Esimerkkej{:
p{{oma vero uudistus (luojan kiitos ei yleens{: p{{ oma vero uudistus)
linja-auto pys{kki
ilmoitus taulu
laser kirjoitin
n{ytt| p{{te
silm{ lasit
....
Esimerkkej{ l|ytyy lis{{ netin kirjoituksista ja lehdist{. Tuntuu jotenkin,
ett{ suomalaiset tekev{t nyky{{n virheit{ helpoimmissakin oikeinkirjoitus-
asioissa. Suomen kielest{ l|ytyy paljon vaikeampiakin kielioppiasioita.
Kyse ei en{{ ole vain huolimattomuus- tai n{pp{ilyvirheist{. Jos netiss{
liikkuu joitakin humanisteja, he voisivat kenties selvent{{ asiaa.
Antti
Syyt Netissa olevien artikkeleiden virheisiin voivat olla erilaisia
kuin syyt yleisonosastokirjoitusten virheisiin.
>Johtuuko ilmi| lis{{ntyv{st{ englannin kielitaidosta?
Luulisin, etta osittain.
>Tuntuu jotenkin,
>ett{ suomalaiset tekev{t nyky{{n virheit{ helpoimmissakin oikeinkirjoitus-
>asioissa.
Ala yhdista kaikkia tuntemiasi kirjoitusfoorumeita yhdeksi joukoksi.
>Kyse ei en{{ ole vain huolimattomuus- tai n{pp{ilyvirheist{. Jos netiss{
>liikkuu joitakin humanisteja, he voisivat kenties selvent{{ asiaa.
Mina ainakin kirjoitan artikkelini tanne Nettiin mahdollisimman
nopeasti, joten tarkistukset jaanevat sinun tehtavaksi.
Juhana Kouhia
N{ytt|p{{ttet h{iritsev{t minuakin, mutta eiv{t aina edes
v{{rinkirjoitusten takia, vaan sen takia ett{ k{yt{nn|ss{ aina sill{
tarkoitetaan n{ytt|{ (monitoria, crt:t{, t|ll|{, monttua, lootaa, no
Putkesta puhumattakaan. Tietokonegrafiikan assari harjoitusty|t{
esitelless{{n puhui toistuvasti putkesta. Olen ollut sen verran Unixin
kanssa tekemisiss{ ett{ putki kuulostaa l{hinn{ Unixin putkelta, eik{
n{ytt|ruudulta. Mutta hauskoja kielen alakulttuureja sit{ n{kyy
syntyv{n...
Krista
Min{ taas kovasti ihmettelen nykyist{ isokirjaintautia. Isoja alkukirjaimia
tungetaan joka paikkaan lauseen keskell{ (esimerkkin{ vaikka yll{ quotattu
artikkeli) tai jopa YhdysSanan keskelle. Jostain syyst{ kuvitellaan, ett{
jos suomenkielisen tekstin keskell{ k{ytet{{n englanninkielisi{ sanoja, ne
pit{{ kirjoittaa isolla alkukirjaimella. "Mit{ Operating Systemi{ k{yt{t
tietokoneessasi?" jne.
Jatkuvasti n{kee lauseen keskell{ t{ll{isi{: "Amigisti" (vrt. "Suomalainen"),
"SysOp", "Modeemi", "Unixmainen", "Yliopisto", "Televisio", "Rock'n'Roll",
"Megatavu", jne. Kaikissa tapauksissa ison alkukirjaimen k{ytt| ei tietenk{{n
ole kieliopin vastaista, mutta min{ ainakin luen mielummin teksti{, jossa
isoja kirjaimia k{ytet{{n vain, jos se on v{ltt{m{t|nt{...
--
Henrik Ahlgren
pa...@mits.mdata.fi
>Vuodatan t{ll{ kertaa tuntemuksiani suomalaisten uuskirjoitustaidottomuu-
>desta. Mist{ nimitt{in johtuu se, ett{ monet yhdyssanat kirjoitetaan
>niin t{{ll{ netiss{, yleis|nosastoissa, mainoksissa kuin lehtiartikke-
>leissakin johdonmukaisesti v{{rin. Johtuuko ilmi| lis{{ntyv{st{
>englannin kielitaidosta?
Se johtuu vain ja ainoastaan siit{. Vihjeeksi muuten kaikille: Jos joskus
tulee tilanne, ettette tied{, onko kysess{ yhdyssana vai ei, niin kokeilkaa
sanojen v{liin adjektiivia. Jos lause kuulostaa kamalalta, on kyseess{
yhdyssana.
>Antti
--
## ## ## ## ##### ##### Ilpo Kuivanen
## ## ## ## ## ## ## ##
## ## ## ## ## ## ## ##
## ## ## ## ##### ##### @bsector.fi
Turhaanpa ihmettelet artikkelini kohdalla; tietenkin kirjoitan
erisnimet isolla. Kyseisen sanan taivutusta voi ihmetella vaikkapa
Newssien ulkopuolella.
Juhana Kouhia
lappeen ruma Ranta?
Sanaliiton k{site lienee my|s useimmille t{ysin vieras.
--
Semper redibo laetus hunc diem praecipuum in memoriam. Forsitan
nobis deceat statuere obeliscam parvum ad rem celebrandum.
Lis{{ntyneen englannin taidon ei pit{isi aiheuttaa oman {idinkielen
unohtamista tai v{{rink{ytt|{!
> Esimerkkej{:
>
> p{{oma vero uudistus (luojan kiitos ei yleens{: p{{ oma vero uudistus)
> linja-auto pys{kki
> ilmoitus taulu
> laser kirjoitin
> n{ytt| p{{te
> silm{ lasit
> ....
Lis{{ esimerkkej{, joista p{{osa on napattu sunnuntain Hesarin mainoksista.
CD soitin
puolinopeus video
sanomalehti ajastus
y| ja oloasut
15 tuumainen
24-tunnin
5-sylinteri{
opiskelija alennus
cobol k{{nt{j{
Siis noin EI pit{isi kirjoittaa!
> Esimerkkej{ l|ytyy lis{{ netin kirjoituksista ja lehdist{. Tuntuu jotenkin,
> ett{ suomalaiset tekev{t nyky{{n virheit{ helpoimmissakin oikeinkirjoitus-
> asioissa. Suomen kielest{ l|ytyy paljon vaikeampiakin kielioppiasioita.
> Kyse ei en{{ ole vain huolimattomuus- tai n{pp{ilyvirheist{. Jos netiss{
Melko paljon tuollaisia virheit{ on lehdiss{ mainoksissa. Sitten
yll{tt{v{n paljon t{{ll{ opiskelijoiden kirjoituksissa. Yll{tt{v{{ siksi,
koska heill{ ei varmasti ole ole kulunut pitk{{ aikaa siit{, kun
he viimeksi opiskelivat {idinkielt{{n. Yliopistossakin on yhten{
pakollisista kursseista parin opintoviikon edest{ oman {idinkielen opiskelua.
Eiv{tk| {idinkielen opettajat opeta en{{ yhdyssanoista mit{{n?
Toisaalta, tunnettu tosiasia on, etteiv{t ATK-alan ihmiset yleens{ osaa
{idinkielt{{n, eik{ heid{n pit{isi antaa tehd{ ohjelmiens{ k{ytt|ohjeita.
Minusta tuollainen yhdyssanojen katkominen on {rsytt{v{{. P{tkityn
sanan joutuu t{ll|in lukemaan kahdessa tai useammassa osassa ja sanojen
merkityksen voi joutua miettim{{n erikseen (onko kirjoittaja esim.
unohtanut laittaa pilkun sanojen v{liin?, mit{ kirjoittaja tarkoittaa
kirjoittamalla sanan osat erikseen?), jolloin lukeminen ei ole sujuvaa.
Kyll{ jokaisen pit{isi pysty{ hahmottamaan pidemm{kin sanan merkitys ilman,
ett{ sana jaetaan osiin. Olemmeko menett{m{ss{ lukutaitomme? Miten k{y
maailman pisimm{n palindromin, saippuakauppias-sanan, vai oliko se
saippuakalasalakauppias, kun sen kirjoittaa luku- ja kirjoitustaitonsa
melkein menett{nyt? Saadaan nelj{ eri sanaa: saippua kala sala kauppias.
Uudentyyppist{ LUKI-h{iri|isyytt{ ja mik{ onkaan sitten maailman
pisin palindromi? :)
Onneksi tuollaista ei esiinny painetussa sanassa viel{ kovinkaan paljoa.
Mainoksissa sit{ esiintyy, mutta ei kaikissa. Viel{kin l|ytyy mainoksia,
joissa ei ole yht{{n virhett{, vaikka teksti{ olisi sivunkin verran.
Ovatko sitten jotkut tietyt mainostoimistot syyllisi{?
TV:n tekstityksiss{kin on joskus silloin t{ll|in noita virheit{.
---
Ismo Suihko, Internet: isu...@cs.joensuu.fi
Ei ainakaan tuossa artikkelissasi ollut mit{{n heti huomattavaa
virhett{, eli teet hyv{{ ty|t{! :-) (ellei sitten oteta huomioon skandiesi
puuttumista, mik{ on kyll{ virhe, jota ei voi aina v{ltt{{...)
Voisikohan kirjoittaa aiheesta "Skandit, katoavaa kansanperinnett{?" :-/
Olisi tietenkin hyv{ lukea oman tekstins{ uudestaan ennen kuin p{{st{{ sen
kymmenien tuhansien luettavaksi. Mutta ei siin{ tietenk{{n tarvitse menn{
yht{ pitk{lle kuin tutkielmaa kirjoittaessaan.
Lasketaan taas. :-)
Kirjoitetaan yksi sana v{{rin ja jokainen lukija kuluttaa aikaa keskim{{rin
yhden sekunnin tulkitessaan sit{. 10000 sekuntia on melkein kolme tuntia,
mik{ kokonaan olisi hukkaan heitetty{ aikaa. Ja kaiken sen olisi voinut est{{
mik{li olisi k{ytetty muutamia kymmeni{ sekunteja tekstin tarkastamiseen
ennen sen laskemista liikkeelle.
> Ismo Suihko, Internet: isu...@cs.joensuu.fi
--
--------------------------------------------------------------------------
Jari Torkkola ! Alla maan itse eki aho hiipi iho haikeesti naamalla
! -Alivaltiosihteeri-
--------------------------------------------------------------------------
Itse asiassa sek{ atk- ett{ ATK-lyhenne ovat molemmat oikein. Se on yksi
niit{ harvoja lyhenteit{ suomessa, jotka tosiaan voidaan kirjoittaa joko
kokonaan isoilla tai kokonaan pienill{ kirjaimilla.
--
Matti Hollberg / internet: holl...@vega.astro.utu.fi
Department of Applied Physics / bitnet : holl...@firien.bitnet
University of Turku / phone : +358 21 633 5866
sf-20500 Turku / "Vapauta itse itsesi. Jos annat sen toisten
Finland / teht{v{ksi, sinut orjuutetaan j{lleen." -Hurskas
Toisaalta, kuinka moni tekee mielell{{n mit{{n dokumentointia... :-)
> V{hemm{n tunnettu asia tuntuu olevan, ett{ lyhenne atk kirjoitetaan
> pienell{.
Voisivatko molemmat tavat olla (ep{loogisesti) oikein? Esim. voisin melkein
vannoa, ett{ ei ole Atk-instituuttia, vaan ATK-instituutti. Yleens{ atk
n{kyy kirjoitetun isoilla kirjaimilla.
--
Ismo Suihko, isu...@cs.joensuu.fi
V{hemm{n tunnettu asia tuntuu olevan, ett{ lyhenne atk kirjoitetaan
pienell{.
Kyll{ min{ olen huomannut, ett{ lyhenne atk kirjoitetaan pienell{ -
useimmiten.
Oikein on ATK. Kielitoimisto hyv{ksyy kyll{ my|s rinnakkaismuodon atk,
mutta yleiss{{nt| on, ett{ kirjaimittain luettavat (aa-tee-koo)
alkukirjainlyhenteet kirjoitetaan isoin kirjaimin, joten suosin ja
suosittelen asua ATK. Viitteet: Kielikello 1/1989 ja 1/1987.
Yucca
>Voisivatko molemmat tavat olla (ep{loogisesti) oikein? Esim. voisin melkein
>vannoa, ett{ ei ole Atk-instituuttia, vaan ATK-instituutti. Yleens{ atk
Totta, mutta ATK-instituutin tapauksessa kyse onkin oppilaitoksen erisnimest{,
eik{ erisnimiin muutenkaan aina p{de yleiset s{{nn|t.
--
+------------------+
! Jukka Lahtinen ! - I drink, therefore I am
! wo...@bsector.fi !
+------------------+