Ohjelmoija vs. ohjelmoitsija
Timo Hirvi
tekijäsanojen tilalla -oitsija-päätteisiä sanoja. Näitä ovat
mm. luennoitsija, tupakoitsija ja ohjelmoitsija. Saattaa tosin olla,
että näitä muotoja on käytetty aina, ja olenkin vasta hiljattain
alkanut kiinnittää huomiota niihin.
Onko yleisesti ottaen aivan sama, kumpaa liitettä käyttää? Häiritseekö
-oitsija-pääte ketään muuta kuin minua?
Minä en ainakaan ole ohjelmoitsija, vaikka ohjelmoinkin
työkseni. Tuosta muodosta tulee mieleen, että työhöni kuuluu
ohjelmoitsiminen. Ehkäpä pian kielessämme alkaa esiintyä
konsonantti+ija-päätteen lisäksi konsonantti+itsija-pääte, jolloin
minusta tulee myös opiskelitsija.
--
Timo Hirvi
Timo Hirvi
tekijäsanojen tilalla -oitsija-päätteisiä sanoja. Näitä ovat
mm. luennoitsija, tupakoitsija ja ohjelmoitsija. Saattaa tosin olla,
Jari Laaksonen
>
> Nykyään tuntuu tulevan vastaan yhä useammin -oija-päätteisten
> tekijäsanojen tilalla -oitsija-päätteisiä sanoja. Näitä ovat
> mm. luennoitsija, tupakoitsija ja ohjelmoitsija. Saattaa tosin olla,
> että näitä muotoja on käytetty aina ja että olen vasta hiljattain
> alkanut kiinnittää huomiota niihin.
Nykyään? Esim Altavista löysi 4 sivua hakusanalla "ohjelmoitsija" ja
1332 sivua hakusanalla "ohjelmoija".
Ohjelmoitsija on vanhaa suomea ja on kielen muutoinkin lyhentyessä
lyhentynyt muotoon ohjelmoija. Kuten esim. teknillinen vs. tekninen.
--
Jari Laaksonen
Kimmo K. I. Surakka
> Ohjelmoitsija on vanhaa suomea ja on kielen muutoinkin lyhentyessä
> lyhentynyt muotoon ohjelmoija. Kuten esim. teknillinen vs. tekninen.
Vanhuudesta en tiedä, mutta minun kielikorvani väittää
sinnikkäästi, että "ohjelmoitsija" ohjelmoitsee,
"luennoitsija" luennoitsee, "tupakoitsija" tupakoitsee ja
"rähinöitsijä" rähinöitsee. Koska moinen kuulostaa
vieraalta, puhun mieluummin ohjelmoijasta, luennoijasta,
tupakoijasta ja rähinöijästä. Olkoonkin, että tupakoija on
myös yhdyssana.
Kusti
--
Kimmo K. I. Surakka : puh: (0400) 546 024
Yrttikatu 1 D 29 : e-mail: ku...@iki.fi
33710 TAMPERE, FINLAND : http://www.iki.fi/~kusti/
Jari Laaksonen
>
> Jari Laaksonen <jari.j.l...@nokia.com> writes:
> > Ohjelmoitsija on vanhaa suomea
>
> sinnikkäästi, että "ohjelmoitsija" ohjelmoitsee,
"Silloin kun isä tietokoneen osti" (vaikkei isäni todellisuudessa
ostanutkaan), puhuttiin ohjelmoitsijoista. Siis 60-70-luvulla.
Taisi silloin olla myös olemassa sana "ohjelmointsinta".
Täytyypä etsiä viittauksia noista vanhoista tietokonekirjoista, joita
olen keräillyt.
--
Jari Laaksonen
Timo Hirvi
> Timo Hirvi wrote:
> >
> > Nykyään tuntuu tulevan vastaan yhä useammin -oija-päätteisten
> > tekijäsanojen tilalla -oitsija-päätteisiä sanoja. Näitä ovat
> > mm. luennoitsija, tupakoitsija ja ohjelmoitsija. Saattaa tosin olla,
> > että näitä muotoja on käytetty aina ja että olen vasta hiljattain
> > alkanut kiinnittää huomiota niihin.
>
> Nykyään? Esim Altavista löysi 4 sivua hakusanalla "ohjelmoitsija" ja
> 1332 sivua hakusanalla "ohjelmoija".
Tulokset Googlesta (http://google.com/):
tupakoija: 41, tupakoitsija: 121
luennoija: 431, luennoitsija: 1720
ohjelmoija: 1250, ohjelmoitsija: 5
Nimen omaan "ohjelmoija" on tosiaan selvästi yleisempi muoto kuin
"ohjelmoitsija". Kahdessa muussa tekijätyypissä käykin sitten toisin
päin. Viimeksi tänään tuli vastaan työpaikkailmoitus, jossa haettiin
"ohjelmoitsijaa".
En tarkoittanut, että ohjelmoitsijoita tulisi vastaan useammin kuin
ohjelmoijia, vaan että minusta tuntuu, että -oitsija-muoto on
yleistymässä.
> Ohjelmoitsija on vanhaa suomea ja on kielen muutoinkin lyhentyessä
> lyhentynyt muotoon ohjelmoija. Kuten esim. teknillinen vs. tekninen.
Tekninen on kai nykyään suositeltava muoto teknillisen sijaan. Onko
-oija-muoto vastaavasti suositeltava ja "parempi" kuin -oitsija?
Toivottavasti.
Tässä lisää sanoja, joita asia koskee: lapioitsija, varastoitsija,
kapinoitsija, pokkuroitsija ja tapetoitsija.
--
Timo Hirvi
Timo Hirvi
>
> En tarkoittanut, että ohjelmoitsijoita tulisi vastaan useammin kuin
> ohjelmoijia, vaan että minusta tuntuu, että -oitsija-muoto on
> yleistymässä.
Tarkoitin "yleistymässä kaikissa tilanteissa, joissa olen tottunut
-oija-päätteisiin sanoihin, ei ainoastaan ohjelmoija-tilanteessa".
--
Timo Hirvi
ja...@iki.fi
>Onko yleisesti ottaen aivan sama, kumpaa liitettä käyttää? Häiritseekö
>-oitsija-pääte ketään muuta kuin minua?
Riippuu sanasta, häiritseekö minua. Luennoitsija on tuttu sana ja
mutulla sanoisin, että sitä kuulee yhtä usein kuin luennoijaa.
"Luennoitsija" kuulostaa vähän vanhahtavalta, muttei ärsyttävältä.
Samoin tupakoitsija tai lapioitsija.
"Ohjelmoitsijaa" en kuitenkaan muista ikinä kuulleenikaan ennen tätä
threadia. Ohjelmoija on arkikieltä ja tavallinen sana. Paha sanoa
ärsyttäisikö "ohjelmoitsija", mutta ainakin hämmentäisi suuresti, jos
kuulisin sitä oikeasti jossain käytettävän (paitsi ehkä jossain selvästi
vanhassa tekstissä, jolloin se ehkä lähinnä huvittaisi).
--
Jaana Heino----------------------------email: ja...@iki.fi---------
Iirislahdentie 42 C 9----------------------------------------------
02230 Espoo---------------------------Power corrupts, but we-------
FINLAND-------------------------------still need electricity.------
Markus Lang
· Ohjelmoitsija on vanhaa suomea ja on kielen muutoinkin lyhentyessä
· lyhentynyt muotoon ohjelmoija. Kuten esim. teknillinen vs. tekninen.
Tarkkaan ottaen kantaverbi on muuttunut:
tupakoita : tupakoitsen > tupakoitsija
tupakoida : tupakoin > tupakoija.
Vastaavasti luennoita » luennoida, haravoita » haravoida ym.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Jari Laaksonen
> Täytyypä etsiä viittauksia noista vanhoista tietokonekirjoista, joita
> olen keräillyt.
"Ohjelmoitsijana toimivan ihmisen on ensin hajoitettava jokainen tietokoneen
käsittelemä tehtävä, oli se sitten pitkä jakolasku tai avaruussäteilyn
tutkimus, yksinkertaisiksi vaiheiksi, joista tietokone voi ratkaista ne
käyttämällä kyllä-ei-kielensä binääristä merkitsemistapaa. Ohjelmoitsija
kirjoittaa käsiteltävän tehtävän tietokoneen kielelle sen käyttämien sanojen
ja lukujen symbolien avulla." (Lukujen maailma, Life-tietokirjat,
Sanoma Osakeyhtiö 1972).
Tosin kyllä samaan aikaan käytettiin sanaa "ohjelmoija", kuten esim.
Walter R. Fuchsin kirjassa Informaatioteoria ja kybernetiikka (Kirjayhtymä
1970):
"Tietokoneeseen syötetään toivottu "ohjelma". Sille annetaan toimintaohjelista
("käskyt"), jonka se sitten "soittaa" kuin soittorasian metallinen kampa
melodian, joka rasian telalle on talletettu. [...] Miten sanon sen
tietokoneelleni, on ensimmäinen kysymys, jonka ammattimies, tässä tapauksessa
ohjelmoija, tekee itselleen. [...] "Antakaa reikänauhojen puhua", olkoon tässä
ohjeena. Informaation syöttäminen tietokoneeseen käy siis päinsä lävistettyä
reikänauhaa käyttäen aivan kuin kaukokirjoittimessa. Samalla selittyy myös se
hämmästyttävä tosiasia, että Oulussa oleva ohjelmoija voi sanoa Helsingissä
olevalle tietokoneelle, mitä sen on tehtävä."
--
Jari Laaksonen
Panu Mäkinen
> Tarkkaan ottaen kantaverbi on muuttunut:
> tupakoita : tupakoitsen > tupakoitsija
Eikös tähän sopisi kantaverbiksi viron kielen mukainen muoto
tupakoitseta? Samalla selittyisi ylimääräinen aines -tse-
infinitiivin vartalon ja siihen liitettävien parsoonapäätteiden
ja johdinten välillä.
> tupakoida : tupakoin > tupakoija.
-da-päätteisistä verbeistä muodostetaan tekijännimet luontevasti
tällä tavalla, kun taas kirjaimiin -ita päättyvistä verbeistä
tekijännimi muodostetaan liittämällä -sija infinitiivin vartaloon:
merkit/ä - merkit/sijä,
kait/a - kait/sija,
tarvit/a - tarvit/sija.
-da-päätteisissä verbeissä on lisäksi joitakin poikkeuksia, joilla
kumpikin tekijännimen muodostustapa on mahdollinen, eikä täten
mielestäni ole tarvetta luokitella kumpiakaan eri muotoja vääriksi.
-pm
_/ _/ _/_/_/
_/ _/ _/_/_/
_/_/_/ n i v e r s i t a t e s _/ e n n i c a e
·· http://www.jyu.fi/~pamakine/linkit/uni.va.html ··
Markus Lang
·> Tarkkaan ottaen kantaverbi on muuttunut:
·> tupakoita : tupakoitsen > tupakoitsija
· Eikös tähän sopisi kantaverbiksi viron kielen mukainen muoto
· tupakoitseta? Samalla selittyisi ylimääräinen aines -tse-
· infinitiivin vartalon ja siihen liitettävien parsoonapäätteiden
· ja johdinten välillä.
Turhan monimutkainen oletus - onhan meillä verbi
tarvita : tarvitsen, eikä siinä tarvitseta perusmuotoa
*tarvitseta.
Panu Mäkinen
> Turhan monimutkainen oletus - onhan meillä verbi
> tarvita : tarvitsen, eikä siinä tarvitseta perusmuotoa
> *tarvitseta.
Kuka tarvitsee ja kuka ei. Viron kielessa on joka tapauksessa
verbi tarvitseda [tarvitseta], joka ääntämyksellisesti vastaa
täysin tarvita-verbin oletettua entistä infinitiivimuotoa.
Samantapaisia verbejä on muitakin:
kaitsta - kaita,
tõlgitseda - tulkita,
valitseda - valita.
Markus Lang
· valitseda - valita.
Tarkoittanet 'vallita : vallitsen' (< saks. walten)?
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/