Enää / Enään ?
Juha Tretjakov
Heino Pekka <p...@zeus.hut.fi> wrote:
> Onko se ("enää") vain lyhentynyt muodosta "enään", vai onko
> em. sanoilla jotenkin erilainen käyttötarkoitus ?
Olettaisin kysyjän korkeasta koulutuksesta päätellen äskeisen heiton
vitsiksi. Siltä varalta, ettei joku ymmärtäisi vitsiä asiaryhmässä,
todettakoon oikeaksi muodoksi siis "enää" ja tuo toinen on
puhekielessä esiintyvä virheellinen muoto. Etymologisen taustan voinee
vaikkapa Jukka elävästi kuvailla...
--
Juha.Tr...@hut.fi - taidetta ilman käsiä
Heino Pekka
Lueskelin tuossa viikonlopun aikana erästä kirjaa, jossa
lähes poikkeuksetta kirjoitettiin "enää", esim. jotenkin
tähän tapaan: "Suomessa elää nykyisten arvioiden mukaan enää
xxx paria Saimaannorppia". Muutenkin tuota näkee aika usein
kirjoitettuna.
Onko se ("enää") vain lyhentynyt muodosta "enään", vai onko
em. sanoilla jotenkin erilainen käyttötarkoitus ?
- Pekka
Heino Pekka
Marko Rauhamaa wrote:
> Vaikka yleiskieli tuntee perinteisesti vain muodon "enää", murteiden
> muotoja ei pidä kutsua virheellisiksi -- vain murteellisiksi. Kun minä
> sanon "nytten" tai "sit", en tee virhettä vaan puhun omaa murrettani.
Mainittakoon, että vaimoni (joka muuten on lähes yhtä korkeasti
koulutettu kuin minäkin, kiitos vaan Juhalle seitin selaamisesta)
kanssa asiaa puhekielen pohjalta maistellen tuo loppu n tuppasi
väkisin tulemaan mukaan. Eli jos vaikkapa on enää yksi kalja,
ei kummankaan puheessa äänny 'ääyks', vaan 'äänyks'. Noin siis
asiaa sen kummemmin ajattelematta.
- Pekka
Jukka Korpela
Juha.Tr...@hut.fi---this_space_for_rent (Juha Tretjakov) writes:
> Etymologisen taustan voinee
> vaikkapa Jukka elävästi kuvailla...
Yritänpä vastata haasteeseen lonkalta eli muistinvaraisesti.
Sana "enää" on alkuperältään sanan "*enä" 'iso' partitiivi. Tässä, kuten
yleensä etymologioissa, * sanan edessä tarkoittaa, ettei sitä tunneta
nykykielestä tässä muodossa vaan se on sana, jonka on päätelty esiintyneen
aiemmassa kielimuodossa. Tosin tämä sana esiintyy ihan tässä muodossakin
nykysuomessa _nimissä_ kuten "Enäjärvi". Lisäksi se esiintyy sellaisissa
muodoissa kuin "enemmän" ja johdoksissa kuten "eno", jonka merkityksenkehitystä
sopii verrata siihen, että sanat "isä" ja "iso" ovat keskenään samaa juurta.
Ilmaisutyyppi "se ei ole enää - -" on kai alun perin tarkoittanut
"se ei ole paljoakaan - -" tai "se ei ole isostikaan - -", siis viitaten
vähenemiseen. Sitten ilmaisu on vähitellen saanut vahvemmin kielteisen
merkityksen siten, että jokin joka on aiemmin ollut jotain ei sitä ole
lainkaan. Kirjoittaessani tuota edellistä virkettä huomasin, miten tuiki
tarpeellinen sana tuo "enää" on!
Vaikeampi kysymys on, miksi muoto "enään" on syntynyt. Ehkä siksi, että
niin monet muut adverbit ovat n-loppuisia?
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/
Johannes Helander
Heino Pekka <p...@zeus.hut.fi> writes:
> Onko se ("enää") vain lyhentynyt muodosta "enään", vai onko
Kuten taannoisella äidinkielenopettajalla oli tapana sanoa:
Jos vielä kerrankin sanotte enään, lyön teitä nenään!
> em. sanoilla jotenkin erilainen käyttötarkoitus ?
Sanalla enään ei ole muuta käyttötarkoitusta kuin mainittu lause.
Johannes
Mikko Silvonen
Marko> murteiden muotoja ei pidä kutsua virheellisiksi -- vain
Marko> murteellisiksi.
Jep. Aleksis Kivikin käytti muotoa "enään".
(Älköön kukaan kuitenkaan kuvitelko, että enään-muodon käyttö tekisi
hänestä kansalliskirjailijan.)
--
Mikko Silvonen, silv...@iki.fi, http://www.iki.fi/silvonen/
Juha Tretjakov
Marko Rauhamaa <ma...@tekelec.com> wrote:
> Juha.Tr...@hut.fi---this_space_for_rent (Juha Tretjakov):
>
> > todettakoon oikeaksi muodoksi siis "enää" ja tuo toinen on
> > puhekielessä esiintyvä virheellinen muoto.
>
> Vaikka yleiskieli tuntee perinteisesti vain muodon "enää", murteiden
> muotoja ei pidä kutsua virheellisiksi -- vain murteellisiksi. Kun minä
> sanon "nytten" tai "sit", en tee virhettä vaan puhun omaa murrettani.
Epäilemättä mitkä tahansa merkilliset sanamuodot voidaan perusteella
murteellisesti oikeiksi, kun riittävän paikallisesti määritellään.
Kuitenkin "oikeista" muodoista puhuttaessa oletan tarkoitettavan
kirjakieltä. Murteen elävin käyttöalue lienee puhekielessä, joka siis
kirjakielenä olisi virheellistä, mihin juuri itse viittasinkin.
Mikko P Vuorinen
In <34308B...@zeus.hut.fi> Heino Pekka <p...@zeus.hut.fi> writes:
>Marko Rauhamaa wrote:
>> Vaikka yleiskieli tuntee perinteisesti vain muodon "enää", murteiden
>> muotoja ei pidä kutsua virheellisiksi -- vain murteellisiksi. Kun minä
>> sanon "nytten" tai "sit", en tee virhettä vaan puhun omaa murrettani.
>Mainittakoon, että vaimoni (joka muuten on lähes yhtä korkeasti
>koulutettu kuin minäkin, kiitos vaan Juhalle seitin selaamisesta)
>kanssa asiaa puhekielen pohjalta maistellen tuo loppu n tuppasi
>väkisin tulemaan mukaan. Eli jos vaikkapa on enää yksi kalja,
>ei kummankaan puheessa äänny 'ääyks', vaan 'äänyks'. Noin siis
>asiaa sen kummemmin ajattelematta.
Minulle tuottaisi vaikeuksia lausua tämä "enään". Murretaustastani johtuen
lausun "enää" aika geminoituneesti, joten sen toisen (kolmannen) ännän
sinne perään tunkeminen on turhaa ja hankalaa.
--
)))) (((( + Mikko Vuorinen + mvuo...@cc.helsinki.fi
)) OO `oo'((( + Dilbon@IRC + http://www.helsinki.fi/~mvuorine/
6 (_) ( ((( + GSM 050-5859733 +
`____c 8__/((( + + Instantum Illuminaris Abraxas.
Haverinen Henry
>Minulle tuottaisi vaikeuksia lausua tämä "enään".
Niin minullekin. Tässä kirjakieli taitaa olla,
kumma kyllä, itämurteiden kannalla.
Henry
--
Rami Koivunen
Haverinen Henry <h13...@cc.tut.fi> wrote:
> >Minulle tuottaisi vaikeuksia lausua tämä "enään".
> Niin minullekin. Tässä kirjakieli taitaa olla,
> kumma kyllä, itämurteiden kannalla.
En sitten tuosta itämurteista tiedä, sillä länsirannalla asuvana
voisin sanoa, että en voisi edes ajatella käyttäväni sanaa "enään".
Eli onko "enään" "muka" lännestä?
Minusta olisi aika omituista, että turusta tai raumalta olevat
lisäisivät tuon n:n sanan perään. Eikös tapana ole ollut lyhentää
sanoja?
--
Mää mää, määmää ...
-RK- (Haba haba Turku)
Haverinen Henry
> voisin sanoa, että en voisi edes ajatella käyttäväni sanaa "enään".
> Eli onko "enään" "muka" lännestä?
Minä en tästä tiedä muuta kuin että omalla murrealueellani
sanotaan yleensä "ennää" tai jopa "ennee". Kun murteensa pohjalta
sitten yrittää arvailla kirjakielistä muotoa, ei "enään"
voi tulla mitenkään mieleen. Etenkin kun sanan loppuun
ei tule jäännöslopuketta.
Täällä Tampereella olen kuullut monen sanovan "enään".
Ehkä tuota muotoa ei sitten kuitenkaan voi luokitella
itä- tai länsimurteiseksi.
Missäpäin siis sanotaan "enään"?
Henry
Marja Kantonen
> Lueskelin tuossa viikonlopun aikana erästä kirjaa, jossa
> lähes poikkeuksetta kirjoitettiin "enää", esim. jotenkin
> tähän tapaan: "Suomessa elää nykyisten arvioiden mukaan enää
> xxx paria Saimaannorppia". Muutenkin tuota näkee aika usein
> kirjoitettuna.
murteellista sanoa "enään".
Marja Kantonen
fennisti ja kielenhuoltaja
Jouni Paakkinen
Henri Sivonen wrote:
>
> Miksi muotoa "enään" ei voisi hyväksyä vaihtoehdoksi, kun se on varsin
> vakiintunut?
Onko muka? En usko tuntevani ketään, joka puheessaan käyttäisi muotoa
"enään". Kirjoittaa jotkut tosin voivat "enään".
Tulipa muuten mieleen uusi täysin tieteellistä pohjaa vailla oleva
hypoteesi tuon "enään" -muodon synnystä. Ehkä "enää" kuullostaa/näyttää
jonkun korvaan/silmään niin murteelliselta (vrt. verbit länsimurteissa:
mennää, tullaa, juodaa), että siihen loppuun tulee kiusaus iskeä "n",
jolloin se tuntuu oikeammalta.
Nyt kun näistä murreasuista on puhetta, niin kumpi on suomea:
"mieluummin" vai "mielummin": ?
----------------------------------------------------------------------
Jouni Paakkinen "Marge, it takes two to lie - one to
http://www.utu.fi/~jopaakki/ lie and one to listen" -Homer Simpson
----------------------------------------------------------------------
Laura Kataja
Jouni Paakkinen wrote:
>Nyt kun näistä murreasuista on puhetta, niin kumpi on suomea:
>"mieluummin" vai "mielummin": ?
Mieluummin mieluummin.
Tuota jälkimmäistä en iole koskaan nähnytkään. Näyttäisi lähinnä
jonkun ruotsinkielisen aikaansaannokselta (vrt. Molli-Jori ja
"velkantuu").
+++ Laura Kataja [||] Never /\ /\ +++
+++ Dept. of Asian and African Studies [||] trust a ( *~~~* ) +++
+++ University of Helsinki [||] smiling \ + / +++
+++ EMAIL: kis...@iki.fi [||] cat! ( ) +++
Timo Kaikumaa
Henri Sivonen <hen...@clinet.fi> wrote:
: Miksi muotoa "enään" ei voisi hyväksyä vaihtoehdoksi, kun se on varsin
: vakiintunut?
Vakiintunut? Ei kirjoitetussa tekstissä (onneksi) ainakaan.
--
- TimoK - http://www.cs.tut.fi/~timok/
Matti Grönroos
Laura Kataja wrote:
>
> Jouni Paakkinen wrote:
> >Nyt kun näistä murreasuista on puhetta, niin kumpi on suomea:
> >"mieluummin" vai "mielummin": ?
>
> Mieluummin mieluummin.
>
> Tuota jälkimmäistä en iole koskaan nähnytkään. Näyttäisi lähinnä
> jonkun ruotsinkielisen aikaansaannokselta (vrt. Molli-Jori ja
> "velkantuu").
En lähde kinaamaan, mutta minun kielikorvani sanoo "mielummin". En
väitä, että kielikorvani olisi absoluuttinen. Mutta sukunimestäni
huolimatta olen kyllä täysin suomenkielinen, eli "mielummin"-muodon
etymologiasta uskaltaisin olla kanssasi eri mieltä.
Matti
--
----------------------------------------------------
Matti Grönroos, WKL a.p.r. -- http://www.iki.fi/mjg
Please, remove the "remove_this" part of the address
if replying by e-mail.
Matti Grönroos
Jouni Paakkinen wrote:
>
> Henri Sivonen wrote:
> >
> > Miksi muotoa "enään" ei voisi hyväksyä vaihtoehdoksi, kun se on varsin
> > vakiintunut?
>
> "enään". Kirjoittaa jotkut tosin voivat "enään".
>
> Tulipa muuten mieleen uusi täysin tieteellistä pohjaa vailla oleva
> hypoteesi tuon "enään" -muodon synnystä. Ehkä "enää" kuullostaa/näyttää
> jonkun korvaan/silmään niin murteelliselta (vrt. verbit länsimurteissa:
> mennää, tullaa, juodaa), että siihen loppuun tulee kiusaus iskeä "n",
> jolloin se tuntuu oikeammalta.
Äidinkielen opettajamme Juhani Nuotto oli (ja on edelleenkin pari-
kymmentä vuotta sitten tapahtuneesta eläkkeelle jäämisestään huoli-
matta) koulun kuulu lausahduksestaan "Joka vielä sanoo 'enään', sitä
minä vedän nenään". Tämä Helsingissä.
Niin, ja se on "kuulostaa", ei "kuullostaa".
Jukka Korpela
Matti Grönroos <matti.g...@iki.remove_this.fi> writes:
> En lähde kinaamaan, mutta minun kielikorvani sanoo "mielummin". En
> väitä, että kielikorvani olisi absoluuttinen. Mutta sukunimestäni
> huolimatta olen kyllä täysin suomenkielinen, eli "mielummin"-muodon
> etymologiasta uskaltaisin olla kanssasi eri mieltä.
Etymologioiden tunteminen on aika riippumatonta kielikorvasta. Tarkoitit
kai tässä etymologialla vain sitä, kumpi muoto on alkuperäisempi.
Suomen kielen _normien_ mukainen muoto on joka tapauksessa "mieluummin".
SKSK eli Hakulisen "Suomen kielen rakenne ja kehitys" esittää etymologian,
joka mukaan "mieluummin" (ja murt. "mieluusti") perustuu oletettuun
sanaan "mielut", joka olisi sanan "mieli" johdus. Vokaalin pituus johtuisi
tämän mukaan siitä, että alkuperäisempi muoto olisi "mieluemmin"
(sillä sana "mielut" olisi taipunut "mieluen" jne., kuten "olut":"oluen").
(Äänteenmuutos, jossa kahdesta vokaalista jälkimmäinen katoaa, hyvin usein
tapahtuu niin, että jäljelle jäävä vokaali samalla pidentyy.)
Koska sanan alkuperä on hämärtynyt ja koska "mieluummin" on aika yksinäinen
olio kielessä - eli rakenteeltaan vastaavia sanoja ei juuri taida olla -
on aika luonnollista, että sen asu saattaa vaihdella murteen ja jopa
yksittäisen kielenkäyttäjän mukaan. Lyhytvokaalinen asu saattaa olla
muiden "-mmin"-loppuisten sanojen vaikutusta; niissähän on vallitsevana
lyhyt vokaali tuon lopun edellä, esim. "paremmin" ja "pikemmin" (vaikka
pitkävokaalisiakin on, esim. "kauniimmin").
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/
Henri Sivonen
In article <344902...@iki.remove_this.fi>, Matti Grönroos
<matti.g...@iki.remove_this.fi> wrote:
>Äidinkielen opettajamme Juhani Nuotto oli (ja on edelleenkin pari-
>kymmentä vuotta sitten tapahtuneesta eläkkeelle jäämisestään huoli-
>matta) koulun kuulu lausahduksestaan "Joka vielä sanoo 'enään', sitä
>minä vedän nenään". Tämä Helsingissä.
Jos on tarvetta kitkeä enään-sana pois, niin silloin sillä on jonkinlainen
piiloasema, vaikka se pääsee kirjoitettuun tekstiin lähinnä vahingossa.
--
Henri Sivonen
hen...@clinet.fi
WWW: http://www.clinet.fi/~henris/
mito...@sara.cc.utu.fi
In article <3448FF...@utu.fi>, Jouni Paakkinen <jopa...@utu.fi> writes:
> Henri Sivonen wrote:
>>
>> Miksi muotoa "enään" ei voisi hyväksyä vaihtoehdoksi, kun se on varsin
>> vakiintunut?
Ei se ole sen vakiintuneempi kuin mikä tahansa toistuvasti esiintyvä
virheellinen muoto. Kirjakieleen ei yleensä hyväksytä eikä pidäkään
hyväksyä kuin yksi oikea kirjoitusasu yhdestä sanasta. Tähän tosin
on poikkeuksia, mutta ei kuitenkaan pidä suosia sekavia kirjoitustapoja
silloin, kun yksi tapa selvästi on oikea ja muut eivät.
> Tulipa muuten mieleen uusi täysin tieteellistä pohjaa vailla oleva
> hypoteesi tuon "enään" -muodon synnystä. Ehkä "enää" kuullostaa/näyttää
> jonkun korvaan/silmään niin murteelliselta (vrt. verbit länsimurteissa:
> mennää, tullaa, juodaa), että siihen loppuun tulee kiusaus iskeä "n",
> jolloin se tuntuu oikeammalta.
Tuli jonkinlainen hypoteesi mieleen minullekin. Monet ajan määreet
päättyvät n:ään, kuten pian, kauan, kerran, eilen, tänään, (omassa
murteessani on myös huamen, mutta se on eri asia.) sitten, silloin,
tällöin. Ehkä näistä tulee mieleen, että ajanmääreisiin jotenkin
kuuluisi n loppuun. Ehkä erityisesti "tänään" samankaltaisuudellaan
implikoi muotoa "enään".
Miten muuten pitää suhtautua sanoihin sitten ja nytten (virhemuotona
sanasta nyt)? Omassa murteessani nuo sanat ovat "sit" ja "nyt", onko
jossain murteessa "sitten" ja "nytten"? Onko jossain murteessa
käytössä "sitten" ja "nyt" vai onko ne jotenkin mielivaltaisesti
otettu kirjakieleen erilaisessa muodossa?
Sanat kauan, pian ja kerran tulevat perusmuodoista kauka, pika ja kerta,
mutta onko niitten taivutusmuoto sitten yksikön instruktiivi? Suomen
kielen instruktiivillahan ei oikastaan ole yksikköä, mutta ei kai
kysymyksessä genetiivikään ole.
Yksikön instruktiivilta vaikuttava muoto esiintyy myös, kun sanotaan,
että kuljetaan jalan. Tässä yksikkö onkin sitten kyllä peräti
epälooginen, sillä harva kuitenkaan kuljeskelee yhden jalan varassa
hyppien.
Puhumattakaan siitä, että sanomme olevamme yksin, mutta sen sijaan
kaksin olemisen sijasta voidaan myös olla kahden.
Mikko M{kitalo <mito...@utu.fi> ############################
fysiikan opiskelija, Turun yliopisto ## Ein voll #### Ein leer ##
http://www.utu.fi/~mitoolma # Ein fuer Quantenphysiker #
*** Ajattelen, siis olen ateisti *** ############################
Heino Pekka
Minna Liukkonen wrote:
> En ole ikinä edes kuullut että joku sanoisi mielummin!
Kyllä täällä Tampereella ainakin kuulee puheessa muotoa "mielummin"
ja myös sen "enään". Syyllistyn itse kumpaankin. Jälkimmäiseen tosin
vain silloin, kun sitä seuraava sana alkaa vokaalilla.
- Pekka
Henri Sivonen
>Ei se ole sen vakiintuneempi kuin mikä tahansa toistuvasti esiintyvä
>virheellinen muoto.
Tulipa tehtyä virhe, kun kirjoitin, että se olisi vakiintunut. Sitä se
siis ei ole kirjoitettuna. Puhuttuna sillä on jokin (en lähde arvailemaan
kuinka suuri) asema, koska kirjoittamaan opettelevia (siis osaa heistä) on
opetettava kirjoittamaan "enää". Tuli mieleen kysyä, koska joitakin
puhekielen virheellisinä pidettyjä muotoja hyväksytään joskus
kirjoitettuun kieleen.