> Opas Koira kirjoitti:
>
> >JuKu wrote:
> >> Me ei tiedetty mitä lanttaaminen tarkoitti, eikä kehdattu kysyä ja
> >> paljastaa tyhmyyttämme. Joimme sitä raakana ja oksensimme kaikki
> >> mitä joimme. Myöhemmin vasta tajusimme, että olimme juoneet
> >> läikkäposkirommia, eli pahanmakuisinta viinaa mitä tunnen. En
> >> tullut kysyneeksi ostiko hän sitä piruuttaan meille.
>
> >> Kuka muistaa vielä läikkäposkirommin?
> >Tarkoitatko Rommiviinaa, etiketissä musta/valkoinen neekerin naama.
>
> Juu, tosta tulee sana läikkäposki...toinen puolisko naamasta musta
> ja toinen valkoinen. En tiedä millä nimellä ko. rommia
> virallisesti viinakaupassa kutsuttiin. On näköjään nettikin
> pudonnut kärryiltä kun ei tunne tuota sanontaa.
>
> Sitten oli vielä "tikkuviinaa"?
>
> "Sota-aikana pöytäviina sai useita lempinimiä mm. tikkuviinan.
> Nimi johtui puukorkeista, joista toisinaan joutui tikkuja viinaan.
> Puukorkkien vuoksi etiketeissä oli myös teksti "säilytettävä
> pystyssä".http://www.vunet.org/kummalliset/puukorkit_takaisin_poytaviinaan-489....
Eiks toi ole ihan höpösivu. Ei se noin mennyt. Ei mitään puukorkkeja
ole ollut olemassa.
Pöytäviina tehtiin viljasta. Tais etiketissäkin olla viljan kuva.
Tikkuviina eli vaakuna tehtiin puusta ( seluloosasta tms.) siksi
tunnettiin myös nimellä lankkulikööri.
Ja Mollin slangisanakirjaa (omistamaa)Karttusen (kirjoittamaa) kun
tsiigailee niin ... ahaa .... se bamlaakin myös näin: Tikkuviina =
pöytäviina, pöytis, pöykky, buurdis, stidi, tikku.
Mut Karttunen on böndelt, Savosta, ei sen slangistooreist kandee
ottaa pultteja :-). Duunataan hymiö kuitenkin messiin, sillä
bökkeri kuiteski aika guta.
Silti tekis mieli väittää, että pöytäviina ja tikkuviina olivat eri
viinoja.
Nyt tyli eteen kansallis- kielellinen kultturiongelma. Lisään
varovasti Kieliryhmään vaikka siellä aina saa turpiinsa.
Salmisaaren viina aoli vielä erikseen, se tehtiin, niin kuin Heikki
sanoo jostain jäteliemestä.
Kossu tehd��n viljasta ja siin� etiketiss� oli etel�pohjanmaalainen
peltomaisema latojen kanssa. Kun oli oikein p�hn�ss� niin latojen m��r�
tuplaantui. Kyll� se tikkuviina joka tehtiin selluloosan sivutuotteesta
oli P�yt�viina. Vaakuna oli hinnaltaan jo kalliinpi.
>
> Ja Mollin slangisanakirjaa (omistamaa)Karttusen (kirjoittamaa) kun
> tsiigailee niin ... ahaa .... se bamlaakin my�s n�in: Tikkuviina =
> p�yt�viina, p�ytis, p�ykky, buurdis, stidi, tikku.
> Mut Karttunen on b�ndelt, Savosta, ei sen slangistooreist kandee
> ottaa pultteja :-). Duunataan hymi� kuitenkin messiin, sill�
> b�kkeri kuiteski aika guta.
>
> Silti tekis mieli v�itt��, ett� p�yt�viina ja tikkuviina olivat eri
> viinoja.
> Nyt tyli eteen kansallis- kielellinen kultturiongelma. Lis��n
> varovasti Kieliryhm��n vaikka siell� aina saa turpiinsa.
Ei ne kieliryhm�ss� mit��n n�ist� ymm�rr� juovat vuosikertaviinej�
pikkusormipystyss�:)
>
> Salmisaaren viina aoli viel� erikseen, se tehtiin, niin kuin Heikki
> sanoo jostain j�teliemest�.
Sellunkeitossa syntyneest� sulfiittispriist�.
Osku
http://www.sonkajarvi.fi/?deptid=15049
Tuossa olisi ihan kuvakin. Ja P��talon Kalle Iijoki-sarjassa puhuu
useasti, pitk��n ja hartaudella viinapulloista ja nyrkinkokoisista
puumolkkereista :)
Tiet��k�s nuori polvi mink�lainen oli patenttikorkki? Taitaa niit�
kyll� nykyisinkin olla, mutta vanha 'keksint�' on joka
tapauksessa.
--
JuKu
> Tiet��k�s nuori polvi mink�lainen oli patenttikorkki? Taitaa niit�
> kyll� nykyisinkin olla, mutta vanha 'keksint�' on joka
> tapauksessa.
Tied� nyt sitten kuinka nuori polvi on kyseess� (olen 38v) jota etsit,
mutta kersana lempipulloni oli patenttikorkillinen pullo. Siihen sitten
kerran �iti oli tehnyt simaa joka ehk� hieman yliaikaisena poksautti
koko pullon korkkia avatessa :(
Nippa nappa, ett� voit muistaa vanhan wishypullon korkin. Mutta
tuo on hieman ristiriitaista. Korkin aukaisun luulisi ehk�isev�n
pullon poksahtamisen, jos sill� pullon rikkoutumista tarkoitat?
Luulen, ett� se poksahti juuri ennen aukaisua johtuen siit�, ett�
pullo otettiin k�teen, sis�lt� alkoi sekoittua, jonka johdosta
'kupliminen' alkoi.
--
JuKu
Nippa-nappa itelles vaan. Meill�kin �iti varjeli jostain nuijasodan
ajalta s�ilyneit� patenttikorkillisia sitruunasuudapuolloja kun ne
olivat niin hyvi� mehupulloja, ett� ilman niit� toimeen tulemista
ei voinut kuvitella viel� 80-luvullakaan. Olisin taipuvainen arvaa-
maan, ett� kaljapullolle sukua ollut jaffapullo tuli jakeluun joskus
50-luvun kuluessa , joten nuo lienev�t olleet jostain niilta paik-
keilta. Oli my�s sellaisia isoja vihreit� pulloja ja ne vasta arvok-
kaita olivatkin; varmaan sitten vanhoja viinapulloja...
--
Byrgcn hgryvnf.
Patenttikorkin ansiosta ei juotava ryps�ht�nyt pullosta pois, kun sill�
korkilla pystyi s��telem��n sit� hiilihappon purkausta hallitsevasti.
Osku
Hieno juttu. Voisitteko pit�� t�m�n korkkikeskustelun poissa kieliryhm�st�.
Oikeassa olet, muistan kanssa ett� �iti niit� s�lytteli milloin
mihinkin tarkoitukseen. Saihan marjoa ym. omalta tontilta.
--
JuKu
Pullo oli p�yd�ll�. Kun otin pullosta kiinni ja napsautin lankalenkist�
korkin auki, se paineen vaikutuksesta aukesi v�h�n turhankin rivakasti
ja ilmeisesti l�i kaulan poikki, sitten hajosikin koko pullo. Pohja j�i
p�yd�lle ja osa pullosta k�teen, loput minne sattuu. Korkki
kaulantynkineen k�vi katossa asti.