Montako on tiu?
Mikko P Vuorinen
--
)))) (((( + Mikko Vuorinen + mvuo...@cc.helsinki.fi
)) OO `oo'((( + Dilbon@IRC&ifMUD + http://www.helsinki.fi/~mvuorine/
6 (_) ( ((( + GSM 050-5859733 +
`____c 8__/((( + + Did you see that?
Kim Green
>Niin. Onko se 12 vai 20 vai mitä?
Tiu on 20 ja krossi on tusina tusinaa eli 144.
Onko näitä muita? (No ainakin pari.)
Mr. Lauri Kero
>Tiu on 20 ja krossi on tusina tusinaa eli 144.
>Onko näitä muita? (No ainakin pari.)
Muistui mieleen eräs mukava englanninkielinen vastaava.
Cran, eli 37 ja puoli galloonaa *silliä*. Sanakirjan mukaan
vielä sellaiset 37½ galloonaa jotka ovat juuri saapuneet satamaan,
joten enpä menisi vannomaan kelpaisivatko kaksi päivää vanhat sillit.
Puzzle: figure out the Xtra character in my email address
Juhana Siren
> Niin. Onko se 12 vai 20 vai mitä?
20. Tusina on 12.
Laura Kataja
>mvuo...@cc.helsinki.fi (Mikko P Vuorinen) writes:
>> Niin. Onko se 12 vai 20 vai mitä?
>20. Tusina on 12.
Tarkalleen sanottuna se on 20 munaa (useimmin kanan).
+++ [||] Never /\ /\ +++
+++ Laura Kataja [||] trust a ( *~~~* ) +++
+++ [||] smiling \ + / +++
+++ EMAIL: kis...@iki.fi [||] cat! ( ) +++
Jukka Korpela
wrote:
>mvuo...@cc.helsinki.fi (Mikko P Vuorinen) writes:
>> Niin. Onko se 12 vai 20 vai mitä?
>
>20. Tusina on 12.
Ja tämänhän muistaa siitä, että "tiu" on peräisin ruotsin sanasta
"tjugo" (tai sen jostain edeltäjästä). "Tusina" taas ei ole mitään
tusinatavaraa vaan alkujaan ihan latinaa ("duodecim" > muinaisranskan
"dozaine" - suomeen sana on tietysti viime vaiheessa tullut ruotsin
kautta).
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/ or http://yucca.hut.fi/yucca.html
Mikko Suokas
On 5 Oct 1998, Mikko P Vuorinen wrote:
> Niin. Onko se 12 vai 20 vai mitä?
Kaksikymmentä (20).
t. Mikko
Tiu tau tulkku,
hyvin luistaa suksi.
Matti Grönroos
>
> On 5 Oct 98 05:57:54 GMT, kgr...@alpha.hut.fi (Kim Green) wrote:
>
> >Tiu on 20 ja krossi on tusina tusinaa eli 144.
> >Onko näitä muita? (No ainakin pari.)
>
> Muistui mieleen eräs mukava englanninkielinen vastaava.
>
> Cran, eli 37 ja puoli galloonaa *silliä*. Sanakirjan mukaan
> vielä sellaiset 37½ galloonaa jotka ovat juuri saapuneet satamaan,
> joten enpä menisi vannomaan kelpaisivatko kaksi päivää vanhat sillit.
>
Joo... 1 barreli = 31-42 gallonaa, riippuen sisällöstä.
Kuitenkin hedelmiä ja vihanneksia karpaloita lukuunotta-
matta mitattaessa 1 barreli = 7056 kuutiotuumaa ja
karpaloita mitattaessa 1 barreli = 5826 kuutiotuumaa, eli
86 45/64 dry quartia.
Niin ja 1 bale = 500 lbs (naulaa) puuvillaa, paitsi
Alexandrian satamassa 750 lbs.
Suomalaisia kappalemittoja on vielä tikkuri, 10 kpl.
Matti
--
----------------------------------------------------
Matti Grönroos, WKL a.p.r. -- http://www.iki.fi/mjg
Jukka Korpela
<matti.g...@iki.fi> wrote:
>Suomalaisia kappalemittoja on vielä tikkuri, 10 kpl.
Jota kai on käytetty lähinnä turkisten määrän ilmaisemiseen. On
varmaankin tullut jotain kautta latinasta ("decuria" 'kymmenen miehen
osasto').
Mutta mikä olikaan se kappalemitta, jota käytettiin nahkiaisten
mittaamiseen? Se joka oli jokin määrä noita niljakkaita*) eliöitä plus
yksi päälle siteeksi?
*) Ja mahdollisesti maukkaita. "Limaisia, mutta maukkaita"?
Kimmo
>
> Onko näitä muita? (No ainakin pari.)
On esimerkiksi nahkiaismitta kerppu joka taitaa olla
31. (kolmekymmentä nahkiaista nipussa solmittuna
yhdellä)
Kimmo
Hannu Jokinen
kuutiometriä.
--hj
Tuomas Salste
onpa meillä jotain omastakin takaa:
kilo 1024
mega 1024^2
tavu 8, 16, 32, 64, ihan miten vain riippuen merkistä, mallista ja
varmaankin myös satamasta :-)
"1x" 160 (CD-asemien nopeudet)
...
Muutaman sadan vuoden päästä varmaankin kysellään, kuka on keksinyt
käyttää noin onnettomia lukuja...
--
Tuomas Salste Tuomas...@Helsinki.Fi
Personal home page http://www.helsinki.fi/~salste/
Shareware site for Visual Basic http://www.aivosto.com/vb.html
Hannu Jokinen
> tavu 8, 16, 32, 64, ihan miten vain riippuen merkistä, mallista ja
> varmaankin myös satamasta :-)
Tavua ei tietääkseni ole määritelty mitenkään. Joskus tehtiin
prosessoria, jonka sananpituus oli 12 bittiä ja tavunpituus 6 bittiä.
Telekommunikaatiossa käytetään yksikkönä oktettia, joka on aina
kahdeksan bittiä.
--hj
Jukka Korpela
<Tuomas...@Helsinki.Fi.NoSpam.Remove.This> wrote:
>Tässä me kummastelemme menneiden aikojen omituisia mittayksiköitä, mutta
>onpa meillä jotain omastakin takaa:
>
>kilo 1024
>mega 1024^2
Itse asiassa on olemassa vakavasti otettava hanke, jonka mukaan ns.
binaariset kilot ja megat korvattaisiin asiallisemmilla. Nimiksi on
ehdotettu "kibi" ja "mebi". Hankkeessa ovat mukana muistaakseni
ainakin ISO ja IEC.
>tavu 8, 16, 32, 64, ihan miten vain riippuen merkistä, mallista ja
> varmaankin myös satamasta :-)
Tämä on ihan suomalaisten omaa sekoilua: joku neropatti keksi joskus
"suomentaa" sanan "byte" sanalla "tavu" - jostakin _täysin_
käsittämättömästä syystä. (Okei, kai se on keksitty siitä, että
"sana", engl. "word", tarkoitti jotain isompaa, esim. 16-, 32- tai
36-bittistä kokonaisuutta.) Tunnetustihan "tavuun" tässä merkityksessä
mahtuu yleensä enintään yksi merkki, ja laajoja merkkivalikoimia
käytettäessä yhden merkin esittäminen vie 1 - 6 "tavua".
Olen jossain ehdottanut sanaa "byte" käytettäväksi suomen kielessä,
lausuttuna kirjoitusasun mukaisesti - koska englannin ääntämyksen
mukainen "baitti" olisi liian lähellä sanaa "bitti". Mutta silloin,
kun "byte" tarkoittaa nimenomaan kahdeksan bitin kokonaisuutta - siis
useimmiten - suomennokseksi sopii "oktetti". Se varmaankin on
sivistyneempi kuin "baitti", koska se näyttää latinalaisperäiseltä.
Oikeasti se tietysti on lainaa englannista, jossa "octet" yhä
yleisemmin esiintyy merkityksessä "eight-bit byte", ainakin
puhuttaessa merkkidatan esityksestä. Ks.
http://www.hut.fi/u/jkorpela/chars.html#octet
>"1x" 160 (CD-asemien nopeudet)
Tämä onkin varsin kummallinen. Sinänsähän nopeuden ilmoittaminen
suhteessa johonkin perusnopeuteen ei ole vallan tyhmä ajatus, mutta
kun jää ihan lukijan arvattavaksi, mitä se oikeasti tarkoittaa. Ei
toki tavallinen tossunkuluttaja tiedä, tarkoittaako se esimerkiksi
CD-levyn pyörimisnopeutta vai datansiirron teoreettista
maksiminopeutta vai datansiirron todellista nopeutta. Tuntematta tätä
tekniikkaa mutta ATK-alan yleistä mainoskieltä jossain määrin tuntien
olen aika varma siitä, että ei ainakaan sitä todellista nopeutta.
Jukka Suomela
> >"1x" 160 (CD-asemien nopeudet)
> Tämä onkin varsin kummallinen. Sinänsähän nopeuden ilmoittaminen
> suhteessa johonkin perusnopeuteen ei ole vallan tyhmä ajatus, mutta
> kun jää ihan lukijan arvattavaksi, mitä se oikeasti tarkoittaa. Ei
> toki tavallinen tossunkuluttaja tiedä, tarkoittaako se esimerkiksi
> CD-levyn pyörimisnopeutta vai datansiirron teoreettista
> maksiminopeutta vai datansiirron todellista nopeutta. Tuntematta tätä
> tekniikkaa mutta ATK-alan yleistä mainoskieltä jossain määrin tuntien
> olen aika varma siitä, että ei ainakaan sitä todellista nopeutta.
Ja kaikkein järkyttävintä on sitten muodosta "16x" (mikä on yrittänyt
tarkoittaa suunnilleen "asema pyörittää levyä n. 16 kertaa niin
nopeasti kuin tavallinen CD-soitin") väännetty "16-nopeuksinen", joka
ainakin oman kielitajuni mukaan tarkoittaisi romppuaseman yhteydessä
jotain tyyliin "asema voi pyörittää levyä (tai siirtää dataa tms.) 16
eri nopeudella".
--
Jukka Suomela
Servin-Maijan tie 10 F 83 http://narnia.tky.hut.fi
02150 ESPOO, FINLAND (09) 468 2963
Jukka Korpela
Suomela) wrote:
>Ja kaikkein järkyttävintä on sitten muodosta "16x" (mikä on yrittänyt
>tarkoittaa suunnilleen "asema pyörittää levyä n. 16 kertaa niin
>nopeasti kuin tavallinen CD-soitin")
Tai pikemminkin: "kuin CD-tekniikan alkuaikojen 'perussoitin'".
Nykyisin sellaiset eivät varmasti ole tavallisia. Ei niitä ainakaan
kaupasta saa,
>väännetty "16-nopeuksinen", joka
>ainakin oman kielitajuni mukaan tarkoittaisi romppuaseman yhteydessä
>jotain tyyliin "asema voi pyörittää levyä (tai siirtää dataa tms.) 16
>eri nopeudella".
Kappas vain, tuota en ollut huomannutkaan. On tainnut tulla
kielikorvaan vaikkua. No, oikea ilmaisu kuten "16-kertaisen nopeuden
soitin" olisi tietysti vähän pitempi. Toisaalta kun tekniikasta on
kyse, voi ihmetellä, miksei sitten käytetä tekniikan ilmaisuja (esim.
niin-ja-niin monta kierrosta sekunnissa).
Jukka Suomela
> >Ja kaikkein järkyttävintä on sitten muodosta "16x" (mikä on yrittänyt
> >tarkoittaa suunnilleen "asema pyörittää levyä n. 16 kertaa niin
> >nopeasti kuin tavallinen CD-soitin")
> Tai pikemminkin: "kuin CD-tekniikan alkuaikojen 'perussoitin'".
> Nykyisin sellaiset eivät varmasti ole tavallisia. Ei niitä ainakaan
> kaupasta saa,
CD-soittimet kyllä pyörittävät ääni-CD-levyjä edelleen aivan samalla
nopeudella kuin ennenkin, CD-ROM-asemat noita nopeusennätyksiä
yrittävät tehdä datalevyjä lukiessaan.
(Ja follarit sitten jonnekin muualle, jos tekniikasta
keskustelette...)
Nieminen Mika
esim. "16x-nopeuksinen", jonka olen nähnyt vähintään yhdessä mainoksessa.
Tuo ilmaus on mielestäni täysin järjetön. Mitä se oikein tarkoittaa?
"Kuusitoista äksä-nopeuksinen"? "Kuusitoista kertaa-nopeuksinen"? Jotain
muuta?
Mielestäni kaikista parasta olisi, jos ilmoitettaisiin suoraan datan
siirtonopeus, esim vaikka "2.4 Megatavua/s". Joku "16-nopeuksinen" ei
oikeastaan kerro mulle paljon mitään.
--
- Warp. -
Joni Niemi
> Omaan korvaani särähtää todella pahasti tämä yleisesti käytetty ilmaus,
> esim. "16x-nopeuksinen", jonka olen nähnyt vähintään yhdessä mainoksessa.
> Tuo ilmaus on mielestäni täysin järjetön. Mitä se oikein tarkoittaa?
> "Kuusitoista äksä-nopeuksinen"? "Kuusitoista kertaa-nopeuksinen"? Jotain
> muuta?
Oikeampi ilmaus olisi 16-kertaisella nopeudella toimiva. Kyseessähän on
vertaus CD-äänilevyihin, joita pyöritetään vakionopeudella.
Joni
--
Joni Niemi |
Joni....@iki.fi | http://www.iki.fi/joni/
GSM +358 40 575 5971 |
Nieminen Mika
: Oikeampi ilmaus olisi 16-kertaisella nopeudella toimiva. Kyseessähän on
: vertaus CD-äänilevyihin, joita pyöritetään vakionopeudella.
Jos ollaan perfektionisteja, niin pitäisikö pyörimisliikkeestä
puhuttaessa puhua kulmanopeudesta tai kiertonopeudesta eikä pelkästä
nopeudesta? Eli "CD-äänilevyjä pyöritetään vakiokulmanopeudella".
Ainakin fysiikan luennolla on opetettu, ettei pyörimisliikkeessä nopeus
ole koskaan vakio, koska sen suunta muuttuu :)
--
- Warp. -
Timo Kaikumaa
: Jos ollaan perfektionisteja, niin pitäisikö pyörimisliikkeestä
: puhuttaessa puhua kulmanopeudesta tai kiertonopeudesta eikä pelkästä
: nopeudesta? Eli "CD-äänilevyjä pyöritetään vakiokulmanopeudella".
Menee jo ohi uutisryhmän aihepiirin, mutta CD-levyjä ei pyöritetä
vakiokulmanopeudella. Sen sijaan levyn nopeus lukevan laserin suhteen
pyritään pitämään vakiona.
--
- TimoK - http://www.cs.tut.fi/~timok/
Pekko Piirola
> Tiu on 20 ja krossi on tusina tusinaa eli 144.
> Onko näitä muita? (No ainakin pari.)
Eikös kiihtelys ole myös jokin mitta? Liittyikö jotenkin
turkissaaliiseen tms?
--
Voikaa hyvin!
t: Peipi Rokkola
Kim Green
>Eikös kiihtelys ole myös jokin mitta? Liittyikö jotenkin
>turkissaaliiseen tms?
Kappas joo, 40 kappaleen erä turkis- (tav. oravan)nahkoja.
Ossi Raivio
> Eikös kiihtelys ole myös jokin mitta? Liittyikö jotenkin
> turkissaaliiseen tms?
Kiihtelysvaaran kunnanvaakunan ("mustassa kentässä neljä
hopeista oravannahkaa vierettäin") perustelussa sanotaan,
että 'kiihtelys' on vanha mitta, joka tarjoitti 40 kappa-
letta oravannahkoja.
Lähde: Suomen kunnallisvaakunat. (Suomen kunnallisliitto,
Vantaa 1982.)
Ossi Raivio
teoreettisen fysiikan opiskelija, Oulun yliopisto
Hatsi
Kim Green wrote in message ...
>Onko näitä muita? (No ainakin pari.)
toltti = 12 kpl, tikkuri = 10 kpl, kärve = 15-16 kpl lohia, taakka = 50 kpl
tuohilevyjä
Lähde: Sirkka Karskela, Sukututkijan opas, Gummerus, Jyväskylä 1994
Sisältää muuten pari sivua vanhoja pituus, pinnan- painon- ja
tilavuusmittoja. Hauskoja :)