Elefanttiasiaa
Pertti Ruismäki
romaanisen kielen adjektiivi, vähän saman tapaan kuin "elegantti". Onko
elefantti alunperin adjektiivi ja mitä se sanatarkasti tarkoittaa?
Saman otuksen suomalaisempi nimi "norsu" lienee ainoa Suomen
alkuperäiseläimistöön kuulumaton eläin, jolle on annettu suomalainen
nimi. Muut ulkomaanelikothan ovat pääsääntöisesti johdoksia
ulkomaankielisista nimistä. Jopa hyvin suomalaiselta kuulostava
papukaijakin on ruotsista sovellettu. Onko norsun lisäksi muita
ulkomaaneläimiä, joilla on täysin suomalaisperäinen nimi? Tarkennetaan
vielä, että suomalaissanoista kootut yhdyssananimet, kuten pahkasika tai
valkopäämerikotka jätetään tarkastelun ulkopuolelle.
-Pertti
Jarmo Niemi
<pertti....@datex-ohmeda.com> wrote:
> Onko norsun lisäksi muita
>ulkomaaneläimiä, joilla on täysin suomalaisperäinen nimi?
Mursu.
Muistaisin, että Agricola muodosti norsun juuri mursun pohjalta.
http://www.comptons.com/encyclopedia/ARTICLES/0150/01642752_A.html
...
"Until the 18th century the English name for the walrus was morse,
probably from the Finnish mursu or the Lapp morsk. The name walrus
means "whale-horse.""
--
Jarmo Niemi, jar...@utu.fi, http://www.utu.fi/%7Ejarnie/
Jukka K. Korpela
> Sana "elefantti" kuulostaa siltä, kuin se olisi alunperin jonkun
> romaanisen kielen adjektiivi, vähän saman tapaan kuin "elegantti".
Niin kuulostaa, mutta ei se ole. Se johtuu (latinalaistetun muodon
"elephantus" kautta) kreikan sanasta "elephas" tai oikeastaan sen
taivutusvartalosta "elephant-". Perusmuoto esiintyy muuten intiannorsun
tieteellisessä nimessä /Elephas maximus/ L. 1758.
Romaanisten kielten -ant(e)-loppuiset sanat ovat enimmäkseen latinan
partisiippeihin palautuvia. Osa niistä on irronnut verbintaivutuksesta ja
muodostunut selvästi adjektiiveiksi. Latinassa kyseinen partisiipinpääte on
varsinaisesti -ante- (jota seuraa sijapääte) mutta perusmuodossa hiukan
muuntuneena: -ans.
Näyttäisi siltä, että kreikan sanassa loppuosa on jonkinlainen johdin. Ja
se voisi olla alkuperältään sama kuin partisiipin pääte, joka on
yleisindoeurooppalaista alkuperää ja esiintyy myös kreikassa. Mutta mitään
kantaverbiä ei liene osoitettavissa. Toisaalta sattuuhan sitä useinkin,
että partisiipin päätettä ruvetaan liittelemään nomineihinkin.
> Onko elefantti alunperin adjektiivi ja mitä se sanatarkasti tarkoittaa?
Kreikassa "elephas" on substantiivi. Sen alkuperäksi "Suomalainen
tietosanakirja" sanoo: "hepr. /elef/ 'härkä'". Hyvällä mielikuvituksella
voi toki nähdä norsun härkää muistuttavana, etenkin jos ajatellaan pään
yleistä muotoa ja jätetään sarvet, syöksyhampaat ja korvat huomiotta. :-)
Ensimmäinen tunnettu sanan "elephas" esiintymä merkityksessä
"(afrikan)norsu" on Herodotoksen historiateoksessa, mutta norsunluuta
tarkoittamassa se esiintyy jo Iliaassa. Lähde:
<http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?
doc=Perseus%3Atext%3A1999.04.0057%3Aentry%3D%2333671>
> Saman otuksen suomalaisempi nimi "norsu" lienee ainoa Suomen
> alkuperäiseläimistöön kuulumaton eläin, jolle on annettu suomalainen
> nimi.
Itse asiassa ei niin täysin suomalainen. Ainakin Kirsti on sitä mieltä,
että se on lapin kielestä lainattu:
"Norsu-nimen taustalla on todennäköisesti saamelaisperäinen sana, joka
norjanlapissa esiintyi muodossa morsa. Siitä syntyi myös mursu. Molemmilla
tarkoitettiin suurta eläintä, josta saadaan arvokasta luuta. Nimen kanssa
ei ollut niin nuukaa, kun eläin oli joka tapauksessa outo ja tuntematon."
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971228/erik/971228er04.html
Ja vakavammin otettavassakin jutussa
http://www.helsinki.fi/jarj/kks/vir99/merja.pdf
sanotaan, "nasaalienhorjuntaa" (m ~ n) käsiteltäessä:
"Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alueelta löytyy niin ikään
esimerkkejä. Suomen mursu- ja norsu-sanoilla on yhteinen
alkuperä (SSA 2: 181–182, 232)."
missä
SSA = Erkki Itkonen, Ulla-Maija Kulonen (1.), Ulla-Maija Kulonen (2.–)
(päätoim.), Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Helsinki,
1992.
--
Yucca, http://www.malibutelecom.com/yucca/
alias http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Kari Kallio
"Pertti Ruismäki" <pertti....@datex-ohmeda.com> kirjoitti viestissä
news:3AFF8F73...@datex-ohmeda.com...
> Saman otuksen suomalaisempi nimi "norsu" lienee ainoa Suomen
> alkuperäiseläimistöön kuulumaton eläin, jolle on annettu suomalainen
> nimi. Muut ulkomaanelikothan ovat pääsääntöisesti johdoksia
> ulkomaankielisista nimistä. Jopa hyvin suomalaiselta kuulostava
> papukaijakin on ruotsista sovellettu. Onko norsun lisäksi muita
> ulkomaaneläimiä, joilla on täysin suomalaisperäinen nimi? Tarkennetaan
> vielä, että suomalaissanoista kootut yhdyssananimet, kuten pahkasika tai
> valkopäämerikotka jätetään tarkastelun ulkopuolelle.
>
> -Pertti
Kelpaisiko "jalopeura" eli jellona.
Mites olisi "holkeri".
Hannu Pyssysalo
Martti "HuuHaa" Innanen käyttää mainiossa kirjassaan "Lippa vinossa" sanaa
"norsuelefantti".
Tässä muutama eläinkirjasta MuTu-menetelmällä kerätty lajinimi ("Maapallon
eläinkuvasto", toim. Lauri Hirvensalo, WSOY, Porvoo, 1950). Haku tehtiin
hakemistosta, esiintymisalue tarkistettiin tekstistä. Yhdyssanoja otin
mukaan, jos ne vaikuttivat Suomessa sepitetyiltä. Nimen jälkeen on "K" tai
"V", jos nimi on käännös tai väännös nimestä esiintymisalueen tai muulla
kielellä, "?" tarkoittaa epäilystä asiasta. Yhdyssanan loppuosaa en pitänyt
käännöksenä, jos se on ryhmänimitys, esim. lisko, kala, sika, kurki.
Tieteelliset nimet ovat muuttuneet sen jälkeen kun kromosomitutkimus tuli
eläintaksonomian avuksi 1980-luvulla. Eurooppalaisten nisäkkäitten uudet
tieteelliset nimet: Anders Bjärvall, "Suuri nisäkäskirja", Tammi, Turnhout,
Belgia, 1985. Muunkielisten nimien tarkistus jäi vähiin sanakirjojen
puutteessa.
Hokko (Crax alector) V?
Huija (Heteralocha acutirostris) V?
Hutu (Momotus momota) V?
Jymylisko (Brontosaurus excelsus)
Karhunäätä (Arctictis binturong) K, koska "Arctictis" viitannee karhuun.
Karhun näköinen näätäeläin.
Katkeroinen (Rhodeus sericeus) ?
Kilpikonna (useita) K ruotsista
Kinsti (Genetta genetta) (nyk. Genetta genetta) V? Nykyinen suom. nimi
genetti.
Konnaliskot (mm. Phrynosoma coronatum) ?
Kummeli (Merlucius merlucius) ?
Maasika (Orycteropus afer) väärä K, afrikaansin "aardvark" p.o. "maasusi".
Sympaattisen näköinen.
Mara (Dolichotis patagonica) V melko varmasti
Mesimäyrä (Mellivora ratel) K, jos "mellivora" tarkoittaa medensyöjää.
Mursu (Odobaneus rosmarus) (nyk. Odobenus rosmarus) Selvää suomea.
Muurahaiskäpy (Manis, useita) K?
Möhkäkala (Orthagoriscos mola) "Möhkä" ei voi olla käännös mistään sanasta.
Napasika (Dicotyles tajacu) K? Elää Afrikassa, ei varmaankaan ole
englanniksi "Polar pig".
Naali (Canis lagopus) (nyk. Alopex lagopus) V saamesta. Elääkö nykyisin
Suomessa?
Norsu (Elephas maximus, Loxodonta africana) Selvää suomea.
Neitokurki (?) K?
Nälkäkurki (Pseudotantalus ibis) K?
Olmi (Proteus anguineus) V?
Pahkasika (Phacochoerus africanus) K?
Pussipiru (Sarcophilus satanicus) K
Pyöriäinen (Phocaena phocaena) (nyk. Phocoena phocoena) Onko Suomen vesillä?
Riikinkukko (Pavo Cristatus)
Vesikko eli tuhkuri (Mustela lutreola) (nyk. sama), Eräitten tietojen
mukaan hävinnyt Suomesta, Bjärvallin mukaan esiintyy Jyväskylän
eteläpuolella.
Vesinokkaeläin (Ornithorhyncus anatinus) Kummallinen ulkomaalainen.
Toisista lähteistä yksi vanhentunut nimi ja kaksi viikinkien taruolentoa:
Jalopeura (Felis leo)
Lohikäärme (Draken)
Vaakalintu (Gripen)
Afrikassa on sihteeri, piispa, ym. ammattimiehiä linnunniminä, jotka
todennäköisesti ovat käännöksiä.
Varmoja suomenkielisiä ulkomaaneläviä ovat mursu, norsu ja mahdollisesti
pyöriäinen. Lisäksi kelpuuttaisin jalopeuran, jymyliskon, möhkäkalan,
riikinkukon ja vesinokkaeläimen, vaikka ne yhdyssanoja ovatkin. Lohikäärme
ja vaakalintu ovat selvästi ulkomaaneläviä, koska niitä ei Suomessa ole
aikoihin nähty. Muitten nimiä ja levinneisyyksiä en saanut tyydyttävästi
selvitettyä.
.
t.HannuP
"Pertti Ruismäki" <pertti....@datex-ohmeda.com> wrote in message
news:3AFF8F73...@datex-ohmeda.com...
>...
Liisa Sarakontu
news:9e4al0$3v9$2...@news.kolumbus.fi:
> Hokko (Crax alector) V?
> Huija (Heteralocha acutirostris) V?
Ainakin jälkimmäinen on varmasti otuksen nimi alkukielellä, luultavasti
ensimmäinenkin.
> Katkeroinen (Rhodeus sericeus) ?
Katkerokalaa tavataan aivan Suomen lähivesiltä.
> Kinsti (Genetta genetta) (nyk. Genetta genetta) V? Nykyinen suom. nimi
> genetti.
Eikös sen pitäisi olla kintsi, ei kinsti? Joka tapauksessa genetin vanha
nimi on väännös jostain ulkomaankielisestä sanasta.
> Mara (Dolichotis patagonica) V melko varmasti
Sama muillakin kielillä, kuten sukulaisensa paka, pakarana ja kapybara.
> Naali (Canis lagopus) (nyk. Alopex lagopus) V saamesta. Elääkö
> nykyisin Suomessa?
Elää Suomessa.
> Olmi (Proteus anguineus) V?
Väännös alkukielisestä.
> Pyöriäinen (Phocaena phocaena) (nyk. Phocoena phocoena) Onko Suomen
> vesillä?
Tavattu aiemmin aika säännöllisesti Suomen rannikoilla.
> Vesikko eli tuhkuri (Mustela lutreola) (nyk. sama), Eräitten tietojen
Kuulunut Suomen eläimistöön.
Liisa
Jukka K. Korpela
> Pyöriäinen (Phocaena phocaena) (nyk. Phocoena phocoena)
Tuo jotenkin herätti huomioni... Tämmöisissä selvityksissä, vaikka
kuinkakin harrastusmielessä tehdyissä, kannattaisi käyttää luotettavampia
lähteitä kuin tavalliset eläinkirjat. Ks. esim. linkkejä osoitteessa
http://www.malibutelecom.com/yucca/takso.html#linkit
Smithsonian Institutionin sivustosta löytyy
http://nmnhwww.si.edu/cgi-bin/wdb/msw/names/query/13067
"Phocoena" on _alkuperäinen_ (ja siten oikea) kirjoitusasu,
"Phocaena" ja "Phocena" myöhempiä kirjoitus- ja kopiointivirheitä.
(Lajin alkuperäinen tieteellinen nimi on Delphinus phocoena L.,
mutta Delphinus-suku on myöhemmin jaettu [G. Cuvier, 1817].
Itse asiassa se luetaan nykyisin eri heimoonkin kuin Delphinus.)
Arto Halonen
"Hannu Pyssysalo" <hannuNO.SP...@kolumbus.fi> skrev i
meddelandet news:9e4al0$3v9$2...@news.kolumbus.fi...
>
> Maasika (Orycteropus afer) väärä K, afrikaansin "aardvark" p.o.
"maasusi".
> Sympaattisen näköinen.
Isäni (karjalainen) kutsui mäyrää maasiaksi. Ruotsalainen
tietosanakirjani antaa tiet. nimeksi Meles meles, suomalainen wanha
(1930-luvun) Iso Tietosanakirja kertoo Meles taxus = mäyrä eli
metsäsika.