Maakunnat englanniksi
Toni Keskitalo
Mitkähän olisivat Suomen maakuntien nimet englanniksi? Itse tiedän
ainakin seuraavat:
Karjala = Karelia
Savo = Savonia
Häme = Tavastia
Lappi = Lapland
Onko Pohjanmaa Ostrobotnia (ainakin latinaksi...)? Mitä Uusimaa on? Entä
Kainuu, Varsinais-Suomi, Satakunta, Peräpohjola (kai se noin
kirjoitetaan)? Entä uudemmat Pirkanmaa, Kymenlaakso ja Koillismaa? Vai
kannattaako käyttää suoraan suomalaisia muotoja?
Toni K
--
Toni K (tpke...@itu.cc.jyu.fi http://www.jyu.fi/~tpkeskit)
whack
-> pläts <-
fleur-de-lis
In article <52iqai$7...@itu.cc.jyu.fi> tpke...@itu.cc.jyu.fi (Toni Keskitalo) writes:
>Mitkähän olisivat Suomen maakuntien nimet englanniksi? Itse tiedän
Suomen maakunnille ei ole englanninkielisiä nimiä (Luojan kiitos).
Tekstissä näkee käytettävän joko latinankielisiä nimiä (varsinkin
historiallisessa yhteydessä) tai sitten ihan suomalaisia.
>ainakin seuraavat:
>Karjala = Karelia
>Savo = Savonia
>Häme = Tavastia
>Lappi = Lapland
(Lapponia latinaksi)
>Onko Pohjanmaa Ostrobotnia (ainakin latinaksi...)?
On, tai vain Botnia.
>Mitä Uusimaa on ?
Terra Nova ? Äh, Nylandia...
>Entä Kainuu,
Olen nähnyt muodon Caiania, enpä usko kenenkään käyttävän sitä.
>Varsinais-Suomi,
Fennia Vera, Finland Proper, tai jotain sinnepäin.
>Satakunta,
En ole nähnyt muuta muotoa. Legio Centurionis ? Maakunnan nimihän on suora
käännös ruotsin kielen termistä "hundrade", jolla tarkoitettiin rannikkoseudun
ledung-velvollisuutta: sata taloa yhdessä varustivat sotalaivan kuninkaan
käyttöä varten.
> Peräpohjola (kai se noin kirjoitetaan)?
Hyperborea.
>Entä uudemmat Pirkanmaa,
Birkaland ? Terra Birca ?
>Kymenlaakso
Vallis Cumae ?
>ja Koillismaa ?
Terra Borea Orientalis ? Tuskinpa se ainakaan Northeastland on...?
>Vai kannattaako käyttää suoraan suomalaisia muotoja?
Kannattaa.
Janne Savela
fleur-de-lis (ha...@delta.hut.fi) wrote:
: In article <52iqai$7...@itu.cc.jyu.fi> tpke...@itu.cc.jyu.fi (Toni Keskitalo) writes:
:
: >Satakunta,
:
: En ole nähnyt muuta muotoa. Legio Centurionis ? Maakunnan nimihän on suora
: käännös ruotsin kielen termistä "hundrade", jolla tarkoitettiin rannikkoseudun
: ledung-velvollisuutta: sata taloa yhdessä varustivat sotalaivan kuninkaan
: käyttöä varten.
:
Huh huh.
Jos se ruotsista olisi, muoto olisi huntari. Sanahan esiintyy muodossa
Sadakunda keskellä ruotsinkielistä tekstiä. Sitä paitsi sanan hundare
varhempi asu on hund, jokei viitanne sataan.
J M S
Markus Lang
Toni Keskitalo kirjutas:
» Onko Pohjanmaa Ostrobotnia
Ostrobothnia.
» Satakunta
About a Hundred? ;-)
» Peräpohjola
Southern Lapland.
» Vai kannattaako käyttää suoraan suomalaisia muotoja?
Kannattaa, jos ei muuta hakuteoksista löydä (oma lähteeni:
Hurme-Malin-Syväoja: Uusi suomi-englanti-suursanakirja).
Hannu Rummukainen
tpke...@itu.cc.jyu.fi (Toni Keskitalo) writes:
> Mitkähän olisivat Suomen maakuntien nimet englanniksi? Itse tiedän
> ainakin seuraavat:
> Karjala = Karelia
Minun päähäni on jäänyt Pohjois-Karjalassa vietetyn nuoruuden jäänteenä
muoto Carelia. Onhan se ainakin fiinimmän näköinen :)
Hannu Rummukainen
--
To succeed in the world it is not enough to be stupid,
you must also be well-mannered.
-- Voltaire
fleur-de-lis
>Huh huh.
>Jos se ruotsista olisi, muoto olisi huntari.
Jaaha. Ruotsiahan ei ole osattu kääntää suomeksi ennen 1800-lukua, eihän ?
>Sanahan esiintyy muodossa
>Sadakunda keskellä ruotsinkielistä tekstiä.
Entä sitten ? Varför har man Haparanda och inte Aspstrand i Sverige ?
>Sitä paitsi sanan hundare
>varhempi asu on hund, jokei viitanne sataan.
Hundrade.
Mikko Silvonen
Hannu> Minun päähäni on jäänyt Pohjois-Karjalassa vietetyn
Hannu> nuoruuden jäänteenä muoto Carelia.
Virheellistä muotoa näkee usein myös Etelä-Karjalassa, mutta kyllä
nimessä on englanniksi ihan tavallinen K.
--
Mikko Silvonen * silv...@lingsoft.fi
Lingsoft, Inc. * <URL:http://www.lingsoft.fi/~silvonen/>
Jukka Korpela
Kun keskustelu poukkoili maakuntien latinankielisiinkin nimiin,
toteaisin:
Suuri osa esitetyistä vastauksista oli kauniisti sanottuna
spekulaatiota. Tietenkin latinan kielessä, sanan väljässä
merkityksessä, on käytetty monenlaisia nimiä maakunnistamme,
mutta jotkin niistä ovat suositeltavampia kuin muut (ja osa
spekulaatioista oli täyttä huuhaata). Toisaalta klassillisessa
latinassa ei tietenkään ollut nimityksiä Suomen maakunnille.
(Myös nimen Fenni t. Finni alkumerkitys on epäselvä. Siitä
johdettu Fennia t. Finnia, puhumattakaan uuslatinan muodosta
Finlandia, on paljon klassillista aikaa myöhäisempi sepite.)
Jos jotakuta kiinnostaa, mitä nimityksiä Suomen latinantutkijat
pitävät soveliaina käyttää Suomen maakunnista, kehotan tutustumaan
kirjasarjaan Nuntii Latini. Löytyy hyvinvarustetuista kirjastoista
ja sisältää latinalais-suomalaisen sanaston (siltä osin kuin sanasto
ei löydy tavanomaisista klassillisen latinan sanakirjoista).
Yucca
Tommi P Uschanov
Mikko Silvonen <silv...@kivi.lingsoft.fi> wrote:
: Virheellistä muotoa näkee usein myös Etelä-Karjalassa, mutta kyllä
: nimessä on englanniksi ihan tavallinen K.
Mutta latinaksi ei, eihän?
Kirjoitteli Joensuun yliopiston Carelia -rakennuksesta,
T P Uschanov, University of Helsinki, Finland, European Union
tusc...@cc.helsinki.fi ### http://www.helsinki.fi/~tuschano/
"Omnia praeclara tam difficilia, quam rara sunt."
(Baruch Spinoza, 1632-1677)
Markus Lang
Tommi P Uschanov kirjutas:
» Kirjoitteli Joensuun yliopiston Carelia -rakennuksesta,
Po. "Joensuun yliopiston Carelia-rakennuksesta".
» T P Uschanov, University of Helsinki, Finland, European Union
Tavutetaanko se Usc-han-ov?
Tommi P Uschanov
Markus Lang <ml...@cc.Helsinki.FI> wrote:
: Tommi P Uschanov kirjutas:
: » Kirjoitteli Joensuun yliopiston Carelia -rakennuksesta,
: Po. "Joensuun yliopiston Carelia-rakennuksesta".
Lukion äidinkielenopettajani (sic!) oli siis väärässä. Näin petollisia ovat
ylikoulutuksen vaarat.
: » T P Uschanov, University of Helsinki, Finland, European Union
: Tavutetaanko se Usc-han-ov?
Usc-ha-nov. Kyrillisesti translitteroituna sitä ei tietenkään pysty
tavuttamaan noin kuin teräaseen avulla, mutta minähän en päätä näistä
asioista...
--
T P Uschanov, University of Helsinki, Finland, European Union
Jukka Korpela
In article <52to31$2...@oravannahka.Helsinki.FI> Tommi P Uschanov <tusc...@cc.Helsinki.FI> writes:
Usc-ha-nov.
Ei kai sentään? Kai periaatteena on edelleen se, että vierasperäisessä
sanassa olevaa konsonanttiyhdistelmää ei tavutettaessa jaeta, jos se
on yhden äänteen merkki?
Yucca
Marko Rauhamaa
Jukka Korpela:
Yleensä on oikein tavuttaa kummin päin vain. Jos tuntee sanan
etymologian tai vieraan kielen, on hyvä käyttää sen kielen mukaista
tavutusta. Mutta aina on ok tavuttaa konsonanttiyhdistelmän viimeisen
konsonantin edeltä suomen perustavutussääntöjen mukaan. Niinpä:
ag-gres-sii-vi-nen tai agg-res-sii-vi-nen
ja:
Mi-cro-soft tai Mic-ro-soft
(Ovathan muuten suomen geminaatatkin yksiä äänteitä, mutta ne jaetaan
eri tavuihin, jopa sanassa "lan-gan".)
Marko
Jukka Korpela
In article <ww3ezwk...@amethyst.ca.tekelec.com> Marko Rauhamaa <ma...@tekelec.com> writes:
Jukka Korpela:
> Ei kai sentään? Kai periaatteena on edelleen se, että vierasperäisessä
> sanassa olevaa konsonanttiyhdistelmää ei tavutettaessa jaeta, jos se
> on yhden äänteen merkki?
Yleensä on oikein tavuttaa kummin päin vain. Jos tuntee sanan
etymologian tai vieraan kielen, on hyvä käyttää sen kielen mukaista
tavutusta. Mutta aina on ok tavuttaa konsonanttiyhdistelmän viimeisen
konsonantin edeltä suomen perustavutussääntöjen mukaan. - -
I beg to differ. Tietääkseni tuo mainitsemani sääntö on edelleenkin
virallisen kielenhuollon linja. Muutoin vierasperäisten sanojen
tavuttaminen on varsin tulkinnanvaraista, mutta enpä sanoisi, että
(virallisen linjaan mukaan) olisi _aina_ oikein tavuttaa em. tavalla.
Esimerkiksi tavutusta prop-reetori rohkenen pitää virheellisenä.
ag-gres-sii-vi-nen tai agg-res-sii-vi-nen
Tällaisten sanojen tavutuksen ongelmallisuus johtuu vain siitä, että
virallisissa "oikeinkirjoitussäännöissä" on kummallisuuksia, ks.
http://www.hut.fi/~jkorpela/orto.html
Onneksi "väärin kirjoitetut" muodot kuten agressiivinen ovat yleistymässä.
Mi-cro-soft tai Mic-ro-soft
Periaatteessahan sitaattilainan luonteiset nimet kirjoitetaan ja lausutaan
täysin alkukielen mukaisesti, ja kirjoittamiseen kuuluu tavutuskin.
Käytännössä tilanne on aika toisenlainen, kuten em. ortografia-
kirjoituksenikin kuvailee. Enkä olisi ollenkaan varma siitä, onko
englannin normien mukaista lainkaan jakaa etuliitettä micro- eri
riveille tässä tapauksessa.
(Ovathan muuten suomen geminaatatkin yksiä äänteitä, mutta ne jaetaan
eri tavuihin, jopa sanassa "lan-gan".)
Geminaatat yksiä äänteitä? Tässä mennään makuasioista riippuvien
tulkintojen puolelle. Mikä oikein on "yksi äänne"? Kun lausun vaikkapa
sanan "voi", niin ei äänen virrassa ole mitään katkokohtia eikä sillä
tavoin kolmea erillistä äännettä, kuin kirjoitusasu antaa olettaa.
Äänteen ja foneemin käsitteet ovat kielen kuvauksen apuvälineitä.
Olennainen kysymys on, millainen kuvailu on _käytännöllisin_.
(Myös diftongien sanotaan joskus olevan "yksiä äänteitä". Jopa
ajatusta siitä, että konsonantti ja sitä seuraava vokaali muodostavat
"yhden äänteen", voidaan perustella.)
Vaikka asiaa ei kovin usein mainita tavutussääntöjen esittelyssä, niin
virallinen suositus lienee, että ng-yhdistelmää ei jaeta. Siis sanaa
"langan" ei lainkaan pitäisi jakaa eri riveille.
Yucca
Tommi P Uschanov
Jukka Korpela <jkor...@cc.hut.fi> wrote:
: Ei kai sentään? Kai periaatteena on edelleen se, että vierasperäisessä
: sanassa olevaa konsonanttiyhdistelmää ei tavutettaessa jaeta, jos se
: on yhden äänteen merkki?
No, Helsingin Sanomat ainakin jakoi toissa lauantaina...
mito...@sara.cc.utu.fi
In article <5304v3$d...@oravannahka.Helsinki.FI>, Tommi P Uschanov <tusc...@cc.Helsinki.FI> writes:
> Jukka Korpela <jkor...@cc.hut.fi> wrote:
> : Tommi P Uschanov <tusc...@cc.Helsinki.FI> writes:
> : Usc-ha-nov.
>
> : Ei kai sentään? Kai periaatteena on edelleen se, että vierasperäisessä
> : sanassa olevaa konsonanttiyhdistelmää ei tavutettaessa jaeta, jos se
> : on yhden äänteen merkki?
>
> No, Helsingin Sanomat ainakin jakoi toissa lauantaina...
Lehtien oikeinkirjoitus on muutenkin mitä sattuu. On esimerkiksi
sellainen kanadalainen jääkiekkoilija kuin Al MacInnis. Näin kerran
sanomalehdessä sukunimen tavutettuna Ma-cInnis.
Mikko Mäkitalo <mito...@utu.fi> ############################
fysiikan opiskelija, Turun yliopisto ## Ein voll #### Ein leer ##
http:/www.utu.fi/~mitoolma # Ein fuer Quantenphysiker #
*** Ajattelen, siis olen ateisti *** ############################
Markus Lang
Tommi P Uschanov kirjutas:
» No, Helsingin Sanomat ainakin jakoi toissa lauantaina...
Älä sure. Parnasso tekee minusta toistuvasti Marcus Långin.
Tuomas Salste
Tommi P Uschanov (tusc...@cc.Helsinki.FI) wrote:
: Mikko Silvonen <silv...@kivi.lingsoft.fi> wrote:
: : Virheellistä muotoa näkee usein myös Etelä-Karjalassa, mutta kyllä
: : nimessä on englanniksi ihan tavallinen K.
: Mutta latinaksi ei, eihän?
Minä en tässä rupea tuomariksi muuten kuin että hämmästyttävän usein
käytetään C:llistä muotoa (vaikkapa CarelComp). Tosin Imatran
kulttuurikeskuksessa on Karelia-sali :-)
Mitä minä muistan latinasta niin K-kirjain oli latinassa käytössä vain ja
ainoastaan A-kirjaimen edellä (Karthago, Karelia?), muulloin käytettiin
C:tä. Myöhäislatinasta en sano mitään.
--
Tuomas Salste sal...@kruuna.helsinki.fi
**** Visual Basic Tools from VBShop! http://www.helsinki.fi/~salste/vb.html
Mikko Lounela
Tommi P Uschanov <tusc...@cc.Helsinki.FI> writes:
>
> Markus Lang <ml...@cc.Helsinki.FI> wrote:
> : Tommi P Uschanov kirjutas:
>
> : » Kirjoitteli Joensuun yliopiston Carelia -rakennuksesta,
>
> : Po. "Joensuun yliopiston Carelia-rakennuksesta".
>
> Lukion äidinkielenopettajani (sic!) oli siis väärässä. Näin petollisia ovat
> ylikoulutuksen vaarat.
>
[[Joensuun yliopiston Carelia] -rakennuksesta]
mutta
[Joensuun yliopiston [Carelia-rakennuksesta]]
Luulisin.