää päivää
spaddu, rösseli
kepukka, keppana, keikyä, keskitsi, ölppä
kato (esim. kyl sä kato pärjäät)
paukut (urheiluselostuskielessä, 'Isometsällä oli loppusuoralla vielä
paukkuja.')
mennä sukkana sisään
hyvää päivää kirvesvartta
sä-passiivi (esim. Sitä voi halutessaan olla tota mieltä, mutta sun ei
pidä unohtaa kielen logiikkaa.)
alkomahooli, alkkoholi
benssa, gaso, löpö
himbe, erit. 'mennä himbeen sammuun'
proaktiivinen
skenaario
(homma) meni reisille
tota, totanoinnii, tuanoinnii, totanoinaa
ältsi, mieltsi (älyttömän t. mielettömän jtkn)
aplari (appelsiini)
omppu, omppo
bansku
tomsku (tomaatti)
loora (esim. lanttuloora)
soossi
kelata (miettiä)
haipakka, mennä aika haipakkata
pipa
rotvalli
rontti (vähän yli satasen = rontti sata)
nafti
fiilarit, fiilistellä
heittää läppää
paituli
pussukka
pusakka
poplari
trenssi
ulsteri
sontikka, sontsa
hei sun heiluvilles
molskis ja loiskis
härdelli
sluibata
elbata, levyttää
nakki viuhuu
vinguttaa Visaa
kurko
helmee
hunajata
kesis
kesätukkis, ottis (otsatukka) (HYVIN monet -is-päätteiset sanat)
tattis, dankkesöön
silvuplee
hilpaista
aunus (anus)
snaijata, honata jne (erit. 'No nythän mä hokasin.)
vuonna miekka ja kirves (yks ja kaks jne)
häppärit (happy hour)
Kare Pietilä
> Ehdoton ykkönen:
>
> (niin huono leffa) kuin olla ja voi.
Mua taas riepoo etenkin erään radiokanavan juonnoissa ja leffa-arvosteluissa
yliviljelty "loistelias".
--
Oynu oynu oynu...
Jyrki Takala
> Listatkaa omat ärsytyksen aiheenne! Vaikka pari jos ei ihan kymmentä ole!
1. keissi tai keisi (tarkoituksessa juttu, asia)
2. genre (musiikin lajityyppi)
Varmaan muitakin ärsyttäviä on, muttei tule nyt mieleen.
Jyrki
Jarkko Hietaniemi
> Antti Panula <atpa...@nic.fi> wrote:
>> Listatkaa omat ärsytyksen aiheenne! Vaikka pari jos ei ihan kymmentä ole!
>
> 1. keissi tai keisi (tarkoituksessa juttu, asia)
> 2. genre (musiikin lajityyppi)
Tarkoitatko siis 'kenre' vai ihan 'zaanre'? :-)
--
Jarkko Hietaniemi <j...@iki.fi> http://www.iki.fi/jhi/ "There is this special
biologist word we use for 'stable'. It is 'dead'." -- Jack Cohen
Timo J. Rinne
//Rinne
Aatu Koskensilta
> "Antti Panula" <atpa...@nic.fi> kirjoitti viestissä
> news:nZdmb.781$zP5...@read3.inet.fi...
>
>>Olen jo pitkään miettinyt ärsyttävimpien suomalaisten sanojen listaamista
>>täällä uutisryhmässä.
>>...
>>8. viitekehys [?]
>
>
> No tuota olen joskus kummastellut. Mistäs on moinen tullut kieleen ja
> tarkoittaako se todellakin jotain muuta, kuin esimerkiksi "asiayhteys"?
Ilmeisestikin tarkoittaa. Jos en ole aivan väärin sen sisältöä
rationaalisesti rekonstruoinut, vastaa se suunnilleen sitä, mitä
tarkoitetaan kun eräissä yhteyksissä puhutaan paradigmasta tuolla
humanistisella puolella. Paradigma sana käännetään jopa usein
'viitekehykseksi', ilmeisestikin siksi, että Kuhnin ja muiden
ajatuksista on johdettu sellainen käsitys, että paradigma tarkoittaa
jonkinlaista metafyysisten ja maailmankatsomuksellisten oletusten
verkkoa. Kuhnilla näin ei ainakaan ole, vaan paradigma tarkoittaa
jollakin tieteenalalla ideaaliseksi esimerkiksi nostettua tutkimusta tai
edistysaskelta. Kuhn ja muut tieteen sosiologioijat puhuvat kyllä
eräänlaisista maailmankuvan ja maailman kokemisen muutoksista paradigman
muutosten yhteydessä, ja ilmeisesti tämä johtaa ihmiset samastamaan
paradigman ja maailman kokemisen tai "maailmassa olemisen" järjestelmän.
Ainakin itse olen törmännyt tällaiseen 'viitekehys'-termin käyttöön,
jossa 'viitekehys' viittaa siis laajempaan ennakko-oletusten,
tavoitteiden ja rajausten kokonaisuuteen, eikä pelkästään asiayhteyteen.
Esimerkiksi jonkin lauseen asiayhteys saattaa olla vaikkapa tekninen
standardi, mutta se 'viitekehys', jossa se tulkitaan, ja jossa sitä
sovelletaan, on laajempi tekniikan ja k.o. alan käytäntö, oletukset sekä
itse standardisointiprosessi.
> Eikö
> sille kaikissa tapauksissa ole parempaa vaihtoehtoa? Pitkään on kai
> kuitenkin pärjätty ilman "viitekehyksiä" ja itse en suoraan sanoen tiedä,
> mitä se edes tarkoittaa.
Useissa tapauksissa asiayhteys olisi aivan luonteva, mutta joissakin
tilanteissa todella tarkoitetaan jotain muuta kuin vain asiayhteyttä, ja
tällöin on tapana puhua 'viitekehyksistä'. Mitä ne sitten ovat jätetään
useimmiten täysin määrittelemättä, ja oletetaan, että humanistit
ymmärryksen jonkinlaisen osmoosin kautta -- t.s. lukevat paljon
humanistisia tekstejä ja laativat niiden pohjalta peukalosääntöjä
käsitteen soveliaaseen käyttöön.
--
Aatu Koskensilta (aatu.kos...@xortec.fi)
"Wovon man nicht sprechen kann, daruber muss man schweigen"
- Ludwig Wittgenstein, Tractatus Logico-Philosophicus
Jukka K. Korpela
>> 2. genre (musiikin lajityyppi)
>
> Tarkoitatko siis 'kenre' vai ihan 'zaanre'? :-)
Aika hyvä tuo jälkimmäinen "ääntämisohje", koska siinäkään ei ole yhtään
äännettä oikein (jos nimittäin otamme muun lisäksi huomioon, että ranskan
r-äänne on varsin erilainen kuin suomen). :-)
Minun korvani mukaan sana kyllä lausutaan yleensä "genre", siis erityisesti
ponnistellen niin, että alkuäänne on (ainakin osittain) soinnillinen - mikä
on sikäli aika hupaisaa, että ranskassahan ei tässä sanassa ole g-äännettä.
Mutta sitä piti kommentoimani, että "genre" tarkoittaa toki taiteen alalajia
tai tyyppiä (tai miksei lajityyppiä) yleisesti, ei vain musiikin alalla.
Jarkko Hietaniemi
>>
>> Tarkoitatko siis 'kenre' vai ihan 'zaanre'? :-)
>
> Aika hyvä tuo jälkimmäinen "ääntämisohje", koska siinäkään ei ole yhtään
> äännettä oikein (jos nimittäin otamme muun lisäksi huomioon, että ranskan
> r-äänne on varsin erilainen kuin suomen). :-)
Siis piti tietysti sanomani 'tsaanre'.
> Minun korvani mukaan sana kyllä lausutaan yleensä "genre", siis erityisesti
> ponnistellen niin, että alkuäänne on (ainakin osittain) soinnillinen - mikä
Siis tarkoitat 'tsenre'? :-)
> on sikäli aika hupaisaa, että ranskassahan ei tässä sanassa ole g-äännettä.
> Mutta sitä piti kommentoimani, että "genre" tarkoittaa toki taiteen alalajia
> tai tyyppiä (tai miksei lajityyppiä) yleisesti, ei vain musiikin alalla.
Aivan. Kirjallisuuden, elokuvien, sarjakuvien, jne.
Tommi Nieminen
> 2. genre (musiikin lajityyppi)
En malta olla kommentoimatta, kun paraikaa väsään lisuriakin laji- l.
genreteoriasta... Jonkun kirjallisuuden lajiteoreetikkogurun mukaan
(olisikohan ollut Claudio Guillén, muistini pettää) genret ovat
nimenomaan kirjallisuudelle ominainen piirre: niitä ei esiinny muilla
taiteenaloilla, ei siis musiikissakaan...
--
.... Tommi Nieminen ....
It is dangerous to be sincere unless you are also stupid.
-G. B. Shaw-
.... mailto:super...@luukku.com.invalid ....
Jyrki Takala
> Jyrki Takala wrote:
>> 2. genre (musiikin lajityyppi)
> En malta olla kommentoimatta, kun paraikaa väsään lisuriakin laji- l.
> genreteoriasta... Jonkun kirjallisuuden lajiteoreetikkogurun mukaan
> (olisikohan ollut Claudio Guillén, muistini pettää) genret ovat
> nimenomaan kirjallisuudelle ominainen piirre: niitä ei esiinny muilla
> taiteenaloilla, ei siis musiikissakaan...
Musiikin alan tv-ohjelmissa genreä kuitenkin käytetään. Sieltä se on
korvaan alun perin sattunutkin.
Jyrki
Petri Mäkelä
"Tommi Nieminen" <super...@luukku.com.invalid> kirjoitti viestissä
news:bnlfjn$9gl$1...@news.cc.tut.fi...
> Jyrki Takala wrote:
>
> > 2. genre (musiikin lajityyppi)
>
> En malta olla kommentoimatta, kun paraikaa väsään lisuriakin laji- l.
> genreteoriasta... Jonkun kirjallisuuden lajiteoreetikkogurun mukaan
> (olisikohan ollut Claudio Guillén, muistini pettää) genret ovat
> nimenomaan kirjallisuudelle ominainen piirre: niitä ei esiinny muilla
> taiteenaloilla, ei siis musiikissakaan...
>
käytänteeksi,
joka pyrkii sekä tuottajien että yleisöjen mukavuuden nimissä strukturoimaan
laajan kulttuurissamme kiertävien tekstien ja merkitysten joukkoon jonkin
järjestyksen
(Mikko Lehtonen - Merkitysten maailma)". Tekstillä hän ei tietenkään
tarkoita
sitä konkreettista paperilla olevaa...
-Petri M
Tommi Nieminen
> Musiikin alan tv-ohjelmissa genreä kuitenkin käytetään. Sieltä se on
> korvaan alun perin sattunutkin.
Juuri siksipä XX:n (Guillén tai kuka nyt olikin) väite on niin perin
pohjin typerä ja vaikuttaa lähinnä norsunluutornistaan karkauspäivisin
ulos tiirailevan erakon haihattelulta.
Antti Keskitalo
> En hallitse suomen kaunista kieltä riittävän hyvin voidakseni väittää mitään
> allaolevista vääräksi eikä ole tarkoituskaan. Kysymyshän oli lähinnä
> subjektiivisesti ärsyttävistä sanoista/sanonnoista mikäli ymmärsin oikein.
>
> Näitä nimittäin riittää :) (eivät ole missään tietyssä järjestyksessä)
[leiks]
Saattaa silloin tällöin hieiman ärsyttää, kun ihmisten puheita
kuuntelee? Jotenkin tuli sellaien olo, että tuon listan perusteella ei
ole helppoa, ei. Kun itseänikin joskus korventaa asia jos toinenkin,
niin on kiva huomata, että vaikeampaakin voisi olla. ;-)
--
Antti
TLK
"Antti Laukkanen" <an...@surfeu.fi> wrote
>
> 1. Kyynerpää (74/898)
> 2. Seitsämän (529/92600)
>
> Luvut sulkeissa tarkoittavat Google-haun tuloksia sekä ärsyttävällä että
> oikealla muodolla.
Tästäpä tuli mieleen mun mielestä huolestuttava juttu:
Joku postasi Marttaliiton keskustelupalstalle
(www.marttaliitto.fi/frameke.htm) viikko-pari sitten kysymyksen, että "Mitä
tarkoittaa emiritus?" Sana oikaistiin kyllä oikeaan muotoonsa (emeritus,
emerita), mutta alkuperäinen kirjoittaja ja pari muutakin väitti
kivenkovaan, että kyllä emiritus on myös käytössä oleva ja oikea muoto,
_koska_Google_löytää_sen. Eli kirjoitusvirheet netissä osaltaan luovat lisää
virhemuotoja. Kamalan raivostuttavaa. Yritä siinä nyt sitten sanoa, että
varmaan Google löytää myös sanan kisas, mutta ei sitä silti käytetä
kissa-sanan rinnakkaismuotona. Huoh.
-T
jp
news:tpennane-271...@cs187009.pp.htv.fi:
> Olen muutenkin yliherkkä ylimääräisille ja-sanoille, etenkin
> tv-juonnoissa:
>
Ja sitten eikun pelaamaan!
jp
> aplari (appelsiini)
> omppu, omppo
> bansku
> tomsku (tomaatti)
broisku - broileri
stekku - steariini
Jukka K. Korpela
> Olen muutenkin yliherkkä ylimääräisille ja-sanoille, etenkin
> tv-juonnoissa:
>
> Jjja Tulosruudusta hyvää iltaa.
Mutta virkkeen aloittaminen ja-sanallahan on niin raamatullista. :-)
Lienenköhän pahasti väärässä kun oletan, että ja-sanaa vastaavan heprean
sanan tiuhan käytön yksi syy VT:n alkutekstissä on kirjoitusjärjestelmässä?
Kun ei käytetty välimerkkejä (eikä sananvälejä eikä vokaaleita), niin
sellaisella apusanalla autettiin lukijaa jäsentämään teksti oikein.
Tuossa esimerkissä lienee kuitenkin kyse kröhöm-sanasta, eli äännähdyksestä,
jolla puhuja selvittelee kurkkuaan ja lähettää signaalin, että aikoo sanoa
jotain. Ilmeisesti ajatellaan aika usein, että "kröhöm" on esitettävä
ulkonaisesti kielen sanana tai sanoina, kuten "tuota noin" tai "haluaisin
tässä vaiheessa sanoa, että".
Minä muuten olen allerginen sanoille "yliherkkä" ja "allerginen". Niillä
nimittäin aiheutetaan todellisia väärinkäsityksiä, kun kuulija ei tiedä,
tarkoitetaanko a) lääkärin diagnosoimaa allergiaa, b) lääkärin diagnosoimaa
muuta yliherkkyyttä, c) asianomaisen itsensä epäilemää allergiaa tai muuta
yliherkkyyttä (lääketieteellisessä mielessä), d) jotain kuvaannollista.
_Sanojen_ osalta asia on ilmeinen, samoin esimerkiksi kun sanotaan "olen
allerginen tyhmyydelle", mutta entäs jos puhutaan vaikkapa likaisuudesta?
H Markus Lang, hakuna matata
Somebody wrote:
> Jostain syystä minulla aina kiehuu sappi kun joku sanoo tv-visailussa
> "otan rahat ja juoksen". En tiedä miksi.
Ehkä sappesi kiehuu siksi, että et tunnista viittausta Woody Allenin
elokuvaan "Ota rahat ja juokse".
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Jukka Kohonen
>nimittäin aiheutetaan todellisia väärinkäsityksiä, kun kuulija ei tiedä,
>tarkoitetaanko a) lääkärin diagnosoimaa allergiaa, b) lääkärin diagnosoimaa
>muuta yliherkkyyttä, c) asianomaisen itsensä epäilemää allergiaa tai muuta
Niin, esimerkiksi maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi ovat kai
kielenkäytössä iloisessa sekasotkussa.
--
Jukka....@iki.fi
* Kauankos viis miestä virstaa käy. (Suom. sananlasku)
Antti Laukkanen
"TLK" <t_...@hotmail.com> wrote in message
news:bnlk3i$12g$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Joku postasi Marttaliiton keskustelupalstalle
> (www.marttaliitto.fi/frameke.htm) viikko-pari sitten kysymyksen, että
"Mitä
> tarkoittaa emiritus?" Sana oikaistiin kyllä oikeaan muotoonsa (emeritus,
> emerita), mutta alkuperäinen kirjoittaja ja pari muutakin väitti
> kivenkovaan, että kyllä emiritus on myös käytössä oleva ja oikea muoto,
> _koska_Google_löytää_sen. Eli kirjoitusvirheet netissä osaltaan luovat
lisää
> virhemuotoja. Kamalan raivostuttavaa. Yritä siinä nyt sitten sanoa, että
> varmaan Google löytää myös sanan kisas, mutta ei sitä silti käytetä
> kissa-sanan rinnakkaismuotona. Huoh.
>
> -T
Tästä tuli puolestaan mieleeni vielä yksi inhottava asia. Neljännellä
luokalla ollessani jouduin kivenkovaan väittelyyn opettajani kanssa, koska
hän väitti, että luokan nurkassa seisoo pieno. En muista lopputulosta,
paitsi omalta osaltani, mutta pienosta puhutaan hämmästyttävän paljon
monessa yhteydessä. Yäk!
-A-
eki
<matti.g...@iki.fi> wrote:
>"Antti Panula" <atpa...@nic.fi> wrote in message
>news:J9fmb.886$zP5...@read3.inet.fi...
>> "Matti Grönroos" <matti.g...@iki.fi> wrote in message
>> news:SDemb.1077$k4.2...@news1.nokia.com...
>> > > 5. standardointi [standardisointi]
>> > Matti
>> > Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
>>
>> Mutta mikä takia veppisivuilla sanotaan että Suomen
>Standardisoimisliitto?
>
>
>Kaiketi siksi, että putiikin nimi on Suomen Standardisoimisliitto?
>
>Maan vanhin korkeinta teknistä opetusta antavista oppilaitoksista
>on nimeltään Teknillinen korkeakoulu.
>
>Mikä on mielestäsi ainoa oikea seuraavista vaihtoehdoista:
>perunoiden, perunain, perunien, perunoitten, perunojen?
Korrektein on "perunoiden", toiseksi paras "perunoitten".
>
>Matti
>
>--
>Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
>
>
Warp
> > Jostain syystä minulla aina kiehuu sappi kun joku sanoo tv-visailussa
> > "otan rahat ja juoksen". En tiedä miksi.
> Ehkä sappesi kiehuu siksi, että et tunnista viittausta Woody Allenin
> elokuvaan "Ota rahat ja juokse".
Tai sitten siksi, että se kuulostaa niin ärsyttävän kliseemäiseltä
lausahdukselta.
MR
"Jukka K. Korpela" wrote:
> Tuossa esimerkissä lienee kuitenkin kyse kröhöm-sanasta, eli äännähdyksestä,
> jolla puhuja selvittelee kurkkuaan ja lähettää signaalin, että aikoo sanoa
> jotain. Ilmeisesti ajatellaan aika usein, että "kröhöm" on esitettävä
> ulkonaisesti kielen sanana tai sanoina, kuten "tuota noin" tai "haluaisin
> tässä vaiheessa sanoa, että".
"Kröhöm", joka aloittaa virkkeen, on englanniksi "Well".
Petri Mäkelä
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti viestissä
news:Xns94228CE82133...@193.229.0.31...
> tpen...@nospam.welho.com (Timo Pennanen) wrote:
>
> > Olen muutenkin yliherkkä ylimääräisille ja-sanoille, etenkin
> > tv-juonnoissa:
> >
> > Jjja Tulosruudusta hyvää iltaa.
>
> Mutta virkkeen aloittaminen ja-sanallahan on niin raamatullista. :-)
> Lienenköhän pahasti väärässä kun oletan, että ja-sanaa vastaavan heprean
> sanan tiuhan käytön yksi syy VT:n alkutekstissä on
kirjoitusjärjestelmässä?
> Kun ei käytetty välimerkkejä (eikä sananvälejä eikä vokaaleita), niin
> sellaisella apusanalla autettiin lukijaa jäsentämään teksti oikein.
>
kohta:
Dixitque Deus: fiat lux, et facta est lux. Kausaalisen tai temporaalisen
hypotaksin
sijasta on käytetty parataktista rakennetta. Suomennos ("Ja Jumala sanoi:
'Tulkoon
valkeus.' Ja valkeus tuli.") tuntuu korostavan rinnastusta vieläkin
enenmmän.
Heprean vaikutuksesta en tiedä, mutta mm. Augustinus käyttää samaa
tekniikkaa
hyvinkin tietoisesti. Näin siis sanoo ainakin Erich Auerbach (filologi,
kirjallisuudentutkija
ym.) teoksessaan Mimesis.
-Petri M
Kalle Olavi Niemitalo
Ville Eloranta
news:y6vnb.413$Xn1...@read3.inet.fi...
> Tästä tuli puolestaan mieleeni vielä yksi inhottava asia. Neljännellä
> luokalla ollessani jouduin kivenkovaan väittelyyn opettajani kanssa,
koska
> hän väitti, että luokan nurkassa seisoo pieno. En muista lopputulosta,
> paitsi omalta osaltani, mutta pienosta puhutaan hämmästyttävän paljon
> monessa yhteydessä. Yäk!
Kuudennen luokan englanninopettajani taas väitti, että yllätys on
englanniksi "suprise". Minun piti sanakirjan kanssa todistaa, että se
tosiaankin on "surprise". Ja ei, en yritä todistella varhaista
pätevyyttäni tmv., tulipa vain mieleen anekdoottina. (Sanottakoon myös,
että anekdootti-sanan käyttö on mielestäni hyvin monessa tilanteessa
turhaa kikkailua. ;)
--
Ville Eloranta
Teemu Kerppu
Menee jo off topic, mutta omani meinasi saada sydänhalvauksen kun jotain
tekstiä lukiessani äänsin "colonel" niinkuin se pitääkin... hän sanoi
että se äännetään (likiarvo ilman foneettista kirjoitusta) "kolounel".
Englannin väärinkirjoituksista varsin suosittu on "definately" - yli
600.000 osumaa googlella.
Markku Vainio
> Olen jo pitkään miettinyt ärsyttävimpien suomalaisten sanojen listaamista
> turhantärkeydelle... Osa sanoista on selviä virheitä Suomen kieliopin
> mukaan. Laitan sulkuihin oman vastineeni kyseiselle sanalle.
kustantaa ("Paljonko tämä kustantaa?")
Käytetään merkityksessä 'olla hintana', oikea merkitys on 'rahoittaa',
'huolehtia maksuista'. "Kuka tämän kustantaa?"
massi ("Onks sulla massia?")
Käytetään merkityksessä 'raha', oikea merkitys on 'rahapussi', 'rahasäkki',
'rahalaukku' tms.
MTV
Markku Vainio
> luokalla ollessani jouduin kivenkovaan väittelyyn opettajani kanssa, koska
> hän väitti, että luokan nurkassa seisoo pieno. En muista lopputulosta,
> paitsi omalta osaltani, mutta pienosta puhutaan hämmästyttävän paljon
> monessa yhteydessä. Yäk!
Ja varsinkin puhekielen perusteella Helsingin keskustassa on Kiesma.
MTV
Pete
"Markku Vainio" <markku....@welho.com.invalid> wrote in message
news:bnmq46$lja$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>
> kustantaa ("Paljonko tämä kustantaa?")
> Käytetään merkityksessä 'olla hintana', oikea merkitys on 'rahoittaa',
> 'huolehtia maksuista'. "Kuka tämän kustantaa?"
Siis 'maksaa'. Miksei jotain termiä voisi käyttää täsmälleen samassa
merkityksessä; tokihan se rikastuttaa kieltä.Se esimerkiksi 'rimmaa' eri
tavalla.
> massi ("Onks sulla massia?")
> Käytetään merkityksessä 'raha', oikea merkitys on 'rahapussi',
'rahasäkki',
> 'rahalaukku' tms.
Mitä tahansa vaihtokelpoista kamaa tai arvokasta omaisuutta. Esim. tieto
voisi olla sellaista.
Pete
eki
<na...@pipari.net.invalid> wrote:
>En hallitse suomen kaunista
Millä perusteella??
kieltä riittävän hyvin voidakseni väittää mitään
>allaolevista vääräksi eikä ole tarkoituskaan. Kysymyshän oli lähinnä
>subjektiivisesti ärsyttävistä sanoista/sanonnoista mikäli ymmärsin oikein.
>
Pian sun on helpompi varmaan luetella ne sanat
tai sanonnat, jotka ei ärsytä... :D
Warp
> > kustantaa ("Paljonko tämä kustantaa?")
> > Käytetään merkityksessä 'olla hintana', oikea merkitys on 'rahoittaa',
> > 'huolehtia maksuista'. "Kuka tämän kustantaa?"
> Siis 'maksaa'. Miksei jotain termiä voisi käyttää täsmälleen samassa
> merkityksessä; tokihan se rikastuttaa kieltä.Se esimerkiksi 'rimmaa' eri
> tavalla.
"Kustantaa" lienee melko ok, mutta mielestäni verbiä "sijoittaa" käytetään
ihan liikaa väärässä merkityksessä.
Usein ihmiset "sijoittavat" johonkin kun he itse asiassa ostavat jotain.
Olen ainakin itse käsittänyt asian niin, että sijoitus on rahan antamista
sellaiseen kohteeseen, josta odotetaan saatavan rahallista tuottoa vähintään
yhtä paljon kuin sijoitettu summa.
Kännykkään voi "sijoittaa", mikäli sen avulla meinaa hankkia tuloja
(esim. työkseen), mutta useimmiten ihmiset käyttävät termiä "sijoittaa"
vaikka kännykkä aiheuttaa heille vain lisää kustannuksia eikä yhtään
tuloja (ja he tietävät sen käyttäessään termiä).
--
#macro M(A,N,D,L)plane{-z,-9pigment{mandel L*9translate N color_map{[0rgb x]
[1rgb 9]}scale<D,D*3D>*1e3}rotate y*A*8}#end M(-3<1.206434.28623>70,7)M(
-1<.7438.1795>1,20)M(1<.77595.13699>30,20)M(3<.75923.07145>80,99)// - Warp -
Jarkko Hietaniemi
> sellaiseen kohteeseen, josta odotetaan saatavan rahallista tuottoa vähintään
> yhtä paljon kuin sijoitettu summa.
"vähintään yhtä paljon kuin sijoitettu summa"? No ehkei nyt kuitenkaan,
minä ainakin sijoittaisin rahaa jos olisi taattu 90% tuotto...
H Markus Lang, hakuna matata
Antti Laukkanen wrote:
> Tästä tuli puolestaan mieleeni vielä yksi inhottava asia. Neljännellä
> luokalla ollessani jouduin kivenkovaan väittelyyn opettajani kanssa, koska
> hän väitti, että luokan nurkassa seisoo pieno. En muista lopputulosta,
> paitsi omalta osaltani, mutta pienosta puhutaan hämmästyttävän paljon
> monessa yhteydessä. Yäk!
Klassinen esimerkki löytyy tieteellisestä kirjallisuudesta:
Tekijä(t): Lehtonen, Kimmo
Nimeke: Voiko Mozardia soittaa pienolla? : kommentteja Markus
Långille / Kimmo Lehtonen
Aineisto: Periodical
Kirjastot: HYju1
Julkaisussa: Musiikki : Suomen musiikkitieteellisen seuran
julkaisu. - Helsinki : Suomen musiikkitieteellinen
seura. ISSN 0355-1059. 28 (1998) : 4, s. 461-463
Kohdehenkilö: Lång, Markus. Epätäydellisyyden asialla
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Warp
> "vähintään yhtä paljon kuin sijoitettu summa"? No ehkei nyt kuitenkaan,
> minä ainakin sijoittaisin rahaa jos olisi taattu 90% tuotto...
Eli sijoittaisit 100 euroa kohteeseen, josta on taattu, että saat 90 euroa
takaisin? Menetät siis prosessissa 10 euroa. Mitä järkeä?
--
plane{-x+y,-1pigment{bozo color_map{[0rgb x][1rgb x+y]}turbulence 1}}
sphere{0,2pigment{rgbt 1}interior{media{emission 1density{spherical
density_map{[0rgb 0][.5rgb<1,.5>][1rgb 1]}turbulence.9}}}scale
<1,1,3>hollow}text{ttf"timrom""Warp".1,0translate<-1,-.1,2>}// - Warp -
Jarkko Hietaniemi
> Jarkko Hietaniemi <j...@vipunen.hut.fi> wrote:
>> "vähintään yhtä paljon kuin sijoitettu summa"? No ehkei nyt kuitenkaan,
>> minä ainakin sijoittaisin rahaa jos olisi taattu 90% tuotto...
>
> Eli sijoittaisit 100 euroa kohteeseen, josta on taattu, että saat 90 euroa
> takaisin? Menetät siis prosessissa 10 euroa. Mitä järkeä?
Meillä taitaa olla ymmärryssukset ristissä sanan "tuotto" määritelmästä.
J-P Kerola
news:Xns94228CE82133...@193.229.0.31...
> Lienenköhän pahasti väärässä kun oletan, että ja-sanaa vastaavan heprean
> sanan tiuhan käytön yksi syy VT:n alkutekstissä on
kirjoitusjärjestelmässä?
> Kun ei käytetty välimerkkejä (eikä sananvälejä eikä vokaaleita), niin
> sellaisella apusanalla autettiin lukijaa jäsentämään teksti oikein.
Vastaavasti pistettä osoitetaan nykyään puhekielessä että-sanalla. Varsinkin
urheilijoiden tv-haastatteluissa suosima välimerkki.
"Pitää yrittää vielä vähän tuota heittoa parantaa, että"
"Olumppialaiset on tietysti lähellä, että"
//Jaakko
Timo Pennanen
<ville.e...@pp1.inet.fi> wrote:
> Kuudennen luokan englanninopettajani taas väitti, että yllätys on
> englanniksi "suprise". Minun piti sanakirjan kanssa todistaa, että se
> tosiaankin on "surprise". Ja ei, en yritä todistella varhaista
> pätevyyttäni tmv., tulipa vain mieleen anekdoottina. (Sanottakoon myös,
> että anekdootti-sanan käyttö on mielestäni hyvin monessa tilanteessa
> turhaa kikkailua. ;)
Auts, mieleeni välähti jotain samantapaista 7. luokan historiantunnilta.
Opettaja piti pistokokeet, joiden yksi tehtävä oli kirjoittaa
neuvostoliittolaisten maastaan käyttämä lyhenne. Minä kirjoitin: SSSR.
Vastausta ei hyväksytty. Kokeita palauttaessaan opettaja erikseen ja
erittäin pisteliäästi huomautti, että lyhenne TIETENKIN kirjoitetaan
venäläisin kirjaimin eli CCCP.
Minä taas vastatessani järkeilin, että samoin kuin venäläiset nimet pitää
tämä lyhenne TIETENKIN kirjoittaa suomeksi. Meille ei ollut opetettu
venäjää tai venäläisiä kirjaimia, eikä niiden osaamista voinut edellyttää.
Mutta arvatkaa, uskalsinko tuolle myrkkykieliselle rehtorinrouvalle
esittää näkökantojani?
TPnnnn
Lasse Pere
> Opettaja piti pistokokeet, joiden yksi tehtävä oli kirjoittaa
> neuvostoliittolaisten maastaan käyttämä lyhenne. Minä kirjoitin: SSSR.
> Vastausta ei hyväksytty. Kokeita palauttaessaan opettaja erikseen ja
> erittäin pisteliäästi huomautti, että lyhenne TIETENKIN kirjoitetaan
> venäläisin kirjaimin eli CCCP.
>
> Minä taas vastatessani järkeilin, että samoin kuin venäläiset nimet pitää
> tämä lyhenne TIETENKIN kirjoittaa suomeksi. Meille ei ollut opetettu
> venäjää tai venäläisiä kirjaimia, eikä niiden osaamista voinut edellyttää.
> Mutta arvatkaa, uskalsinko tuolle myrkkykieliselle rehtorinrouvalle
> esittää näkökantojani?
Olet tietysti oikeassa, että venäläiset nimet - kuten Neuvostoliiton
lyhenne - pitää kirjoittaa suomeksi, mutta jos tehtävä tosiaan oli
'kirjoittaa neuvostoliittolaisten maastaan käyttämä lyhenne', niin eikö
siinä CCCP:tä silloin oikeastaan haettu? Toinen juttu kokonaan on
tietysti moisen tehtävän mielekkyys. Ainakin muistat nyt parikin tapaa
kirjoittaa Neuvostoliiton lyhenne. ;)
eki
>Pete <pete...@hotmail.com> wrote:
>> > kustantaa ("Paljonko tämä kustantaa?")
>> > Käytetään merkityksessä 'olla hintana', oikea merkitys on 'rahoittaa',
>> > 'huolehtia maksuista'. "Kuka tämän kustantaa?"
>
>> Siis 'maksaa'. Miksei jotain termiä voisi käyttää täsmälleen samassa
>> merkityksessä; tokihan se rikastuttaa kieltä.Se esimerkiksi 'rimmaa' eri
>> tavalla.
>
> "Kustantaa" lienee melko ok, mutta mielestäni verbiä "sijoittaa" käytetään
>ihan liikaa väärässä merkityksessä.
>
> Usein ihmiset "sijoittavat" johonkin kun he itse asiassa ostavat jotain.
>Olen ainakin itse käsittänyt asian niin, että sijoitus on rahan antamista
>sellaiseen kohteeseen, josta odotetaan saatavan rahallista tuottoa vähintään
>yhtä paljon kuin sijoitettu summa.
Meizi sijotti pari, kolme vuotta sitten Soneraan. Silloin kurssi
oli 6:tisenkymmentä juuroo. Nyt se on abauttirallaa 4 jöröö. <krääk!>
Kaisa Krannila
: ulsteri
Mikä se sitten on, jollei ulsteri? Onko sille jokin oikeampikin nimi
olemassa?
(Onhan "kuullostaa" ja "makkari" ja "lemppari" mainittu tässä
säikeessä jo, ja "hieno hieno", kun tarkoitetaan "oikein hieno"?)
--
Kaisa Krannila
kran...@cc.Helsinki.FI
eki
Mannekiini ja manneauki!
Petri Mäkelä
"Kaisa Krannila" <kran...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:bnp9j5$8n3$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Lasse Pere <lasse...@uta.fix> wrote:
>
> : ulsteri
>
> Mikä se sitten on, jollei ulsteri? Onko sille jokin oikeampikin nimi
> olemassa?
>
tuntuvatkin olevan "vääriä", ei se tarkoita, että kyseinen ominaisuus
olisi yksiselitteisesti yhteinen.
-Petri M
Jukka K. Korpela
> jos tehtävä tosiaan oli
> 'kirjoittaa neuvostoliittolaisten maastaan käyttämä lyhenne', niin eikö
> siinä CCCP:tä silloin oikeastaan haettu?
Mitä lieneekin haettu, "CCCP" ei ole oikea vastaus. Siis tarkkaan ottaen.
Paperille kirjoitettuna se olisi, mutta ei täällä. :-) Täällä käyttämämme
latinalaiset merkit "C" ja "P" ovat eri merkkejä kuin kyrilliset kirjaimet,
joita en tähän voi edes kirjoittaa, koska haluan käyttää sfnetin
standardimerkkikoodia. Luonnollisestikin ne voivat olla hyvin samannäköiset,
jopa täysin identtisen _näköiset_. Mutta tämä riippuu fontista
> Toinen juttu kokonaan on tietysti moisen tehtävän mielekkyys.
Luonnollisestikin. Mieleen on muuten jäänyt, miten TV:ssä (ainakin
urheiluohjelmissa) lyhenne joskus luettiin ääneen "see see see pee", mikä on
tietysti aivan väärin. On monta tapaa saada tuollainen tärkeä lyhenne
jäämään mieleen. Neuvostoliittolaisissa uutisfilmeissä se luettiin tuhka
tiheään - jostakin syystä luettiin nimenomaan "es es es er", vaikka luulisi,
että on kielelle _helpompi_ sanoa "Sovetski Sojuz".
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Lasse Pere
> Mikä se sitten on, jollei ulsteri? Onko sille jokin oikeampikin nimi
> olemassa?
Ei minun tietääkseni. Listasin vain mielestäni ärsyttäviä sanoja.
(Suurimmalle osalle niistä taitaa tosiaan löytyä oikeammat nimet.)
> (Onhan "kuullostaa" ja "makkari" ja "lemppari" mainittu tässä
> säikeessä jo, ja "hieno hieno", kun tarkoitetaan "oikein hieno"?)
korkkikorkki
popsia
pemppu
simona, simo- (vrt. sikana, sikamagee)
on (myöntävänä vastauksena, kun se ei käy: 'Tää maistuu hyvältä.' -'O.')
pirjot (oksennus)
(pistää) ratio rohiseen
poppikone
tietsikka, erit. tiettari
hajoo aamuihis, väbä, gona ja koko armeijaslangi yleensä
puksu, pumppa (pieru)
hellanlettas
ruåtsi
Thaimaaseen
nakko (soijanakki)
napsikkaat, muhkut, jumpulat, vimpulat & muut 'söpöt' tuotenimet
elintarvikkeilla
suklata (sukeltaa)
puklata, pukli (oksentaa, oksennus)
päikkärit
muikkari
reissuvihko (tämä ärsyttää erityisesti)
touhupeppu (siis kuka pervo tuosta on vastuussa?!)
napero
pistokkaat (pistokokeet)
sanis (sanakoe)
Onnenliike Pienokainen (lastentarvikeliike Tampereella)
jalkopää
alulakana
holja
vemputtaa (masturboida)
hoplaa
ananasakäämä
kuhtua, kuttua
hamput (hampaat)
simmut
nassu
pöksyt
pikkarit
ripsari
rapsakka
napakka
bönde
lumppari
vetää pataan
loppupeleissä
pääkky tyykkyyn
öitsy
Markku Vainio
> "Kustantaa" lienee melko ok, mutta mielestäni verbiä "sijoittaa"
käytetään
> ihan liikaa väärässä merkityksessä.
>
> Usein ihmiset "sijoittavat" johonkin kun he itse asiassa ostavat jotain.
> Olen ainakin itse käsittänyt asian niin, että sijoitus on rahan antamista
> sellaiseen kohteeseen, josta odotetaan saatavan rahallista tuottoa
vähintään
> yhtä paljon kuin sijoitettu summa.
Voihan tietoisesti tehdä huononkin sijoituksen. Miksi vain hyvät sijoitukset
olisivat sijoituksia? Sijoituksen ei sitä paitsi tarvitse tuottaa
varsinaisesti rahaa, vaan tuotto voi olla vaikkapa mielihyvää. Esimerkiksi
kuntosalin kausikortti voi olla "sijoitus itseen", vaikka onkin varmaa
rahanmenoa.
MTV
Jukka Aho
> Vastaavasti pistettä osoitetaan nykyään puhekielessä
> että-sanalla. Varsinkin urheilijoiden tv-haastatteluissa
> suosima välimerkki. "Pitää yrittää vielä vähän tuota
> heittoa parantaa, että" "Olumppialaiset on tietysti
> lähellä, että"
Minusta "että" on noissa tapauksissa viittaus johonkin
aiemmin sanottuun tai muuten asiayhteydestä selvään
johtopäätökseen, jonka kuulijan oletetaan ymmärtävän
ilman että sitä tarvitsee edes (ääneen) loppuun saakka
sanoa. "Pitää yrittää vielä vähän tuota heittoa parantaa,
että [karsintarajan yli päästäisiin (jos niistä rajoista
on juuri äsken puhuttu)]" "Olumppialaiset on tietysti
lähellä, että [saapa nähdä mihin asti kisakunto (josta
juuri äsken puhuttiin) siihen mennessä ehtii kehittyä]."
--
znark
Warp
> Voihan tietoisesti tehdä huononkin sijoituksen. Miksi vain hyvät sijoitukset
> olisivat sijoituksia?
Siis sijoituksesta *odotetaan* saavan rahallista hyötyä vähintään yhtä
paljon kuin sijoitettu summa. Toki aina on riskejä, mutta silti pääasiallinen
tarkoitus on rahallinen tuotto.
Jos "sijoitat" rahaa karkkiin, niin ei siinä odotetan mitään rahallista
tuottoa. Se on puhdas kulu, ei sijoitus.
--
#macro N(D)#if(D>99)cylinder{M()#local D=div(D,104);M().5,2pigment{rgb M()}}
N(D)#end#end#macro M()<mod(D,13)-6mod(div(D,13)8)-3,10>#end blob{
N(11117333955)N(4254934330)N(3900569407)N(7382340)N(3358)N(970)}// - Warp -
Jyrki Takala
> Somebody wrote:
>> Jostain syystä minulla aina kiehuu sappi kun joku sanoo tv-visailussa
>> "otan rahat ja juoksen". En tiedä miksi.
> Ehkä sappesi kiehuu siksi, että et tunnista viittausta Woody Allenin
> elokuvaan "Ota rahat ja juokse".
Tuskinpa suurin osa niistä visailijoistakaan tietää mistä sanonta on
peräisin. Ovat kuulleet muiden sitä sanovan ja nyt sanonnan käyttö on
riistäytynyt käsistä.
Jyrki
eki
<jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>Luonnollisestikin. Mieleen on muuten jäänyt, miten TV:ssä (ainakin
>urheiluohjelmissa) lyhenne joskus luettiin ääneen "see see see pee", mikä on
>tietysti aivan väärin. On monta tapaa saada tuollainen tärkeä lyhenne
>jäämään mieleen. Neuvostoliittolaisissa uutisfilmeissä se luettiin tuhka
>tiheään - jostakin syystä luettiin nimenomaan "es es es er", vaikka luulisi,
>että on kielelle _helpompi_ sanoa "Sovetski Sojuz".
Paremmin: Sojuz Sovetskih Sotsialistitsheskih Respublik
Tommi Nieminen
> Neuvostoliittolaisissa uutisfilmeissä se luettiin tuhka
> tiheään - jostakin syystä luettiin nimenomaan "es es es er", vaikka luulisi,
> että on kielelle _helpompi_ sanoa "Sovetski Sojuz".
Neuvostoajattelussa lyhenteet olivat kielen kukka, olivatpa
isokirjainlyhenteitä tai lyhennesanoja. Muoti alkoi jo ammoisella
1920-luvulla ennen Neuvostoliiton syntymää.
Joku historioitsija voisi joskus selvittää, mikä mahtoi olla ensimmäinen
Venäjällä sanaksi vakiintunut komukkalyhenne. Proletkult?
--
.... Tommi Nieminen ....
It is dangerous to be sincere unless you are also stupid.
-G. B. Shaw-
.... mailto:super...@luukku.com.invalid ....
Petri Mäkelä
"Warp" <wa...@cs.tut.fi> kirjoitti viestissä
news:bnpp5q$nus$1...@news.cc.tut.fi...
> Markku Vainio <markku....@welho.com.invalid> wrote:
> > Voihan tietoisesti tehdä huononkin sijoituksen. Miksi vain hyvät
sijoitukset
> > olisivat sijoituksia?
>
> Siis sijoituksesta *odotetaan* saavan rahallista hyötyä vähintään yhtä
> paljon kuin sijoitettu summa. Toki aina on riskejä, mutta silti
pääasiallinen
> tarkoitus on rahallinen tuotto.
> Jos "sijoitat" rahaa karkkiin, niin ei siinä odotetan mitään rahallista
> tuottoa. Se on puhdas kulu, ei sijoitus.
>
sanotaankin tarkoittaen seuraavaa: "Laitanpa hieman rahaa karamelliin."
-Petri M
MR
Lasse Pere wrote:
> Listasin vain mielestäni ärsyttäviä sanoja.
> Suurimmalle osalle niistä taitaa tosiaan löytyä oikeammat nimet.
...
> jalkopää
Mikä tuossa ärsyttää? Kutittaako joku höyhenellä
jalkapohjia? Ja mikä tuolle olisi se "oikeampi nimi"?
Minulle ei tule mieleen edes yhtä vastinetta tuolle
sanalle :(
H Markus Lang, hakuna matata
J.-P. Kerola wrote:
> Vastaavasti pistettä osoitetaan nykyään puhekielessä että-sanalla. Varsinkin
> urheilijoiden tv-haastatteluissa suosima välimerkki.
> "Pitää yrittää vielä vähän tuota heittoa parantaa, että"
> "Olumppialaiset on tietysti lähellä, että"
Minua on ärsyttänyt että-sanan käyttö epäsuoran kysymyslauseen edessä:
"Johtaja ei kertonut että mistä tämä johtuu."
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
H Markus Lang, hakuna matata
Somebody wrote:
> alkuperäinen kirjoittaja ja pari muutakin väitti
> kivenkovaan, että kyllä emiritus on myös käytössä oleva ja oikea muoto,
> _koska_Google_löytää_sen. Eli kirjoitusvirheet netissä osaltaan luovat lisää
> virhemuotoja. Kamalan raivostuttavaa.
Tähän liittyy laajempi, periaatteellinen ongelma: miten virheisiin
pitäisi suhtautua? Esimerkiksi nimen Nils Nordenskiöld Google-haku antaa
n. 726 osumaa ja nimen Nils Nordenskjöld noin 626. Vain toinen näistä
voi olla oikein, jos tarkoitetaan tutkimusmatkailijamme sukua.
Minusta on kyseenalaista, että molemmat luvut otetaan sellaisenaan,
koska toinen kirjoitusasu on ilmeisestikin virheellinen. Lisäksi mm.
minun sivullani on väärinkirjoitettu muoto nimenomaan osoittamassa
virheellistä muotoa, eikä sitä ole tarkoitettu otettavaksi tuommoiseen
huutoäänestykseen lisäämään väärien muotojen "painoarvoa".
Minun ratkaisuehdotukseni on se, että jokaiseen yksityiseen esiintymään
olisi liitettävä (kuvitteellinen) kerroin, jonka arvo määräytyy sen
mukaan, miten vakavasti esiintymään on suhtauduttava. Kun nimi on
esimerkkinä siitä, miten nimeä _ei_ pidä kirjoittaa, kertoimen arvoksi
tulee 0. Jos joku on kirjoittanut nimen huolimattomasti, viitsimättä
selvittää oikeaa kirjoitusasua, kerroin voi saada vain pienen arvon, 0,1
- 0,2. Kun nimen kirjoitusasu on huolellisesti tarkistettu useista
keskenään riippumattomista lähteistä, kerroin saa arvon 1. Kerroin saisi
hyvin pienen arvon myös silloin, kun kirjoittaja huomautuksen jälkeen
olisi valmis tarkistamaan kirjoitusasua tai vastaisuudessa olisi valmis
käyttämään oikeaa muotoa ("työntekijät poistuivat työpaikoiltaan
vastalauseena ~ vastalauseeksi irtisanomisille").
Ongelmana on tietenkin se, ettei kerrointa voida todellisuudessa
määrittää; muistetaan vain, että sen arvo on tuntematon, ja merkitään
sitä x:llä.
Sellaisessa hypoteettisessa tilanteessa, jossa Jumala voisi määrittää
kertointen arvot ja paljastaa ne meille, voisi huutoäänestys
Nordenskiöld - Nordenskjöld saada vaikkapa sellaiset lukuarvot kuin 400
- 20.
Pohjimmiltaan tämä on moraalinen kysymys: aina kun vedotaan esimerkiksi
Google-hakujen tuloksiin, on muistettava, ettei jokaiselle esiintymälle
voida antaa yhtä suurta painoarvoa. Väärän ja virheellisen tiedon
yleisyys muistuttaa tästä jatkuvasti.
Virheellisten muotojen käytön nojalla ei voida vaatia sääntöjä
muutettavaksi, niin kuin täälläkin usein näkee edesvastuuttomasti
tehtävän. Tuollaisissa vaatimuksissa on unohdettu kolme tärkeää periaatetta:
1. siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden pitäisi olla
(Hume);
2. abusus non tollit usum;
3. abusus non est usus sed corruptela.
> Yritä siinä nyt sitten sanoa, että
> varmaan Google löytää myös sanan kisas, mutta ei sitä silti käytetä
> kissa-sanan rinnakkaismuotona. Huoh.
Tästähän oli taannoin esimerkkinä "Vitautas Landsbergis", joka kyllä
Googlella löytyy ja siksi on oikein...
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Warp
> Entäs jos ajatellaankin sitä "sijoittaa"-verbiä hieman eri merkityksessä, ja
> sanotaankin tarkoittaen seuraavaa: "Laitanpa hieman rahaa karamelliin."
Siis karamellin sisällekö?
Jorma Moll
Ei kai kaikille sanoille ole synonyymiä, tuskin tarvitseekaan.
Jalkopää on esim. sängyssä se pää jossa nukuttaessa pidetään
jalkoja.
yst terv. J.M.
Jorma Moll
> No täällä pärjätään edelleen ilman viitekehyksiäkin. On se niin
> vastenmielinen sana...
> Antti
Kyllä, vastenmielinen sana todella. Olen tulkinnut sen usein
käyttäjän kehittymattömaksi keinoksi yrittää saada painavuutta
sanomaansa. Usein sen tilalle voi ajatuksissaan sijoittaa laajan
kirjon verbejä, eikä asia siitä muutu.
Jossain oli selitys että viitekehityksen synonyymi olisi tausta-
tekijä.
yst. terv. J.M.
Jorma Moll
Enää- sanasta muistui mieleen, että 50- luvun kansakoulussa
olisi opetettu "enään", mutta myöhemmin siitä olisi pudotettu
"ännä" pois.
yst. terv. j.m.
Lasse Pere
>
> Lasse Pere wrote:
>
>>Listasin vain mielestäni ärsyttäviä sanoja.
>>Suurimmalle osalle niistä taitaa tosiaan löytyä oikeammat nimet.
>
>
> Mikä tuossa ärsyttää?
No, vaikka säie käsitteleekin ärsyttäviä sanoja, niin listaamistani
sanoista aika harva todella _ärsyttää_. 'Huvittava' olisi ehkä osuvampi
adjektiivi. Jalkopää-sanahan on mitä hassuin sana, etenkin
kirjoitettuna. Niin, kyse on ihan subjektiivisesta mielipiteestäni. Ja
kyllä, minua pidetään oikeassakin elämässä toisinaan omituisena.
> Ja mikä tuolle olisi se "oikeampi nimi"?
> Minulle ei tule mieleen edes yhtä vastinetta tuolle
> sanalle :(
Kuten lainaamassasi viestissä edelliselle kirjoittajalle juuri vastasin,
kyse ei ole siitä, että listassa olisi 'vääriä' ilmaisuja. Listasin vain
mielestäni ärsyttäviä (huomaa edellinen kommenttini ärsyttävyydestä)
sanoja. Petri Mäkelän sanoin: Vaikka listan monet muut ilmaisut
tuntuvatkin olevan "vääriä", ei se tarkoita, että kyseinen ominaisuus
olisi yksiselitteisesti yhteinen.
linimentti
mikstuura
pösilö
hivenen bestii
kämmentää
rohee
kunkakaa (kenen kanssa)
Kymenlaaksossa käytetty 'eksessiivi'-sija, esim. kotoonta, siintä
himmi
lerssi (erit. makkarasta puhuttaessa)
Kimmo
> "Antti Laukkanen" <an...@surfeu.fi> wrote in message
> news:y6vnb.413$Xn1...@read3.inet.fi...
>
>>Tästä tuli puolestaan mieleeni vielä yksi inhottava asia. Neljännellä
>>luokalla ollessani jouduin kivenkovaan väittelyyn opettajani kanssa, koska
>>hän väitti, että luokan nurkassa seisoo pieno. En muista lopputulosta,
>>paitsi omalta osaltani, mutta pienosta puhutaan hämmästyttävän paljon
>>monessa yhteydessä. Yäk!
>
>
> Ja varsinkin puhekielen perusteella Helsingin keskustassa on Kiesma.
>
Sitä paikkaa voi mielestäni kutsua millä nimellä tahansa. Itse puhun
skismasta.
En ole käynyt, enkä tule käymäänkään.
Sinänsä ainakin puolet pahempi (sic!) on yhä useamman suusta kuultu
maannimi Suami. Ei luulisi sanan olevan kovinkaan vaikea.
K
Jukka K. Korpela
> Esimerkiksi nimen Nils Nordenskiöld Google-haku antaa
> n. 726 osumaa ja nimen Nils Nordenskjöld noin 626. Vain toinen näistä
> voi olla oikein, jos tarkoitetaan tutkimusmatkailijamme sukua.
Luotan lausumaasi, koska pidän kirjoituksiasi yleisesti luotettavina.
Yleisesti kyllä pätee, että henkilönnimestä voi olla useita oikeita muotoja.
Esimerkiksi "Sakari Topelius" ja "Zachris Topelius" ovat molemmat jossakin
mielessä oikeita muotoja, samoin "Carl von Linné" ja "Carolus Linnaeus".
> Minusta on kyseenalaista, että molemmat luvut otetaan sellaisenaan,
> koska toinen kirjoitusasu on ilmeisestikin virheellinen.
Luvut kertovatkin vain siitä, mitä kirjoitusasuja käytetään.
> Lisäksi mm.
> minun sivullani on väärinkirjoitettu muoto nimenomaan osoittamassa
> virheellistä muotoa
Niinpä, mutta sellaisten esiintymien merkitys kokonaisuudessa on kuitenkin
varsin pieni. Ei Googlen antamia esiintymälukuja muutenkaan pidä ottaa kuin
suuntaa-antavina.
> Minun ratkaisuehdotukseni on se, että jokaiseen yksityiseen esiintymään
> olisi liitettävä (kuvitteellinen) kerroin, jonka arvo määräytyy sen
> mukaan, miten vakavasti esiintymään on suhtauduttava.
Ajatus on kiinnostava mutta aika epärealistinen. Oman arvioni mukaan
aikaisintaan noin vuonna 2020 tullaan keksimään loogisen merkkauksen idea
uudelleen. Hyvään loogiseen merkkaukseen sisältyy myös mahdollisuus
ilmoittaa, että jokin sana on tarkoituksellisesti väärin kirjoitettu.
> Pohjimmiltaan tämä on moraalinen kysymys: aina kun vedotaan esimerkiksi
> Google-hakujen tuloksiin, on muistettava, ettei jokaiselle esiintymälle
> voida antaa yhtä suurta painoarvoa.
Tämä on totta, mutta käytännössä emme voi ruveta punnitsemaan asioita kovin
tarkasti. Eikä Google siis kuvasta enempää kuin vallitsevaa kielenkäyttöä,
pikemminkin vähemmän (koska maailman kaikki tekstit eivät ole Googlessa).
> Virheellisten muotojen käytön nojalla ei voida vaatia sääntöjä
> muutettavaksi,
Vaatia toki aina voi, mutta vaatimusta ei kannata ottaa kovin vakavasti,
ennen kuin väärä muoto on selvästi yleisempi kuin oikea. Ja useimmiten
yleisyys on vain yksi argumenteista. Henkilönnimien kirjoitusasusta
puhuttaessa se on aika heikko.
Sami Silvennoinen
> Enää- sanasta muistui mieleen, että 50- luvun kansakoulussa
> olisi opetettu "enään", mutta myöhemmin siitä olisi pudotettu
> "ännä" pois.
Se ännä lienee siirretty sanan "sitte" loppuun. ;)
Kyllähän kieli muuttuu. Luin viime kesänä kymmenisen Arsčne Lupinia,
jotka oli suomennettu vuosien 1910 - 1930 tietämillä. Niissä vanhoja
kirjoitusasuja suorastaan vilisi, mieleen tulee ainakin "sitte",
"akkuna", "huoneusto", "alikerta" (=alakerta), "komisarius",
"lasisilmät" (=silmälasit) ja tekijännimistä puuttunut "j",
esim. "juoksia", "pesiätär".
Lisäksi sana "tuhma" tarkoitti tyhmää ja "tuhmuus" tyhmyyttä. Aluksi
vähän ihmettelinkin, miksi jotain sanottiin tuhmaksi tai tuhmuudeksi,
mutta eräästä kontekstista sitten tajusin sen tarkoittavan
tyhmää. Onkohan sanan "tuhma" merkitys jossain vaiheessa muuttunut
nykyiseksi, ja siksi on kehitetty uusi sana, "tyhmä", sen tilalle?
Sinuhessa taas silmään pisti aina sana "peloittava".
Kansakoulun maantieteen kirjassa (1909) kohdattuja vanhoja
kirjoitusasuja: "riissi" (=riisi), "mykevä" (=kupera?), enin
(=eniten), ja tietysti lukuisia maantieteellisiä nimiä, esim. India,
Irani, Sweitsi, Austraalia.
--
zam
Tommi P Uschanov
> Onkohan sanan "tuhma" merkitys jossain vaiheessa muuttunut
> nykyiseksi, ja siksi on kehitetty uusi sana, "tyhmä", sen tilalle?
Eiköhän ole pikemminkin niin, että sanalla on ensin ollut
kaksi kirjoitusasua, ja "tuhman" merkitys on vähitellen
eriytynyt. Tyhmällä on puutteellinen käsityskyky sen
suhteen, miten asiat ovat, ja tuhmalla taas sen suhteen,
miten niiden olisi parasta olla.
Vielä nykyäänkin vaikkapa jostakin alaikäisten konnankoukusta
voidaan sanoa, että se oli tyhmästi tehty, yhtä hyvin kuin
voidaan sanoa "tuhmasti".
--
"I have tried too, in my time, to be a philosopher; but, I don't
know how, cheerfulness was always breaking in." --Oliver Edwards
T P Uschanov tusc...@cc.helsinki.fi +358 (0)40 584 2720
Visit my home page! http://www.helsinki.fi/~tuschano/
Tommi P Uschanov
> Onkohan sanan "tuhma" merkitys jossain vaiheessa muuttunut
> nykyiseksi, ja siksi on kehitetty uusi sana, "tyhmä", sen tilalle?
Eiköhän ole pikemminkin niin, että sanalla on ensin ollut
kaksi kirjoitusasua, ja "tuhman" merkitys on vähitellen
eriytynyt. Tyhmällä on puutteellinen käsityskyky sen
suhteen, miten asiat ovat, ja tuhmalla taas sen suhteen,
miten niiden olisi parasta olla. (Tämä heijastelee
kiintoisalla tavalla mm. Markus Långin esittämiä käsityksiä
rikollisuuden syistä: vrt. <http://tinyurl.com/t26m>).
Jorma Jalasto
news:3FA10927...@elo.helsinski.fi...
>
> hyvin pienen arvon myös silloin, kun kirjoittaja
huomautuksen jälkeen
> olisi valmis tarkistamaan kirjoitusasua tai vastaisuudessa
olisi valmis
> käyttämään oikeaa muotoa ("työntekijät poistuivat
työpaikoiltaan
> vastalauseena ~ vastalauseeksi irtisanomisille").
>
> http://www.helsinki.fi/~mlang/
" työntekijät poistuivat työpaikoiltaan"
Luotettavaa.
Jorma
eki
<sami.sil...@tut.fi> wrote:
>Jorma Moll <ankk...@hotmail.com> wrote:
>> Enää- sanasta muistui mieleen, että 50- luvun kansakoulussa
>> olisi opetettu "enään", mutta myöhemmin siitä olisi pudotettu
>> "ännä" pois.
Well, "enää" lienee "enempää" muodon posetiivi, tai jotain.
H Markus Lang, hakuna matata
Sami Silvennoinen wrote:
> Lisäksi sana "tuhma" tarkoitti tyhmää ja "tuhmuus" tyhmyyttä. Aluksi
> vähän ihmettelinkin, miksi jotain sanottiin tuhmaksi tai tuhmuudeksi,
> mutta eräästä kontekstista sitten tajusin sen tarkoittavan
> tyhmää. Onkohan sanan "tuhma" merkitys jossain vaiheessa muuttunut
> nykyiseksi, ja siksi on kehitetty uusi sana, "tyhmä", sen tilalle?
Tuossa on kysymys sanan etu- ja takavokaalisuuden vaihtelusta. Minulla
ei ole nyt lähteitä käsillä, mutta muistelen, että "tuhma" on
tarkoittanut 'tyhmää' nimenomaan itämurteissa ja "tyhmä" on saman sanan
länsimurteinen muoto (voi olla toisinkin päin). Sittemmin näiden välille
on kirjakielessä kehittynyt (kehitetty?) merkitysero. (Vrt. sanonta,
joka alkaa: "Etkös, tuhma, kuuta tunne - -.")
Toinen samanlainen vaihtelupari on ollut niitty ~ niittu.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Panu H?glund
>
> Joku historioitsija voisi joskus selvittää, mikä mahtoi olla ensimmäinen
> Venäjällä sanaksi vakiintunut komukkalyhenne. Proletkult?
Itse asiassa muoti alkoi jo vähän ennen polseviikkiaikoja. Kun tsaari
oli helmikuun vallankumouksessa luopunut vallasta, duuma nimitti
hallitukseksi tilapäisen toimeenpanokomitean (vremennoj ispolnitel'nyj
komitet), jonka nimi lyhennettiin muotoon ispolkom.
Proletkult on kyllä mielestäni sanana ja käsitteenä uudempi kuin esim.
ne _gosznak_it (<- gosudarstvennyj znak, "valtionmerkki"), joita
sotakommunismin aikana käytettiin setelien korvaajina.
Panu H?glund
> Listatkaa omat ärsytyksen aiheenne! Vaikka pari jos ei ihan kymmentä ole!
1. chillaaminen
2. zänssi, tsäänssi
3. valkkari
4. dissata
5. ditsata
6. drinksu
Panu H?glund
> Lasse Pere <lasse...@uta.fix> wrote:
>
> : ulsteri
>
> Mikä se sitten on, jollei ulsteri? Onko sille jokin oikeampikin nimi
> olemassa?
Pohjoisirlanti? (MPÄHÄHÄHÄHÄHÄHÄ)
...ja jatkot huu & haahan.
Jukka Kohonen
- tällähän ihmiset kehuskelevat toistensa tyhmimpiäkin lausahduksia
--
Jukka....@iki.fi
* Kauankos viis miestä virstaa käy. (Suom. sananlasku)
markus_fin
"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:bntpvc$sjm$2...@oravannahka.helsinki.fi...
> "puhut vähän mutta asiaa"
> - tällähän ihmiset kehuskelevat toistensa tyhmimpiäkin lausahduksia
Ihmiset? Kaikki? Ei. Ehkä sinä. En minä. Eikä moni muu. Jos jostain
sanotaan "puhuu vähän mutta asiaa", se mielestäni osoittaa, paitsi
tunnustusta kyseessä olevan puhujan sanomisia kohtaan, myös sitä, että
se, joka sanoo jostain toisesta "puhuu vähän mutta asiaa", ymmärtää,
että puhumisessa määrä ei merkitse laatua. Toisin sanoen sanonta on sekä
lausujan että kohteen suhteen mitä positiivisin.
m_f
Jukka Kohonen
>
>"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
>news:bntpvc$sjm$2...@oravannahka.helsinki.fi...
>> "puhut vähän mutta asiaa"
>> - tällähän ihmiset kehuskelevat toistensa tyhmimpiäkin lausahduksia
>
>Ihmiset? Kaikki?
Ei, en sanonut "kaikki ihmiset". Viisastelusi on jälleen kerran
aiheetonta.