Radio-ohjattava neliroottorinen pienoishelikopteri

[MR2]

Mikähän olisi paras lyhyt suomenkielinen nimitys radio-ohjattavalle
neliroottoriselle pienoishelikopterille? Englannissa käytetty sana
"drone" tarkoittaa mm. lennokkia tai miehittämätöntä ilma-alusta.
Jossain Ylen ohjelmassa toimittaja puhui "troonista", jossain puhutaan
Quadkopterista, Ylen uutisissa kerrottiin, että helikopteri putosi
alppihiihtäjän viereen kesken kilpailun, HS uutisoi
http://www.hs.fi/urheilu/a1450846647605 "Kilpailua kuvannut
kamerakopteri putosi melkein Marcel Hirscherin niskaan".

MR

[Jukka K. Korpela]

29.12.2015, 17:55, Jukka Lahtinen kirjoitti:

> MR2 <mrii...@ei.roska.postia.elisanet...fiu> writes:
>
>> Mikähän olisi paras lyhyt suomenkielinen nimitys radio-ohjattavalle
>> neliroottoriselle pienoishelikopterille? Englannissa käytetty sana "drone"
>> tarkoittaa mm. lennokkia tai miehittämätöntä ilma-alusta. Jossain Ylen
>> ohjelmassa toimittaja puhui "troonista", jossain puhutaan Quadkopterista,
>

> Tuosta quadcopteristahan voisi vääntää suomeksi sanan nelikopteri.

Ja niin on väännettykin: laitteita myydään suomeksi tuolla nimellä.
Tosin ”kvadrokopteri” näyttää olevan yleisempi nimitys, mutta eipä se
kovin hyvin suomeen istu. (Suorempaa lainaa ”kvadkopteri”, joka istuisi
vielä huonommin, ei taideta käyttää.)

Klassikot voivat murista kammioistaan barbaarisesta sananmuodostuksesta:
”helikopteri” on oikein muodostettu kreikan sanoista ”héliks” (vartalo
”héliko-”) ’kierre’ ja ”pterón” ’höyhen; monikossa myös: siipi t.
siivekäs olento’ eli tarkoittaa kierteissiipistä. Jos siitä lohkaistaan
loppuosa ”kopteri” omaksi sanakseen, leikataan brutaalisti keskeltä
sanan alkuosaa. Vielä Kielitoimiston sanakirja sentään leimaa sanan
”kopteri” arkiseksi, mutta kuinka kauan? Sanan hyväksyntää hidastanee
lähinnä sanakirjan päivitysten teon käsittämätön jäykkyys: esimerkiksi
nyt tehtävät päätökset eivät enää ehdi vaikuttaa seuraavaan versioon,
joka tehdään joskus ensi keväänä. Ja kyse on täysin digitaalisesta
julkaisusta.

(Edellä oleva kappale on kirjoitettu hiukan kieli poskella ~ poskessa,
mutta kaikki siinä pitää paikkansa.)

--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/

[Teemu Likonen]

MR2 kirjoitti 29.12.2015 kello 16.22:

> Mikähän olisi paras lyhyt suomenkielinen nimitys radio-ohjattavalle
> neliroottoriselle pienoishelikopterille? Englannissa käytetty sana
> "drone" tarkoittaa mm. lennokkia tai miehittämätöntä ilma-alusta.
> Jossain Ylen ohjelmassa toimittaja puhui "troonista",

Tässä Ylen ohjelmassa se on ”drooni”:

Tulevaisuuden tekniikkaa
Jakso 2: Droonit

2/7: Droonit. Drooni on miehittämätön ilma-alus, jota voidaan
käyttää monenlaisiin tarkoituksiin, muun muassa sodankäynnissä.
Miten droonit kehittyvät tulevaisuudessa, ja mihin kaikkeen niitä
vielä käytetään?

http://areena.yle.fi/1-2649357

--
/// Teemu Likonen - .-.. <https://github.com/tlikonen> //
// PGP: 4E10 55DC 84E9 DFF6 13D7 8557 719D 69D3 2453 9450 ///

[Jukka K. Korpela]

21.1.2016, 18:21, Teemu Likonen kirjoitti:

> MR2 kirjoitti 29.12.2015 kello 16.22:
>
>> Mikähän olisi paras lyhyt suomenkielinen nimitys radio-ohjattavalle
>> neliroottoriselle pienoishelikopterille? Englannissa käytetty sana
>> "drone" tarkoittaa mm. lennokkia tai miehittämätöntä ilma-alusta.
>> Jossain Ylen ohjelmassa toimittaja puhui "troonista",
>
> Tässä Ylen ohjelmassa se on ”drooni”:
>
> Tulevaisuuden tekniikkaa
> Jakso 2: Droonit
>

> 2/7: Droonit. Drooni on miehittämätön ilma-alus – –

Kuten jaksokuvauksen alusta ilmenee, ”drooni” on kuitenkin
merkitykseltään paljon laaja-alaisempi sana kuin se käsite, jolle
kysyttiin nimitystä. ”Drooni” tarkoittaa sellaista ilma-alusta, joka on
joko etäältä (esimerkiksi radioaalloilla) ohjattava tai automaattisesti
toimiva eli ”lentävä robotti”. Sana ei mitenkään ota kantaa ilma-aluksen
muotoon saati roottorien määrään.

Jos etsitään yleisnimitystä ohjattavalle tai itseohjautuvalle
ilma-alukselle (tai sanotaan nyt yleisesti lentohärvelille – ”ilma-alus”
saattaa olla jossain määritelty melko rajatuksi termiksi), niin
”lennokki” ei oikein käy. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”lennokki” on
”miehittämätön pienoislentokone vars. harrastus- t. leikkivälineenä”,
joten konnotaatiot olisivat vääriä varsinkin silloin, kun puhutaan
siitä, mitä kaikkea drooneilla voi tehdä tai tullaan tekemään.

Yllätyin huomatessani, että sanan ”drone” käyttö ilma-alusta
tarkoittamassa on peräisin jo vuodelta 1946. Ja jo silloin osattiin
”visioida”:
”Drones, as the radio-controlled craft are called, have many
potentialities, civilian and military. Some day huge mother ships may
guide fleets of long-distance, cargo-carrying airplanes across
continents and oceans. Long-range drones armed with atomic bombs could
be flown by accompanying mother ships to their targets and in for
perfect hits. ["Popular Science," November, 1946]”
http://www.etymonline.com/index.php?allowed_in_frame=0&search=drone

Alkujaan ”drone” tarkoittaa kuhnuria, ja laajentunut merkitys perustuu
ajatukseen samantapaisesta surisevasta äänestä. Ei taitaisi oikein
onnistua se, että drooneja sanottaisiin kuhnureiksi. Metaforahan on
melkoisen epäonnistunut: kuhnurin ainoa tehtävä on lentää parittelulento
ja yrittää onnistua parittelemaan, joten kuhnurit eivät todellakaan ole
sellaisia hyödyllisiä (tai hauskoja) lentohärveleitä, joista nyt
puhutaan. Droonithan vastaavat paljon suuremmassa määrin mehiläispesän
työläisiä.

--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/

[Aliisa Susitaival]

Thu, 21 Jan 2016 19:45:55 +0200, Jukka K. Korpela kirjoitti:

> Jos etsitään yleisnimitystä ohjattavalle tai itseohjautuvalle
> ilma-alukselle (tai sanotaan nyt yleisesti lentohärvelille – ”ilma-alus”
> saattaa olla jossain määritelty melko rajatuksi termiksi), niin
> ”lennokki” ei oikein käy. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”lennokki”
> on ”miehittämätön pienoislentokone vars. harrastus- t. leikkivälineenä”,
> joten konnotaatiot olisivat vääriä varsinkin silloin, kun puhutaan
> siitä, mitä kaikkea drooneilla voi tehdä tai tullaan tekemään.

Mielestäni lennokki on sangen hyvä käännös esimerkiksi Yhdysvaltojen
käyttämille "drooneille". Näiden taistelulennokkien rakenne ja tekniikka
kun on, vaikkakin kehittyneempää ja monimutkaisempaa, kuitenkin jossain
määrin verrattavissa harrastelennokkeihin.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan lennokki tarkoittaa *varsinkin*
harrastus- ja leikkivälinettä, mutta ei sulje pois muita
käyttötarkoituksia. Ainakin Helsingin Sanomat ja Yleisradio ovat
käyttäneet sanaa lennokki kuvamaan juuri näitä lentäviä
taisteluhärveleitä. Konnotaatiot eivät ole kiveen hakattuja, ja kun media
laajentaa jonkin sanan tunnettua merkitystä, se alkuihmetyksen jälkeen
muuttuu luontevaksi osaksi kieltä haihduttaen väärät konnotaatiot.
Asiayhteydestä voi kyllä päätellä, mistä lennokista pudotellaan pommeja
ja mistä ei.

Quadcoptereista käytän sanaa nelikopteri, vaikka joutuisinkin katkomaan
sanoja vääristä kohdista; paitsi että se on kuvaava käännös, se on myös
riittävän suora, että sen ymmärtää myös ihminen, joka tietää mikä
nelikopteri on, mutta ei ole kuullut ko. käännöstä aiemmin. Lisäksi se
muistuttaa hauskasti esikuvaansa helikopteria, eikä kuulosta tökeröltä
käännökseltä.

-A.S.

[Jukka K. Korpela]

9.2.2016, 14:25, Aliisa Susitaival kirjoitti:

> Mielestäni lennokki on sangen hyvä käännös esimerkiksi Yhdysvaltojen
> käyttämille "drooneille". Näiden taistelulennokkien rakenne ja tekniikka
> kun on, vaikkakin kehittyneempää ja monimutkaisempaa, kuitenkin jossain
> määrin verrattavissa harrastelennokkeihin.

”Lennokki” on muun ohessa kovin kevyt nimitys laitteelle, jonka
tarkoitus on surmata ihmisiä (tai muuten toimia sodankäynnin välineenä).

> Kielitoimiston sanakirjan mukaan lennokki tarkoittaa *varsinkin*
> harrastus- ja leikkivälinettä, mutta ei sulje pois muita
> käyttötarkoituksia. Ainakin Helsingin Sanomat ja Yleisradio ovat
> käyttäneet sanaa lennokki kuvamaan juuri näitä lentäviä
> taisteluhärveleitä.

Vanha kunnon Nykysuomen sanakirja sanoo lennokki-sanasta jokseenkin
yksiselitteisesti: ”pieni lentokonemainen askartelu- ja leikkiväline;
vrt. liidokki”. Väitän, että suunnilleen tämä on edelleen sanan merkitys
hyvin monille, ja siksi uudenlainen käyttö hämmentää.

> Konnotaatiot eivät ole kiveen hakattuja, ja kun media
> laajentaa jonkin sanan tunnettua merkitystä, se alkuihmetyksen jälkeen
> muuttuu luontevaksi osaksi kieltä haihduttaen väärät konnotaatiot.

Kieli muuttuu paljon hitaammin kuin voisi luulla. Suomen kielen puhujia
on miljoonia, eivätkä käsityksemme sanoista muutu samaan tahtiin.
Jokainen radikaali merkityksenmuutos aiheuttaa epävakaan tilan, jossa
osa ihmisistä ymmärtää sanan vanhassa merkityksessä, osa uudessa, osa
jossain muussa ja osa on ihan ihmeissään.

--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/