Hama?
Harri Juntunen
Ainut järkevä Hama-nimi on Syyrian viidenneksi suurimmalla kaupungilla,
mutta sillähän ei ole mitään tekemistä suomalaisen ilmaisun "hamaan"
kanssa.
Kaikkea sitä tulee miettineeksikin, vaikka jo koulupoikana sanonta oli
tuttu :)
Ilkka Lundberg
wrote:
HAMA näyttää myös olevan tietotekniikkatarvikkeiden tuotemerkki. Liekö
sitten nimi enne: Hanki piuhat meiltä! Ne sopvat yhteen muun
laitteistosi kanssa HAMAan ensi viikkoon :)
KK
hama 'asti, saakka...':...
?=vogE šamaw (ym.) 'jyrkkä, pystysuora; suoraan, suorastaan, juuri'
|ostjI E tšama 'poikkipuolin, poikkipäin; vaakasuora; jyrkkä; suoraan,
vastapäätä', P sami 'suoraan; suorassa, pystyssä; vastapäätä'
(Suomen sanojen alkuperä, SKS, Helsinki 2001.)
Jukka K. Korpela
> 10.2.2011 17:50, Harri Juntunen kirjoitti:
>> "Hamaan tulevaisuuteen". Mik�h�n lie sanan "hama/hamaan"
>> etymologia?
- -
> hama 'asti, saakka...':...
> ?=vogE �amaw (ym.) 'jyrkk�, pystysuora; suoraan, suorastaan, juuri'
>> ostjI E t�ama 'poikkipuolin, poikkip�in; vaakasuora; jyrkk�; suoraan,
> vastap��t�', P sami 'suoraan; suorassa, pystyss�; vastap��t�'
> (Suomen sanojen alkuper�, SKS, Helsinki 2001.)
Mitenk�h�n tuo pit�isi tulkita? Et k�yt� lainausmerkkej�, mutta k�yt�t
kolmea pistett� "...", joka amerikkalaisessa k�yt�nn�ss� (mutta ei
suomalaisen standardin mukaan) osoittaa poisj�tt�� lainauksessa, joskin se
silloin pit�isi merkit� hakasulkeisiin. Minun on v�h�n vaikea uskoa, ett�
arvostetussa kirjassa selitett�isiin hama-sana noin, etenk��n, kun
Nykysuomen sanakirja ei tuollaisia merkityksi� tunne.
Nykysuomen etymologinen sanakirja ei kerro mit��n hamaan-sanan alkuper�st�.
T�m� ehk� liittyy siihen, ett� alkuper� on h�m�r�, kuten kysymysmerkkikin
ehk� osoittaa. Jos ainoat vastineet ovat ostjakista ja vogulista, joilla kai
nykyisin on poliittisesti korrektimmat nimet, niin aika ep�varmaa on.
Nykysuomen sanakirja (siis 1930-luvun agraarisuomen sanakirja, jolla on tuo
hauska nimi) kertoo, ett� "hama" on kuin onkin my�s itsen�isen� sanana
esiintyv�. Oikeastaan jopa kahtena sanana, ilmeisesti eri alkuper�� olevina.
Niist� ensimm�inen, murteellinen, merkityksess� 'erehdys, virhe, kommellus,
vahinko', tuskin kuuluu t�h�n yhteyteen. Toinen on kiinnostavampi
(hakasuljeilmaukset alkutekstiss�):
"2. ham|a 10 /a. murt./ (hyvin) pitk�; vrt. hamassa. | Eih�n se niin h.
matka ole Laukaaseen. Tuskin se puukko miss��n h:oissa [= kaukana] voi olla.
Eip� [muoria] ole h:aakaan [= pitk��n aikaan] t��ll� n�kynyt MERIL."
Hakusanassa siis viitataan hakusanaan "hamassa", jossa kuvataan
(laajahkosti) sanojen "hamassa", "hamasta" ja "hamaan" k�ytt��. Niiden
ohella esiintyy harvinaisina my�s ulkosijoja "hamalta" ym.
L�hin etymologia n�ytt�isi siis olevan, ett� "hama" on alkujaan adjektiivi,
joka tarkoittaa (hyvin) pitk�� ja on s�ilynyt murteissa mutta esiintyy
yleiskieless� vain adverbeiksi kiteytyneen� (ja l�hinn� vain yl�tyyliss�).
Ilmaus "hamaan tulevaisuuteen" viittaisi siis alkujaan "pitk��n", pitk�ll�
olevaan, kaukaiseen tulevaisuuteen, kuten sen kai nykyisinkin koetaan
viittaavan.
Kaukaisempi etymologia j��nee selvitt�m�tt�. Sanalle (tai sanaryhm�lle, jos
adverbistuneet muodot lasketaan eri sanoiksi) ei oikein n�yt� olevan
sukulaissanojakaan. "Hame" ja "hamara" voisi muotonsa puolesta kuvitella
hama-sanan johdoksiksi, mutta niille on aika vakuuttavat germaaniset
lainaetymologiat, eik� niit� merkitykselt��nk��n oikein voi yhdist��
hama-sanaan.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
KK
> KK wrote:
>
>> 10.2.2011 17:50, Harri Juntunen kirjoitti:
>>> etymologia?
> - -
>> hama 'asti, saakka...':...
>>> ostjI E tšama 'poikkipuolin, poikkipäin; vaakasuora; jyrkkä; suoraan,
>> vastapäätä', P sami 'suoraan; suorassa, pystyssä; vastapäätä'
>> (Suomen sanojen alkuperä, SKS, Helsinki 2001.)
>
> kolmea pistettä "...", joka amerikkalaisessa käytännössä (mutta ei
> suomalaisen standardin mukaan) osoittaa poisjättöä lainauksessa, joskin
> se silloin pitäisi merkitä hakasulkeisiin. Minun on vähän vaikea uskoa,
> että arvostetussa kirjassa selitettäisiin hama-sana noin, etenkään, kun
> Nykysuomen sanakirja ei tuollaisia merkityksiä tunne.
Näin se nyt vain on, uskoit tai et. Voit tietysti itse katsoa SSA:sta,
jos et usko. Pisteiden kohdalta on jätetty pois lähinnä SSA:n
esimerkkilauseet ja maininnat taivutuksesta. En jaksanut kirjoittaa
niitä kaikkia, kun eivät liity etymologiaan. En varsinkaan viitsi
kävellä uudeelleen kirjahyllylle vain siksi, että siinä et usko jotakin,
mistä olisi täysin merkityksetöntä keksiä omia. Merkityksiä tuossa
lainauksessa mainitaan kaksi: asti ja saakka, jotka lienevät lähinnä
triviaaleja.
Jukka K. Korpela
> Näin se nyt vain on, uskoit tai et.
Kiitos, että esiinnyt nimettömänä jauhaessasi paskaa. Se auttaa suhtautumaan
viesteihisi niiden ansaitsemalla tavalla.
> Voit tietysti itse katsoa SSA:sta, jos et usko.
Minä kysyin lainauksesi asianmukaisuudesta. Et vastaa, mutta kirjoitat asian
vierestä, kauniisti sanoen.
> Pisteiden kohdalta on jätetty pois lähinnä SSA:n
> esimerkkilauseet ja maininnat taivutuksesta.
Mitä ilmeisimmin kerrot nyt, että lainauksesi oli epäasiallinen ja suomen
kielen sääntöjen mukainen. Kuten mainitsin, suomen kielessä ei osoiteta
poistoa pelkillä pisteillä. (Ehkä jossain muussa kielessä. Ei kuitenkaan
missään minun jotenkin tuntemistani noin 20 kielestä.)
> En jaksanut kirjoittaa
> niitä kaikkia, kun eivät liity etymologiaan.
Väität siis ilmeisesti lainaavasi etymologian sanakirjaa mutta jättäväsi
siitä pois, asiattomia merkintöjä käyttäen, jotain, joka sinun mielestäsi ei
liity etymologiaan.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jukka K. Korpela
> Näin se nyt vain on, uskoit tai et.
Kiitos, että esiinnyt nimettömänä jauhaessasi paskaa. Se auttaa suhtautumaan
viesteihisi niiden ansaitsemalla tavalla.
> Voit tietysti itse katsoa SSA:sta, jos et usko.
Minä kysyin lainauksesi asianmukaisuudesta. Et vastaa, mutta kirjoitat asian
vierestä, kauniisti sanoen.
> Pisteiden kohdalta on jätetty pois lähinnä SSA:n
> esimerkkilauseet ja maininnat taivutuksesta.
Mitä ilmeisimmin kerrot nyt, että lainauksesi oli epäasiallinen ja suomen
kielen sääntöjen vastainen. Kuten mainitsin, suomen kielessä ei osoiteta
poistoa pelkillä pisteillä. (Ehkä jossain muussa kielessä. Ei kuitenkaan
missään minun jotenkin tuntemistani noin 20 kielestä.)
> En jaksanut kirjoittaa
> niitä kaikkia, kun eivät liity etymologiaan.
Väität siis ilmeisesti lainaavasi etymologian sanakirjaa mutta jättäväsi
abc
> KK wrote:
>
>> Näin se nyt vain on, uskoit tai et.
>
> Kiitos, että esiinnyt nimettömänä jauhaessasi paskaa. Se auttaa
> suhtautumaan viesteihisi niiden ansaitsemalla tavalla.
... kyllä käy sääliksi tuollaista korpelan tapausta, ei voi muuta sanoa.
Liekö tuollaiseen hoitoa olemassa, ja ymmärtäisikö se hakeutua
sellaiseen jos olisi tilaisuus?
KK
> KK wrote:
>
>> Näin se nyt vain on, uskoit tai et.
>
> Kiitos, että esiinnyt nimettömänä jauhaessasi paskaa. Se auttaa
> suhtautumaan viesteihisi niiden ansaitsemalla tavalla.
Tästä voi päätellä, että arvostat viestejäni suunnattomasti, koska
vaivaudut vastaamaan niihin pitkään ja perusteellisesti. Suuri kiitos
kehuistasi! Sen sijaan on vaikea ymmärtää, että pidät SSA:ta paskana.
>
>> Voit tietysti itse katsoa SSA:sta, jos et usko.
>
> Minä kysyin lainauksesi asianmukaisuudesta. Et vastaa, mutta kirjoitat
> asian vierestä, kauniisti sanoen.
Sinä väitit, että et usko SSA:n antamiin merkityksiin. Nyt, kun huomaat
puheneesi pehmoisia, yrität tavalliseen tapaasi luikerella irti nolosa
tilanteesta kiinnittämällä huomion epäoleelliseen.
Jukka K. Korpela
> Tästä voi päätellä
Päätelmät ovat ihan housuissasi.
> Sen sijaan on vaikea ymmärtää, että pidät SSA:ta paskana.
Paskaakin on lähinnä housuissasi. Mainitsin sinun jauhavan paskaa.
>> Minä kysyin lainauksesi asianmukaisuudesta. Et vastaa, mutta
>> kirjoitat asian vierestä, kauniisti sanoen.
>
> Sinä väitit, että et usko SSA:n antamiin merkityksiin. Nyt, kun
> huomaat puheneesi pehmoisia, yrität tavalliseen tapaasi luikerella
> irti nolosa tilanteesta kiinnittämällä huomion epäoleelliseen.
Joku voisi kuvitella, että ihan kiltteyttäsi kirjoitit viimeiseen
virkkeeseen tolkuttoman määrän kirjoitusvirheitä. Minä oletan kuitenkin sen
olevan osaamattomuuttasi ja huolimattomuuttasi ja välinpitämättömyyttäsi.
Nyt kun vaivauduin tarkistamaan, mitä Suomen sanojen alkuperä -kirjassa
oikeasti on, totesin, että lainasit sitä aika monella tavalla väärin. Et
osoittanut poistoja kuin osittain ja nekin väärin, ja lainasit lähinnä
vähiten olennaisen osan.
Tässä on sinun väärentämäsi sitaatti:
”hama 'asti, saakka...':...
?=vogE šamaw (ym.) 'jyrkkä, pystysuora; suoraan, suorastaan, juuri'
| ostjI E tšama 'poikkipuolin, poikkipäin; vaakasuora; jyrkkä; suoraan,
vastapäätä', P sami 'suoraan; suorassa, pystyssä; vastapäätä'
(Suomen sanojen alkuperä, SKS, Helsinki 2001.)”
Jos et osaa lainata oikein, olisi parempi, ettet lainaisi ollenkaan.
Oikeassa lainauksessa toistetaan alkuteksti kirjaimelleen, ja jos jotain
jätetään pois, poisto osoitetaan kahdella ajatusviivalla ”– –” jokaisessa
poistokohdassa. Lisäksi asiallisesti oikea lainaus lainaa käsiteltävän asian
kannalta olennaisen osan, ja sitä sinä vältit aika vahvasti.
Todellisuudessa kirja mainitsee sanan ”hama” käytön taipumattomana
harvinaiseksi ja esittää – useiden esimerkkiensä joukossa – ainoana
esimerkkinä Agricolan tekstin kohdan ”hama nyt teste aijasta”. Toinen sen
mainitsema päätteetön – tai päätteettömältä näyttävä – hama-morfeemin
esiintymä on murteellinen ilmaus, josssa sen merkitykseksi ilmoitetaan on ’kuka(pa),
mikä(pä)’. Muista esimerkeistä ilmenee, että hama-vartalo esiintyy murteissa
merkityksissä ’pitkä’ ja ’kaukainen’, joiden välinen yhteys on melko
helposti ymmärrettävissä.
Tältä pohjalta on luonnollista tulkita myös hama-vartalon ainoat esiintymät
nykyisessä yleiskielessä, nimittäin paikallissijaiset ”hamaan” (= ’kaukaiseen
(aikaan)’) ja ”hamasta” (= ’kaukaisesta (ajasta)’).
Ostjakin ja vogulin oletetut vastaavuudet ovat siis kysymysmerkillä
varustettuja, ja niidenkin osalta lainaat väärin, jättäen tekstiä pois
osoittamatta poistoja ja lisäten sekaan omiasi. Oikea tapa osoittaa
lainaajan tekemä lisäys on hakasulkeiden käyttö, mutta yleensä ei ole
aihetta lisätä edes tällä oikealla tavalla mitään. Jos on jotain sanottavaa
lainatusta tekstistä, esimerkiksi omaa selvennystä, se pitäisi yleensä tehdä
ihan omassa tekstissä
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/