Concierge
Pekka Saarinen
Jukka K. Korpela
> Onko hotellien conciergeille olemassa suomenkielistä ammattinimikettä?
Lunttasin tietosanakirjasta: "ovenvartija". Ranska - suomi-sanakirja sanoo
"oven-, portinvartija". Mutta kun otamme huomioon suomalaisen
nimikekäytännön, sopiva suomenkielinen ammattinimike on varmaankin Chief
Executive Senior Portal Controller. :-)
--
Jukka K. Korpela ("Yucca")
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Harri Juntunen
> Lunttasin tietosanakirjasta: "ovenvartija". Ranska - suomi-sanakirja
Lainaus omasta kielenoppaastasi:
"Jos taas määriteosa (alkuosa) koostuu yhdysmerkin avulla toisiinsa
liitetyistä osista, ilmaisu tulkitaan yhdyssanaksi eikä sanaliitoksi,
joten tyhjää väliä ei jätetä.
Pohjois-Karjala-projekti"
Olet varmaan tarkoin harkiten kirjoittanut tuon sanakirjan nimen muotoon
"Ranska - suomi-sanakirja".
Minulla ei riitä kompetenssia väittää tuota asua vääräksi, ja perustelut
siihen, ettei kirjan nimeä kirjoiteta muotoon "Ranska-suomi-sanakirja" ovat
varmaan olemassa.
T. Lajunen
22:27:52 +0200:
Ranska ja suomi ovat "samanarvoisia", jolloin käytetään pitkää
yhdysmerkkiä, tai mikä sen merkin nimi nyt onkaan.
Merkistöyhteensopivuuksien puutteista johtuvien ongelmien välttämiseksi se
voidaan korvata välilyönnein ympäröidyllä yhdysmerkillä.
-tl
Tapio Manninen
viestissä:op.t1d2i...@uni.elisa-laajakaista.fi...
lienee oikein; ehkäpä ranskalaissuomalainen keskellä virkettä kelvannee.
Matti Grönroos
> Scripsit Pekka Saarinen:
>
>> Onko hotellien conciergeille olemassa suomenkielistä ammattinimikettä?
>
> Lunttasin tietosanakirjasta: "ovenvartija". Ranska - suomi-sanakirja
> sanoo "oven-, portinvartija". Mutta kun otamme huomioon suomalaisen
> nimikekäytännön, sopiva suomenkielinen ammattinimike on varmaankin Chief
> Executive Senior Portal Controller. :-)
>
No, hotellien concierge ei kuitenkaan ole sama ammatti kuin
perinteinen asuintalojen concierge, eli esitetty käännös on
asiayhteydessä virheellinen ja siten myös siitä kaiketi
hillittömässä huumorinpuuskassa rakennettu johdos.
Mitään lyhyttä ja ytimekästä suomenkielistä nimtystä tuskin on
olemassa, etenkin koska Suomessa hotelleissa varsin yleisesti
vastaanottovirkailijat tekevät samoja tehtäviä kuin c:t isossa
maailmassa.
"Palvelupisteen hoitaja" voisi olla terminä sinne päin, mutta
respat todennäköisesti hermostuisivat tästä, koska nimityksestä
voitaisiin päätyä siihen, että respa ei olisi palvelupiste.
"Logistiikkaoperaattori" kuulostaisi oivalta ratkaisulta, mutta
nimike tarkoittaa nykyisin trukkikuskia.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
KK
"Pekka Saarinen" <pe...@suoli42.fi> kirjoitti
viestissä:Fq3Yi.209$sL3...@read3.inet.fi...
> Onko hotellien conciergeille olemassa suomenkielistä ammattinimikettä?
Aulavahtimestari, tai vain vahtimestari.
- k
Tommi Nieminen
> Harri Juntunen <etu....@kolumbus.fi.invalid> kirjoitti Tue, 06 Nov 2007
> 22:27:52 +0200:
...
>> Olet varmaan tarkoin harkiten kirjoittanut tuon sanakirjan nimen
>> muotoon "Ranska - suomi-sanakirja".
...
> Ranska ja suomi ovat "samanarvoisia", jolloin käytetään pitkää
> yhdysmerkkiä, tai mikä sen merkin nimi nyt onkaan.
Kyse ei ole ranskan ja suomen samanarvoisuudesta (jossa tapauksessa
käytettäisiinkin yhdysmerkkiä, esim. "parturi-kampaamo") vaan siitä, että
kyseessä on ns. rajakohtailmaus: ranska ja suomi edustavat ikään kuin
ääripäitä, joiden välillä liikutaan. Samoin "10 - 15" (kymmenestä
viiteentoista), "Helsinki - Tampere-moottoritie" jne.
Ja "pitkän yhdysmerkin" oikea nimi on niinkin jännittävä kuin ajatusviiva.
--
.... Tommi Nieminen .... http://tommi.legisign.org/ ....
The ugly and the stupid have the best of it in this world.
They can sit at their ease and gape at the play. If they
know nothing of victory, they are at least spared the
knowledge of defeat. -Oscar Wilde-
.... mailto tommi dot nieminen at legisign dot org ....
Tapio Manninen
viestissä:n8eYi.29$aR3...@read3.inet.fi...
concierge lienee joistakin latinalaisista syist sen vastapooli. Mielestäni
ovimikko olisi kelpoinen suomennos.
Pekka Saarinen
Könsikäs olisi kai sopivan suomalainen.
KK
"Tommi Nieminen" <sp...@legisign.org> kirjoitti
viestissä:4731c806$0$3198$9b53...@news.fv.fi...
> T. Lajunen kirjoitti Tue, 06 Nov 2007 23:12:23 +0200:
>
>> Harri Juntunen <etu....@kolumbus.fi.invalid> kirjoitti Tue, 06 Nov 2007
>> 22:27:52 +0200:
> ...
>>> Olet varmaan tarkoin harkiten kirjoittanut tuon sanakirjan nimen
>>> muotoon "Ranska - suomi-sanakirja".
> ...
>> Ranska ja suomi ovat "samanarvoisia", jolloin käytetään pitkää
>> yhdysmerkkiä, tai mikä sen merkin nimi nyt onkaan.
>
> Kyse ei ole ranskan ja suomen samanarvoisuudesta (jossa tapauksessa
> käytettäisiinkin yhdysmerkkiä, esim. "parturi-kampaamo") vaan siitä, että
> kyseessä on ns. rajakohtailmaus: ranska ja suomi edustavat ikään kuin
> ääripäitä, joiden välillä liikutaan.
Aika outo peruste ja mielenkiintoinen ajatuskuvio. Missähän niiden välillä
ollaan?
- k
KK
"Tapio Manninen" <t.tapio...@welho.com> kirjoitti
viestissä:fgt8ld$jcu$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Kysymys koski vastinetta hotellin conciergelle. Sitä vastaa lähinnä suomen
vahtimestari tai aulavahtimestari. Ranskassa asuintalon concierge on eri
ammatti, lähinnä talonmiehen ja porttivahdin välimuoto. Yhdysvalloissa
concierge lieneekin lähinnä ehdottamasi ovimikko.
- k
Jukka K. Korpela
> No, hotellien concierge ei kuitenkaan ole sama ammatti kuin
> perinteinen asuintalojen concierge, eli esitetty käännös on
> asiayhteydessä virheellinen
Toisaalta jos ranskassa voidaan käyttää samaa sanaa portin- tai
ovenvartijasta ja tiettyjä tehtäviä hoitavasta, vastaanoton yhteydessä
työskentelevästä virkailijasta, niin miksi ei sitten suomessa?
> "Palvelupisteen hoitaja" voisi olla terminä sinne päin, mutta
> respat todennäköisesti hermostuisivat tästä, koska nimityksestä
> voitaisiin päätyä siihen, että respa ei olisi palvelupiste.
Jos ihmiset eivät olisi niin herkkiä nimikeasioille, voisi concierge olla
esimerkiksi erikoispalvelija. Nimityksessähän on vikana lähinnä se, että
palvelija-nimitys nostaa hiukset pystyyn, ainakin ellei sen edessä ole
asiakas-sanaa.
Tommi Nieminen
> "Tommi Nieminen" <sp...@legisign.org> kirjoitti
...
>> Kyse ei ole ranskan ja suomen samanarvoisuudesta (jossa tapauksessa
>> käytettäisiinkin yhdysmerkkiä, esim. "parturi-kampaamo") vaan siitä,
>> että kyseessä on ns. rajakohtailmaus: ranska ja suomi edustavat ikään
>> kuin ääripäitä, joiden välillä liikutaan.
>
> Aika outo peruste ja mielenkiintoinen ajatuskuvio. Missähän niiden
> välillä ollaan?
Luultavasti ns. välikielessä :) Tässä tapauksessa ei pitäisikään
ajatella sitä, mitä ääripäiden välillä on, vaan ainoastaan sitä, että ne
*ovat* ääripäitä.
Jukka K. Korpela
scripsit Tommi Nieminen:
> KK kirjoitti Thu, 08 Nov 2007 11:11:43 +0000:
>
>> "Tommi Nieminen" <sp...@legisign.org> kirjoitti
> ...
>>> Kyse ei ole ranskan ja suomen samanarvoisuudesta (jossa tapauksessa
>>> käytettäisiinkin yhdysmerkkiä, esim. "parturi-kampaamo") vaan siitä,
>>> että kyseessä on ns. rajakohtailmaus: ranska ja suomi edustavat
>>> ikään kuin ääripäitä, joiden välillä liikutaan.
>>
>> Aika outo peruste ja mielenkiintoinen ajatuskuvio. Missähän niiden
>> välillä ollaan?
>
> Luultavasti ns. välikielessä :) Tässä tapauksessa ei pitäisikään
> ajatella sitä, mitä ääripäiden välillä on, vaan ainoastaan sitä, että
> ne *ovat* ääripäitä.
Tai sitten ei pitäisi ajatella ääripäitä lainkaan. Ajatusviivan käytön
säännöt vain on tavattu niputtaa yhteen niin, että kirjoitetaan
"rajakohdista" tms. Esimerkiksi "Kielenhuollon käsikirja" (vuoden 2003
painoksessa) etsittää otsikon "Ajatusviivan käyttö rajakohta- eli
ääripääilmauksissa" alla pari sivua kuvausta ajatusviivan eri merkityksistä.
Niinpä se joutuukin melkoiseen kielelliseen kuviokelluntaan: "Vaikka ei
konkreettisesti tarkoitettaisikaan ääripäitä, joiden väliin jotain jää,
ajatusviiva kuvaa kuitenkin jotain osapuolten välistä."
Selvempää on tunnustaa ajatusviivan monimerkityksisyys ja muotoilla sääntö
esimerkiksi kuten standardissa SFS 4175:2006 on tehty: "Ajatusviivaa
käytetään ääriarvoja, rajapaikkoja ja osapuolia osoittavien ilmausten
välissä." Tämäkin tietysti vaatii jonkin verran venyttämistä: kaksikielisen
sanakirjan kielet pitää selittää osapuoliksi. :-)
Matti Grönroos
> Scripsit Matti Grönroos:
>
>> No, hotellien concierge ei kuitenkaan ole sama ammatti kuin
>> perinteinen asuintalojen concierge, eli esitetty käännös on
>> asiayhteydessä virheellinen
>
> Toisaalta jos ranskassa voidaan käyttää samaa sanaa portin- tai
> ovenvartijasta ja tiettyjä tehtäviä hoitavasta, vastaanoton yhteydessä
> työskentelevästä virkailijasta, niin miksi ei sitten suomessa?
Yllättävä logiikka, että kun muinaisesta kantasanasta A periytyvät
nimikkeet B ja C ovat ranskassa homonyymejä, niin samoin
pitäisi olla suomessa.
Vastaavastihan, koska suomessa sana "tiski" tarkoittaa ainakin
asiakaspalvelutiloissa olevaa työpöytää ja pesua odottavia
astioita, voisi ranskalaisen hotellin aulassa sijaitsevaa "le
comptoir de réception" -nimistä huonekalua aivan korrektisti
kutsua myös nimityksellä "la vaisselle de réception"?
Toisaalta sítä tehtävää, mitä asuintalon aulassa hoitaa Ranskassa
concierge, Suomessa on hoitanut ennen kaikkea talonmiehen rouva.
Siispä hotellin aulassa asiakkaita palveleva henkilö siis on
titteliltään "talkkarin muija".
MOT.
Jukka K. Korpela
> Jukka K. Korpela wrote:
>> Scripsit Matti Grönroos:
>>
>>> No, hotellien concierge ei kuitenkaan ole sama ammatti kuin
>>> perinteinen asuintalojen concierge, eli esitetty käännös on
>>> asiayhteydessä virheellinen
>>
>> Toisaalta jos ranskassa voidaan käyttää samaa sanaa portin- tai
>> ovenvartijasta ja tiettyjä tehtäviä hoitavasta, vastaanoton
>> yhteydessä työskentelevästä virkailijasta, niin miksi ei sitten
>> suomessa?
>
> Yllättävä logiikka, että kun muinaisesta kantasanasta A periytyvät
> nimikkeet B ja C ovat ranskassa homonyymejä, niin samoin
> pitäisi olla suomessa.
Yllättävä yllättyneisyys ja epäloogisuus, koska minähän en väittänyt, että
samaa sanaa _pitäisi_ käyttää, vaan kysyin, miksi sitä ei _voisi_ käyttää.
Lieneekö muuten kyse homonyymeistä vai ihan samasta sanasta? Websterini on
sitä mieltä, että kyse on yhden concierge-sanan eri merkityksestä (ja että
sana on peräisin muinaisranskan sanasta "cumserges", joka johtuu latinan
alkuliitteestä "con-" ja sanasta "serviens", mikä kuulostaa
järkeenkäyvältä - sana siis tarkoittaa alkujaan 'kanssapalvelija' tai vain
'palvelija', sillä kyseisellä alkuliitteellähän ei useinkaan ole varsinaista
merkitystä).
> Toisaalta sítä tehtävää, mitä asuintalon aulassa hoitaa Ranskassa
> concierge, Suomessa on hoitanut ennen kaikkea talonmiehen rouva.
> Siispä hotellin aulassa asiakkaita palveleva henkilö siis on
> titteliltään "talkkarin muija".
Logiikkaasi on tässä vaikea seurata, koska sitä ei ole. Kysehän oli siitä,
miksi "ovenvartija" tai "portinvartija" ei voisi suomessa tulla käyttöön
abstraktimmassa tai muuttuneessa merkityksessä, kun ranskassa on tapahtunut
vastaava kehitys eikä siitä ole nostettu haloota.