Russisimit(?) stadissa
Lea Viljanen
Urpo Kaila <u...@upix.iki.fi> wrote:
>
>Meille tuli heti mieleen sanat lafka, divari ja kamurkka mutta
>sitten emme keksineet lisää. Keksittekö te?
Kosla-sanaa olen kuullut autosta käytettävän, lienee
venäjältä peräisin.
--
Lea 'LadyBug' Viljanen Track is everything
Lea.Vi...@iki.fi a sport should be.
Petteri Aranne
Urpo Kaila wrote:
> Juttelinpa kerran Stadin _vanhasta_ slangista erään tuttavan
> kanssa. Aloimme miettiä kuinka paljon lainasanoja tähän kieleen
> on tullut venäjänkielestä. Sanotaanko niitä russisismeiksi?
> Meille tuli heti mieleen sanat lafka, divari ja kamurkka mutta
> sitten emme keksineet lisää. Keksittekö te?
--
Safka ja dorka?
Petteri Aranne
http://www.internetix.ofw.fi
mailto:petteri...@internetix.ofw.fi
Urpo Kaila
In article <3397D9...@internetix.ofw.fi>, Petteri Aranne wrote:
>Urpo Kaila wrote:
>
>> Aloimme miettiä kuinka paljon lainasanoja tähän kieleen
>> on tullut venäjänkielestä.
>
Onko dorka todella laina venäjästä? Eikö se ole tullut
ruotsin sanasta dåre, dåraktig? Osaako joku venäjänkielen
taitoinen sanoa?
Urpo
--
In no event shall my employer, THE MUNICIPALITY OF JURVA or my relatives
be liable for any damages whatsoever resulting from any action arising in
connection with the use of this information or its publication.
Jarkko Hietaniemi
u...@upix.iki.fi (Urpo Kaila) writes:
> Meille tuli heti mieleen sanat lafka, divari ja kamurkka mutta
> sitten emme keksineet lisää. Keksittekö te?
Tunnustan, en ole paljasjalkastadilainen...mikä kumma on kamurkka?
> Tuleeko teille teille mieleen venäjänkielisiä lainoja kirja-
> kieleen? Onko "ryssävihan" aikoina suoritettu tietoista
> suomen kielen "arussisointia" :)?
Ikkuna, sapuska.
--
$jhi++; # http://www.iki.fi/~jhi/
# There is this special biologist word we use for 'stable'.
# It is 'dead'. -- Jack Cohen
Johannes Helander
u...@upix.iki.fi (Urpo Kaila) writes:
> kanssa. Aloimme miettiä kuinka paljon lainasanoja tähän kieleen
> on tullut venäjänkielestä. Sanotaanko niitä russisismeiksi?
Lainasanoja kai ei kutsuta ismeiksi, vaan ilmaisuja.
> Meille tuli heti mieleen sanat lafka, divari ja kamurkka mutta
> sitten emme keksineet lisää. Keksittekö te?
Helsingin murteessa esiintyy paljonkin venäläisperäisiä sanoja,
vaikkapa mesta, lafka, stara, sontsa ja voda tulee mieleen heti.
Kamurkka on muuten keittiökomero jhi:lle tiedoksi. Sana esiintyy myös
suomenruotsissa.
> Tuleeko teille teille mieleen venäjänkielisiä lainoja kirja-
> kieleen?
Leipä, puoli, savotta, jne.
> Onko "ryssävihan" aikoina suoritettu tietoista
> suomen kielen "arussisointia" :)?
Onhan nyt selvää, että sanoja lainataan eri suuntiin kun
vuorovaikutusta esiintyy satojen vuosien ajan. Kulttuuri-
imperialismissa ei yleensä muokata toista kieltä, vaan tehdään omasta
kielestä virallinen, kielletään toisen kielen puhuminen, jätetään
muunkielinen opetus rahoittamatta, jne. Pahimmillaan tällaista
esiintyy vaikkapa ranskan siirtomaissa Afrikassa, jossa
alkuperäiskieliä hävitetän järjestelmällisesti.
Johannes
Vesa Jarva
Urpo Kaila wrote:
>
> In article <3397D9...@internetix.ofw.fi>, Petteri Aranne wrote:
> >Urpo Kaila wrote:
> >
> >> on tullut venäjänkielestä.
> >
>
> Onko dorka todella laina venäjästä? Eikö se ole tullut
> ruotsin sanasta dåre, dåraktig? Osaako joku venäjänkielen
> taitoinen sanoa?
Ei ole minunkaan mielestäni dorka venäjästä, en ainakaan tiedä sopivaa
lähtömuotoa. Tuntemattomia ovat minulle myös kamurkka (en edes tiedä
mitä se on stadiksi, venäjästä puhumattakaan) ja divari. Ken tietää,
niin valistakoon.
Tässä keskustelussa aiemmin esitetyistä voin kyllä vahvistaa muut:
kosla < kozly 'kuskinpenkki' (yks. nom. kozėl)
lafka < lavka 'myymälä, koju'
bonjata < ponjat' 'ymmärtää'
snaijata < znat' 'tietää'
safka < ?zavtrak 'aamiainen'
Lisääkin tulee mieleen:
pirssi < birzha 'vuokra-ajurien asemapaikka'
narikka < na rynke 'torilla' (yks. nom. rynok)
daiju < daju 'annan' (inf. dat')
kartsa < ?gorod 'kaupunki'
slobo < sloboda 'kylä, esikaupunki'
voda < voda 'vesi'
mesta < mesto 'paikka'
Jarva
Petteri Aranne
Urpo Kaila wrote:
>
> Minulla ei ole varmaa tietoa siitä että tämä sana
> sekä "divari" (=osto- ja myyntiliike: ostaa, myy, vaihtaa
> ja varastaa esim. vanhoja kirjoja :) olisivat venäjänlainoja.
>
--
Diversehandel = sekalaiskauppa. Ruotsia siis.
Urpo Kaila
Petteri Aranne <petteri...@internetix.ofw.fi> wrote:
> > Minulla ei ole varmaa tietoa siitä että tämä sana
> > sekä "divari" (=osto- ja myyntiliike: ostaa, myy, vaihtaa
> > ja varastaa esim. vanhoja kirjoja :) olisivat venäjänlainoja.
> Diversehandel = sekalaiskauppa. Ruotsia siis.
Aijoo.
Huntti, fytsika (?), ja femma ovat tietenkin myös
svetisismejä mutta mistä tulee sana "huge" (=1,- FIM)?
Entäs sporan uudempi synonyymi skuru?
Urpo
--
u...@iki.fi
http://upix.iki.fi
Marko Mäkelä
>>>>> "Urpo" == Urpo Kaila <u...@iki.fi> writes:
Urpo> mutta mistä tulee sana "huge" (=1,- FIM)?
Huge tarkoittaa kuulemma 100 markkaa Turun suunnalla. Lieneekö vuoden
1963 rahauudistuksella jotain tekemistä tämän kanssa?
Marko Mäkelä
Vesa Jarva
Jarkko Hietaniemi wrote:
> > Tuleeko teille teille mieleen venäjänkielisiä lainoja kirja-
> > kieleen? Onko "ryssävihan" aikoina suoritettu tietoista
> > suomen kielen "arussisointia" :)?
>
> Ikkuna, sapuska.
>
Vahvistan: _ikkuna ~ akkuna_ < muinaisvenäjän _okuno_, nyk. _okno_
'ikkuna'; _akkuna_ on siis säännönmukainen laina mutta ikkunan _i_ uhmaa
etymologiointia.
_sapuska_ lienee < _zakuska_ 'alkupala'; tässäkin tosin on äänteellisiä
ongelmia mutta kaipa sen voi hyväksyä, kun ei parempaakaan ole
tietääkseni kukaan esittänyt.
Jarva
Vesa Jarva
Johannes Helander wrote:
>
> u...@upix.iki.fi (Urpo Kaila) writes:
>
> > Meille tuli heti mieleen sanat lafka, divari ja kamurkka mutta
> > sitten emme keksineet lisää. Keksittekö te?
>
> Helsingin murteessa esiintyy paljonkin venäläisperäisiä sanoja,
> vaikkapa mesta, lafka, stara, sontsa ja voda tulee mieleen heti.
Totta joka sana. Muista jo kirjoitinkin, mutta stara < staryj 'vanha'.
Tosin tähän sekoittuu myös englannin _star_ esimerkiksi sellaisissa
ilmauksissa kuin _rock-stara_.
> Kamurkka on muuten keittiökomero jhi:lle tiedoksi. Sana esiintyy myös
> suomenruotsissa.
Aha. Sitten originaali on varmaankin venäjän komorko 'pieni huone,
komero, koppero'.
> > Tuleeko teille teille mieleen venäjänkielisiä lainoja kirja-
> > kieleen?
>
> Leipä, puoli, savotta, jne.
Näistä sen verran, että kahta ensinmainittua ei käsittääkseni yleensä
pidetä venäläisperäisinä, vaikka venäjässä onkin niitä muistuttavia
sanoja: _hleb_ 'leipä' ja _pol_ 'puoli'. Valitettavasti en tähän hätään
muista (eikä satu olemaan etymologista sanakirjaa käsillä), mistä niiden
sitten katsotaan tulevan. Arvelisin että _leipä_ on balttilainen laina.
Täytyy muistaa, että venäjä on indoeurooppalainen kieli kuten suurin osa
niistä kielistä, joista suomeen on sanoja lainautunut. Niinpä venäjässä
saattaa olla sanoja, jotka ovat samaa indoeurooppalaista perua (tai
myöhempien lainausten tulosta) kuin ne sanat, jotka ovat lainautuneet
suomeen. Vaikka _kartta_ on venäjäksi _karta_, ei se tarkoita sitä että
suomen sana olisi lainaa venäjästä.
Jarva
Vesa Jarva
Urpo Kaila wrote:
>
> Tuleeko teille teille mieleen venäjänkielisiä lainoja kirja-
> suomen kielen "arussisointia" :)?
>
torjumiseen, joten venäjän vaikutukseen ei ole kiinnitetty yhtä paljon
huomiota. Mahdollista on kuitenkin, että suomen kieleen tulleiden
venäläislainojen osuutta olisi ideologisista syistä vähätelty.
Ilmeisesti nykyisen Suomen alue on ollut 1000-luvun alkupuolella
tekemisissä Novgorodin ja ortodoksisen kirkon kanssa enemmän kuin
ruotsalaisten kirjoittama historia on vanhastaan tiennyt.
Jarva
Vesa Jarva
sekaisin. Edellinen on selkeästi ruotsista, mutta hugesta en tiedä; enpä
usko että venäjää kuitenkaan.
Jarva
Panu Makinen
Urpo Kaila <u...@upix.iki.fi> wrote:
: Tuleeko teille teille mieleen venäjänkielisiä lainoja kirja-
: kieleen?
'Gramota' (Raamattu)
'putka' (koppi)
mito...@sara.cc.utu.fi
In article <33990...@fake.pc.helsinki.fi>, j...@iki.fi (Jukka Kohonen) writes:
> Niin, eikös divari ole ihan väännelmä andivariaatista,
> öh, siis antikvariaatista?
>
> (Se taas tulee lat. sanasta antiquarius = muinaisuutta koskeva)
Min{ olen ollut siin{ k{sityksess{, ett{ divari on alunperin
diverssikauppa, ja diverssi tulee latinan sanasta diversus,
joka tarkoittanee sekalaista. Siis kauppa, jossa myyd{{n
sekalaista (k{ytetty{) tavaraa, vaikka sekatavarakauppa
sitten taas onkin eri asia.
Mikko M{kitalo <mito...@utu.fi> ############################
fysiikan opiskelija, Turun yliopisto ## Ein voll #### Ein leer ##
http:/www.utu.fi/~mitoolma # Ein fuer Quantenphysiker #
*** Ajattelen, siis olen ateisti *** ############################
Johannes Helander
Vesa Jarva <vej...@tukki.jyu.fi> writes:
> Totta joka sana. Muista jo kirjoitinkin, mutta stara < staryj 'vanha'.
> Tosin tähän sekoittuu myös englannin _star_ esimerkiksi sellaisissa
> ilmauksissa kuin _rock-stara_.
Stara tarkoittaa vanhaa ja kokenutta positiivisessa mielessä. Esim.
stadin satara on joku, joka on asunut Stadissa koko ikänsä ja kokenut
yhtä ja toista ja jolla on arvovaltaa. Jonkinalisena vastakohtana
voidaan pitää espoolaisnousukasta.
Englannista tullut merkitys on paljon uudempaa perua ja perustunee
vain siihen, että sanat sattuvat kuulostamaan suunilleen samalta. Voi
ehkä ajatella, että rokkarilla on nuorison keskuudessa myös
arvovaltaa, joten siinä mielessä kyseessä ei ole uusi merkitys, vaan
vanhan merkityksen venytys. Rokkistara ei ainakaan minulle tuo mieleen
tähteä ollenkaan. Roolimalli ehkä.
> suomeen. Vaikka _kartta_ on venäjäksi _karta_, ei se tarkoita sitä että
> suomen sana olisi lainaa venäjästä.
Ei pidä myöskään luulla, että kaikki sanat olisi lainattu muualta
suomeen. Osa yhteisistä sanoista on varmaankin lainattu toiseen
suuntaan. Venäläisethän ovat olleet suomensukuisten kulttuurien
vaikutuspiirissä satoja ellei tuhansia vuosia, monista
järjestelmällisistä tuhoamisyrityksistä huolimatta.
Johannes
Jukka Mäkelä
Urpo Kaila wrote:
>
> Huntti, fytsika (?), ja femma ovat tietenkin myös
> svetisismejä mutta mistä tulee sana "huge" (=1,- FIM)?
>
> Entäs sporan uudempi synonyymi skuru?
Hugge t. huge on vanhaa stadin slangia, tarkoitti ennen
1963 rahanuudistusta 100 markkaa; kantana kai on sana
huntti. Esim. Georg Malmsten lauloi 40-luvulla laulussaan
Stadin kundi: "...lehdet dilkkasin ja huggen tseenasin".
Vuoden 1963 rahanuudistuksen yhteydessä hugge/huge sai
stadissa sitten uuden numeroarvon ostovoiman pysyessä
entisenä.
---
Vanhana stadin kundinakaan en tiedä, mistä tulee sporan
sinänsä varsin vanha synonyymi skuru, mutta se voisi ehkä
olla jonkun stadissa aikoinaan tunnetun leikkikielen tuot-
tama väännös spora-sanasta.
JuM
Vesa Jarva
Johannes Helander wrote:
>
> Vesa Jarva <vej...@tukki.jyu.fi> writes:
> > suomeen. Vaikka _kartta_ on venäjäksi _karta_, ei se tarkoita sitä että
> > suomen sana olisi lainaa venäjästä.
>
> Ei pidä myöskään luulla, että kaikki sanat olisi lainattu muualta
> suomeen. Osa yhteisistä sanoista on varmaankin lainattu toiseen
> suuntaan. Venäläisethän ovat olleet suomensukuisten kulttuurien
> vaikutuspiirissä satoja ellei tuhansia vuosia, monista
> järjestelmällisistä tuhoamisyrityksistä huolimatta.
>
On totta, että sanojen samankaltaisuus (sekä semanttinen että
äänteellinen) ei tietenkään kerro välttämättä mitään siitä, MISTÄ
samankaltaisuus johtuu. Eli sana voi olla peräisin yhteisestä
kantakielestä, olla kummassakin kielessä lainaa jostain kolmannesta tai
sitten jommasta kummasta lainaa toiseen.
Suomalaiset ovat aina olleet monella tavalla, myös kulttuurisesti
alakynnessä sekä itään että länteen. Venäläiset (Novgorodilaiset) toivat
kristinuskon Suomeen, eivät suomalaiset Venäjälle. Suomi oli Venäjän
suurruhtinaskunta, Venäjä ei ollut Suomen provinssi. Venäläisiä on noin
150 miljoonaa, suomalaisia ja suomensukuisia korkeintaan 10 miljoonaa
(jos unkarilaisia ei lasketa mukaan). Ja sanat tuppaavat lainautumaan
korkeammassa asemassa olevasta yhteisöstä alempaan eikä päinvastoin.
Luulisin, että suomen yleiskielessä on pari sataa venäläis- tai
slaavilaisperäistä lainaa. Venäjän yleiskielessä on korkeintaan kymmenen
suomalaista tai suomensukuista, tältä istumalta tulee kaksi mieleen:
_salakushka_ 'silakka' < salakka, kambala < 'kampela'. Lisäksi _tundra_
tulee lapin kielen sanasta, joka on samaa kantaa kuin suomen _tanner_
(ja samasta lapin sanasta on lainautunut suomeen _tunturi_).
Ruotsista on lainautunut suomeen tuhansittain sanoja. Ruotsin
yleiskielessä on tasan yksi suomalaislaina: _pojke_.
Isänmaallisuus on hieno asia, mutta ei auta tässä asiassa. Sori.
Jarva
Jukka Mäkelä
Vesa Jarva wrote:
> Ruotsista on lainautunut suomeen tuhansittain sanoja. Ruotsin
> yleiskielessä on tasan yksi suomalaislaina: _pojke_.
Olen kuullut kerottavan, että suomalaislainoja olisi tasan kaksi:
1) "pojke", 2) "ej". Mahtoiko olla väärä tieto?
JuM
Janne I. Turunen
Vesa Jarva <vej...@tukki.jyu.fi> wrote in article
<33A0AC...@tukki.jyu.fi>...
> Ruotsista on lainautunut suomeen tuhansittain sanoja. Ruotsin
> yleiskielessä on tasan yksi suomalaislaina: _pojke_.
Täh, mistäs sana on sitten mennyt englannin kieleen? Viikinkien mukana
suomi->ruotsi->englanti? Ettei vain muinaisgermaanilla olisi sanansa
sanottavana...
+janne
Vesa Jarva
Jukka Mäkelä wrote:
>
> Vesa Jarva wrote:
>
> > Ruotsista on lainautunut suomeen tuhansittain sanoja. Ruotsin
> > yleiskielessä on tasan yksi suomalaislaina: _pojke_.
>
> 1) "pojke", 2) "ej". Mahtoiko olla väärä tieto?
>
löydetty vastineita kaukaisistakin sukukielistä, ja myös ruotsissa _ej_
on ikivanha (vrt. _nej_, ja _n_-alkuiset kieltosanat pitkin
indoeurooppalaista kielikuntaa). Niin että yhdenmukaisuus johtunee
sattumasta, mikä ei kovin tavatonta olekaan kun operoidaan peräti
kahdella äänteellä.
Sikäli minun täytyy kyllä vetää takaisin "tasan yksi" -lausuntoani, että
myös ruotsin sanaa _piga_ on epäilty lainaksi suomen sanasta _piika_.
Yhtäläisyyttä on kyllä yritetty selittää toisinkin päin. Mutta sanotaan
nyt, että "tasan yhden" sijasta "puolitoista kertaa enemmän".
Jarva
Jarkko Hietaniemi
Vesa Jarva <vej...@tukki.jyu.fi> writes:
> joku TIETÄÄ englannin _boy_-sanan etymologian, voisi valistaa muitakin.
Webster's Unabridged (tupla-oo:t ovat o-pääliviiva):
ME boy(e), prob. after OE Booia man's name; c. Fris boi young man; akin
to OE boofa, Icel boofi, OGH Buobo man's name (G Bube knave, dial. boy, lad)
mito...@sara.cc.utu.fi
In article <33A0AC...@tukki.jyu.fi>, Vesa Jarva <vej...@tukki.jyu.fi> writes:
> Ruotsista on lainautunut suomeen tuhansittain sanoja. Ruotsin
> yleiskielessä on tasan yksi suomalaislaina: _pojke_.
Myös rapakivi on sana, joka on lainautunut suomesta niin ruotsiin,
saksaan kuin englantiinkin. Tietääkseni tosin ruotsissa on olemassa
omakielinenkin sana rapakivelle, vur tai vör tai jotain sinne päin.
Edelleen muistelen, että ruotsissa on sellainenkin sana kuin
rapakalja, joka ilmeisesti on suomalaisperäinen, mitä sitten
mahtaakaan tarkoittaa. En tiedä, onko se yleiskieltäkään.
Urpo Kaila
mito...@sara.cc.utu.fi wrote:
> omakielinenkin sana rapakivelle, vur tai vör tai jotain sinne päin.
> Edelleen muistelen, että ruotsissa on sellainenkin sana kuin
> rapakalja, joka ilmeisesti on suomalaisperäinen, mitä sitten
> mahtaakaan tarkoittaa. En tiedä, onko se yleiskieltäkään.
Rappakalja tarkoittaa esim roskan puhumista. Sana löytyy
myös SAOL:sta (ruotsin kielen "virallinen" määrittelylista)
vaikka sitä käytetään vain arkikielessä. En tiedä tuleeko
tämä sana, tai edes -kalja pääte suomesta, vaikka suomelta
se kyllä kieltämättä kuulostaa.
Urpo
--
http://upix.iki.fi
Urpo Kaila
Vesa Jarva wrote:
> Sikäli minun täytyy kyllä vetää takaisin "tasan yksi" -lausuntoani, että
> myös ruotsin sanaa _piga_ on epäilty lainaksi suomen sanasta _piika_.
> Yhtäläisyyttä on kyllä yritetty selittää toisinkin päin. Mutta sanotaan
> nyt, että "tasan yhden" sijasta "puolitoista kertaa enemmän".
Tanskassa ja Norjassa on sana pige, joka tarkoitta tyttöä.
Urpo
--
http://upix.iki.fi
Urpo Kaila
Vesa Jarva <vej...@tukki.jyu.fi> wrote in article <33A1FE...@tukki.jyu.fi>...
> >
> > > Ruotsista on lainautunut suomeen tuhansittain sanoja. Ruotsin
> > > yleiskielessä on tasan yksi suomalaislaina: _pojke_.
> >
> Sikäli minun täytyy kyllä vetää takaisin "tasan yksi" -lausuntoani, että
> myös ruotsin sanaa _piga_ on epäilty lainaksi suomen sanasta _piika_.
Esitin tämän kysymyksen ryhmälle swnet.svenska. Eräs vastaaja oli
sitä mieltä että "pojke" tulee suomesta, "rappakalja" saattaa tulla
mutta "piga" tuskin tulee.
Vesa Jarva
Urpo Kaila wrote:
>
> Vesa Jarva wrote:
>
>
> > Sikäli minun täytyy kyllä vetää takaisin "tasan yksi" -lausuntoani, että
> > myös ruotsin sanaa _piga_ on epäilty lainaksi suomen sanasta _piika_.
> > nyt, että "tasan yhden" sijasta "puolitoista kertaa enemmän".
>
> Tanskassa ja Norjassa on sana pige, joka tarkoitta tyttöä.
>
Silloinhan sanan olisi pitänyt lainautua suomesta (tai sen esiasteesta)
skandinaaviselle taholle jo niin varhain, että se olisi periytynyt sekä
ruotsiin, tanskaan että norjaan; ilmeisesti on olemassa käsite
"kantaskandinaavi". Ellei sitten ajatella, että sana olisi lainautunut
suomesta ensin ruotsiin ja sitten sieltä tanskaan ja norjaan.
Noista rapakivistä ja rapakaljoista en ollut tiennytkään. Varsinkin
"rapakalja" on mielenkiintoinen, koska se on niin selvästi
suomalaisperäinen sana, mutta merkitys on aika erilainen kuin suomessa.
Miten 'huonosta juotavasta' olisi päästy 'valehtelemiseen'?
Toisaalta, juuri vieraskieliset sanat saavat helposti negatiivisia
merkityksiä.
Kiitoksia kaikille asiallisista kommenteista.
Jarva
Vesa Jarva
Jarkko Hietaniemi wrote:
>
> Vesa Jarva <vej...@tukki.jyu.fi> writes:
> > joku TIETÄÄ englannin _boy_-sanan etymologian, voisi valistaa muitakin.
>
> Webster's Unabridged (tupla-oo:t ovat o-pääliviiva):
>
> ME boy(e), prob. after OE Booia man's name; c. Fris boi young man; akin
> to OE boofa, Icel boofi, OGH Buobo man's name (G Bube knave, dial. boy, lad)
>
käytännön kielen kannalta. Joka tapauksessa, ei mitään tekemistä
_pojke_-sanan kanssa.
Jarva
Jarmo Ryyti
Urpo Kaila (u...@iki.fi) wrote:
: Vesa Jarva <vej...@tukki.jyu.fi> wrote in article <33A1FE...@tukki.jyu.fi>...
: > > > Ruotsista on lainautunut suomeen tuhansittain sanoja. Ruotsin
: > > > yleiskielessä on tasan yksi suomalaislaina: _pojke_.
Ruotsin kieless{ on tuhansia nimenomaan suomen kielest{ lainattuja
sanoja mik{lis pid{mme ruotsin kielen it{isi{ murteita ruotsin kielen{.
Yleens{ ainakin toistaiseksi on pidetty.
Yleiskieless{ tunnetuimpia vain ovat vain n{m{ pojke,kengor ja
sis{j{rvien kalojen nimet. K}ta taitaa tulla kyll{ saamen kielest{...
: > Sikäli minun täytyy kyllä vetää takaisin "tasan yksi" -lausuntoani, että
: > myös ruotsin sanaa _piga_ on epäilty lainaksi suomen sanasta _piika_.
:
: Esitin tämän kysymyksen ryhmälle swnet.svenska. Eräs vastaaja oli
: sitä mieltä että "pojke" tulee suomesta,
Pojke,poika,boy-sanan historia on mielenkiintoinen.
Se on todella tullut suomen kielest{ ruotsin kieleen
ja edelleen englannin kieleen.
Sit{ k{ytettiin aluksi laivapojasta,pojke. Kun sitten
skandinaavit olivat kosketuksissa Brittein saarille
viikinkiajalla siirtyi t{m{ sana sik{l{iseen k{ytt||n
merkitsem{{n samaa asiaa, laivapoika. Aluksi.
My|hemmin se korvasi kokonaan vanhan alunperin poikaa
englannin kieless{ tarkoittavan sanan *lad* ja tuli
merkitsem{{n siis poikaa yleisesti.
Muistinvaraisena l{hteen{ on kirja Viikinkien historiasta.
: "rappakalja" saattaa tulla
on suomesta...monien muiden sanojen tavoin
: mutta "piga" tuskin tulee.
Ruotsin kieless{ , varsinkin sen it{isess{ murteessa on tuhansia
suomen kielest{ tulleita sanoja. Jopa ruotsin kielioppiin suomen
kielell{ on ollut vaikutusta. Jopa siin{ m{{rin,ett{ siit{
ollaan huolestuneita. Viite: Hufvudstadsbladet, Mikael Reuter
kotimaisten kielten laitos, Alands tidningen, Ahvenanmaan
Maakuntahallitus et al, et al.
jr
ps. Ruotsin suomenkielinen televisio tekee t{n{{n ohjelmaa
Jyv{skyl{st{ - suomenkielisen kulttuurin keskusesta.
Liittyy ns. Juuret tapahtumaan joka on suunnattu
diasporassa el{ville Suomessa juuret-ihmisille.
lis{tietoja: leena.liut...@juuret.inet.fi
--
#In 1958,The Swedish School Administration repealed directives banning#
# the speaking of Finnish language in Sweden's schools.However,some #
# municipalities maintained restrictions until 1968 #
Johannes Helander
Jarmo,
Arvostan työtäsi ruotsinsuomalaisten ja meänkielisten oikeuksien
puolustajana. En kuitenkaan jaksa ymmärtää miksi tähän liittyy halu
suomenruotsalaisten oikeuksien kaventamiseen.
Tukemalla sorrettujen oikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia joka
paikassa olisit oikealla asialla. Kun samalla haluat heikentää toisen
vähemmistön asemaa, et ole johdonmukainen oikean asian ajaja.
Ristiriita synnyttää kuvan rasistista ja nationalistista, jota on
vaikea ottaa vakavasti.
Ehkä taustasi antaa toiminnalle oikeutuksen. Mutta on sääli, että
hyvät artikkelit Ruotsin kieliasioista jäävät vähälle huomiolle
kiihkoilijan maineen takia.
Johannes
Urpo Kaila
Vesa Jarva wrote:
> Ei jumalauta. Nyt kun minä vastaan tähän viestiin, sinä todennäköisesti
> kirjoitat tähän alle, että "ruotsin itäisissä murteissa on paljon suomen
> kielestä lainattuja sanoja".
Siis. Jarmon teoriat "itäruotsista" on syytä jättää omaan arvoonsa.
Tyypllistä suomenruotsalaisille murteille (huomaa monikko) on kielen
vanhoillisuus verrattuna esim. Tukholman murteeseen - ei suinkaan
fennisismit. Muutamia lainasanoja toki esiintyy puhekielessä.
Jonkun suomenkielisen sanoman lauseen "Kiva (1), vi painar till nakkari"
ottaminen "kieliteorian" lähtökohdaksi on verrattavissa siihen että
Jyväskylän torilla kuullulla lauseella "Fakk juu mään" perustellaan
vanhan englanninkielesen kultturin olemassaoloa Keski-Suomessa :).
Olemme nyt kirjanneet seuraavat lainat suomesta ruotsiin: pojke,
känga, kappe (epävarma), pjäxa ja rappakalja. Tästä on vielä
aika pitkä matka "tuhansiin".
> No piruako sitten heittelet viitteitä jostain "Viikinkien historiasta"
> kun et kerran mitään asiasta tiedä.
Ikävää että Jarmo kiihkoilullaan vaikeuttaa ruotsinsuomalaisten
muutenkin vaikeaa kielitilannetta. Mikset Jarmo voi
edistää suomenkielen asemaa Ruotsissa rakentavassa hengessä?
Suurin ongelma lienee ruotsinsuomaisten oma passiivisuus
kieliasioissa.
Minä ajattelin laittaa Jarmon killiin, kun hänen nyyssitilinsä
nyt kerran on palautettu. Ei pitäisi provosoitua jos...
Mutta nyt varsinaiseen asiaani. Olen kohta lähdössä kesälaitumelle
Bromarviin (2), joka nykyään kuuluu Tammisaaren kaupunkiin Länsi-
Uudellamaalla. Seudun paikannimet kiehtovat minua ja olenkin nyyssitellyt
asiasta ryhmiin finet.svenska.prat ja swnet.svenska (Finlandsvenska
ortsnamn).
Saaristossa esiintyy paljon sekakielisiä nimiä kute -lax päätteiset
lahdet (Vättlax, Rilax, Orflax) jotka erään selityksen mukaan
tulevat muinaissuomen laxi-> lahti sanasta. Saaristomerelläkin
on paljon -sor ja -lot nimisiä saaria (-saari ja -luoto).
Ruotsinkieli on alueella ikivanhaa mutta paikannimet kertovat
mielestäni selvästi myös muinaisesta suomenkielisestä asutuksesta.
Luultavasti eri kieliryhmät ovat eläneet rinnakkain pitkiäkin
aikoja. Tänä päivänä esim. Bromarv on täysin ruotsinkielinen muuta
seuraava kunta pohjoisessa on jo suomenkielinen.
KYSYMYS:
Minkälälaisia kieliolot olivat etelärannikollamme vuonna 1000?
Kaikki teoriat ja spekulaatiot ovat tervetulleita, paitsi Jarmo
Ryydin kirjoitukset.
Urpo
(1) Olen kuullut teorian että "kiva" olisi lähtöisin sanasta
"hyvä" joka ensin on lainattu venjään josta se on lainattu
takaisin suomeruotsiin. Sana on uudessa muodossaan palautunut
suomeen. Kuulostaa hurjalta.
(2) Me "paikkakuntalaiset" käytämme edelleen vanhaa kirjoitus-
muotoa Bromarf ja olemme edelleen katkeria siitä että läänin-
hallitus(?) joskus 1960-luvulla(?) muutti viimeisen kirjaimen
v:si. Me tiedämme että tämä on vaihe suomalaisen salaliiton
hankkessa pakkosuomettaa nimi muotoon Ruumarvi. Lopulta
Ruumarvi julistetaan suomekieliseksi...
--
u...@iki.fi
http://upix.iki.fi
Vesa Jarva
Urpo Kaila wrote:
> Saaristossa esiintyy paljon sekakielisiä nimiä kute -lax päätteiset
> lahdet (Vättlax, Rilax, Orflax) jotka erään selityksen mukaan
> tulevat muinaissuomen laxi-> lahti sanasta. Saaristomerelläkin
> on paljon -sor ja -lot nimisiä saaria (-saari ja -luoto).
_Laksista_ sen verran, että sanalle on sittemmin vakiintunut
"loogisempi" eli analoginen yksikön nominatiivi _lahti_, mutta
periaatteessa sama sana on olemassa edelleenkin. Suhde esim.
nominatiivin ja genetiivin välillä on alunperin ollut _laksi : lahden_,
siis aivan sama kuin vielä nykyäänkin _kaksi : kahden_.
> Ruotsinkieli on alueella ikivanhaa mutta paikannimet kertovat
> mielestäni selvästi myös muinaisesta suomenkielisestä asutuksesta.
> Luultavasti eri kieliryhmät ovat eläneet rinnakkain pitkiäkin
> aikoja. Tänä päivänä esim. Bromarv on täysin ruotsinkielinen muuta
> seuraava kunta pohjoisessa on jo suomenkielinen.
Käsittääkseni koko Etelä-Suomen samoin kuin Pohjanmaankin rannikko ja
Ahvenanmaa on "alunperin" ollut suomenkielistä. Ahvenanmaalla
ruotsalaisperäinen asutus voi olla vanhempaakin. Ilmeisesti Suomen
mantereen ruotsinkielinen asutus on Ruotsin etupiiripyrkimysten tulosta,
siis jostain 1100 - 1200-luvuilta eteenpäin. Toisaalta nämä ovat vain
"yleisiä totuuksia", eikä minulla ole esittää mitään kivenkovia faktoja
tämän teorian tueksi.
Juuri äsken (siis viimeisten parin kuukauden aikana) luin jossain
artikkelin Turun saariston paikannimien etymologioista. Siinä oli
löydetty monillekin ruotsalaisilta kalskahtaville nimille suomalainen
tausta, ja usein nimen kehitystä jopa on pystytty seuraamaan vanhoista
kartoista. Tämä oli siis kielitieteellinen kirjoitus eikä mikään
Wettenhovi-Aspa-juttu.(En muista nyt tähän hätään viitettä, mutta kun
"pääsen" juhannuksen jälkeen takaisin töihin voin yrittää kaivaa sen
esille. Virittäjässä se muistaakseni oli.)
> (1) Olen kuullut teorian että "kiva" olisi lähtöisin sanasta
> "hyvä" joka ensin on lainattu venjään josta se on lainattu
> takaisin suomeruotsiin. Sana on uudessa muodossaan palautunut
> suomeen. Kuulostaa hurjalta.
Olen kuullut saman teorian useinkin. Ajatuskulku on sellainen, että
venäjässä ei ole y:tä eikä ä:tä ja h:kin korvataan usein lainasanoissa
g:llä (esim. kyrillisistä aakkosista translitterointuna "Gitler", mutta
toisaalta kyllä "Helsinki"). Siksi venäläiset kauppiaat olisivat
omaksuneet sanan _hyvä_ asussa _giva_, ja tästä sitten joko
suomenruotsin kautta tai suoraan takaisin suomeen muodossa _kiva_.
Epäilisin tätä kuitenkin ns. kansanetymologiaksi yksistään jo sen
perusteella, että venäläiset eivät yleensä korvaa suomen y:tä i:llä,
vaan u:lla, jolloin odotuksenmukainen muoto olisi _*huva_ tai _*guva_.
Sitäpaitsi _kiva_-sanasta on aika vanhoja ja luotettavan tuntuisia
murretietoja. Olen joskus (siitä on kyllä enemmän kuin kaksi kuukautta)
lukenut artikkelin tästäkin asiasta. Siinä _kiva_ liitettiin sellaisiin
sanoihin kuin _kiivas_, _kipakka_ jne. Tässä on kyllä ongelmia
merkityksenmuutoksen suhteen; pitäisi olettaa jotain sen tapaista kuin
'kiivas' > 'nopea' > 'hyvä'. No miksei, jos ajattelee vaikkapa ihailevaa
lausahdusta nopeasti tehdyn työn jälkeen: _kävipäs se kiivaasti_!
Oli miten oli, ilmeistä on että sana on suhteellisen uusi ja tullut
nopeasti käyttöön yleiskielessä, joten jotain poikkeuksellista siinä on,
olipa sen tausta sitten mikä tahansa.
Jarva
Urpo Kaila
Vesa Jarva <vej...@tukki.jyu.fi> wrote in article <33AA18...@tukki.jyu.fi>...
> Käsittääkseni koko Etelä-Suomen samoin kuin Pohjanmaankin rannikko ja
> Ahvenanmaa on "alunperin" ollut suomenkielistä. Ahvenanmaalla
> ruotsalaisperäinen asutus voi olla vanhempaakin. Ilmeisesti Suomen
> mantereen ruotsinkielinen asutus on Ruotsin etupiiripyrkimysten tulosta,
> siis jostain 1100 - 1200-luvuilta eteenpäin. Toisaalta nämä ovat vain
> "yleisiä totuuksia", eikä minulla ole esittää mitään kivenkovia faktoja
> tämän teorian tueksi.
Minäkin olen ajatellut että rannikko oli "alunperin" suomen-
kielinen sillä perusteella että koulussa opetettiin että suomalaiset
tulivat Suomeen mm vesiteitse Virosta ja tunkivat lappalaiset
pohjoiseen. Bromarvissakin on muuten paikka nimeltään Lappvik.
Sitävastoin minun on vaikea sulattaa ajatusta Ruotsin etupiiri-
pyrkimyksistä jo 1100-1200-luvuilla. Ei kai valtio silloin
ollut vielä niin vahva että se olisi voinut harjoittaa asustustoimintaa.
Ihmiset luultavasti muuttivat parempien kalasaaliiden ja maan
toivossa.
Eikö ruotsalaisasutus etelärannikolla voisi yhtä hyvin olla
peräisin vaikkapa jo vuodelta 500? Pitää muistaa, kuten eräs
kielistä kiinnostunut verkkotuttavani usein sanoo, että meri
lähensi kansoja eikä erottanut niitä.
Olen lukenut että muinaisia kielioloja on myös yritetty pohtia
genetiikan avulla. Kummallista kyllä suomalaiset ovat kuulemma
samaa genotyyppiä(?) kuin muutkin eurooppalaiset kun sitävastoin
lappalaiset (ja baskit) eroavat joukosta. Tämä on kummallista
jos ajattelee että lappalaiset ovat "kieliserkkujamme".
Ehkä käsityksemme muinaishistoriastamme on täysin väärä?
No niin, nyt suljen nyyssit ja lähden Bromarviin. Siellä voin
haaveilla eläväni vuonna 1000. Lähtisinkö kymmenen riuskan
miehen kanssa soutaen ja purjehtien Ruotsiin vai pitäisikö
samoilla Hämeeseen? Mitä ja minkälaista kieltä puhuisimme?
Kumpi matka olisi helpompi?
Hyvää juhannusta kaikille (myös Jarmolle :)
Urpo
P.S. Kiitos kivan selityksen johdosta!
--
u...@iki.fi
http://upix.iki.fi
Jukka Korpela
ry...@tukki.cc.jyu.fi (Jarmo Ryyti) writes:
> Poronhoito ei Suomessa ole koskaan ollut saamelaisten elikeino
> yksistään.
Minulla on sellainen käsitys, että poronhoito ylipäänsä on melko nuori
ilmiö. Poro poikkeaa villistä kantalajistaan melkoisen vähän ja on
itse puolikesy tai varttikesy, ei varsinainen kotieläin.
Lappalaiset (saamelaiset) elivät lähinnä metsästyksestä ja
kalastuksesta. Poronhoidon he omaksuivat sitten kun olivat joutuneet
vetäytymään pohjoisemmas, jossa riistaa ei ollut tarpeeksi.
> Lyhyesti: saamelainen on vanhoja elinkeinoja harrastava
> suomalainen ja suomalainen vastaavasti maanviljelyksen
> indoeurooppalaisilta kansoilta oppinut saamelainen.
Lappalaisten eli saamelaisten on tutkimuksissa todettu olevan selvästi
Pohjolan muusta väestöstä poikkeava ryhmä geneettisesti. Erot ovat
niin selviä ja lappalaisten itäiseen (aasialaiseen, mongolidiseen)
alkuperään viittaavia, että ne eivät voi selittyä vain sillä, että
lappalaiset ovat olleet suhteellisen eristyksissä muutamia vuosisatoja.
> Fenno-Ugristiikan Maailmankongressissa 1995 Jyväskylässä
> todettiin,että suomalaisilla ja karjalaisilla on
> enemmän samoja saamelaisgeenejä kuin ympäröivillä kansoilla.
Tätä en osaa pitää ihmeenä. Jotenkin pidän luonnollisena, että kansojen
väliset yhteydet seka-avioliittoja myöten ovat sitä yleisempiä, mitä
lähempänä toisiaan ne asuvat.
> : Ehkä käsityksemme muinaishistoriastamme on täysin väärä?
> On se. Me olemme olleet täällä niin sanotusti aina.
Niin, eikös 1600-luvulla joku todistanut, että suomi on kaikkien kielten
kantakieli ja ihmiskunta lähtöisin Suomesta?
Vakavasti puhuen: Teoriat siitä, että suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat
kansat olisivat asuneet laajalla alueella Pohjois- ja Keski-Euroopassa
ja vaikuttaneet keskeisesti indoeurooppalaisen kielikunnan ryhmien
muodostumiseen, ovat toki hyvin kiinnostavia. Mutta lieneekö niillä
vahvempaa evidenssiä kuin vanhalla Volgan mutka -teorialla, jota pidettiin
hyvin perusteltuna, jopa ainoana mahdollisena? Muodit tulevat ja menevät.
Ja nykyinen muotiteoria sopii _epäilyttävän_ hyvin yhteen poliittisen
muodin (EU, EU, EU!) kanssa. Puhumattakaan sen populaariesityksistä, joissa
kummasti korostetaan indoeurooppalaisia yhteyksiä ja siteitä länteen,
ikäänkuin slaavilaiset (ja balttilaiset) kielet (ja hindi:-) eivät olisi
indoeurooppalaisia.
Nykyteoriasta on myös epäilyttävästi variantteja, jotka ovat niin erilaisia
keskenään, että yhteistä tuntuu olevan lähinnä _ideologinen_ ajatus
jonkinlaisesta suomalais-germaanisesta yhteydestä. Yhdessä vaiheessa
väitettiin, että esi-isämme puhuivat indoeurooppalaista kieltä mutta
omaksuivat sitten (lappalaisilta?) uralilaisen kielen. Nykyinen variantti
(suomalais-ugrilaiset kansat omaksuivat indoeurooppalaisen kielen
maanviljelyksen levitessä, muutamia pohjoisia ja muita kansoja lukuun
ottamatta) kuulostaa uskottavammalta.
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Jukka Korpela
Jarmo Ryyti <ry...@kanto.cc.jyu.fi> writes:
> Tuosta myytistä olisi jo päästävä. Saamelaiset *eivät* vetäytyneet
> mihinkään, vaan heidän elinkeinonsa vetäytyivät pohjoiseen.
Ihan niinkuin ihmiset eivät Suomessa oikeasti ole paenneet maalta
kaupunkeihin, vain heidän elinkeinonsa?
> Maatalous ja muut elinkeinot syrjäyttivät etelämpänä suuremman
> suhteellisen tuottonsa ansiosta ne ja näin poronhoito ym.
> vetäytyi pohjoiseen.
Todisteet?
> Viite: esim. dosentti Janne Vilkuna,JY viimeksi kirjoitti
> asiasta Ruotsinsuomalaisessa.
Uskon enemmänkin, mitä esim. "Suomen eläimet" -teossarja kirjoittaa
porosta. Sen mukaan poronhoito on alkanut vasta myöhäiskeskiajalla
ja ilmiönä eteni hitaasti itään ja pohjoiseen, syrjäyttäen peuran-
metsästyksen lopullisesti vasta 1800-luvulla. Epäilemättä vangittuja
peuroja on käytetty metsästyksessä houkuttelemaan peuralaumoja jo
varsin varhain, ehkä tuhansia vuosia, mutta tämä on ihan eri asia
kuin poronhoito sellaisena kuin me tämän elinkeinon tunnemme.
> Tosiasiassa ainoita oikeita alkuperäisiä eurooppalaisia Pohjois-Euroopassa
> ovat saamelaiset.
Mitenkäs niin muka? Kai täällä ennen jääkauttakin tepasteltiin. Olisi
kummallista, jos yksikään Homo sapiens -lajiin luettava populaatio ei
olisi eksynyt näille seuduin ainakin integlasiaaliaikoina.
> Saamen ja suomen kielen eriytymine katsotaan tapahtuneen nimenomaan
> elinkeinojen eriytymisen seurauksena. Ne alkuperäasukkaat eli saame-
> laiset,jotka ryhtyivät harjoittamaan maanviljelystä ja josta sittemmin
> tuli "suomalaisia" joutuivat kehittämään kieltään toisella tavalla
> kuin vanhoja elinkeinoja jatkaneet.
Nythän sinä esität väitteen, jonka genetiikka kumoaa, sellaisenakin, kuin
sinä sen genetiikan esitit. Tuon väitteen kannalta on yhdentekevää,
onko saamelaisten suomalaisista vahvasti poikkeava geeniperimä
aasialaista alkuperää vai ei.
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Urpo Kaila
In article <5olnvm$s...@tukki.cc.jyu.fi>, Jarmo Ryyti wrote:
>: "Urpo Kaila" <u...@iki.fi> wrote:
>>: Vesa Jarva wrote:
>: > Ei jumalauta.
>
Salamanasserbanipalnebukadnesar (sanoi mustapartainen mies?),
Blitzdonnerkreutzpappenheim, tilulii!
>: Siis. Jarmon teoriat "itäruotsista" on syytä jättää omaan arvoonsa.
>Urpo Kaila on kovasti hukassa. Sama koskee Vesa Jarvaa MOT.
>Ainoastaan heidän mielikuvituksessaan on olemassa kaksi virallista
>ruotsin kieltä kielitieteellisessä merkityksessä.
SINÄHÄN tässä olet puhunut kahdesta ruotsin kielestä ja Suomen
vahvasta vaikutuksesta "itäruotsalaisiin murteisiin".
Jarmo Ryyti <ry...@kanto.cc.jyu.fi> wrote
in article <5o7v13$p...@kanto.cc.jyu.fi>...
> Ruotsin kieless{ on olemassa todella erilaisia murteita -niiden
> it{isimpi{ muotoja puhutaan Suomessa ja n{iss{ it{isiss{ murre-
> muodoissa on todella paljon suomen kielest{ lainoja.
> Eiv{t ole,mutta kuten totesin ruotsin murteissa on valtavasti
> lainoja suomen ja saamen kielest{. Kieliopillisesti on my|s
> paljon lainoja.
> Aivan - ei standardiruotsissa.
> Pyyd{n,ett{ k{ytt{isit ilmeisesti kieli-ihmisen{ tarkempaa termi{:
> * ruotsin kielen it{iset murteet
> Ruotsin kieless{ on etel{isi{, it{isi{ ja pohjoisia murrevariaatioita,
> jotka vaihtelevat paljon sanastoltaan, {{nt{mykselt{{n ja kieliopiltaan.
MINÄ sitävastoin totesin:
: Tyypllistä suomenruotsalaisille murteille (huomaa monikko) on kielen
: vanhoillisuus verrattuna esim. Tukholman murteeseen - ei suinkaan
: fennisismit. Muutamia lainasanoja toki esiintyy puhekielessä.
MINÄ en siis kuvittele että on olemassa kaksi virallista
ruotsinkieltä, sitävastoin sain sen käsityksen että SINÄ
luulet niin.
>Saarenmaalla , Virossa, käydessäni totesin sikäläisessä museossa,
>että Saarenmaan kauppiaat (Saaremaa traders) kulkivat satoja
>vuosia käymässä kauppaa mm. Ahvenanmaalla, ja yllätys yllätys
>Turussa, (Turku on viroksi markkinapaikka,tori).
Totta, olinpa hölmö kun en ottanut mukaan "balttiteoriaa".
Olen todella kuullut puhuttavan balteista Bromarvissa
keskiajalla. Tulivat sinne kalastamaan.
Siellä on kaksi paikanimeä jotka maallikon korvissani
saattaisivat olla balttilainoja, Pitkä niemi nimeltä
Padva (oli ennen saari, Westman selitti 1930-luvulla
että sana tulee muinaisruostin Padva (väkä-d) sanasta
joka tarkoittaa purolaaksoa. Sitten on olemassa suuri
saari nimeltä Pettu. En voi uskoa että näillä
viljavilla ja kalaisilla seuduilla on turvattu pettu-
leipään.
Mitäs sanotte viron kielen tuntijat? Toisaalta myös
viron rannikolla on ollut ruotsinkielistä asustusta...
Urpo
--
In no event shall my employer, THE MUNICIPALITY OF JURVA or my relatives
be liable for any damages whatsoever resulting from any action arising in
connection with the use of this information or its publication.
Urpo Kaila
Jukka Korpela wrote:
> Muodit tulevat ja menevät.
> Ja nykyinen muotiteoria sopii _epäilyttävän_ hyvin yhteen poliittisen
> muodin (EU, EU, EU!) kanssa.
Totta! Välillä todella tuntuu että historiatiede ja kieliteoriat
ovat hyvin oporttunistisia.
> Nykyinen variantti
> (suomalais-ugrilaiset kansat omaksuivat indoeurooppalaisen kielen
> maanviljelyksen levitessä, muutamia pohjoisia ja muita kansoja lukuun
> ottamatta) kuulostaa uskottavammalta.
Mitkä kansat sitten kuuluisivat näihin suomalais-ugrilaisen kielensä
menettäneisiin?
Urpo Kaila
Jarmo Ryyti <ry...@tukki.cc.jyu.fi> wrote:
> Lyhyesti: saamelainen on vanhoja elinkeinoja harrastava
> suomalainen ja suomalainen vastaavasti maanviljelyksen
> indoeurooppalaisilta kansoilta oppinut saamelainen.
Hm, mitähän lappalaiset itse sanoisivat tuosta? Aivan
maallikkona minusta kyllä lappalaiset _näyttävät_ kovin
erillaisilta kuin supisuomalaiset. Sitävastoin en ole
varma jos suomalaiseten, ruotsalaisten, virolaisten ja
länsivenäläisten välillä on mitään merkittävää ulko-
näöllistä eroa.
> : Bromarvissakin on muuten paikka nimeltään Lappvik.
>
> Se voi viitata juuri kalastuksesta elantonsa saaneeseen
> yhdyskuntaan - paikkaan.
Vaikka elinkeinoteoriasi on tavallaan looginen, vaikka en
ehkä uskokkaan siihen, en voi kuvitella että _kalastaminen_
antaisi syytä lapp- liitteeseen. Kaikkihan kalastavar rannikolla.
>
> : Sitävastoin minun on vaikea sulattaa ajatusta Ruotsin etupiiri-
> : pyrkimyksistä jo 1100-1200-luvuilla. Ei kai valtio silloin
> : ollut vielä niin vahva...
> Sekä että. Asutuksella oli kolonialistisia piirteitä.
Kyllä kyllä, mutta ei varmaankan jo 1100-1200-luvulla.