Miinapommi, lentopommi, palopommi, kranaatti?
PenttiL
terminologia lenee ainakin joillekin siviileille hieman sekava. Vaikka
olen joskus onnistunut intin käymään läpi asti, ei oikein aukea tuo
miinapommi-käsite. Eikös miina ole semmoinen, joka kätketään
pahaa-aavistamattomia kulkijoita odotamaan joko maaperään tai
venereiteille? Eikös se semmoinen "mene rikki" jo pudottamisvaiheessa
jos se heitetään lentokoneesta?
-Pentti
Heikki Heinonen
On Sat, 04 Oct 2008 11:33:30 +0300, PenttiL <pentti....@helsinki-esto.fi>
höpisi että:
2. ms miinapommilla ei ole mitään tekemistä miinojen kanssa. Kyseessä on
tavanomainen pommi joka pudotettuna tunkeutuu maahan muutaman metrin ja räjähtää
tehden suuren kuopan. Sellaisia oli tarkoitus käyttää lähinnä maanalaisia
bunkkereita vastaan. Toinen ehkäpä tärkeämpi käyttökohde oli kaupunkitalot.
Miinapommissa ei ole sirpaloituvaa vaippaa, joten sen teho perustuu ainoastaan
räjähdyksen tuottamaan paineaaltoon. Kuoressa on kuitenkin terästä niin paksulti
että pommi ei hajoa osuessaan vaikka betonirakenteeseen. Iskusytyttimessä on
hidaste joka mahdollistaa kohteeseen tunkeutumisen riittävän syvälle.
Erikseen oli olemassa aikasytyttimellä varustettuja miinapommeja, joiden
tarkoitus oli hankaloittaa pelastus- ja sammutustöitä. Silloin pommi räjähti
vasta tuntien tai muutaman vuorokauden päästä.
Tykistölle on olemassa vastaavanlainen miinakranaatti. Saksalaisesta
varsikäsikranaatista on myös käytetty joskus nimitystä miinakranaatti, koska
siitä puuttuu sirpaloituva vaippa. Ensimmäisistä kranaatinheittimistä käytettiin
nimitystä miinanheitin koska sillä oli tarkoitus ampua miinakranaatteja.
Jukka K. Korpela
> Erilaisten lentokoneesta ihmisten niskaan syydettävien tappovälineiden
> terminologia lenee ainakin joillekin siviileille hieman sekava. Vaikka
> olen joskus onnistunut intin käymään läpi asti, ei oikein aukea tuo
> miinapommi-käsite.
Minä olen ihmetellyt hiukan samantapaista asiaa: ensimmäisen maailmansodan
historiaa lukiessani olen useasti törmännyt "miinanheittimiin". Aluksi tuli
mielikuva miinasta, joka heitetään laitteella vihollisen joukkoon tai eteen
vaikeuttamaan vihollisen hyökkäystä tai muuta toimintaa. Mutta ei tunnu
tehokkaalta sodankäynniltä - kuka nyt kävelisi tai ajaisi päin maan pinnalla
olevaa miinaa?
Päädyin (osittain lueskeltuani Nykysuomen sanakirjan miina-hakuisia
hakusanoja) siihen, että miinanheittimellä ammuttavassa "pommissa" on
ohuehko kuori ja sisällä räjähdettä ja se ammutaan pienehköllä
ajoruutipanoksella. Lähtökulma on suuri ja lentomatka suhteellisen lyhyt. En
kyllä ymmärrä, miksi ammusta sanottiin miinaksi, sillä ymmärtääkseni se
räjähti osuessaan maahan tai muuhun kohteeseen. Ehkä tämä liittyy siihen,
että miina-sana viittaa alkujaan kaivoksiin ja niissä käytettyihin
räjähteisiin ja että kyseessä oleva ammus on suunniteltu sellaiseksi, että
se tunkeutuu mahdollisimman syvälle kohteeseen ennen räjähtämistään.
Ks. http://www.suomensotilas.fi/artikkelit_miinanheittajista.php
Miinapommin voisi näin ollen olettaa olevan pommityyppi, jolle on ominaista
suuri räjähdysainemäärä ja se, että vaikutus perustuu ennen muuta pelkkään
räjähdykseen, ei niinkään sirpaleisiin, palon sytyttämiseen tms. Hiukan
yllättävästä lähteestä, erään tietoturvasuosituksen liitteestä, löytyy tälle
mielestäni vahvistusta. Siinä kuvataan miinapommin ja sitten muiden
pommityyppien luonnetta:
"Miinapommin teho perustuu sen sisältämään räjähdysaineeseen, jota on
yleensä 40-60 % kokonaispainosta. Erikoispommeista tärkeimpiä ovat
panssaripommi ja FAE-pommi (Fuel Air Explosive). Edellisen teho perustuu sen
paksuun kuoreen ja betoniin hyvin tunkeutuvaan muotoiltuun kärkeen.
Jälkimmäinen vaikuttaa kohteeseen korkealla ja laajaalaisella ylipaineella."
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Osmo R
>Ehkä
> tämä liittyy siihen, että miina-sana viittaa alkujaan kaivoksiin ja
> niissä käytettyihin räjähteisiin ja että kyseessä oleva ammus on
> suunniteltu sellaiseksi, että se tunkeutuu mahdollisimman syvälle
> kohteeseen ennen räjähtämistään.
Hmm. kaivoksissa perinteisesti on käytetty dynamiittia.
Sotilasräjähteenä taas trotyyli oli pitkään käytetyin
stabiiliutensa, valettavuutensa ja säilyvyytensä takia.
Dynamiitti on kyllä stabiilia - siviilikäyttöön. Yleensä jos
näitä käsitellään lehdistössä mainitaan, että trotyyli on muka
moninkertaisesti dynamiittia tehokkaampaa. Tämä ei pidä
paikkaansa. Niiden teho on samaa luokkaa. Vertailu on vaikea,
koska trotyyli on tietty kemiallinen yhdiste ja dynamiitti tuote,
joka voidaan tehdä eri tavoilla. Lisäksi tehollekin on eri
mittareita.
Termin "miina" tai "mine" sotilaallinen alkuperä viittaa
käsittääkseni kaivamiseen, eikä niinkään kaivoksiin. Alkuperä voi
olla kuopassa, jossa oli piikki keskellä odottamassa astujaa.
Ensimmäisessä maailmansodassa oli tapana kaivaa tunneleita
vihollisen juoksuhautojen alle ja räjäyttää niissä valtavia
räjähdysainemääriä ennen hyökkäystä. Näitä kutsuttiin miinoiksi.
Miinapommi taitaa olla suomalainen tai saksalaine alkuperältään.
Sen alkuperää on oikein tiedä. Periaate on kuitenkin, että se
erotuksena sirpale ja palopommeista.
Osmo