Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Yhdyssanat, katoavaa kansanperinnett{?

13 views
Skip to first unread message

Antti Puro Tkkk

unread,
Dec 9, 1992, 8:08:13 AM12/9/92
to

Vuodatan t{ll{ kertaa tuntemuksiani suomalaisten uuskirjoitustaidottomuu-
desta. Mist{ nimitt{in johtuu se, ett{ monet yhdyssanat kirjoitetaan
niin t{{ll{ netiss{, yleis|nosastoissa, mainoksissa kuin lehtiartikke-
leissakin johdonmukaisesti v{{rin. Johtuuko ilmi| lis{{ntyv{st{
englannin kielitaidosta?

Esimerkkej{:

p{{oma vero uudistus (luojan kiitos ei yleens{: p{{ oma vero uudistus)
linja-auto pys{kki
ilmoitus taulu
laser kirjoitin
n{ytt| p{{te
silm{ lasit
....

Esimerkkej{ l|ytyy lis{{ netin kirjoituksista ja lehdist{. Tuntuu jotenkin,
ett{ suomalaiset tekev{t nyky{{n virheit{ helpoimmissakin oikeinkirjoitus-
asioissa. Suomen kielest{ l|ytyy paljon vaikeampiakin kielioppiasioita.
Kyse ei en{{ ole vain huolimattomuus- tai n{pp{ilyvirheist{. Jos netiss{
liikkuu joitakin humanisteja, he voisivat kenties selvent{{ asiaa.

Antti

Juhana Kouhia

unread,
Dec 9, 1992, 9:46:10 AM12/9/92
to

In article <1992Dec9.1...@abo.fi> AP...@FINABO.ABO.FI (Antti

Puro Tkkk) writes:
>
>Vuodatan t{ll{ kertaa tuntemuksiani suomalaisten uuskirjoitustaidottomuu-
>desta. Mist{ nimitt{in johtuu se, ett{ monet yhdyssanat kirjoitetaan
>niin t{{ll{ netiss{, yleis|nosastoissa, mainoksissa kuin lehtiartikke-
>leissakin johdonmukaisesti v{{rin.

Syyt Netissa olevien artikkeleiden virheisiin voivat olla erilaisia
kuin syyt yleisonosastokirjoitusten virheisiin.

>Johtuuko ilmi| lis{{ntyv{st{ englannin kielitaidosta?

Luulisin, etta osittain.

>Tuntuu jotenkin,
>ett{ suomalaiset tekev{t nyky{{n virheit{ helpoimmissakin oikeinkirjoitus-
>asioissa.

Ala yhdista kaikkia tuntemiasi kirjoitusfoorumeita yhdeksi joukoksi.

>Kyse ei en{{ ole vain huolimattomuus- tai n{pp{ilyvirheist{. Jos netiss{
>liikkuu joitakin humanisteja, he voisivat kenties selvent{{ asiaa.

Mina ainakin kirjoitan artikkelini tanne Nettiin mahdollisimman
nopeasti, joten tarkistukset jaanevat sinun tehtavaksi.


Juhana Kouhia

Message has been deleted

Krista Lagus

unread,
Dec 9, 1992, 5:00:59 PM12/9/92
to
In article <1992Dec9.1...@klaava.Helsinki.FI> wirz...@klaava.Helsinki.FI (Lars Wirzenius) writes:

N{ytt|p{{ttet h{iritsev{t minuakin, mutta eiv{t aina edes
v{{rinkirjoitusten takia, vaan sen takia ett{ k{yt{nn|ss{ aina sill{
tarkoitetaan n{ytt|{ (monitoria, crt:t{, t|ll|{, monttua, lootaa, no

Putkesta puhumattakaan. Tietokonegrafiikan assari harjoitusty|t{
esitelless{{n puhui toistuvasti putkesta. Olen ollut sen verran Unixin
kanssa tekemisiss{ ett{ putki kuulostaa l{hinn{ Unixin putkelta, eik{
n{ytt|ruudulta. Mutta hauskoja kielen alakulttuureja sit{ n{kyy
syntyv{n...

Krista

Henrik Ahlgren

unread,
Dec 10, 1992, 4:42:43 AM12/10/92
to
>Syyt Netissa olevien artikkeleiden virheisiin voivat olla erilaisia
>kuin syyt yleisonosastokirjoitusten virheisiin.
.

.
>Mina ainakin kirjoitan artikkelini tanne Nettiin mahdollisimman
>nopeasti, joten tarkistukset jaanevat sinun tehtavaksi.

Min{ taas kovasti ihmettelen nykyist{ isokirjaintautia. Isoja alkukirjaimia
tungetaan joka paikkaan lauseen keskell{ (esimerkkin{ vaikka yll{ quotattu
artikkeli) tai jopa YhdysSanan keskelle. Jostain syyst{ kuvitellaan, ett{
jos suomenkielisen tekstin keskell{ k{ytet{{n englanninkielisi{ sanoja, ne
pit{{ kirjoittaa isolla alkukirjaimella. "Mit{ Operating Systemi{ k{yt{t
tietokoneessasi?" jne.

Jatkuvasti n{kee lauseen keskell{ t{ll{isi{: "Amigisti" (vrt. "Suomalainen"),
"SysOp", "Modeemi", "Unixmainen", "Yliopisto", "Televisio", "Rock'n'Roll",
"Megatavu", jne. Kaikissa tapauksissa ison alkukirjaimen k{ytt| ei tietenk{{n
ole kieliopin vastaista, mutta min{ ainakin luen mielummin teksti{, jossa
isoja kirjaimia k{ytet{{n vain, jos se on v{ltt{m{t|nt{...

--
Henrik Ahlgren
pa...@mits.mdata.fi

Ilpo Kuivanen

unread,
Dec 9, 1992, 4:15:17 PM12/9/92
to
AP...@FINABO.ABO.FI (Antti Puro Tkkk) writes:


>Vuodatan t{ll{ kertaa tuntemuksiani suomalaisten uuskirjoitustaidottomuu-
>desta. Mist{ nimitt{in johtuu se, ett{ monet yhdyssanat kirjoitetaan
>niin t{{ll{ netiss{, yleis|nosastoissa, mainoksissa kuin lehtiartikke-
>leissakin johdonmukaisesti v{{rin. Johtuuko ilmi| lis{{ntyv{st{
>englannin kielitaidosta?

Se johtuu vain ja ainoastaan siit{. Vihjeeksi muuten kaikille: Jos joskus
tulee tilanne, ettette tied{, onko kysess{ yhdyssana vai ei, niin kokeilkaa
sanojen v{liin adjektiivia. Jos lause kuulostaa kamalalta, on kyseess{
yhdyssana.

>Antti
--
## ## ## ## ##### ##### Ilpo Kuivanen
## ## ## ## ## ## ## ##
## ## ## ## ## ## ## ##
## ## ## ## ##### ##### @bsector.fi

Juhana Kouhia

unread,
Dec 10, 1992, 12:44:41 PM12/10/92
to

In article <pablo.723980563@mits> pa...@mits.mdata.fi (Henrik Ahlgren) writes:
>>Syyt Netissa olevien artikkeleiden virheisiin voivat olla erilaisia
>>kuin syyt yleisonosastokirjoitusten virheisiin.
>.
>.
>>Mina ainakin kirjoitan artikkelini tanne Nettiin mahdollisimman
>>nopeasti, joten tarkistukset jaanevat sinun tehtavaksi.
>
>Min{ taas kovasti ihmettelen nykyist{ isokirjaintautia. Isoja alkukirjaimia
>tungetaan joka paikkaan lauseen keskell{ (esimerkkin{ vaikka yll{ quotattu
>artikkeli)

Turhaanpa ihmettelet artikkelini kohdalla; tietenkin kirjoitan
erisnimet isolla. Kyseisen sanan taivutusta voi ihmetella vaikkapa
Newssien ulkopuolella.

Juhana Kouhia

Perttu Raivio

unread,
Dec 11, 1992, 8:33:05 AM12/11/92
to
In article <Bz0GD...@bsector.fi> ii...@bsector.fi (Ilpo Kuivanen) writes:
>
> Se johtuu vain ja ainoastaan siit{. Vihjeeksi muuten kaikille: Jos joskus
> tulee tilanne, ettette tied{, onko kysess{ yhdyssana vai ei, niin kokeilkaa
> sanojen v{liin adjektiivia. Jos lause kuulostaa kamalalta, on kyseess{
> yhdyssana.

lappeen ruma Ranta?

Sanaliiton k{site lienee my|s useimmille t{ysin vieras.


--
Semper redibo laetus hunc diem praecipuum in memoriam. Forsitan
nobis deceat statuere obeliscam parvum ad rem celebrandum.

Ismo Suihko

unread,
Dec 13, 1992, 2:11:56 PM12/13/92
to
From article <1992Dec9.1...@abo.fi>, by AP...@FINABO.ABO.FI (Antti Puro Tkkk):

>
> Vuodatan t{ll{ kertaa tuntemuksiani suomalaisten uuskirjoitustaidottomuu-
> desta. Mist{ nimitt{in johtuu se, ett{ monet yhdyssanat kirjoitetaan
> niin t{{ll{ netiss{, yleis|nosastoissa, mainoksissa kuin lehtiartikke-
> leissakin johdonmukaisesti v{{rin. Johtuuko ilmi| lis{{ntyv{st{
> englannin kielitaidosta?

Lis{{ntyneen englannin taidon ei pit{isi aiheuttaa oman {idinkielen
unohtamista tai v{{rink{ytt|{!

> Esimerkkej{:
>
> p{{oma vero uudistus (luojan kiitos ei yleens{: p{{ oma vero uudistus)
> linja-auto pys{kki
> ilmoitus taulu
> laser kirjoitin
> n{ytt| p{{te
> silm{ lasit
> ....

Lis{{ esimerkkej{, joista p{{osa on napattu sunnuntain Hesarin mainoksista.
CD soitin
puolinopeus video
sanomalehti ajastus
y| ja oloasut
15 tuumainen
24-tunnin
5-sylinteri{
opiskelija alennus
cobol k{{nt{j{

Siis noin EI pit{isi kirjoittaa!



> Esimerkkej{ l|ytyy lis{{ netin kirjoituksista ja lehdist{. Tuntuu jotenkin,
> ett{ suomalaiset tekev{t nyky{{n virheit{ helpoimmissakin oikeinkirjoitus-
> asioissa. Suomen kielest{ l|ytyy paljon vaikeampiakin kielioppiasioita.
> Kyse ei en{{ ole vain huolimattomuus- tai n{pp{ilyvirheist{. Jos netiss{

Melko paljon tuollaisia virheit{ on lehdiss{ mainoksissa. Sitten
yll{tt{v{n paljon t{{ll{ opiskelijoiden kirjoituksissa. Yll{tt{v{{ siksi,
koska heill{ ei varmasti ole ole kulunut pitk{{ aikaa siit{, kun
he viimeksi opiskelivat {idinkielt{{n. Yliopistossakin on yhten{
pakollisista kursseista parin opintoviikon edest{ oman {idinkielen opiskelua.
Eiv{tk| {idinkielen opettajat opeta en{{ yhdyssanoista mit{{n?

Toisaalta, tunnettu tosiasia on, etteiv{t ATK-alan ihmiset yleens{ osaa
{idinkielt{{n, eik{ heid{n pit{isi antaa tehd{ ohjelmiens{ k{ytt|ohjeita.

Minusta tuollainen yhdyssanojen katkominen on {rsytt{v{{. P{tkityn
sanan joutuu t{ll|in lukemaan kahdessa tai useammassa osassa ja sanojen
merkityksen voi joutua miettim{{n erikseen (onko kirjoittaja esim.
unohtanut laittaa pilkun sanojen v{liin?, mit{ kirjoittaja tarkoittaa
kirjoittamalla sanan osat erikseen?), jolloin lukeminen ei ole sujuvaa.

Kyll{ jokaisen pit{isi pysty{ hahmottamaan pidemm{kin sanan merkitys ilman,
ett{ sana jaetaan osiin. Olemmeko menett{m{ss{ lukutaitomme? Miten k{y
maailman pisimm{n palindromin, saippuakauppias-sanan, vai oliko se
saippuakalasalakauppias, kun sen kirjoittaa luku- ja kirjoitustaitonsa
melkein menett{nyt? Saadaan nelj{ eri sanaa: saippua kala sala kauppias.
Uudentyyppist{ LUKI-h{iri|isyytt{ ja mik{ onkaan sitten maailman
pisin palindromi? :)

Onneksi tuollaista ei esiinny painetussa sanassa viel{ kovinkaan paljoa.
Mainoksissa sit{ esiintyy, mutta ei kaikissa. Viel{kin l|ytyy mainoksia,
joissa ei ole yht{{n virhett{, vaikka teksti{ olisi sivunkin verran.
Ovatko sitten jotkut tietyt mainostoimistot syyllisi{?
TV:n tekstityksiss{kin on joskus silloin t{ll|in noita virheit{.

---
Ismo Suihko, Internet: isu...@cs.joensuu.fi

Ismo Suihko

unread,
Dec 13, 1992, 3:29:01 PM12/13/92
to
From article <1992Dec9....@cc.tut.fi>, by jk8...@cc.tut.fi (Juhana Kouhia):

Ei ainakaan tuossa artikkelissasi ollut mit{{n heti huomattavaa
virhett{, eli teet hyv{{ ty|t{! :-) (ellei sitten oteta huomioon skandiesi
puuttumista, mik{ on kyll{ virhe, jota ei voi aina v{ltt{{...)
Voisikohan kirjoittaa aiheesta "Skandit, katoavaa kansanperinnett{?" :-/

Olisi tietenkin hyv{ lukea oman tekstins{ uudestaan ennen kuin p{{st{{ sen
kymmenien tuhansien luettavaksi. Mutta ei siin{ tietenk{{n tarvitse menn{
yht{ pitk{lle kuin tutkielmaa kirjoittaessaan.
Lasketaan taas. :-)
Kirjoitetaan yksi sana v{{rin ja jokainen lukija kuluttaa aikaa keskim{{rin
yhden sekunnin tulkitessaan sit{. 10000 sekuntia on melkein kolme tuntia,
mik{ kokonaan olisi hukkaan heitetty{ aikaa. Ja kaiken sen olisi voinut est{{
mik{li olisi k{ytetty muutamia kymmeni{ sekunteja tekstin tarkastamiseen
ennen sen laskemista liikkeelle.

tork...@tnclus.tele.nokia.fi

unread,
Dec 15, 1992, 8:40:17 AM12/15/92
to
In article <1992Dec13.1...@cs.joensuu.fi>, isu...@cs.joensuu.fi (Ismo Suihko) writes:
>
> Toisaalta, tunnettu tosiasia on, etteiv{t ATK-alan ihmiset yleens{ osaa
> {idinkielt{{n, eik{ heid{n pit{isi antaa tehd{ ohjelmiens{ k{ytt|ohjeita.
>
V{hemm{n tunnettu asia tuntuu olevan, ett{ lyhenne atk kirjoitetaan
pienell{.

> Ismo Suihko, Internet: isu...@cs.joensuu.fi
--
--------------------------------------------------------------------------
Jari Torkkola ! Alla maan itse eki aho hiipi iho haikeesti naamalla
! -Alivaltiosihteeri-
--------------------------------------------------------------------------

Matti Hollberg

unread,
Dec 16, 1992, 3:20:31 AM12/16/92
to
In article <1992Dec15...@tnclus.tele.nokia.fi> tork...@tnclus.tele.nokia.fi writes:
> V{hemm{n tunnettu asia tuntuu olevan, ett{ lyhenne atk kirjoitetaan
> pienell{.

Itse asiassa sek{ atk- ett{ ATK-lyhenne ovat molemmat oikein. Se on yksi
niit{ harvoja lyhenteit{ suomessa, jotka tosiaan voidaan kirjoittaa joko
kokonaan isoilla tai kokonaan pienill{ kirjaimilla.
--
Matti Hollberg / internet: holl...@vega.astro.utu.fi
Department of Applied Physics / bitnet : holl...@firien.bitnet
University of Turku / phone : +358 21 633 5866
sf-20500 Turku / "Vapauta itse itsesi. Jos annat sen toisten
Finland / teht{v{ksi, sinut orjuutetaan j{lleen." -Hurskas

Ismo Suihko

unread,
Dec 16, 1992, 3:43:30 AM12/16/92
to
From article <1992Dec15...@tnclus.tele.nokia.fi>, by tork...@tnclus.tele.nokia.fi:

>
>> Toisaalta, tunnettu tosiasia on, etteiv{t ATK-alan ihmiset yleens{ osaa
>> {idinkielt{{n, eik{ heid{n pit{isi antaa tehd{ ohjelmiens{ k{ytt|ohjeita.
>

Toisaalta, kuinka moni tekee mielell{{n mit{{n dokumentointia... :-)

> V{hemm{n tunnettu asia tuntuu olevan, ett{ lyhenne atk kirjoitetaan
> pienell{.

Voisivatko molemmat tavat olla (ep{loogisesti) oikein? Esim. voisin melkein
vannoa, ett{ ei ole Atk-instituuttia, vaan ATK-instituutti. Yleens{ atk
n{kyy kirjoitetun isoilla kirjaimilla.

--
Ismo Suihko, isu...@cs.joensuu.fi

Jukka Korpela

unread,
Dec 16, 1992, 9:11:44 AM12/16/92
to

V{hemm{n tunnettu asia tuntuu olevan, ett{ lyhenne atk kirjoitetaan
pienell{.

Kyll{ min{ olen huomannut, ett{ lyhenne atk kirjoitetaan pienell{ -
useimmiten.

Oikein on ATK. Kielitoimisto hyv{ksyy kyll{ my|s rinnakkaismuodon atk,
mutta yleiss{{nt| on, ett{ kirjaimittain luettavat (aa-tee-koo)
alkukirjainlyhenteet kirjoitetaan isoin kirjaimin, joten suosin ja
suosittelen asua ATK. Viitteet: Kielikello 1/1989 ja 1/1987.

Yucca

Jukka Lahtinen

unread,
Dec 17, 1992, 1:20:15 PM12/17/92
to
isu...@cs.joensuu.fi (Ismo Suihko) writes:

>Voisivatko molemmat tavat olla (ep{loogisesti) oikein? Esim. voisin melkein
>vannoa, ett{ ei ole Atk-instituuttia, vaan ATK-instituutti. Yleens{ atk

Totta, mutta ATK-instituutin tapauksessa kyse onkin oppilaitoksen erisnimest{,
eik{ erisnimiin muutenkaan aina p{de yleiset s{{nn|t.
--
+------------------+
! Jukka Lahtinen ! - I drink, therefore I am
! wo...@bsector.fi !
+------------------+

0 new messages