Riihimäki - Riksby?
Jarkko Setälä
juhannuspaluumatkalla, että Riihimäen nimi oikeasti olisi joskus ollut
ruotsiksi Riksby. Kuuleman mukaan asemarakennuksessa näkyisi
Riihimäelllä ohi junalla mentäessä kyltti "Riihimäki - Riksby".
Rautatieharrastajille kysymys, että onko todella niin, että siellä
semmoinen kyltti on (itse en voi tarkistaa, koska olen sokea, eikä ole
vähään aikaan asiaa pääradan suuntaa ylöspäin)?
Ja kielenvääntäjille, että jos todella on näin, onko tuolle kyltin
nimelle joku historiallinen pohja, ja jos on, niin milloin "Riksby"
katosi virallisesta käytöstä?
Onhan sitä muitakin täysin suomenkielisiä paikkoja, joilla on vanhat
edelleen ihan virallisessa käytössä olevat ruotsinkieliset nimet,
kuten Nyslott (Savonlinna), Willmansstrand (Lappeenranta) tai
Idensalmi (Iisalmi). Miten nuokin ovat jääneet käyttöön?
Jatkot asetettu.
---Jacke---
valtsu
Mainitsemasi suomenkielisten paikkakuntien ruotsinkieliset nimet
periytyvät jo ruotsinvallan ajalta. Riihimäki ei alkujaan ollut edes
kylä, vaan pelkkä paikka, jossa Helsinki-Hämeenlinna -radalta erkani
rata Pietariin. Risteysasema toi tullessaan asukkaita, teollisuutta ja
kauppaa vasta radan tulon jälkeen venäjänvallan aikana 1860-luvu lopulta
lähtien, joten ruotsinkieliselle nimelle ei ollut tarvetta muuten täysin
suomenkielisessä Hausjärven pitäjässä. Riihimäen taajamahan itsenäistyi
omaksi kunnakseen (oikeastaan kauppalaksi) vasta maailmansotien välisenä
aikana, jolloin kielitaistelut olivat niin tärkeä asia, ettei
ruotsinkielistä rinnakkaisnimeä olisi voitu ajatellakaan
suomenkielisellä paikkakunnalla.
Vastaus kysymykseesi siis on: ei Riihimäki - Riksby kylttiä ole, eikä
Riihimäestä ole koskaan käytetty nimitystä Riksby. Kansan suussa
Riihimäestä on tosin käytetty ja varmaan vielä käytetäänkin muotoa Riksu.
valtsu
phog...@abo.fi
Jarkko Setälä wrote:
>
> Onhan sitä muitakin täysin suomenkielisiä paikkoja, joilla on vanhat
> edelleen ihan virallisessa käytössä olevat ruotsinkieliset nimet,
> kuten Nyslott (Savonlinna), Willmansstrand (Lappeenranta) tai
> Idensalmi (Iisalmi). Miten nuokin ovat jääneet käyttöön?
Mikseivät olisi? Onhan myös Köbenhavn suomeksi Kööpenhamina ja
Sankt Peterburg Pietari, joten miksei Savonlinna voisi olla Nyslott?
Se on muuten Villmanstrand yksinkertaisella v:llä ja yhdellä
ässällä.
Juha Kuokkala
>
> Äänekoski = Skrikfors (tuo viimeinen on kyllä huono vitsi)
Eikö tuo olisi paremminkin Huutokosken käännös?
Olisiko Pieksämäki sitten Slåbacka?
-J
Dag Stenberg
> Velipoikani kanssa tässä käytiin mielenkiintoista keskustelua
> juhannuspaluumatkalla, että Riihimäen nimi oikeasti olisi joskus ollut
> ruotsiksi Riksby. Kuuleman mukaan asemarakennuksessa näkyisi
> Riihimäelllä ohi junalla mentäessä kyltti "Riihimäki - Riksby".
Olisiko urbaani legenda. Riihimäki on ruotsiksi kutsuttu nimellä "Ribacka".
Jyväskylä = Kornby
Äänekoski = Skrikfors (tuo viimeinen on kyllä huono vitsi)
Seinäjoki on muuten Östermyra, ihan virallisesti.
Dag Stenberg
valtsu
Kääntämättä jääneitä paikannimiä on toiseenkiin suuntaan. Olen jo
pitkään odottanut miten Espoon byrokraatit kääntävät Bembölen nimen
suomeksi.
Jani Kyllönen
> Juha Kuokkala wrote:
>
>> Dag Stenberg wrote:
>>
>>>
>>> Äänekoski = Skrikfors (tuo viimeinen on kyllä huono vitsi)
>>
>> Eikö tuo olisi paremminkin Huutokosken käännös?
>> Olisiko Pieksämäki sitten Slåbacka?
>
> pitkään odottanut miten Espoon byrokraatit kääntävät Bembölen nimen
> suomeksi.
Eikö se ole Pampyöli? Ihan oikeasti minulle on jäänyt tällainen
mielikuva jostain. En toki tunne Espoota minkään vertaan ja
muistikuvakin on erittäin hatara.
jani
valtsu
Jostain syystä suurin piirtein kaikki vanhat ruotsinkieliset nimet
Espoossa on käännetty enemmän tai vähemmin onnistuneesti suomeksi sitä
mukaa kun vanha ruotsinkielinen seutu kaupungistuu ja suomalaistuu.
Ruotsinkielisissä hölmöläistarinoissa Hölmölästä käytetään nimitystä
Bemböle.
Heikki Heinonen
<dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> höpisi että:
>In sfnet.keskustelu.kieli Jarkko Setälä <jar...@eiroskaa.setala.fi> wrote:
>> Velipoikani kanssa tässä käytiin mielenkiintoista keskustelua
>> juhannuspaluumatkalla, että Riihimäen nimi oikeasti olisi joskus ollut
>> ruotsiksi Riksby. Kuuleman mukaan asemarakennuksessa näkyisi
>> Riihimäelllä ohi junalla mentäessä kyltti "Riihimäki - Riksby".
>
>Olisiko urbaani legenda. Riihimäki on ruotsiksi kutsuttu nimellä "Ribacka".
Riksby on vanha vitsi. Ribacka taitaa myös mennä huumorin puolelle?
Asiakirjoissa sellaista ei tietääkseni esiinny.
Tapio Viljava
"Dag Stenberg" <dag.st...@nospam.helsinki.fi.invalid> wrote in message
news:d9urqj$r04$5...@oravannahka.helsinki.fi...
> Seinäjoki on muuten Östermyra, ihan virallisesti.
Mikäs sitten on se Seinäjokis, jota yleensä käytetään ruotsin kielessä?
Olisiko kuitenkin niin, että Östermyra tarkoittaa pitäjää tms.
Tapsa
phog...@abo.fi
Seinäjoki (ei "Seinäjokis") oli kyllä viimeksi tarkistaessani
Seinäjoki ruotsiksikin. Östermyra kuuluu museon puolelle.
valtsu
kartanon ja ruukin nimi. Rautatiekin rakennettiin Östermyrasta
Nikolaistadiin, toisin sanoen Seinäjoelta Vaasaan.
Seinäjoella on jokikin, jonka nimi yllättäen on Seinäjoki. Wegeliuksen
suku on kuulemma saanut sen ruotsinkielisestä muodosta Väggälvistä nimensä.
nallekarhu
Vammala = Invaliditet ??
Alahärmä = Frigiditet ??
Jani Kyllönen
Varkaus - Stöld
Mieronvaara - Främlingsfara
Onhan näitä.
jani
O-V R:nen
nallekarhu
No joo, leikki sikseen. Vammalalla ei ole ruotsinkielistä nimeä.
Kaupunki taisi rakentua Tyrvään eli entisen Ala-Sastamalan paikalle.
Sastamala oli kai entinen kirkkopitäjä, joka muuttui Karkun pitäjäksi
(Ylä-Sastamala), joka 1973 liitettiin Vammalaan. Se kuten Sastamalan
kaupunginosakin kuuluvat Vammalan kaupunkiin.
Sen sijaan Merikarvian kunnan ruotsinkielinen nimi on Sastmola, liekö
sastamalalaisilla ollut jotain tekemistä Merikarvian syntymiseen?
Kimmo
Kotka - Örn
Enontekiö - Morbrorsmakeri
Harjavalta - Borstmakten
Kimmo
Aavasaksa - Strandlöstyskland
Jukka K. Korpela
> Kuuleman mukaan asemarakennuksessa näkyisi
> Riihimäelllä ohi junalla mentäessä kyltti "Riihimäki - Riksby".
Ei näy. Mutta olisi kiva tietää, mistä väite on peräisin. Se kuulostaa
sepitelmältä, jossa on lähdetty siitä, että Riihimäki-nimi johtuisi
ruotsin kielestä. Ehkäpä on tuntunut oudolta, että kaupunki olisi
saanut nimensä sellaisesta asiasta, että jollakin mäellä oli riihi.
Olihan riihi aikoinaan maatilan tavanomainen rakennus. Niin kuitenkin
on ilmeisesti käynyt. Alkujaan "Riihimäki" oli talonnimi, sitten
kylännimi, ja Riihimäkihän on rautatien luoma kaupunki. Kaupunki syntyi
kohtaan, johon oli rakennettu rautatieristeys.
--
Yucca
Heikki Heinonen
höpisi että:
Riihimäki ei koskaan ole ollut talonnimi Hausjärvellä, josta R:ki siis myöhemmin
erotettiin. Sen sijaan tarina mäellä olevasta riihestä saattaa olla tosi.
Riksby on vanha vitsi jota kerrotaan humalassa. Ruotsinkieliset aktivistit ovat
useasti vaatineet että kaikilla paikkakunnilla pitäisi olla myös ruotsinkielinen
nimi. Päärataa pohjoiseen kuljettassa Riihimäki on ensimmäinen yksikielinen
asema.
Toinen epävirallinen nimi on Rixu, sitä näkee esimerkiksi kauppojen
pakkauslaatikoihin käsin kirjoitettuna. Kävin viikko sitten Riihimäen
Tarjoustalossa ja siellä pahvilaatikoiden kyljissä komeili tuo Rixu.
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
>>> Vammala = Invaliditet ??
>>> Alahärmä = Frigiditet ??
>>>
>>
>> Kotka - Örn
>> Enontekiö - Morbrorsmakeri
>> Harjavalta - Borstmakten
>>
> Aavasaksa - Strandlöstyskland
Horsäng - Huorasänky
Horsbacka - Huoramäki
Pusula - Kyssby
Hanko - Tjur
--
Kaj
Hannu Toyryla
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti viestissä
news:Xns9688839014D8...@193.229.0.31...
>Ehkäpä on tuntunut oudolta, että kaupunki olisi
> saanut nimensä sellaisesta asiasta, että jollakin mäellä oli riihi.
> Olihan riihi aikoinaan maatilan tavanomainen rakennus. Niin kuitenkin
> on ilmeisesti käynyt.
Onhan siellä, aseman lähistöllä, muistokivikin sillä paikalla missä em.
riihen väitetään olleen. Ei olisi outoa että mäki olisi nimetty riihen
mukaan. Seuraavaksi tarvittiin nimi asemalle joka tuli mäen alle. Taajama
tuli sitten myöhemmin.
T. Lajunen
> Riksby on vanha vitsi jota kerrotaan humalassa. Ruotsinkieliset aktivistit ovat
> useasti vaatineet että kaikilla paikkakunnilla pitäisi olla myös ruotsinkielinen
> nimi. Päärataa pohjoiseen kuljettassa Riihimäki on ensimmäinen yksikielinen
> asema.
Korso, Savio...
-tl
Tommi P Uschanov
>> Päärataa pohjoiseen kuljettassa Riihimäki on ensimmäinen yksikielinen
>> asema.
>
> Korso, Savio...
... Kyrölä, Saunakallio, Purola, Nuppulinna, Jokela.
Sivumennen sanoen siinä Riihimäen asemassa ei taida itse asiassa
lukea radan puolella edes "Riihimäki" kuin katolla valomainoksessa:
http://www.vr.fi/heo/riihimaki/riihimaki.htm
Menin juuri tänään ohi, mutta niin kaukaa etten nähnyt kunnolla.
--
"I have tried too, in my time, to be a philosopher; but, I don't
know how, cheerfulness was always breaking in." --Oliver Edwards
T P Uschanov tusc...@cc.helsinki.fi +358 (0)40 584 2720
Visit my home page! http://www.helsinki.fi/~tuschano/
Heikki Heinonen
että:
Mika Pirhonen
>
> Mikseivät olisi? Onhan myös Köbenhavn suomeksi Kööpenhamina ja
> Sankt Peterburg Pietari, joten miksei Savonlinna voisi olla Nyslott?
Tuoko on Leningradin (tämän viikkoinen) venäjänkielinen nimi? Googlen
tarjoama "Tarkoititko: Sankt Petersburg" lienee sama englanniksi?
> Se on muuten Villmanstrand yksinkertaisella v:llä ja yhdellä
> ässällä.
Ei sisäministeriön mielestä. ;)
<http://216.239.59.104/search?q=cache:grbWJnY6XTIJ:www.intermin.fi/intermin/hankkeet/aky/home.nsf/files/ako_rahapaatos_ruotsi_vn_240205/%24file/ako_rahapaatos_ruotsi_vn_240205.pdf+willmansstrand&hl=fi>
Olisko muuten W:llä alkava vanhakantainen muoto?
http://www.tv-maksu.fi/sve_navi6_41.html
http://www.splsatakunta.fi/FUTET.htm
Google muuten kovasti tyrkyttää "Tarkoititko: vilmanstrand", vaikka
niitä toki on vähemmän.
Mika.
valtsu
> phog...@abo.fi wrote:
>>
>> Mikseivät olisi? Onhan myös Köbenhavn suomeksi Kööpenhamina ja
>> Sankt Peterburg Pietari, joten miksei Savonlinna voisi olla Nyslott?
>
> Tuoko on Leningradin (tämän viikkoinen) venäjänkielinen nimi? Googlen
> tarjoama "Tarkoititko: Sankt Petersburg" lienee sama englanniksi?
Pietari venäjäksi on Sankt-Peterburg väliviivalla yhteenkirjoitettuna.
Saksankielisessä muodossa on "ylimääräinen" s-kirjain (Sankt Petersburg)
samoin kuin englannin St. Petersburg ja monessa muussakin kielessä.
Puhekielessä venäläiset käyttävät muotoa Piter, josta suomenkielen
Pietari lienee saanut alkunsa.
>
>> Se on muuten Villmanstrand yksinkertaisella v:llä ja yhdellä
>> ässällä.
>
>
> Ei sisäministeriön mielestä. ;)
> <http://216.239.59.104/search?q=cache:grbWJnY6XTIJ:www.intermin.fi/intermin/hankkeet/aky/home.nsf/files/ako_rahapaatos_ruotsi_vn_240205/%24file/ako_rahapaatos_ruotsi_vn_240205.pdf+willmansstrand&hl=fi>
>
>
> Olisko muuten W:llä alkava vanhakantainen muoto?
> http://www.tv-maksu.fi/sve_navi6_41.html
> http://www.splsatakunta.fi/FUTET.htm
>
> Google muuten kovasti tyrkyttää "Tarkoititko: vilmanstrand", vaikka
> niitä toki on vähemmän.
>
Vanhaa on tuo tuplaveen käytö ruotsinkielisissä nimissä. Ällien määrä
lienee taas lapsusta tai tietämättömyyttä.
Jukka K. Korpela
>> Se on muuten Villmanstrand yksinkertaisella v:llä ja yhdellä
>> ässällä.
>
> Ei sisäministeriön mielestä. ;)
Tämä voi tulla järkytyksenä, mutta ministeriöiden ja muiden virastojen
ja laitosten dokumenteissa on huomattava määrä kielivirheitä.
Sisäasiainministeriössä ei ilmeisesti tiedetä, mitä opetusministeriön
alainen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (jonka tehtävänä on mm.
kielenhuolto) tekee. Ks. esim. "Kommuner med officiella namn på båda
språken", http://www.kotus.fi/svenska/sprakbruk/jakosvfi.shtml
> Olisko muuten W:llä alkava vanhakantainen muoto?
Sekä suomessa että ruotsissa on vanhastaan käytetty w:tä v-kirjaimen
muunnelmana (allografina). Tämä on jäännettä fraktuurakirjoituksesta,
jossa v-kirjain oli antiikvan w:n näköinen. Kansainvälistymisen myötä
on yhä laajemmin käsitetty w erilliseksi kirjaimeksi, ja samalla on
luovuttu w:n käytöstä v:n tilalla, paitsi joissakin vanhoissa nimissä
ja naurettavimmassa erikoisuudentavoittelussa (esim. Varkauden
kaupungin taannoisissa suunnitelmissa siirtyä asuun "Warkaus").
Kuluvan vuoden keväällä tehtiin Ruotsissa päätös ryhtyä käsittelemään
w:tä täysin erillisenä kirjaimena myös aakkostuksessa, siis niin, että
esim. w-alkuiset sanat tulevat kaikkien v-alkuisten sanojen jälkeen.
Mitä todennäköisimmin Suomi seuraa perässä.
> Google muuten kovasti tyrkyttää "Tarkoititko: vilmanstrand", vaikka
> niitä toki on vähemmän.
Erikoista. Googlen toiminta on muutenkin usein outoa. Toisaalta nuo
Tarkoititko-vihjeet osuvat tavallisesti oikeaan. Ehkäpä niitä tulee
myös silloin, kun Googlen mielestä jokin sana voisi olla etsityn sanan
vähän harvinaisempi kirjoitusvariantti. Hakutoimintojen kannaltahan ei
olennaisinta ole, mikä on sanan _oikea_ asu (jonkin normin mukaan) vaan
mitä asuja _todellisuudessa_ käytetään.
Haulla
villmanstrand vilmanstrand
muuten löytyy mm. Lappeenrannan kaupungin pääsivu, vaikka koko sivulla
ei esiinny kumpaakaan sanaa, ei näkyvässä asussa eikä minkäänlaisena
piilotekstinä. (Sinänsä outoa, sillä luulisi, että virallisesti
kaksikielisen maan kunta mainitsisi pääsivullaan nimensä molemmilla
kielillä, vaikka kunta itse on yksikielinen.) Selitys löytyy Googlen
välimuistisivulta:
"Nämä termit näkyvät vain tälle sivulle osoittavissa linkeissä:
villmanstrand vilmanstrand"
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin
kysymyksiin: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Kare Pietilä
> Sekä suomessa että ruotsissa on vanhastaan käytetty w:tä v-kirjaimen
> muunnelmana (allografina). Tämä on jäännettä fraktuurakirjoituksesta,
> jossa v-kirjain oli antiikvan w:n näköinen.
On myös väitetty, että erisnimien kirjoittaminen W:llä olisi
syntynyt varhaisten saksalaisten painokoneiden myötä kun kal-
liiden valmiskirjasimien joukossa oli liian vähän isoja V-
kirjaimia samalla kun isot W-kirjaimet olivat jokseenkin tar-
peettomia. Isosta W-kirjaimesta ei myöskään pienen vastineensa
tapaan voinut viilata pientä kirjainta, joten ne oli käytet-
tävä sellaisenaan.
--
Byrgcn hgryvnf!
H Markus Lang, musiikkitiede
Jukka K. Korpela wrote:
> luovuttu w:n käytöstä v:n tilalla, paitsi joissakin vanhoissa nimissä
> ja naurettavimmassa erikoisuudentavoittelussa (esim. Varkauden
> kaupungin taannoisissa suunnitelmissa siirtyä asuun "Warkaus").
Keski-Suomesta löytyvät Wiitaseutu ja Wiitaunioni - jostain syystä
kuitenkin vielä Viitasaari.
Näen jo sieluni silmillä oksennuspussin raosta uuden mainoskyltin:
Nuori, muori, waari,
nyt on Wiitasaari!
Kaarra keskustaan!
> Kuluvan vuoden keväällä tehtiin Ruotsissa päätös ryhtyä käsittelemään
> w:tä täysin erillisenä kirjaimena myös aakkostuksessa, siis niin, että
> esim. w-alkuiset sanat tulevat kaikkien v-alkuisten sanojen jälkeen.
> Mitä todennäköisimmin Suomi seuraa perässä.
Ainakin suomenruotsissa?
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi "Martta-Liisa - unelmien tyttömies"
http://www.helsinki.fi/~mlang/ (Tosi-TV-formaatti, pat. haett.)
T. Lajunen
>>> Riksby on vanha vitsi jota kerrotaan humalassa. Ruotsinkieliset aktivistit ovat
>>> useasti vaatineet että kaikilla paikkakunnilla pitäisi olla myös ruotsinkielinen
>>> nimi. Päärataa pohjoiseen kuljettassa Riihimäki on ensimmäinen yksikielinen
>>> asema.
>>
>>Korso, Savio...
>>
> No tarkoitin että kaupunki mutta lipsahti.
Ok. Eli pitäisi olla "ensimmäinen kaupunki, jolla ei ole erikseen
ruotsinkielistä nimeä". Yksikielisiä kaupunkeja taitaa olla kaikki
Vantaan jälkeen, vaikka ruotsinkielinen nimikin löytyisi. Viilaamiseksi
meni :)
-tl
O-V R:nen
> Kuluvan vuoden keväällä tehtiin Ruotsissa päätös ryhtyä käsittelemään
> w:tä täysin erillisenä kirjaimena myös aakkostuksessa, siis niin, että
> esim. w-alkuiset sanat tulevat kaikkien v-alkuisten sanojen jälkeen.
> Mitä todennäköisimmin Suomi seuraa perässä.
Päätös koski tarkkaan ottaen SAOL:n seuraavan painoksen aakkostusta,
mutta samassa yhteydessä oli selvitetty erinäisten tahojen halukkuutta
siirtyä uuteen aakkostukseen ja vastaukset olivat olleet myönteisiä.
Suomessahan/-kin käytäntö on ollut horjuva jo vuosikaudet, esim Hgin
puhelinluettelo(i)ssahan se on vaihdellut edestakaisin. Uusimmassa
(lähinnä käsillä olleessa eli Eniron yritysosassa 2005) W näkyy taas
olevan erikseen. (Samoin oli muuten myös Kotuksen henkilöstölistassa
kun sellainen vielä oli intterwebissä nähtävillä. Ja perussanakirjan
kansikuvan aakkosissahan on tosiaan kaksoisvee muttei äshshää. Salaliitto!)
Lasse Pere
>
> Riksby on vanha vitsi jota kerrotaan humalassa.
Mikä sen tekee hauskaksi?
Heikki Heinonen
>Heikki Heinonen wrote:
>>
>> Riksby on vanha vitsi jota kerrotaan humalassa.
>
>Mikä sen tekee hauskaksi?
Humalassa monet asiat, jotka selvin päin eivät herätä paljon huomiota, ovat
hauskoja.
Riihimäen aseman baarissa vieraspaikkakuntalainen kysyy että mikä on
paikkakunnan ruotsinkielinen nimi. Sille juopot vastaa kuorossa että "Riksby!"
Hah hah. En väittänyt että se olisi mikään hyvä vitsi.
Lasse Pere
Pitääpä lukea nämä viestit uudestaan kännissä. :)
Osmo R
>
> Puhekielessä venäläiset käyttävät muotoa Piter, josta suomenkielen
> Pietari lienee saanut alkunsa.
Eiköhän suomalainen nimi ole ihan lähtenyt Pietarista. (siis siitä, joka
ristiinnaulittiin pää alaspäin)
Osmo
Jukka Kohonen
Asemakuja - Vapensmaker
--
Jukka....@iki.fi
* "... the fact that what you seem to be saying is stupid is no
evidence that it's not what you meant" -- D. Ullrich in comp.theory