'Ciceron' ääntäminen?
Tapsa
Jukka K. Korpela
> Miten historian koulukirjoissa esiintyvä Cicero pitää ääntää?
"Kikeroo", paino ensimmäisellä tavulla. Lisätietoja:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latinaohje.html
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin
kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Teemu Kerppu
news:Xns9366C595FD32...@193.229.0.31...
> "Tapsa" <tap...@sunpoint.net> wrote:
>
> > Miten historian koulukirjoissa esiintyvä Cicero pitää ääntää?
>
> "Kikeroo", paino ensimmäisellä tavulla. Lisätietoja:
> http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latinaohje.html
Saksassahan se tietysti äännetään "tsitseroo".
Tapsa
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:Xns9366C595FD32...@193.229.0.31...
Kiitos ja vielä lisäkysymys: Minulle on jostakin jäänyt sellainen
käsitys, että k:n äännearvo (jossakin) latinassa olisi joskus ollut
c ja joskus ts (vrt. Caesar > tsaari). Olenko ymmärtänyt aivan
väärin? Omat latinanopintoni rajoittuvat tutkinnon takia pakolli-
seen yliopistokurssiin ja kuvittelenkin, että nuo käsitykseni oli-
sivat sieltä peräisin. Taisin olla huono opiskelija.
Tapsa
Kimmo
Ja jenkeissä äännetään Bach samalla tavalla kuin Buck.
Eipä se tee niitäkään osaavammiksi.
Teemu Kerppu
news:3EA6F0E4...@luukku.com...
Olisi hauska tietää minkälaisista äänitalteista tämä Ciceron ääntäminen
on päätelty?
Jarkko Hietaniemi
> on päätelty?
Etkö tiennyt että Heron, yksi Aleksandrian kuulun kirjaston
tiedemiehistä, kehitti menetelmän jolla äänitettiin temppeleiden
pyhien menojen musiikkia ja näytelmiä pronssirullille, ja siinä
sivussa kaikkia Aleksandriassa puhuttuja kieliä? Tietysti pääasiassa
kreikkaa ja myöhäisegyptiä (tai varhaiskoptia), mutta myös latinasta
saatiin hyviä näytteitä.
Vakavammin puhuen, antiikin aikaan kirjoitettiin kielioppikirjoja,
sanakirjoja ja ääntämisohjeita, ja runoudesta voidaan loppusointujen
ja vastaavien avulla päätellä ääntämyksiä jo tunnettujen ääntämysten
perusteella. Myös kielitieteestä löytyy apua: ääntämys muuttuu ajan
mittaan tiettyjen sääntöjen mukaan, ja latinan perilliskielistä
takaperin päättelemällä pääsee jo aika pitkälle.
--
Jarkko Hietaniemi <j...@iki.fi> http://www.iki.fi/jhi/ "There is this special
biologist word we use for 'stable'. It is 'dead'." -- Jack Cohen
Teemu Kerppu
> > Olisi hauska tietää minkälaisista äänitalteista tämä Ciceron
ääntäminen
> > on päätelty?
>
> Etkö tiennyt että Heron, yksi Aleksandrian kuulun kirjaston
> tiedemiehistä, kehitti menetelmän jolla äänitettiin temppeleiden
> pyhien menojen musiikkia ja näytelmiä pronssirullille, ja siinä
> sivussa kaikkia Aleksandriassa puhuttuja kieliä?
Mutta ne oli varmaankin monona, stereota kai ei silloin vielä ollut
keksitty? :-)
> Vakavammin puhuen, antiikin aikaan kirjoitettiin kielioppikirjoja,
> sanakirjoja ja ääntämisohjeita, ja runoudesta voidaan loppusointujen
> ja vastaavien avulla päätellä ääntämyksiä jo tunnettujen ääntämysten
> perusteella. Myös kielitieteestä löytyy apua: ääntämys muuttuu ajan
> mittaan tiettyjen sääntöjen mukaan, ja latinan perilliskielistä
> takaperin päättelemällä pääsee jo aika pitkälle.
Mistäköhän sitten johtuu, että (oppineenkin tuntuiset) saksalaiset
ääntävät latinaa täysin saksalaisittain - onko se tietämättömyyttä vai
opetetaanko latinan ääntämistä kuitenkin eri maissa eri tavoin?
Jarkko Hietaniemi
>> tiedemiehistä, kehitti menetelmän jolla äänitettiin temppeleiden
>> pyhien menojen musiikkia ja näytelmiä pronssirullille, ja siinä
>> sivussa kaikkia Aleksandriassa puhuttuja kieliä?
>
> Mutta ne oli varmaankin monona, stereota kai ei silloin vielä ollut
> keksitty? :-)
Pahus kun unohdin mainita. Toden totta, stereo kehitettiin vasta
varhaiskeskiajalla dominikaaniluostareissa, arabien kautta opittujen
intialaisten akustisten tutkimusten perusteella. "Om mani padme hum"
on itseasiassa stereoäänen varhainen testilause.
> Mistäköhän sitten johtuu, että (oppineenkin tuntuiset) saksalaiset
> ääntävät latinaa täysin saksalaisittain - onko se tietämättömyyttä vai
> opetetaanko latinan ääntämistä kuitenkin eri maissa eri tavoin?
Käsittääkseni juuri näin, eri koulukuntia löytyy, ja ihmisten on myös
yksinkertaisesti vaikea opetella lausumaan jotain oikeasti eri lailla
(kuin oma kielensä).
Panu Höglund
> "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
> viestissä:Xns9366C595FD32...@193.229.0.31...
> > "Tapsa" <tap...@sunpoint.net> wrote:
> >
> > > Miten historian koulukirjoissa esiintyvä Cicero pitää ääntää?
> >
> > "Kikeroo", paino ensimmäisellä tavulla. Lisätietoja:
> > http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/latinaohje.html
> >
> > --
> > Yucca
> > Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin
> > kysymyksiin:
> > http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
>
> Kiitos ja vielä lisäkysymys: Minulle on jostakin jäänyt sellainen
> käsitys, että k:n äännearvo (jossakin) latinassa olisi joskus ollut
> c ja joskus ts (vrt. Caesar > tsaari).
Klassisessa aina K. Keskiajan latinassa tuli tämä ts. Meillä Åbo
Akademissa suositaan puhdasta klassista ääntämystä, siis Radiofooniai
finnikai generaalis nunti-i latiini. Helsingin yliopistossa ääntämys
on puoliklassinen, eli siellä ae ja oe ovat ee, eivät ai ja oi, siis
Radiofooniee finnikee generaalis nunti-i latiini. Katolisen kirkin
piirissä tiettävästi käytetään nykyään lähinnä italialaista
ääntämystä, eli Radiofooniee finnitshee dzheneraalis nuntsi-i latiini.
Panu Höglund
>
> Vakavammin puhuen, antiikin aikaan kirjoitettiin kielioppikirjoja,
> sanakirjoja ja ääntämisohjeita, ja runoudesta voidaan loppusointujen
> ja vastaavien avulla päätellä ääntämyksiä jo tunnettujen ääntämysten
> perusteella. Myös kielitieteestä löytyy apua: ääntämys muuttuu ajan
> mittaan tiettyjen sääntöjen mukaan, ja latinan perilliskielistä
> takaperin päättelemällä pääsee jo aika pitkälle.
Puhumattakaan latinalaisista lainoista muissa kielissä, esim. Kaiser,
jossa on kova koo ja ai-diftongi.
Tommi Nieminen
> Meillä Åbo
> Akademissa suositaan puhdasta klassista ääntämystä, siis Radiofooniai
> finnikai generaalis nunti-i latiini.
Ihan mielenkiinnosta -- muistaisin joskus jostakin lukeeneni "ae":n
ääntyneen jo klassisella ajalla [e:]. ÅA:n tietoko siis on, että [ai]?
Ja samaan syssyyn toinenkin: jonkun kreikka-oppineen (olisikohan ollut
W. S. Allen) muistelisin väittäneen, että kreikan "ou" ääntyi jo
esiklassisella ajalla [u:]. Onkos mielipiteitä tästä?
--
.... Tommi Nieminen .... mailto:tommi.n...@uta.fi ....
It is dangerous to be sincere unless you are also stupid.
-G. B. Shaw-
.... http://www.uta.fi/~tommi.nieminen/ ....
Juha Kanerva
Amerikassa on tapana lausua.
Seurasin kerran sivusta, kun asiakas tilasi Helsingin Mäkkärissä annoksen
"keesar"-salaattia, johon myyntihenkilö pienen tauon jälkeen kysyvästi,
niin että "siizaria"?
Ja asiakas itsepintaisesti, että niin, sitä "keesar" -salaattia.
Salaattinsa sai kuitenkin.
T. Juha
Panu Höglund
> Panu Höglund wrote:
>
> > Meillä Åbo
> > Akademissa suositaan puhdasta klassista ääntämystä, siis Radiofooniai
> > finnikai generaalis nunti-i latiini.
>
> Ihan mielenkiinnosta -- muistaisin joskus jostakin lukeeneni "ae":n
> ääntyneen jo klassisella ajalla [e:]. ÅA:n tietoko siis on, että [ai]?
Jo Carl Grimberg sanoi, että Julius Caesarin ajalla Caesar ääntyi
"kaisar". Joten tieto on tosiaan vanhempaa perua.
Jukka K. Korpela
> Vakavammin puhuen, antiikin aikaan kirjoitettiin kielioppikirjoja,
Muun muassa. Mutta olisikohan parempi, että jätettäisiin "Teemu Kerppu"
häiriköimään keskenään sillä aikaa, kun me (henkisestikin) aikuiset
puhumme asioista? Tämä C-tapaus on varsin selvä, kun taas esimerkiksi
V:n klassillisesta ääntämyksestä ovat ilmeisesti ainakin suomalaiset ja
anglosaksiset latinistit eri linjoilla. Voisihan näitä joskus pohtia
täälläkin, mutta minusta on häiritsevää, jos väliin tulee viestejä
joissa kommentoidaan teemukerpun provokaatioita. Teemukerpun omat
viestit eivät minua tietenkään häiritse.
Mainittakoon kuitenkin, että W. Sidney Allenin kirja "Vox Latina"
sisältää hyvän yleiskatsauksen siihen, miten klassillisen latinan
ääntämys on päätelty.
Ville Jorma
Yritäpä tilata Hesburgerista "tortiija".
Yhtä vaikeaa oli silti samassa liikkeessä kerran kanahampurilaisen
kanssa: myyjä kysyi moneen kertaan, että "kana- vai kala-".
Kanaa sain vasta sanottuani että se kokottava, samalla esittäen
kädelläni kana-aiheista pantomiimia.
Jatkoja säädetty.
T: Ville
Tommi Nieminen
> Jo Carl Grimberg sanoi, että Julius Caesarin ajalla Caesar ääntyi
> "kaisar". Joten tieto on tosiaan vanhempaa perua.
En ole latinisti, joten latinistilähteet ovat minulle enimmäkseen
outoja. Äänteenmuutos [ae] > [e:] vaan vaikuttaisi "korvakuulolta"
mielekkäämmältä kuin [ae] > [ai] > [e:], koska jälkimmäisen
muutostendenssit näyttäisivät eri vaiheissa vievän eri suuntaan
vokaaliavaruudessa.
Sinänsä [ai] > [e] tai [e:] kuuluu varmaan maailman kielissä parhaiten
dokumentoituihin yksittäisiin äänteenmuutoksiin, onhan sitä löydetty
sieltä täältä maailman kielten historian varrelta, mutta olen aina
ajatellut sen tapahtuvan niin, että [a] ja [i] ensin lähenevät toisiaan
(eli tulevat [e]-mäisemmiksi), sitten sulautuvat kokonaan.
Pikaisella seittihaulla löysin kyllä sinua tukevan klassisen latinan
ääntämyskartan, jossa lähteenä viitataan juuri jo mainitsemaani W. S.
Alleniin.
Tommi Ojanperä
(=?ISO-8859-1?Q?Panu_H=F6glund?=) wrote:
>Klassisessa aina K. Keskiajan latinassa tuli tämä ts. Meillä Åbo
>Akademissa suositaan puhdasta klassista ääntämystä, siis Radiofooniai
>finnikai generaalis nunti-i latiini.
Puhdasta ja puhdasta... Onhan siihenkin joku syy, että kun aiemmmin
kirjoituksessa käytettiin digraafia <AI>, joskus vuoden 200 e.a.a.
jälkeen alettiin käyttää myös <AE>:ta. Ja ilmeisesti kun maaseudun
asukit myöhemmin jo lausuivat vastaavaa äännettä avoimena e:nä
(=[E:]), Rooman kaupungin asukkaat vielä jatkoivat jonkinlaisella
diftongilinjalla. Foneeminen ero oli joka tapauksessa vielä silloinkin
selvä pitkään e-äänteeseen, joka kirjoitettiin <e> -- se kun oli
_suppea_ pitkä e (=[e:]). Latinaa puhuttiin kuitenkin niin isolla
alueella ja epäilemättä niin monella murteella, että turha tästä on
sen enempää jaaritella.
Mikä se sitten olisi se "ainoa oikea klassinen ääntämys" ja kuka sen
voisi määrätä? Joku vaatii, että sen pitää olla [ai, oi], joku toinen
taas sanoo, että [ae, oe].
Kompromissina voisi tietysti pyrkiä ääntämykseen [aI, oI]. ;)
Tommi Antero Ojanpera <to...@cc.jyu.fi>
Jyvaskyla, FINLAND <www.jyu.fi/~tojan>
NVLLVM EST IAM DICTVM QVOD NON SIT DICTVM PRIVS
- PVBLIVS TERENTIVS AFER
Tommi Ojanperä
<tommi.n...@uta.fi> wrote:
>En ole latinisti, joten latinistilähteet ovat minulle enimmäkseen
>outoja. Äänteenmuutos [ae] > [e:] vaan vaikuttaisi "korvakuulolta"
>mielekkäämmältä kuin [ae] > [ai] > [e:], koska jälkimmäisen
>muutostendenssit näyttäisivät eri vaiheissa vievän eri suuntaan
>vokaaliavaruudessa.
Kyllä se on ihan päivänselvä kehitys:
[ai] > [aI] > [ae] > [E:] > [e:]
Tommi Antero Ojanpera <to...@cc.jyu.fi>
Jyvaskyla, FINLAND <www.jyu.fi/~tojan>
SEGNIVS HOMINES BONA QVAM MALA SENTIRE
- TITVS LIVIVS
Tommi Nieminen
> Kyllä se on ihan päivänselvä kehitys:
> [ai] > [aI] > [ae] > [E:] > [e:]
Mutta alkutilanahan kai on [ae]? Täten siis [ae] > [ai] >> [ae] > ...
Rollo
Teemu Kerppu wrote:
Zeus ääntyy saksaksi tsois.
Rollo
Tommi Ojanperä
<tommi.n...@uta.fi> wrote:
>Tommi Ojanperä wrote:
>
>> Kyllä se on ihan päivänselvä kehitys:
>> [ai] > [aI] > [ae] > [E:] > [e:]
>
>Mutta alkutilanahan kai on [ae]? Täten siis [ae] > [ai] >> [ae] > ...
Lähtökohta, sikäli kuin se voidaan määrittää, on ymmärtääkseni
protoindoeurooppalaiset diftongit [ai] ja [@i], joista juontuvat
sanskritin [e], latinan [ai/ae], umbrin [e], muinaisylägermaanin [ei]
tai [e:], jne.
Tommi Antero Ojanpera <to...@cc.jyu.fi>
Jyvaskyla, FINLAND <www.jyu.fi/~tojan>
AMABIT SAPIENS CVPIENT CETERI
- LVCIVS AFRANIVS
Hiski Haapoja
> Yritäpä tilata Hesburgerista "tortiija".
Kerran Taco Housessa tilasin nachos ääntäen ch:n oikein. Vaikka puhuin
suomea, tarjoilija yritti pitkään palvella minua englanniksi. Sanoi
arvelleensa minua ranskalaiseksi ääntämykseni perusteella. Ilmeisesti
muut asiakkaat sanovat nakhos tjsp.
Hiski
J. J. Marjanen
nimen senaikaisesta kreikkalaisesta translitteroinnista
Kikerô (siis kappa, iota, kappa, epsilon, rho, omega).
--
----------------------------------------------------------
J. J. Marjanen
j...@pcuf.fi
http://www.pcuf.fi/~jjm/
Teemu Kerppu <teemu....@luukku.com> kirjoitti
viestissä:3ea70...@news.arcor-ip.de...
kone
Syökää nyt, hyvät ihmiset oikeaa ruokaa, eikä mitään meksikaanipellejen
pikamössöä. Läskisoosi ja hernekeitto on suomalaisten ruokaa!
--
kone
Maalimassa on niin monta ihmeellistä asiaa
http://www.sunpoint.net/~tts/valittajat/index.html
Martin RL
wrote:
>Kerran Taco Housessa tilasin nachos ääntäen ch:n oikein. Vaikka puhuin
>suomea, tarjoilija yritti pitkään palvella minua englanniksi. Sanoi
>arvelleensa minua ranskalaiseksi ääntämykseni perusteella. Ilmeisesti
>muut asiakkaat sanovat nakhos tjsp.
Ei "nakhos" vaan "natsoja". Monta kertaa on tehnyt mieli ojentaa
viereisen pöydän tilailijalle ystävällisenä eleenä oman pöydän
kukkuroilleen ladattu tuhkakuppi.
- Martin
Kaija Tuuna
> Miten historian koulukirjoissa esiintyvä Cicero pitää ääntää?
Sain tähän kerran ohjeeksi, että "Sisero soittaa selloa". :)
--
Kaija
Tommi Ojanperä
wrote:
>Tapsa kirjoitti:
>
>> Miten historian koulukirjoissa esiintyvä Cicero pitää ääntää?
>
>Sain tähän kerran ohjeeksi, että "Sisero soittaa selloa". :)
Erkki Palmén, tuo mainio latinan kielen lehtori/tohtori, opetti meille
aikoinaan, että joko "Sisero soittaa selloa" tai "Kikero koettaa
kelloa" -- kumpikin on omalla tavallaan oikein. :)
Tommi Antero Ojanpera <to...@cc.jyu.fi>
Jyvaskyla, FINLAND <www.jyu.fi/~tojan>
Jouni Kemppi
>
> Ei "nakhos" vaan "natsoja". Monta kertaa on tehnyt mieli ojentaa
> viereisen pöydän tilailijalle ystävällisenä eleenä oman pöydän
> kukkuroilleen ladattu tuhkakuppi.
>
--
Jouni
-Soodaa on elämä
SeaMan
"Tommi Ojanperä" <to...@cc.jyu.fi> kirjoitti
>
> Erkki Palmén, tuo mainio latinan kielen lehtori/tohtori, opetti meille
> aikoinaan, että joko "Sisero soittaa selloa" tai "Kikero koettaa
> kelloa" -- kumpikin on omalla tavallaan oikein. :)
Sitähän minäkin, että Ciceron nimen ääntämistapaa EI tiedetä.
Muistelen joskus kuulleeni jonkun puhuneen "kikeroinnista".
Ja sillähän taas tarkoitettiin... niin mitä? Liiallista k-äänteen
tuputtamista joka paikkaan?
Vielä hämärämmän mielikuvani mukaan elinaikani alkupuolella
"tiedettiin", että nimi Sicilia ääntyi latinassa Sikilia. Tai sitten se
olikin Sisilia. Ja että joskus elinaikani keskivaiheilla saatiin uusi
"tieto", että Sicilian ääntämys olikin juuri päin vastoin.
Joten arvelen, että Siciliankaan ääntämystä latinassa EI tiedetä.
Navigare necesse est...
(Cicero)
Jukka K. Korpela
> Sitähän minäkin, että Ciceron nimen ääntämistapaa EI tiedetä.
Höpön höpön. Jos olisit lukenut, mitä täällä on vastattu, tietäisit
kyllä.
Mutta sen sijaan sinä et ilmeisesti tiedä oman nimesi kirjoitusasua.
SeaMan
"Jukka K. Korpela" kirjoitti...
>
> ... et ilmeisesti tiedä oman nimesi kirjoitusasua.
>
> --
> Yucca
Hmm... ylimmän ja alimman rivin vertailu puhukoon puolestaan.
Ehkä kuitenkin oli kyse Vappuun liittyvästä hauskuttelusta.
Kun kirjoitettu ei liity mitenkään Subject-kentän sisältöönkään.
SeaMan
Jukka K. Korpela
> "Jukka K. Korpela" kirjoitti...
>>
>> ... et ilmeisesti tiedä oman nimesi kirjoitusasua.
>>
>> --
>> Yucca
>
> Hmm... ylimmän ja alimman rivin vertailu puhukoon puolestaan.
Aivan. Minä osaan kirjoittaa nimeni sinne, minne se kuuluu. Sinä et
vihjeestäkään ymmärtänyt. Etkä toivottavasti ymmärräkään, ennen kuin
sinulla on jotain asiaa. Käyttämäsi ohjelma on ilmeisesti fiksumpi kuin
sinä, koska se lienee osannut ottaa attribuutioon nimen sieltä, minne
nimi kuuluu.
> Ehkä kuitenkin oli kyse Vappuun liittyvästä hauskuttelusta.
Tuttavapiiriini ei kuulu ketään Vappua, eikä täällä ollut ketään Vappua
mainittu.
> Kun kirjoitettu ei liity mitenkään Subject-kentän sisältöönkään.
Kuuluu enemmän kuin sinun suunsoittosi. Jospa esitän nyt vielä
ratakiskolla. Höpötit Cicero-nimen ääntämisestä sellaista päättömyyttä,
joka osoitti, ettet ollut lukenut tai ainakaan ymmärtänyt, mitä täällä
oli kirjoitettu asiaa siitä. Koska latinankielisiin nimiin liittyvät
asiat ovat siis sinulle selittämisen jälkeenkin ylivoimaisia, neuvoin
sinua ensin keskittymään siihen, että osaisit edes oman nimesi
kirjoittaa, ennen kuin julkisuudessa esität mitään. Jokaisella on
tietysti luovuttamaton oikeus olla ottamatta onkeensa tällaisia neuvoja
ja tehdä itsensä hölmöiksi.
SeaMan
> ... Höpötit Cicero-nimen ääntämisestä sellaista päättömyyttä, ...
Tuota noin - täsmälleen _kaikki_, mitä olen kirjoittanut
Cicero-nimen ääntämisestä on ollut seuraava:
"Sitähän minäkin, että Ciceron nimen ääntämistapaa EI tiedetä."
Jos sinulla, niin kuin näyttää, on vaikeuksia ymmärtää
kirjoitettua viestintää, niin yritän selventää:
1) Edellä siteerattu pitää ymmärtää mielipiteeksi. Se ei ole
tarkoitettu olemaan mikään ns. vahva väite.
2) Se oli sinänsä seurausta siitä, että erilaisista keskustelussa
esitetyistä näkökulmista valitsin erään, jonka kannattajaksi
ilmoittauduin.
En tunne tarvetta väitellä kanssasi. Jos kuitenkin, niin kuin
pelkään, vastaat tähän, niin kerro, mikä yllä olevassa minun
kirjoittamassani, joka koskee Cicero-nimen ääntämistapaa,
on a) höpötystä ja b) päättömyyttä.
Vielä parempi, jos ei jatketa keskustelua. Tai "keskustelua".
seilori
P.S.
Katselin viestini ennenkuin räppään Send-näppäintä. Tyylillisesti
kamala, sisältää mm. virkkeen, jossa on kuusi pilkkua. Jokin
tai siis mikään ei nyt oikein inspiroi tässä... Menköön silti.
s
markus_fin
"SeaMan" <sea...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:b8ulg4$suu$1...@news1.songnet.fi...
> "Jukka K. Korpela" kirjoitti...
>
> > ... Höpötit Cicero-nimen ääntämisestä sellaista päättömyyttä, ...
>
> Tuota noin - täsmälleen _kaikki_, mitä olen kirjoittanut
> Cicero-nimen ääntämisestä on ollut seuraava:
>
> "Sitähän minäkin, että Ciceron nimen ääntämistapaa EI tiedetä."
>
> Jos sinulla, niin kuin näyttää, on vaikeuksia ymmärtää
> kirjoitettua viestintää, niin yritän selventää:
> 1) Edellä siteerattu pitää ymmärtää mielipiteeksi. Se ei ole
> tarkoitettu olemaan mikään ns. vahva väite.
> 2) Se oli sinänsä seurausta siitä, että erilaisista keskustelussa
> esitetyistä näkökulmista valitsin erään, jonka kannattajaksi
> ilmoittauduin.
>
> En tunne tarvetta väitellä kanssasi. Jos kuitenkin, niin kuin
> pelkään, vastaat tähän, niin kerro, mikä yllä olevassa minun
> kirjoittamassani, joka koskee Cicero-nimen ääntämistapaa,
> on a) höpötystä ja b) päättömyyttä.
Ei siitä ole kysymys. Kysymys on siitä ettet noudata Jukka K. Korpelan
vaatimuksia ns. oikean nimen ilmoittamisesta. Se, mitä sanot tai olet
sanomatta on toissijaista. Lainaus (Jukka K. Korpela): "...neuvoin
sinua ensin keskittymään siihen, että osaisit edes oman nimesi
kirjoittaa, ennen kuin julkisuudessa esität mitään. Jokaisella on
tietysti luovuttamaton oikeus olla ottamatta onkeensa tällaisia neuvoja
ja tehdä itsensä hölmöiksi."
Olet siis hölmö ja sinun ei kannata mitään postailla jatkossakaan.
Et voi kun lukea. Jos hölmö tautofonia ei haittaa, niin lue Jukka K.
Korpelaa.
m_f
Jukka K. Korpela
> Tuota noin - täsmälleen _kaikki_, mitä olen kirjoittanut
> Cicero-nimen ääntämisestä on ollut seuraava:
>
> "Sitähän minäkin, että Ciceron nimen ääntämistapaa EI tiedetä."
Ja sehän siis on roskaa.
> Jos sinulla, niin kuin näyttää, on vaikeuksia ymmärtää
> kirjoitettua viestintää, niin yritän selventää:
> 1) Edellä siteerattu pitää ymmärtää mielipiteeksi. Se ei ole
> tarkoitettu olemaan mikään ns. vahva väite.
Sinun mielestäsi siis kategorisen väitteen esittäminen, vieläpä
kirjoittaen sana EI versaalilla, ei ole vahva väite. Ei ihme, jos muut
eivät ymmärrä sinua.
> 2) Se oli sinänsä seurausta siitä, että erilaisista keskustelussa
> esitetyistä näkökulmista valitsin erään, jonka kannattajaksi
> ilmoittauduin.
Erityistä roskaa. Kukaan muu ei ollut sellaista näkökulmaa esittänyt.
Sinä joko trollasit tai olet muuten vaan ihan pihalla.
Jos olisit lukenut, mitä täällä on kirjoitettu, tai edes hiukan
perehtynyt siihen, mitä aiheesta on kirjoissa kerrottu, tietäisit, että
Cicero-nimen ääntämys tiedetään ihan hyvin.
Tietäisit myös sen, että _myöhempinä aikoina_ latinaa on äännetty ja
äännetään hyvinkin monella tavalla, etkä sotkisi näitä asioita
toisiinsa.
> Vielä parempi, jos ei jatketa keskustelua. Tai "keskustelua".
Harvinaisen lapsellinen tapa yrittää saada viimeinen sana.
> seilori
Eikä neiti, rouva tai herra edelleenkään esiinny omalla nimellään
vaikka arvostelee kylläkin yksilöityjä henkilöitä. Nimimerkiksesi
sopisi huomattavasti paremmin "raukka".
SeaMan
kaikenlaista.
Olet jälleen vaivautunut vastaamaan vastaukseeni.
Mielestäni aivan tarpeetonta vaivannäköä puoleltasi.
Sapienti sat.
seilori