Vee vee vee vai kaksois-vee kaksois-vee kaksois-vee?
Mikael
kielessä w-kirjaimen tilalle v-kirjainta.
Kun esimerkiksi osoite: www.esimerkki.fi luetaan tai sanotaan ääneen,
niin se kuuluu "vee vee vee piste esimerkki pisti fi". Eikö kyseinen
osoite tulisi kuitenkin lukea muodossa "kaksois-vee kaksois-vee
kaksois-vee piste esimerkki pisti fi"?
Pekka Lahdenmäki
>Miksi Internet-osoitteisiin (url) viitattaessa käytetään puhutussa
>kielessä w-kirjaimen tilalle v-kirjainta.
Siksi että tässä(kään) asiassa kuukaan ei meitä määrää. Kaikki
saavat ihan rauhassa lausua kirjaimet niin kuin hyvältä tuntuu.
Pistää miettimään, olisiko tässä(kin) tapauksessa helppoudella jokin
osuus, ja silläkin, ettei sekaantumisen vaaraa ole.
--
Pekka
Pasi Ryhanen
> Miksi Internet-osoitteisiin (url) viitattaessa käytetään puhutussa
> kielessä w-kirjaimen tilalle v-kirjainta.
Tämähän on ihan normaali käytäntö muissakin lyhenteissä: WC, BMW,
WSOY, WHO. En tiedä käytännön historiasta, mutta onhan se ainakin
helpompaa, eikä sekaantumisen vaaraa yleensä ole.
--Pasi
Warp
> Miksi Internet-osoitteisiin (url) viitattaessa käytetään puhutussa
> kielessä w-kirjaimen tilalle v-kirjainta.
Puhutko itse kaksoisveeceestä?
--
#macro N(D)#if(D>99)cylinder{M()#local D=div(D,104);M().5,2pigment{rgb M()}}
N(D)#end#end#macro M()<mod(D,13)-6mod(div(D,13)8)-3,10>#end blob{
N(11117333955)N(4254934330)N(3900569407)N(7382340)N(3358)N(970)}// - Warp -
Thomas Sebastian von Knorring
news:c849c1b7.02100...@posting.google.com...
Jonkun pitäisi piruuttaan laittaa saitti pystyyn osoitteella joka on muotoa
http://vvv.domain.example/ , jotta siihen voisi sitten viitata sanomalla
"yksöis-vee yksöis-vee yksöis-vee piste domain piste example"... :-)
-Sebastian
Jukka K. Korpela
>> Miksi Internet-osoitteisiin (url) viitattaessa käytetään puhutussa
>> kielessä w-kirjaimen tilalle v-kirjainta.
>
> Tämähän on ihan normaali käytäntö muissakin lyhenteissä: WC, BMW,
> WSOY, WHO. En tiedä käytännön historiasta, mutta onhan se ainakin
> helpompaa, eikä sekaantumisen vaaraa yleensä ole.
Sekaantumisen vaara riippuu tilanteesta. Monet lyhenteet ja sanat ovat
niin tuttuja, että "kaikki tietävät", onko niissä w vai v. Erittäin
yleinen luulo on, että veppipalvelimien nimissä alkuosalla "www" olisi
jokin erityinen merkitys ja että sellainen jopa jotenkin mystisesti
kuuluisi veppiosoitteisiin. (Niinpä sitten kun on pystytetty palvelin,
jonka nimi on vaikkapa e.finland.fi, on käytännössä melkein pakko
määritellä sille aliasnimi www.e.finland.fi, koska ihmiset kuitenkin
lisäävät alkuun "www.":n, koska se sinne muka kuuluu.)
Toisaalta w luetaan v:ksi silloinkin, kun kyse tulkinta ei ole samalla
tavoin (käytännössä) yksiselitteinen.
Taustalla on se, että w-kirjainta on suomessa vanhastaan käytetty v-
äänteen merkkinä. Vielä 1940-luvulla Aarni Penttilä kirjoitti
kirjassaan "Suomen kielen äänne- ja oikeinkirjoitusoppi", että w on
fraktuuraan kuuluva v:n vastine, eikä hän edes mainitse sitä osana
"suomalais-ruotsalaisen aakkoston" laajaa versiota, johon hän lukee
esimerkiksi hattu-s:n, ü-kirjaimen ja õ-kirjaimen! Toisin sanoen w:tä
on pidetty vain v:n allografina. Aakkostussäännöt ovat heijastelleet
tätä, joskin nykyisin _sallitaan_ myös w:n käsitteleminen erillisenä,
v:n jälkeen tulevana kirjaimena aakkostuksessa. Tähän ovat vaikuttaneen
vieraat nimet, jotka tulevat kielistä, joissa w:llä on selvästi
erillinen asema.
Toisaalta vieraat nimet eivät oikein riitä horjuttamaan kirjainten
lukutapaa silloin, kun lyhenne luetaan kirjaimittain. Tähän vaikuttaa
sekin, että "kaksois-vee" on pitkähkö nimi kirjaimelle ja rikkoo
kirjaimittaisen lukemisen rytmin, jossa kirjainten nimet ovat
enimmäkseen yksitavuja. Samaan suuntaan vaikuttaa se, että
lainasanoissa w usein luetaan v:ksi silloinkin, kun lähdekielen
lukutapa on toinen, esimerkiksi watti [vatti].
Luonnollisestikin w on syytä lukea kaksois-v:ksi silloin, kun voi
syntyä epäselvyyksiä.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
H Markus Lang, musiikkitiede
> Miksi Internet-osoitteisiin (url) viitattaessa käytetään puhutussa
> kielessä w-kirjaimen tilalle v-kirjainta.
Siksi että kirjaimia tavattaessa w luetaan yleensä v:ksi (esim. "wc" =
"veesee").
> Kun esimerkiksi osoite: www.esimerkki.fi luetaan tai sanotaan ääneen,
> niin se kuuluu "vee vee vee piste esimerkki pisti fi". Eikö kyseinen
> osoite tulisi kuitenkin lukea muodossa "kaksois-vee kaksois-vee
> kaksois-vee piste esimerkki pisti fi"?
"Vee-vee-vee" käynee mainiosti. Muistan kuitenkin Ruotsin TV:n
uutistenlukijan ratkaisseen tämän näppärästi, suomennettuna:
"kaksoisvee-vee-vee". :-)
Lauri Alanko
kolme tavua, mikä on paljon vähemmän kuin tuon akronyymin alkukirjainten
tarkka luettelointi vie: sekä suomessa että englannissa 'w':n nimi on kolmen
tavun pituinen.
Aikoinaan jotkut muistaakseni yrittivät lansaarata nimeä "web"
www-palvelimille juuri tästä syystä, mutta eipä tainnut ottaa tulta. Sentään
nykyäänkin löytyy esim. http://web.mit.edu/, mutta nämä ovat varsin
harvinaisia kummajaisia.
Lauri Alanko
l...@iki.fi
Vesa Turkia
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:Xns929DB764AD2F...@130.133.1.4...
> Toisaalta vieraat nimet eivät oikein riitä horjuttamaan kirjainten
> lukutapaa silloin, kun lyhenne luetaan kirjaimittain. Tähän vaikuttaa
> sekin, että "kaksois-vee" on pitkähkö nimi kirjaimelle ja rikkoo
> kirjaimittaisen lukemisen rytmin, jossa kirjainten nimet ovat
> enimmäkseen yksitavuja.
Saksalaiset lajitoverimme ovat ratkaisseet tämän pulman (?) näppärästi: v
lausutaan fau ja w vee. Esim. Volkkari => [fauvee]
--
----------------------Vesa Turkia------------------------
--- vesa....@pp.inet.fi ----
Homepage http://koti.mbnet.fi/~vturkia
Timo Pennanen
musiikkitiede" <ml...@elo.helsinski.fi> wrote:
> "Vee-vee-vee" k=E4ynee mainiosti. Muistan kuitenkin Ruotsin TV:n
> uutistenlukijan ratkaisseen t=E4m=E4n n=E4pp=E4r=E4sti, suomennettuna:
> "kaksoisvee-vee-vee". :-)
Minä pääsin viisi vuotta sitten telkkariin möläyttämään version
"triplatuplavee", mutta evankeliumini ei oikein lähtenyt leviämään.
TPnnnn
Teppo Jarvinen
> niin se kuuluu "vee vee vee piste esimerkki pisti fi". Eikö kyseinen
Mahdanko olla sitten ainoa joka sanoo wee-wee-wee?
Käytän myöskin sanoja kovo ja kowo. Luulin tämän
olevan ihan yleistä, mutta ei kai sitten olekaan?
Osmo Ronkanen
> "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
> viestissä:Xns929DB764AD2F...@130.133.1.4...
> > Toisaalta vieraat nimet eivät oikein riitä horjuttamaan kirjainten
> > lukutapaa silloin, kun lyhenne luetaan kirjaimittain. Tähän vaikuttaa
> > sekin, että "kaksois-vee" on pitkähkö nimi kirjaimelle ja rikkoo
> > kirjaimittaisen lukemisen rytmin, jossa kirjainten nimet ovat
> > enimmäkseen yksitavuja.
>
> Saksalaiset lajitoverimme ovat ratkaisseet tämän pulman (?) näppärästi: v
> lausutaan fau ja w vee. Esim. Volkkari => [fauvee]
Saksassa v ääntyykin f:änä, joten kyse on ihan eri kirjaimesta.
Osmo
Osmo Ronkanen
> Some anonymous coward wrote:
>
> > Miksi Internet-osoitteisiin (url) viitattaessa k ytet n puhutuss
> a
> > kieless w-kirjaimen tilalle v-kirjainta.
>
> Siksi ett kirjaimia tavattaessa w luetaan yleens v:ksi (esim. "wc"
> =
> "veesee").
>
>
> > Kun esimerkiksi osoite: www.esimerkki.fi luetaan tai sanotaan nee
> n,
> > niin se kuuluu "vee vee vee piste esimerkki pisti fi". Eik kyseinen
> > osoite tulisi kuitenkin lukea muodossa "kaksois-vee kaksois-vee
> > kaksois-vee piste esimerkki pisti fi"?
>
> uutistenlukijan ratkaisseen t m n n pp r sti, suomennettuna:
> "kaksoisvee-vee-vee". :-)
Mutta tämä olisi "wvv". Jos kaksois-v sanaa käytetään, sillä nimenomaan
panotetaan eroa v:hen.
osmo
H Markus Lang, musiikkitiede
Teppo Jarvinen wrote:
> Mahdanko olla sitten ainoa joka sanoo wee-wee-wee?
Kuinka _sanot_ tuon niin, että se eroaa ilmauksesta "vee-vee-vee"?
Lausutko jotenkin löllösti "uee-uee-uee" vai käytätkö jotain muuta
"panotusta"?
> Käytän myöskin sanoja kovo ja kowo. Luulin tämän
> olevan ihan yleistä, mutta ei kai sitten olekaan?
Luulo ei ole tiedon väärti.
(Lausutaanko "kowo" jotenkin samalla tavoin kuin "Kouvola"-sanan alku?)
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Timo Pennanen
musiikkitiede" <ml...@elo.helsinski.fi> wrote:
> Teppo Jarvinen wrote:
>
> > Mahdanko olla sitten ainoa joka sanoo wee-wee-wee?
>
>
> Kuinka _sanot_ tuon niin, että se eroaa ilmauksesta "vee-vee-vee"?
> Lausutko jotenkin löllösti "uee-uee-uee" vai käytätkö jotain muuta
> "panotusta"?
On kai makuasia, sanotaanko se löllösti (tai kuulostaako se löllöltä),
mutta eikös se ole ihan selviö, että useimmissa kielissä, joissa käytetään
sekä w:tä että v:tä, ne äännetään eri tavalla? Ainakin englannissa ne ovat
täysin eri äänteet.
Englantilaisittain äännetyllä w:llä ja u:lla on mun korvassani se ero,
että tuossa weeweeweessä w:tä käytetään kuin konsonanttia. Sen pystyy
ääntämään u:lla niinkin, että se kuulostaa vokaalilta.
TPnnnn
Teppo Jarvinen
"H Markus Lang, musiikkitiede" <ml...@elo.helsinski.fi> wrote in message
news:3D9ECC9E...@elo.helsinski.fi...
>
> Teppo Jarvinen wrote:
> > Mahdanko olla sitten ainoa joka sanoo wee-wee-wee?
> Kuinka _sanot_ tuon niin, että se eroaa ilmauksesta "vee-vee-vee"?
En sitä tuon paremmin osaa kirjoittaa. Minä kuulen
selvän eron näiden vee, wee ja uee välillä.
Olen kuullut väitettävän sellaistakin, että suomalainen
ei osaa sanoa Thaimaa vaan sanoo Taimaa. Ja on
kai ihan yleinen ilmiö että osa ihmisistä ei erota b:tä
ja p:tä, saattavat kysyä että tarkoitetaanko "kovaa peetä"
vai "pehmeetä peetä." Onko tämä v-w -ongelma sitten
jotain samaa?
> (Lausutaanko "kowo" jotenkin samalla tavoin kuin "Kouvola"-sanan alku?)
Ei. Kouvola-sanan alku on "kouvo" ja tuo on "kowo". Joku "kouo" voisi
olla aika lähellä kowoa, mutta sekin selkeästi eri äänne kuitenkin. Jos
haluat jotain approksimaatioita niin kaipa sanon Kouvolan sitten
suunnilleen "kouvvola" enkä niinkään "kou-vola", mutta en myöskään
"kou-ola" tai "kowola."
Näitä ääntämisiä on vaikea kirjoittaa...
Vesa Turkia
"Osmo Ronkanen" <ok...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:d0d3e7d9.02100...@posting.google.com...
> > Saksalaiset lajitoverimme ovat ratkaisseet tämän pulman (?) näppärästi:
v
> > lausutaan fau ja w vee. Esim. Volkkari => [fauvee]
>
> Saksassa v ääntyykin f:änä, joten kyse on ihan eri kirjaimesta.
Niinhän se menee. (Pitkästä saksasta magna v. 1982)
Jukka K. Korpela
> En sitä tuon paremmin osaa kirjoittaa. Minä kuulen
> selvän eron näiden vee, wee ja uee välillä.
Tarkoitatko, että suomen kieltä puhuessasi luet w-kirjaimen lausumalla "wee"
niin, että "w" ääntyy kuten englannissa? Miksi kummassa?
> Olen kuullut väitettävän sellaistakin, että suomalainen
> ei osaa sanoa Thaimaa vaan sanoo Taimaa.
Suomalainen lukee sanan "Thaimaa" kuten lukisi sanan "Taimaa". Ongelmia
syntyy lähinnä siitä, että kaikki eivät ymmärrä sitä yhdyssanaksi (kuten
tavallinen virhetaivutus "Thaimaaseen" osoittaa) vaan lausuvat sen
yksihuippuisena, kuten "Saimaa".
Äännätkö sinä sanan "Thaimaa" niin, että siinä kuuluu "h", tai ehkä niin,
että "th" ääntyy dentaalispiranttina kuten yleensä englannissa? Miksi?
Mainittakoon, että englannissa sanan "Thailand" alkuäänne on sellainen kuin
t-kirjaimella merkitty äänne englannissa yleensä on sanan alussa, ei siis
sellainen kuin th-yhdistelmän ääntämys yleensä englannissa. Thaikielessäkin
ääntämys on ilmeisesti aspiroitunut t, ei t+h eikä spirantti.
> Ja on
> kai ihan yleinen ilmiö että osa ihmisistä ei erota b:tä
> ja p:tä, saattavat kysyä että tarkoitetaanko "kovaa peetä"
> vai "pehmeetä peetä."
Miten niin ei erota? Tavallisessa suomen kielen ääntämyksessä ei b:llä ja
p:llä ole juurikaan eroa, joten jos eron puuttuminen on mielestäsi ongelma,
se on ääntäjän eikä kuulijan ongelma.
> Onko tämä v-w -ongelma sitten jotain samaa?
Mikä "v-w -ongelma"?
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
Suomen kielestä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/indeksi.html
Kielistä yleensä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/
Teppo Jarvinen
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
news:Xns929FF1FF3DD0...@193.229.0.31...
> "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> wrote:
>
> > En sitä tuon paremmin osaa kirjoittaa. Minä kuulen
> > selvän eron näiden vee, wee ja uee välillä.
> Tarkoitatko, että suomen kieltä puhuessasi luet w-kirjaimen lausumalla
"wee"
> niin, että "w" ääntyy kuten englannissa? Miksi kummassa?
Siksi tietenkin että sehän äänteenä on nimenomaan se
englannin w eikä mikään suomen v.
> Äännätkö sinä sanan "Thaimaa" niin, että siinä kuuluu "h", tai ehkä niin,
> että "th" ääntyy dentaalispiranttina kuten yleensä englannissa? Miksi?
Luen sen T-H-aimaa siksi että se pitää niin sanoa. En tiedä mikä
mahtaa tuo dentaalispirantti olla, mutta jos se on sama kuin
englannin kielen sanassa "thigh" niin sehän on silloin selkeästi
väärä äänne thaimaahan. Monet englantia puhuvat toki hekin
sanovat väärin, eli Thighland kun pitäisi sanoa Thailand.
Helpottaisi varmaankin tätä selittämistäni jos tuntisin noita
kielitermejä.
> > kai ihan yleinen ilmiö että osa ihmisistä ei erota b:tä
> > ja p:tä, saattavat kysyä että tarkoitetaanko "kovaa peetä"
> > vai "pehmeetä peetä."
>
> Miten niin ei erota? Tavallisessa suomen kielen ääntämyksessä ei b:llä ja
> p:llä ole juurikaan eroa, joten jos eron puuttuminen on mielestäsi
ongelma,
> se on ääntäjän eikä kuulijan ongelma.
Niin siis suomen kielessä noilla ei juuri eroa ole, mutta minua
kiinnostaa vain se että oikeasti b ja p ovat kuitenkin eri
äänteitä. Se että äidinkielessäni noita äänteitä ei ilmeisesti
opita erottamaan kovin hyvin, ei IMO anna minulle oikeutta
olla niitä erottamatta. Vertailuesimerkkinä aasiassa yleisesti
esiintyvä kyvyttömyys erotella L- ja R-äänteitä.
> > Onko tämä v-w -ongelma sitten jotain samaa?
>
> Mikä "v-w -ongelma"?
Se että joidenkin mielestä W on suunnilleen sama äänne
kuin V. Tai kukas tämä yksi oli jonka mielestä W on lähinnä
joku "löysä" UE-äänne. Ikäänkuin olisi olemassa vain jotain
tiettyjä "puhtaita" äänteitä (jotka tietenkin sattuneesta syystä
esiintyvät väittäjän mielestä puhtaimmillaan nimenomaan suomessa),
ja kaikki muut äänteet voi esittää noiden yhdistelminä.
Teppo Jarvinen
"Jukka Lahtinen" <juk...@despammed.com> wrote in message
news:yrjlm5b...@despammed.com...
> "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> writes:
>
> > Ei. Kouvola-sanan alku on "kouvo" ja tuo on "kowo". Joku "kouo" voisi
>
Jaa-a, kaipa se jotain nörttikieltä on. Kovo tarkoittaa
hardwarea ja kowo kovalevyä. Nämäkin menevät
sitten sekaisin heiltä jotka eivät noita äänteitä erottele.
Lienee aika selvästi nähtävillä että en mitenkään merkittävästi
suomea kielenä arvosta tai vaali. Tästä johtuen (tai voi sen toki
toisinkin päin ottaa) en sitä myöskään kovin tyylipuhtaasti tai
taitavasti osaa käyttää.
Jukka K. Korpela
> Siksi tietenkin että sehän äänteenä on nimenomaan se
> englannin w eikä mikään suomen v.
Varmaankin mielestäsi siis kaikissa kielissä? Mutta todellisuudessa
w-kirjain ei suomen kielessä ole koskaan tarkoittanut sitä, mitä sen
sinun mielestäsi pitäisi tarkoittaa, paitsi englannista otetuissa
sitaattilainoissa (joita meillä on ollut ehkä muutaman kymmenen vuoden
ajan).
> Luen sen T-H-aimaa siksi että se pitää niin sanoa.
Ja perustelusi oli?
> Helpottaisi varmaankin tätä selittämistäni jos tuntisin noita
> kielitermejä.
Ilmeisesti nimenomaan niin termien kuin kieltenkin tuntemattomuus
helpottaa mielipiteittesi varmuutta.
> Niin siis suomen kielessä noilla ei juuri eroa ole, mutta minua
> kiinnostaa vain se että oikeasti b ja p ovat kuitenkin eri
> äänteitä.
Missä ajattelet äänteiden olevan olemassa jos ei kielissä?
>> Mikä "v-w -ongelma"?
>
> Se että joidenkin mielestä W on suunnilleen sama äänne
> kuin V.
"W" ei ole äänne. "W" on kirjain. Esimerkiksi saksan kielessä se
tarkoittaa samaa äännettä kuin "V" suomessa ja englannissa.
Vesa Turkia
"Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:Xw7o9.4$LJ2...@read2.inet.fi...
> Jaa-a, kaipa se jotain nörttikieltä on. Kovo tarkoittaa
> hardwarea ja kowo kovalevyä.
Eipäs kun winsu on kovalevy. Etymologia viittaa ajanlaskumme aamunloittoon,
kun kiintolevyt olivat Winchester-tyyppisiä.
Vesa Turkia
"Vesa Turkia" <vesa....@pp.inet.fi> kirjoitti
viestissä:lnco9.90$LJ2....@read2.inet.fi...
>
> Eipäs kun winsu on kovalevy. Etymologia viittaa ajanlaskumme
aamunloittoon,
> kun kiintolevyt olivat Winchester-tyyppisiä.
Jouko P. Kenttä
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message news:Xns929DB764AD2F...@130.133.1.4...
> määritellä sille aliasnimi www.e.finland.fi, koska ihmiset kuitenkin
> lisäävät alkuun "www.":n, koska se sinne muka kuuluu.)
tyyliin www.www.fi
-JokkeK
Teppo Jarvinen
Ei minun ollut tarkoitus tällaista keskustelutulvaa herättää,
heitin vain lyhyen ja omasta mielestäni aika mitättömän
kommentin siihen www/vvv -ihmettelyyn. Menköön nyt sitten
kuitenkin niin kauan kun tässä eloa riittää...
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
news:Xns92A0475285DD...@193.229.0.31...
> "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> wrote:
> > Luen sen T-H-aimaa siksi että se pitää niin sanoa.
> Ja perustelusi oli?
Se että thaimaalaiset itse sanovat sen THai. Siinä siis kuuluu
sekä T että H. Sanoi sitten suomalainen "thaimaa" tai usalainen
"thailand" niin sen THAI-alun pitäisi olla molemmilla täsmälleen
sama, ja nimenomaan juuri sellainen kuin thaimaalaiset itse
sen sanovat.
> Ilmeisesti nimenomaan niin termien kuin kieltenkin tuntemattomuus
> helpottaa mielipiteittesi varmuutta.
Tottakai. Eikös se niin ole aina?
> > Niin siis suomen kielessä noilla ei juuri eroa ole, mutta minua
> > kiinnostaa vain se että oikeasti b ja p ovat kuitenkin eri
> > äänteitä.
>
> Missä ajattelet äänteiden olevan olemassa jos ei kielissä?
Häh? Siis koska _jossain_ kielessä on olemassa ihan selkeästi
eri äänteet V:lle ja W:lle, niin silloin ko. äänteet ovat olemassa ja
niitä pitää silloin käyttää vaikka _minun_ kielessäni niitä ei
sattuisikaan olemaan.
> "W" ei ole äänne. "W" on kirjain. Esimerkiksi saksan kielessä se
> tarkoittaa samaa äännettä kuin "V" suomessa ja englannissa.
Eikös tässä nyt ollut kyse siitä www-jutusta, ja se kai lienee
englannin kielen WorldWideWeb, jotenka siinä pitää silloin
käyttää sitä englannin kielen w-äännettä. Vai eikö siis edelleenkään
myöskään englannissa ko. äännettä ole? Onko se sielläkin sitten
joku "löysä ue" kuten joku ehdotti? Kyllähän mä sen ymmärrän jos
vieraan kielen ääntämisen opetuksen yhteydessä käytetään jotain
omasta kielestä löytyviä approksimaatioita, jos oikeaa äännettä
vastaavaa ei omasta kielestä löydy, mutta eihän se silti tarkoita
etteikö se oikea äänne silti olisi se jota pitää käyttää jos haluaa
oikein ääntää.
Jukka K. Korpela
>> > Luen sen T-H-aimaa siksi että se pitää niin sanoa.
>> Ja perustelusi oli?
>
> Se että thaimaalaiset itse sanovat sen THai.
Ensinnäkin: Miksi sana pitäisi suomeksi lukea sen mukaan, mitä
thaikielessä sanotaan? Eihän sana "Thaimaa" edes ole thaita.
Toiseksi:
> Siinä siis kuuluu sekä T että H.
Ehkä sinä kuulet sen niin, mutta thaikielen kuvaukset sanovat toista.
>> Ilmeisesti nimenomaan niin termien kuin kieltenkin tuntemattomuus
>> helpottaa mielipiteittesi varmuutta.
>
> Tottakai. Eikös se niin ole aina?
Puhu vain omasta puolestasi. Oletkohan trollaamassa?
> Häh? Siis koska _jossain_ kielessä on olemassa ihan selkeästi
> eri äänteet V:lle ja W:lle, niin silloin ko. äänteet ovat olemassa
> ja niitä pitää silloin käyttää vaikka _minun_ kielessäni niitä ei
> sattuisikaan olemaan.
Miksi kummassa niitä pitäisi käyttää _meidän_ kielessämme?
Luetko venäläiset nimet huolellisesti alkukielen mukaan painottaen ja
liudennellen, kiinankieliset tarkoin kiinan mukaan intonaatiota myöten
ja tanskankieliset tarkoin partaasi mutisten, anteeksi äänteet
redusoiden? Jos teet niin venättä, kiinaa tai tanskaa puhuessasi, niin
mainio juttu. Mutta suomenkielisessä puheessa tilanne on vähän toinen.
> Eikös tässä nyt ollut kyse siitä www-jutusta, ja se kai lienee
> englannin kielen WorldWideWeb, jotenka siinä pitää silloin
> käyttää sitä englannin kielen w-äännettä.
Silloin kun luetaan "World Wide Web" sitaattilainana. Mutta puhe oli
"www-jutusta" eli kolmikirjaimisen merkkijonon "www" lukemista
(veppiosoitteen osana).
Osmo Ronkanen
> "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
> news:Xns929FF1FF3DD0...@193.229.0.31...
> > "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> wrote:
> >
> > > En sitä tuon paremmin osaa kirjoittaa. Minä kuulen
> > > selvän eron näiden vee, wee ja uee välillä.
> > Tarkoitatko, että suomen kieltä puhuessasi luet w-kirjaimen lausumalla
> "wee"
> > niin, että "w" ääntyy kuten englannissa? Miksi kummassa?
>
> Siksi tietenkin että sehän äänteenä on nimenomaan se
> englannin w eikä mikään suomen v.
>
Siis sanotko double-u? Ei sitä muuten englannissa sanota tavatessa.
Siis ymmärrän,jos käyttäisit joko englanninkielisiä tai suomenkielisiä
kirjaimia, mutta ilmeisesti olet tehnyt jonkun oman yhdistelemällä
suomalaisia kirjaimia ja englantilaista ääntämystä.
> > Mikä "v-w -ongelma"?
>
> Se että joidenkin mielestä W on suunnilleen sama äänne
> kuin V.
Suomen kielessä näin on.
Osmo
Osmo Ronkanen
> "Osmo Ronkanen" <ok...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:d0d3e7d9.02100...@posting.google.com...
> > > Saksalaiset lajitoverimme ovat ratkaisseet tämän pulman (?) näppärästi:
> v
> > > lausutaan fau ja w vee. Esim. Volkkari => [fauvee]
> >
> > Saksassa v ääntyykin f:änä, joten kyse on ihan eri kirjaimesta.
>
> Niinhän se menee. (Pitkästä saksasta magna v. 1982)
Itselläni taas tuli keharit lukion kolmannella luokalla. :-)
Osmo
Marko Poutiainen
> Luetko venäläiset nimet huolellisesti alkukielen mukaan painottaen ja
> liudennellen, kiinankieliset tarkoin kiinan mukaan intonaatiota myöten
> ja tanskankieliset tarkoin partaasi mutisten, anteeksi äänteet
> redusoiden? Jos teet niin venättä, kiinaa tai tanskaa puhuessasi, niin
> mainio juttu. Mutta suomenkielisessä puheessa tilanne on vähän toinen.
Luenko tästä nyt niin, että mielestäsi myös englanninkieliset nimet pitäisi
lausua suomalaisittain, siis ei "tsoots" vaan "keorke"?
No jaa, eilen kuulosti aika hassulta, kun Mikko Innanen lausui Evertonin
kiinalaisen keskikenttäpelaajan, Li Tien nimen englantilaisittain ("Lii
Tai"), vaikka se lausutaan kiinaksi samalla tavalla kuin suomeksi (ainakin
singaporelaisen tuttavani mukaan). Joku kuitenkin ilmeisesti pisti kesken
ottelun palautetta, koska Innanen sanoi jotain tyyliin "Ja kuulemma nimi
lausutaan 'Li Tie'".
Jarno J Virtanen
> Kun esimerkiksi osoite: www.esimerkki.fi luetaan tai sanotaan ääneen,
> niin se kuuluu "vee vee vee piste esimerkki pisti fi". Eikö kyseinen
> osoite tulisi kuitenkin lukea muodossa "kaksois-vee kaksois-vee
> kaksois-vee piste esimerkki pisti fi"?
Muistan, että jossain tv-ohjelmassa tavattiin jotain veppiosoitetta,
jossa oli 'w' siinä varsinaisessa nimessä (olkoon se nyt vaikka
http://www.wwf.fi, en muista enää tarkkaan) ja tavaaminen meni
sitten seuraavasti:
"vee vee vee piste tuplavee tuplavee äf piste fii"
Tässä tapauksessa on jo oikea sekaannuksen riski.
Teppo Jarvinen
> "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> wrote:
> > Se että thaimaalaiset itse sanovat sen THai.
> Ensinnäkin: Miksi sana pitäisi suomeksi lukea sen mukaan, mitä
> thaikielessä sanotaan? Eihän sana "Thaimaa" edes ole thaita.
Ei "Thaimaa" olekaan thaita, mutta se "Thai" on.
> >> Ilmeisesti nimenomaan niin termien kuin kieltenkin tuntemattomuus
> >> helpottaa mielipiteittesi varmuutta.
> >
> > Tottakai. Eikös se niin ole aina?
>
> Puhu vain omasta puolestasi. Oletkohan trollaamassa?
Nettihistoriani selvittämällä huomaa aika nopeasti että
lätisen sen verran vähän että en taida kelvata trolliksi,
tosin myönnän että mielipiteeni ja kommenttini tuppaavat
aika usein olevan jyrkähköjä. Se taas osittain kuvastaa
persoonallisuuttani, ja osittain on vain tapa herättää ja
ylläpitää keskustelua. Ainakaan itse en sitä kuitenkaan ole
trollaukseksi ajatellut enkä aikonut.
> Luetko venäläiset nimet huolellisesti alkukielen mukaan painottaen ja
> liudennellen, kiinankieliset tarkoin kiinan mukaan intonaatiota myöten
> ja tanskankieliset tarkoin partaasi mutisten, anteeksi äänteet
Lukisin jos osaisin, koska se on ainoa oikea tapa. Voin kuitenkin
avoimesti myöntää että luen ne väärin koska en osaa niitä oikein,
enkä ala väittämään että jotain kiinan kielen vaikeaa äännettä ei ole
olemassakaan koska minä suomalaisena en osaa sitä sanoa.
Teppo Jarvinen
saa tämän jankutuksen tuloksena. Sitähän nuo ovat
varoitelleet että netissä ei kannata kovin pehmoisia
ladella...
"Osmo Ronkanen" <ok...@hotmail.com> wrote in message
news:d0d3e7d9.02100...@posting.google.com...
> "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> wrote in message
news:<nt7o9.3$LJ2...@read2.inet.fi>...
> > "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
> > news:Xns929FF1FF3DD0...@193.229.0.31...
> > > "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> wrote:
> > Siksi tietenkin että sehän äänteenä on nimenomaan se
> > englannin w eikä mikään suomen v.
> Siis sanotko double-u? Ei sitä muuten englannissa sanota tavatessa.
Minusta kai "double-u" on sen kirjaimen _nimi_, mutta
sen äänne on "wee." Jompaa kumpaa käytetään sitten
sen mukaan mikä kätevämpää sattuu olemaan.
> Siis ymmärrän,jos käyttäisit joko englanninkielisiä tai suomenkielisiä
> kirjaimia, mutta ilmeisesti olet tehnyt jonkun oman yhdistelemällä
> suomalaisia kirjaimia ja englantilaista ääntämystä.
Kieltämättä tämä ihan oma systeemini taitaa olla joo, en
ole käsittääkseni yrittänyt vielä mihinkään lähdeteokseen
vedoten väittää olevani oikeassa kieliopillisesti.
> > > Mikä "v-w -ongelma"?
> >
> > Se että joidenkin mielestä W on suunnilleen sama äänne
> > kuin V.
>
> Suomen kielessä näin on.
Juu ja monessa Aasian kielessä R ja L ovat saman
kuuloisia, joka ei kuitenkaan sitten tarkoita että ne
_oikeasti_ olisivat sama äänne. Ja kun tämä "www"
ei selvästikään ole suomea vaan englantia, niin minusta
on selvää että siinä pitää käyttää englannin äänteitä.
Tommi Kääriäinen
> Jonkun pitäisi piruuttaan laittaa saitti pystyyn osoitteella joka on muotoa
> http://vvv.domain.example/ , jotta siihen voisi sitten viitata sanomalla
> "yksöis-vee yksöis-vee yksöis-vee piste domain piste example"... :-)
--
All parts should go together without forcing. You must remember that the parts
you are reassembling were disassembled by you. Therefore, if you can't get
them together again, there must be a reason. By all means, do not use a hammer.
-- IBM maintenance manual, 1925
Jukka K. Korpela
>> Luetko venäläiset nimet huolellisesti alkukielen mukaan painottaen
>> ja liudennellen, kiinankieliset tarkoin kiinan mukaan intonaatiota
>> myöten ja tanskankieliset tarkoin partaasi mutisten, anteeksi
>> äänteet redusoiden? Jos teet niin venättä, kiinaa tai tanskaa
>> puhuessasi, niin mainio juttu. Mutta suomenkielisessä puheessa
>> tilanne on vähän toinen.
>
> Luenko tästä nyt niin, että mielestäsi myös englanninkieliset nimet
> pitäisi lausua suomalaisittain, siis ei "tsoots" vaan "keorke"?
Mistäpä me muut tiedämme, miten sinä luet? Suora kysymys olisi ollut
parempi.
Nimi "George" luetaan suomessa kai yleensä suunnilleeen "Dsoods". Sitä
voi sitten hiukan varioida suuntaan tai toiseen, ehkä hiukan
suhauttaen, ehkä jopa soinnillisesti, kenties kevyen tremulantin sekaan
heittäen, tai sitten enemmän suomeen mukautettuun suuntaan. Tarkasti
alkukielisen ääntämyksen vaatiminen olisi suunnilleen yhtä suhteetonta
kuin vaatia, että keskivertobritti sanoisi "Marko Poutiainen" niin,
että se on suomalaisen mielestä just oikein.
Jukka K. Korpela
> Ei "Thaimaa" olekaan thaita, mutta se "Thai" on.
"Thai" on kyllä thaikielisen sanan translitteraatio. Mutta se ei
suinkaan tarkoita, että "t" ja "h" pitäisi lukea eri äänteinä, vaikka
luettaisiin thaikielen mukaisesti. Mistä olet saanut sellaisen
käsityksen, että pitäisi?
Marko Poutiainen
> Nimi "George" luetaan suomessa kai yleensä suunnilleeen "Dsoods". Sitä
> voi sitten hiukan varioida suuntaan tai toiseen, ehkä hiukan
> suhauttaen, ehkä jopa soinnillisesti, kenties kevyen tremulantin sekaan
> heittäen, tai sitten enemmän suomeen mukautettuun suuntaan. Tarkasti
> alkukielisen ääntämyksen vaatiminen olisi suunnilleen yhtä suhteetonta
> kuin vaatia, että keskivertobritti sanoisi "Marko Poutiainen" niin,
> että se on suomalaisen mielestä just oikein.
Aika moni on kuitenkin kysynyt, miten nimeni pitää lausua, ja ovat
korjanneet lausumaansa ohjeiden mukaan.
Eli kysyn suoraan: pitäisikö sinun mielestäsi vieraskieliset sanat yrittää
lausua kuten ne kyseisessä kielessä lausutaan¹ vai pitääkö ne lausua
suomalaisittain?
Jani Patokallio
: Olisipa kiva nyt tietää, millaisen käsityksen minusta
: saa tämän jankutuksen tuloksena. Sitähän nuo ovat
: varoitelleet että netissä ei kannata kovin pehmoisia
: ladella...
: "Osmo Ronkanen" <ok...@hotmail.com> wrote in message
: news:d0d3e7d9.02100...@posting.google.com...
:> "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> wrote in message
: news:<nt7o9.3$LJ2...@read2.inet.fi>...
:> > "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
:> > news:Xns929FF1FF3DD0...@193.229.0.31...
:> > > "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> wrote:
:> > Siksi tietenkin että sehän äänteenä on nimenomaan se
:> > englannin w eikä mikään suomen v.
:> Siis sanotko double-u? Ei sitä muuten englannissa sanota tavatessa.
: Minusta kai "double-u" on sen kirjaimen _nimi_, mutta
: sen äänne on "wee." Jompaa kumpaa käytetään sitten
: sen mukaan mikä kätevämpää sattuu olemaan.
[...]
: Juu ja monessa Aasian kielessä R ja L ovat saman
: kuuloisia, joka ei kuitenkaan sitten tarkoita että ne
: _oikeasti_ olisivat sama äänne. Ja kun tämä "www"
: ei selvästikään ole suomea vaan englantia, niin minusta
: on selvää että siinä pitää käyttää englannin äänteitä.
Väännetäänpäs nyt hieman rautalankaa kun Korpelasta ei
kuitenkaan irtoa muuta kuin vittuilua...
"W" ei ole äänne, vaan kirjain. Näkemällä pelkän kirjaimen
et voi päätellä miten se pitää lausua, äännearvo määräytyy
käytetyn kielen mukaan. Welshissä se on u:n kaltainen vokaali,
englannissa lausuminen riippuu edeltävän vokaalin pituudesta (vrt.
vaikka "cow" ja "low"), mutta 'aidossa' suomessa se on yksinomaan
wanhanaikainen tapa kirjoittaa "V".
Noni. Eli jos naputtelet vaikka sellaisen lauseen kuin "News-
järjestelmä on kiva", niin lukijan tehtävä on hiffata että aha,
toi eka sana onkin englantia ja "EW" omaa eri merkityksen kuin
suomessa, joten se lausutaan [nyys] eikä [nevs]. Lukijaa kohtaa
olisi tietty ystävällisempää kirjoittaa "Nyyssijärjestelmä",
mutta kun englanti on tuttu länsimaisia aakkosia käyttävä kieli niin
ehkä tämä voidaan vielä antaa anteeksi.
Ongelmia tulee sitten, kun sanot että "Kowo on kiva." Onko kowosi
lainasana? Ehei, se on ihan oma päähänpistosi, joten suomen kielen
sääntöjen mukaan tuo "W" luetaan siis "V":nä, eli [kovo]. Mistä
lukija voi tietää mitään muutakaan lukutapaa?
Kun puhut tuossa "monista Aasian kielistä" niin viittaat arvatenkin
japaniin ja kiinaan, joista ensimmäisessä ei tunneta suomeksi
kirjaimella "L" kuvattua äännettä eikä kiinassa "R":ää. (Noh,
se mitä suomalaiset kirjoittavat R:llä on aika erilainen kuin useimpien
muiden kielten R, ja esim. mandariinikiinan pinyin-transskriptiossa
kyllä käytetään kirjainta R, mutta vedetään vähän mutkia suoriksi...)
Huomaa nyt kuitenkin, ettei kiinaa eikä japania kirjoiteta -- tai
vielä vähemmän lausuta -- suomalaisten aakkosten mukaan. Japanin
kannalta suomen "R" ja suomen "L" *ovat* ihan oikeasti sama äänne,
sillä kielen kannalta niiden erottelu ei ole tarpeen. Suomesta
löytyy vastaavia kummajaisia, maiskuttele hetken vaikka sanojen
"kera" ja "kerä" eroa. Onko E:llä merkitty äänne ihan oikeasti sama?
Jos haluat teknisempää selitystä, niin kannattaa vilkaista
Korpelan pienoista ruodintaa suomen ortografiasta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/orto.html
Cheers,
--
Jani Patokallio >0._, unction of my function. urge. urging of my purging.
jpat...@iki.fi `..' nip. nip of my snip. now. now. now of my enow. NOW.
Jukka K. Korpela
>> Tarkasti
>> alkukielisen ääntämyksen vaatiminen olisi suunnilleen yhtä
>> suhteetonta kuin vaatia, että keskivertobritti sanoisi "Marko
>> Poutiainen" niin, että se on suomalaisen mielestä just oikein.
>
> Aika moni on kuitenkin kysynyt, miten nimeni pitää lausua, ja ovat
> korjanneet lausumaansa ohjeiden mukaan.
Sellainen on tavallista. Mutta se ei tarkoita, että yleensä päästäisiin
kovinkaan lähelle oikeaa ääntämystä - tai että se muistettaisiin ja
sitä käytettäisiin myöhemmin.
> Eli kysyn suoraan: pitäisikö sinun mielestäsi vieraskieliset sanat
> yrittää lausua kuten ne kyseisessä kielessä lausutaan¹ vai pitääkö
> ne lausua suomalaisittain?
Eikö tämä tullut selväksi jo viestissäni, jota kommentoit ja josta yllä
on lainattu yksi olennainen osa? Miksi tinkaat minua valitsemaan kahden
äärimmäisyyden välillä sen jälkeen, kun olen selvästi ilmaissut
käsitykseni?
Yleisesti on niin, että vieraita nimiä yritetään lausua siihen
tapaan kuin alkukielessä mutta käytännössä oma kieli vaikuttaa
ääntämykseen, milloin enemmän, milloin vähemmän.
Marko Poutiainen
> Eikö tämä tullut selväksi jo viestissäni, jota kommentoit ja josta yllä
> on lainattu yksi olennainen osa? Miksi tinkaat minua valitsemaan kahden
> äärimmäisyyden välillä sen jälkeen, kun olen selvästi ilmaissut
> käsitykseni?
Sinä aloit tinkamaan minulta suoraa kysymystä, joten minä tein suoran
kysymyksen. Mutta tuohan on tapasi: alat saivarella, jos keskustelu ei mene
haluamaasi suuntaan. Saas nähdä, mistä tällä kertaa, ehkä löydät
kielioppivirheitä kirjoituksestani?
> Yleisesti on niin, että vieraita nimiä yritetään lausua siihen
> tapaan kuin alkukielessä mutta käytännössä oma kieli vaikuttaa
> ääntämykseen, milloin enemmän, milloin vähemmän.
No niin, suora vastaus, kiitän!
Kommentoin alunperin seuraava kirjoitustasi:
> Luetko venäläiset nimet huolellisesti alkukielen mukaan painottaen ja
> liudennellen, kiinankieliset tarkoin kiinan mukaan intonaatiota myöten
> ja tanskankieliset tarkoin partaasi mutisten, anteeksi äänteet
> redusoiden?
Josta jäi epäselväksi juurikin se asia, johon sinulta halusin tarkennusta.
Teppo Jarvinen
väittelyssä, että en taida jatkaa. Minulla ei
kuitenkaan mitään parempia perusteita
käsityksilleni ole...
"Jani Patokallio" <jpat...@cc.hut.fi> wrote in message
news:ao19h3$536$1...@nntp.hut.fi...
> Ongelmia tulee sitten, kun sanot että "Kowo on kiva." Onko kowosi
> lainasana? Ehei, se on ihan oma päähänpistosi, joten suomen kielen
> sääntöjen mukaan tuo "W" luetaan siis "V":nä, eli [kovo]. Mistä
> lukija voi tietää mitään muutakaan lukutapaa?
Juu niin siis minua ei periaatteessa lainkaan kiinnosta
mitä lukija osaa tai ei osaa. Jonkun sanan ääntäminen
voi mennä joko tasan yhdellä tavalla oikein, tai sitten
lukemattomilla eri tavoilla väärin.
> sillä kielen kannalta niiden erottelu ei ole tarpeen. Suomesta
> löytyy vastaavia kummajaisia, maiskuttele hetken vaikka sanojen
> "kera" ja "kerä" eroa. Onko E:llä merkitty äänne ihan oikeasti sama?
Se että kaikille eri äänteille ei löydy yksiselitteisä merkintätapaa,
ei tarkoita etteikö ne eri äänteet olisi oikeita äänteitä. Minun äkinän
kannalta on totaalisen irrelevanttia että onko jollain tietyllä merkillä
merkitty äänne aina sama vai ei. Oleellisia on ne äänteet eikä ne
merkinnät.
Osmo Ronkanen
> Olisipa kiva nyt tietää, millaisen käsityksen minusta
> saa tämän jankutuksen tuloksena. Sitähän nuo ovat
> varoitelleet että netissä ei kannata kovin pehmoisia
> ladella...
>
> "Osmo Ronkanen" <ok...@hotmail.com> wrote in message
> news:d0d3e7d9.02100...@posting.google.com...
> > "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> wrote in message
> news:<nt7o9.3$LJ2...@read2.inet.fi>...
> > > "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
> > > news:Xns929FF1FF3DD0...@193.229.0.31...
> > > > "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> wrote:
> > > Siksi tietenkin että sehän äänteenä on nimenomaan se
> > > englannin w eikä mikään suomen v.
> > Siis sanotko double-u? Ei sitä muuten englannissa sanota tavatessa.
>
> Minusta kai "double-u" on sen kirjaimen _nimi_, mutta
> sen äänne on "wee." Jompaa kumpaa käytetään sitten
> sen mukaan mikä kätevämpää sattuu olemaan.
Siis puhut ihan mitä sattuu. Tämä ei todellakaan ole selvää ymmärtämisen
kannalta. Sjfdsijk dskds diiw. Siis ymmärsitkö? Käytin itseluomiani
sanoja.
> > > > Mikä "v-w -ongelma"?
> > >
> > > Se että joidenkin mielestä W on suunnilleen sama äänne
> > > kuin V.
> >
> > Suomen kielessä näin on.
>
> Juu ja monessa Aasian kielessä R ja L ovat saman
> kuuloisia, joka ei kuitenkaan sitten tarkoita että ne
> _oikeasti_ olisivat sama äänne.
Heille se ehkä on.
> Ja kun tämä "www"
> ei selvästikään ole suomea vaan englantia, niin minusta
> on selvää että siinä pitää käyttää englannin äänteitä.
Mutta kun englantilaisetkaan eivät käytä tota sinun kehitelmääsi.
On kyllä käsittämätöntä, että luot oman tapasi sanoa kirjaimia ja sitten
pidät sitä selkvänä, että se on se mitä pitää käyttää.
Sanotko samaan tapaan esim. WC ja WEU?
Osmo
Osmo Ronkanen
> "Teppo Jarvinen" <teppo.j...@pp.inet.fi> kirjoitti
> viestissä:Xw7o9.4$LJ2...@read2.inet.fi...
> > Jaa-a, kaipa se jotain nörttikieltä on. Kovo tarkoittaa
> > hardwarea ja kowo kovalevyä.
>
> Eipäs kun winsu on kovalevy. Etymologia viittaa ajanlaskumme aamunloittoon,
> kun kiintolevyt olivat Winchester-tyyppisiä.
Ton termin alkuperä on muuten mielenkiintoinen:
http://list.miata.net/miata/1997-06/725.html
Osmo
Osmo Ronkanen
Oikea tapa tavata wwf on vee-vee-äf, tosin minä sanon sen vee-vee-ef.
Minusta noi pitäisi jo hoitaa domain-nimiä jaettaessa. Nyt www.vvf.fi
on eri asia.
Osmo
Londo
> Käytän myöskin sanoja kovo ja kowo. Luulin tämän
> olevan ihan yleistä, mutta ei kai sitten olekaan?
Kovon kyllä tiedän mutta mikä ihmeen kowo?
--Londo
Teppo Jarvinen
> > Ja kun tämä "www"
> > ei selvästikään ole suomea vaan englantia, niin minusta
> > on selvää että siinä pitää käyttää englannin äänteitä.
>
> Mutta kun englantilaisetkaan eivät käytä tota sinun kehitelmääsi.
> On kyllä käsittämätöntä, että luot oman tapasi sanoa kirjaimia ja sitten
> pidät sitä selkvänä, että se on se mitä pitää käyttää.
Ellen ihan väärin muista, niin alunperin vain kerroin käyttäväni
sitä weeweewee-ilmaisua, koska se selkeästi eroaa veeveevee:stä,
siis normaali ihminen sen eron kuulee. En kai ole sitä kieliopillisesti
mitenkään edes yrittänyt perustella.
> Sanotko samaan tapaan esim. WC ja WEU?
WC:n sanon "weesee" joka sitten ilmeisesti on samaa
tapaa? WEU:ta en tunne joten en sitä myöskään tiedä
sanovani millään tavalla. Minusta se olisi toki luontevaa
ja selvää sanoa "weu".
Teppo Jarvinen
"Londo" <londom...@luukku.com> wrote in message
news:o5yp9.176$4c1....@read2.inet.fi...
Enkös mä jo jollekin replynnyt että kovo on hardware
ja kowo on kovalevy. Motu on modeemi ja monttu on
monitori. Motari on moottoripyörä eikä moottoritie.
Kalja on sahtia eikä olutta.
Londo
Itse puhun yleensä "kiintiksistä" tai "koviksista". Kowo sanana on kyllä
täysin outo. Mistä moinen?
--Londo
Teppo Jarvinen
> > > Kovon kyllä tiedän mutta mikä ihmeen kowo?
>
> Itse puhun yleensä "kiintiksistä" tai "koviksista". Kowo sanana on kyllä
> täysin outo. Mistä moinen?
En tiedä mistä se alunperin tulee. Aina kun noita
sanoja on meidän piireissä käytetty niin ovat
menneet noin. Mulle oli yllätys kun kävi ilmi että
jossain päin Suomea menee kovo ja kowo sekaisin,
siis tarkoittavat samaa asiaa (hardwarea siis...)
Kris Widenius
> > Kovon kyllä tiedän mutta mikä ihmeen kowo?
>
> Enkös mä jo jollekin replynnyt että kovo on hardware
> ja kowo on kovalevy. Motu on modeemi ja monttu on
> monitori. Motari on moottoripyörä eikä moottoritie.
> Kalja on sahtia eikä olutta.
Aivan, aivan. Peter Bichselillä on kaunis tarina miehestä, joka kyllästyi
siihen, että sänkyä sanottiin sängyksi ja pöytää pöydäksi. Hän päätti ryhtyä
kutsumaan sänkyä tauluksi, pöytää matoksi, tuolia herätyskelloksi,
sanomalehteä sängyksi... Hän opetteli kaikkien asioiden uudet nimet ja niin
hänellä oli uusi kieli, joka oli yksin hänen. Lopulta hän ei enää
ymmärtänyt muita ihmisiä. Ja mikä pahempaa, muut ihmiset eivät enää
ymmärtäneet häntä. Ja sen vuoksi hän ei sanonut enää mitään.
Ein Tisch ist ein Tisch eli Pöytä on pöytä
Alkuteos Peter Bichsel: Kindergeschichten, Hermann Luchterhand Verlag GmbH &
Co KG, 1969
Suomennos Lastentarinoita, kääntänyt Markku Mannila, Otava1982
Koko tarina on luettavissa osoitteessa
http://www.zum.de/Faecher/D/Saar/gym/bichsel1.htm
Onnea valitsemallasi uralla!
Kris
Teppo Jarvinen
news:qXWp9.227$PN2....@read2.inet.fi...
> Aivan, aivan. Peter Bichselillä on kaunis tarina miehestä, joka kyllästyi
> siihen, että sänkyä sanottiin sängyksi ja pöytää pöydäksi. Hän päätti
ryhtyä
> kutsumaan sänkyä tauluksi, pöytää matoksi, tuolia herätyskelloksi,
Joojoo...
Hommahan minulla lähti siitä että IMO on selvästi
erotettavissa suomalaisilla korvilla että sanotaanko
veeveevee vai weeweewee, ja joku toinen siitä sitten
äkisi että ei voi sanoa weeweewee koskapa suomen
kielessä ei ole wee-äännettä. Minä tappelin juuri sitä
vastaan että pitäisi muka rajoittaa kuulemistaan sen
mukaan mitä virallisesti omaan kieleen kuuluu.
markus_fin
* * *
Kuulun niihin, joille on perin outoa että joku suomea puhuva lausuu
lyhenteissä olevan w-kirjaimen _jollain muulla_ tavalla kuin sanoen
"vee", tai "kaksois-vee".
Sinä kuulet minusta outoja ja lausut outoja. Ainakin tähän astiseen
normaalisuomeen kuulumattomia.
m_f
Teppo Jarvinen
"markus_fin" <marku...@hotmail.com> wrote in message
news:9V%p9.1375$h7.4...@reader1.news.jippii.net...
> Kuulun niihin, joille on perin outoa että joku suomea puhuva lausuu
> lyhenteissä olevan w-kirjaimen _jollain muulla_ tavalla kuin sanoen
> "vee", tai "kaksois-vee".
> Sinä kuulet minusta outoja ja lausut outoja. Ainakin tähän astiseen
> normaalisuomeen kuulumattomia.
Nimenomaan. Minusta on outoa että ihminen kieltäytyy
käyttämästä jotain äännettä vain siksi että ko. äännettä
ei satu kuulumaan suomen kieleen. Sinun mielestäsi
Kimi Räikkönen ja Mika Häkkinen puhuvat englantia
suomalaisiksi "oikein" koska käyttävät vain suomalaisia
äänteitä puhuessaan englantia?
Pekka Lahdenmäki
> Enkös mä jo jollekin replynnyt että kovo on hardware
> ja kowo on kovalevy. Motu on modeemi ja monttu on
> monitori. Motari on moottoripyörä eikä moottoritie.
> Kalja on sahtia eikä olutta.
Hui kamala sinua. Kaikki esimerkkisanasi merkityksineen ovat jotakin
omaa privaattikieltäsi tosiaan, niin kuin joku muu jo täällä vihjasi --
vaikka jo Wittgenstein sanoi sitä ja sitä. Lisäksi ärsyttää asenteesi,
että juuri sinä päätät näiden sanojen merkityksessä ja erityisesti se,
että oksennat kaksoisveemäisiä puolivokaaleja suustasi.
--
Pekka
markus_fin
* * *
Kun lausutaan lyhenne www ei lausuta englannin äänteitä www vaan
kirjaimen nimiä. Lausutko sitten lyhenteen NMKY äänteinä? Ja kaikki muut
lyhenteet? Sinun pitäisi, jos haluat olla johdonmukainen. Et takuulla
lausu. Eikä siihen edes aina pystyisi. Kuulostaisi muuten erittäin
hassulta. Ja suomessa kirjaimen w nimi ei ole mikään
englantilaisperäinen yksittäinen äänne.
m_f
Teppo Jarvinen
news:3DA97DFA...@helsinki.fi...
> Teppo Jarvinen wrote:
> > Enkös mä jo jollekin replynnyt että kovo on hardware
> > ja kowo on kovalevy. Motu on modeemi ja monttu on
> > monitori. Motari on moottoripyörä eikä moottoritie.
> > Kalja on sahtia eikä olutta.
> Hui kamala sinua. Kaikki esimerkkisanasi merkityksineen ovat jotakin
> omaa privaattikieltäsi tosiaan, niin kuin joku muu jo täällä vihjasi --
En tietääkseni ole yhtäkään noista sanoista keksinyt, vaan
olen alkanut niitä käyttää sen jälkeen kun olen ne muiden suusta
kuullut.
Laura Ahonen
> > > Enkös mä jo jollekin replynnyt että kovo on hardware
> > > ja kowo on kovalevy. Motu on modeemi ja monttu on
> > > monitori. Motari on moottoripyörä eikä moottoritie.
> > > Kalja on sahtia eikä olutta.
> > Hui kamala sinua. Kaikki esimerkkisanasi merkityksineen ovat jotakin
> > omaa privaattikieltäsi tosiaan, niin kuin joku muu jo täällä vihjasi --
>
> En tietääkseni ole yhtäkään noista sanoista keksinyt, vaan
> olen alkanut niitä käyttää sen jälkeen kun olen ne muiden suusta
> kuullut.
Mutta tehtäkööt tässä selväksi se, ettet kuullut niitä sanoja MINUN
suustani.
--
Laura Ahonen * laura.m...@kolumbus.fi
"Si essem tu, non illic graderer."
Ville Eloranta
"Laura Ahonen" <laura.m...@kolumbus.fi> wrote in message
news:aov7ka$h5e$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Mutta tehtäkööt tässä selväksi se, ettet kuullut niitä sanoja MINUN
> suustani.
Tehtäköön, kun on kyse vain yhdestä asiasta. ;)
Ville Eloranta
Henri Tapani Heinonen
viestissä:Xns92A0CB7E27FB...@193.229.0.31...
> redusoiden? Jos teet niin venättä, kiinaa tai tanskaa puhuessasi, niin
Mitä "venättä" tarkoittaa? Olen aiemminkin törmännyt tuohon hassunkuriseen
sanaan, mutta se on vieläkin minulle hiukan epäselvä.
--
Verbien taivutuskaava (http://koti.mbnet.fi/henrihe/tiede/verbikaava.html)
Pekka Lahdenmäki
> Mitä "venättä" tarkoittaa?
Samaa kuin "venäjää"(?)
--
Pekka
Walter van der von Lehmänen
Aivan niin. Itärajan pinnassa asuneet käyttivät tuota
sanontaa. Puhuivatpa monet heistä itsekin sitä 'venättä'.
Viime vuosisadan alkuvuosikymmeniin asti itäinen
valtakunnanraja oli jokseenkin avoin tulla mennä.
Rajapitäjien ja -kylien asukkaat vierailivat yli
rajan kumpaankin suuntaan. Siinä sitä sitten tsuhnakin
oppi venättä :) Karjalan murteissahan tuo sana elää edelleenkin.
Kari Lehti
Ja ilmeisesti vanhemmassa kielenkäytössä (tarkemmin Googlea selaillen
myös uudemmassa) ei sana tarkoittanut vain kielen nimeä, vaan myös
Venäjän maata.
Etymologiatietoisemmat sitten osannevat kertoa, mistä tämä muoto on
peräisin. Oliko varhemmassa suomen kielessä ja etenkin itämurteissa
muitakin ttA-päätteisiä partitiiveja (tai akkusatiiveja, jos sillä
aiemmin oli merkitystä)? "Otteeni melkein lipesi kun laskimme vainatta
hautaan"?
--
Cheers,
Kari.
Walter van der von Lehmänen
A, minkä taotta sie et käyttänt rukkasii, hyvä mies!
WebSlave
> Viime vuosisadan alkuvuosikymmeniin asti itäinen
> valtakunnanraja oli jokseenkin avoin tulla mennä.
Ihmekö tuo, kun rajan kumpikin puoli oli osa Venäjää. ;-)
Voidaanko tuossa tapauksessa mistään "valtakunnanrajasta" edes puhua?
(Jos viittaat ruotsinvallan aikaan, niin toki se oli aika avoin
silloinkin.)
--
WebSlave
--------
Walter van der von Lehmänen
WebSlave wrote:
>
> Walter van der von Lehmänen wrote:
>
> > Viime vuosisadan alkuvuosikymmeniin asti itäinen
> > valtakunnanraja oli jokseenkin avoin tulla mennä.
>
> Ihmekö tuo, kun rajan kumpikin puoli oli osa Venäjää. ;-)
Eipä se ollut Venäjää kuin vuoteen 1917, mutta vierailut
rajakylien välillä jatkuivat aina 1930-luvun lopuille saakka.
> Voidaanko tuossa tapauksessa mistään "valtakunnanrajasta" edes puhua?
>
> (Jos viittaat ruotsinvallan aikaan, niin toki se oli aika avoin
> silloinkin.)
En erityisesti viittaa.
Jukka K. Korpela
> Ja ilmeisesti vanhemmassa kielenkäytössä (tarkemmin Googlea selaillen
> myös uudemmassa) ei sana tarkoittanut vain kielen nimeä, vaan myös
> Venäjän maata.
Ei, kyllä "venät" tarkoittaa vain venäjän kieltä. Tosin sanat pääsevät
joskus karkuun eli niitä käytetään väärin; esimerkiksi sanaa "venakko"
saattaa joku tietämättömyydestä käyttää tarkoittamaan venäläistä
yleensä (eikä venäläistä naista).
"Venättä" on siis partitiivimuoto sanasta "venät", josta ei juuri muita
muotoja käytetäkään.
> Etymologiatietoisemmat sitten osannevat kertoa, mistä tämä muoto on
> peräisin.
"Venät" on todennäköisesti suhteellisen alkuperäinen muoto, kun taas
sana "venäjä" on jostakin saanut -jä-lopun. Sana on luultavasti
peräisin kansannimestä "vendi(t)", tai siis tietysti sen jostakin
alkumuodosta. Vendit eli sorbit ovat nykyisin pieni länsislaavilainen
kansa, mutta alkujaan nimitys on voinut tarkoittaa laajempaa
kansanryhmää tai sitten sen merkitys on muuttunut suomessa.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
Suomen kielestä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/indeksi.html
Kielistä yleensä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/
WebSlave
> WebSlave wrote:
> > Ihmekö tuo, kun rajan kumpikin puoli oli osa Venäjää. ;-)
> Eipä se ollut Venäjää kuin vuoteen 1917, mutta vierailut
> rajakylien välillä jatkuivat aina 1930-luvun lopuille saakka.
Ah, OK. No, noin puolet ajasta "alkuvuosikymmeninä" Suomi oli siis
Venättä. Sinänsä tuo, että raja oli noinkin helposti ylitettävissä vielä
itsenäistymisen jälkeenkin oli uutta tietoa minulle, joten kiitos siitä.
--
WebSlave
--------