Miksei Lonkkan. Ei sek��n olisi v��rin.
Niin kuin paikkakunnissakin.
Asutko Kullaalla vai Kullaassa tai Lavialla vai Laviassa?
Radiossa tuli joskus asiasta ohjelma ja kerrottiin, ett� paikkakuntalaiset
yleens� ovat tarkkoja siit�, ett� taivutetaan oikein - vaan mik� on
milloinkin oikein, ja mik� v��rin?
Petri Nurminen
http://www.toimeentulotuki.net
Riippunee siit�, onko kyseisen henkil�n nimi Lonkka vai Lonka. (Tai Longa.)
--
Jos nyt puhutaan A. Ankasta ja Ankkalinnasta, niin siell�h�n koirat ovat
aivan koiran asemassa. Suurin osa on j�rjest�ytyneit� rikollisia - tosin
peitellysti nimetty karhuiksi. Yksi kulkee hihnassa hiiren taluttamana.
Yksi on kyl�hullu, joka kuvittelee osaavansa lent��, jos sy� p�hkin�it�.
> Oliko se nykys��nt�, ett� molemmat ovat oikein? Eik� kuitenkin olisi
> toivottavaa k�ytt�� sitten johdonmukaisesti jompaa kumpaa tapaa?
> Hesarissa on ollut sekaisin ensin otsikoissa "Lonkan" ja nyt t�n��n
> p��kirjoituksessa "Longan".
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html
"Suomenkielisi� sukunimi� taivutetaan yleens� yleisnimien tavoin."
Nykysuomen k�sikirja
"Jokaisen on [...] tyydytt�v� siihen tosi�asiaan, ett� h�nen nimens� on
kielen aines, joka taivutettaessa seuraa kielen s��nt�j�."
--
Lasse
- Pikkuvikoja. Helppo korjata! -
> Nyt kun valtakunnansovittelijaa on yritetty saada valittua pitk��n on
> taas julkisuudessa n�kynyt sukunimien
Tarkoittanet Longan sukunimen?
> taivutuksen kaksi mahdollisuutta.
> Oliko se nykys��nt�, ett� molemmat ovat oikein?
Ik�v� kyll� periaatteessa on. N�in lausuu "Kielitoimiston nimiopas" (2008):
"Yleiskieless� on aina korrektia k�ytt�� yleisohjeen mukaista
taivutusmuotoa. Jos nimenhaltija erityisesti haluaa poiketa siit� ja
toivottu taivutus tunnetaan, sit� voi k�ytt�� - -" (s. 201 - 202).
Esimerkkej�:
Lonka : Longan ~ *Lonkan : Lonkaa
Raade : Raateen ~ *Raaden : Raadetta ~ [*]Raadea
Runne : Runteen ~ *Runnen : Runnetta ~ [*]Runnea
Valve : Valveen ~ *Valven ~ Valvetta ~ [*]Valvea
Lis�ksi sivulla 221 v�itet��n, ett� omannot "Rydin" ja "Rytin" olisivat
yht� oikein.
Tapauksessa on kysymys on siit�, (a) onko Esa Lonka _erityisesti_
halunnut poiketa yleiskielisest� taivutuksesta ja (b) tunnetaanko
toivottu taivutus. Vaikka molemmat ehdot t�yttyisiv�t, ei kyseist�
taivutusta ole pakko k�ytt��. (Sama koskee Rydin nime�.) Astevaihteluton
muoto on kielitoimistonkin mukaan de facto kielenvastainen.
> Eik� kuitenkin olisi
> toivottavaa k�ytt�� sitten johdonmukaisesti jompaa kumpaa tapaa?
Tarkoittanet: "jompaakumpaa"?
> Hesarissa on ollut sekaisin ensin otsikoissa "Lonkan" ja nyt t�n��n
> p��kirjoituksessa "Longan".
Kukin toimittaja kirjoittaa tyylill��n. Ehk� muotoa vaihdellaan sen
mukaan, onko parillinen vai pariton p�iv�.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi "Itsesaastutus vaarantaa terveytesi."
http://www.elisanet.fi/mlang/ - D. Carradine.
> Nykysuomen k�sikirja
>
> "Jokaisen on [...] tyydytt�v� siihen tosi�asiaan, ett� h�nen nimens�
> on kielen aines, joka taivutettaessa seuraa kielen s��nt�j�."
Puhuuko Nykysuomen k�sikirja tosiaan "tosi-asioista"?
--
Aatu Koskensilta (aatu.kos...@uta.fi)
"Wovon mann nicht sprechen kann, dar�ber muss man schweigen"
- Ludwig Wittgenstein, Tractatus Logico-Philosophicus
Tuntuisikin oudolta jos *jotkut* sukunimet taivutettaisiin kieliopin
mukaan, kun taas toiset eiv�t. Mik� olisi se yksik�sitteinen s��nt�,
koska taivutetaan kieliopin mukaan, ja koska sen vastaisesti?
Esimerkiksi sukunimi Nieminen taivutetaan Niemisen, eik� sille voi
mitenk��n j�rkev�sti edes kuvitella mit��n toisenlaista taivutusmuotoa.
Kaikki muut kuin normaali kieliopin mukainen taivutusmuoto
kuulostaisivat t�ysin j�rjett�milt�.
Miksi siis joidenkin toisten sukunimien kanssa pit�isi tehd� poikkeus
t�h�n? Miksi ne pit�isi taivuttaa jotenkin poikkeuksellisesti kieliopin
vastaisesti? Mill� perusteella m��ritell��n, mitk� nimet taivutetaan
oikein ja mitk� v��rin?
> Mill� perusteella m��ritell��n, mitk� nimet taivutetaan oikein ja
> mitk� v��rin?
M��ritelm�llisesti ainoastaan ep�toivottujen henkil�iden nimet
taivutetaan v��rin. K�yt�nn�n tarkoitus on her�tt�� n�r��.
> Tuntuisikin oudolta jos *jotkut* sukunimet taivutettaisiin kieliopin
> mukaan, kun taas toiset eiv�t.
Tarkoittanet: "Tuntuisikin oudolta jos joitakin sukunimi�
taivutettaisiin kieliopin mukaan, kun taas toisia ei."
Kuvitteellinen lehtijuttu: "KAHDEN LON{G/K}AN KOHTAAMINEN. N�yttelij�
Pirjo Longan ja hallitusneuvos Esa Lonkan tapaaminen sujui hillitysti."
> Mik� olisi se yksik�sitteinen s��nt�,
> koska taivutetaan kieliopin mukaan, [pilkkuvirhe] ja koska sen vastaisesti?
Aiemmin esitt�m�ni mukaan kyseinen s��nt� sis�lt�� kolme edellytyst�,
joiden on kaikkien toteuduttava: (a) nimen haltija erityisesti toivoo
kieliopinvastaista taivutusta, (b) toivottu taivutus tunnetaan ja (c)
nimen k�ytt�j� haluaa toivomusta noudattaa.
> Mill� perusteella m��ritell��n, mitk� nimet taivutetaan
> oikein [ei pilkkuvirhett�! hyv�, Juha!] ja mitk� v��rin?
Kielioppi sis�lt�� s��nn�t my�s siit�, milloin sukunimen taivutus ei
noudata esimerkiksi astevaihtelua (Arko : Arkon : Arkolle).
Viisaampi osaa etsi� tietoa:
<http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/sukunim.html>.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/
Eik� pilkkua voi k�ytt�� tuontyylisiss� virkkeiss� selvent�m��n ja
helpottamaan pitk�n virkkeen lukemista, erityisesti jos se on
monimutkainen ja sis�lt�� jo muutenkin muita ja-sanoja?
Kuvitteellinen esimerkki: "Minulle ei ole t�ysin selvinnyt, miss�
tilanteissa k�ytet��n etu- ja sukunime�, ja miss� tilanteessa puolestaan
pelk�st��n sukunime�."
Tuossa j�lkimm�inen pilkku (ja ehk� jopa ensimm�inen) on ehk� "virhe",
mutta mielest�ni se selkeytt�� virkkeen luettavuutta. Onko se aivan
anteeksiantamaton kirjoitusvirhe?
> Eik� pilkkua voi k�ytt�� tuontyylisiss� virkkeiss� selvent�m��n ja
> helpottamaan pitk�n virkkeen lukemista, erityisesti jos se on
> monimutkainen ja sis�lt�� jo muutenkin muita ja-sanoja?
Ei voi.
> Kuvitteellinen esimerkki: "Minulle ei ole t�ysin selvinnyt, miss�
> tilanteissa k�ytet��n etu- ja sukunime�, ja miss� tilanteessa puolestaan
> pelk�st��n sukunime�."
>
> Tuossa j�lkimm�inen pilkku (ja ehk� jopa ensimm�inen) on ehk� "virhe",
> mutta mielest�ni se selkeytt�� virkkeen luettavuutta. Onko se aivan
> anteeksiantamaton kirjoitusvirhe?
Kyll� on. K�yt� virkkeen "selkeytt�miseen" muita keinoja. Esimerkki:
"Minulle ei ole t�ysin selvinnyt, milloin k�ytet��n etu- ja sukunime�,
milloin pelk�st��n sukunime�."
Juuri nyt Iltalehden verkkosivulla:
"Esa Lonkka on uusi valtakunnansovittelija
Torstai 18.6.2009 klo 13.14 (p�ivitetty klo 13.23)
Oikeustieteen kandidaatti Esa Lonka aloittaa uutena
valtakunnansovittelijana elokuun puoliv�liss�, kun nykyinen sovittelija
Juhani Salonius siirtyy el�kkeelle.
Valtioneuvosto nimitti Lonkan torstaina valtakunnansovittelijan virkaan
nelj�n vuoden m��r�ajaksi.
Lonkalla, 60, on nykyisin johtajan virka sosiaali- ja terveysministeri�ss�."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/uutiset1_uu.shtml
--
Lasse
When you land on a distant planet and find some objects that look
like eggs, leave them alone.
- Halloween Survival Guide
> Lasse Pere <lasse...@uta.fiX> writes:
>
>> Nykysuomen k�sikirja
>>
>> "Jokaisen on [...] tyydytt�v� siihen tosi�asiaan, ett� h�nen nimens�
>> on kielen aines, joka taivutettaessa seuraa kielen s��nt�j�."
>
> Puhuuko Nykysuomen k�sikirja tosiaan "tosi-asioista"?
Ei, vaan tosiasioista. Sana voidaan kirjoittaa my�s vaikkapa n�in:
to�si�asiois�ta. Jos n�et t�m�n sanan tai Lasse Peren viestin sanan
"tosi�asiaan" sellaisena, ett� siin� on yhdysmerkki, vika on k�ytt�m�ss�si
ohjelmassa. Se ei osaa toteuttaa ns. pehme�� tavuviivaa U+00AD oikein.
Pehme� yhdysmerkki on Unicode-standardin mukaan tavutusvihje, joka on
normaalisti n�kym�t�n mutta ilmaisee sanassa olevan sallitun tavutuskohdan.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
> Aatu Koskensilta wrote:
>
>> Puhuuko Nykysuomen k�sikirja tosiaan "tosi-asioista"?
>
> Ei, vaan tosiasioista. Sana voidaan kirjoittaa my�s vaikkapa n�in:
> to�si�asiois�ta. Jos n�et t�m�n sanan tai Lasse Peren viestin sanan
> "tosi�asiaan" sellaisena, ett� siin� on yhdysmerkki, vika on
> k�ytt�m�ss�si ohjelmassa. Se ei osaa toteuttaa ns. pehme�� tavuviivaa
> U+00AD oikein.
Gnus n�ytt�� yll� punaisen yhdysmerkin. Onko pehme�n tavuviivan k�yt�lle
nyysseiss� jotain hyv�� syyt�? Rivityksen hoitanee yh�kin yleens�
l�hett�j�n nyystin.
(Jatkot ohjattu nyyssiryhm��n.)