Pseudo ja kvasi
Mikko Tanni
--
Mikko Tanni a.k.a Mordicus: http://www.iki.fi/mordicus/
(To reply remove "_RemoveMe" and ".invalid" - if necessary.)
"Only my modesty allows me to cope with my perfection." - Eddie Irvine
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> "Pseudo" ja "kvasi" ovat useinkäytettyjä etuliitteitä. Mitä eroa niillä on?
Suurinpiirtein
Pseudo = merkityksetön
kvasi = roskaa
--
Kaj
markus_fin
"Mikko Tanni" <mt63532_...@uta.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:df4oqs$1r2e$1...@news.cc.tut.fi...
> "Pseudo" ja "kvasi" ovat useinkäytettyjä etuliitteitä. Mitä eroa niillä
> on?
Pseudo on käsittääkseni lähinnä näennäinen, kvasi puolittainen. Ainakin nuo
suomen sanat selityksinä lienevät oikeammin tuossa järjestyksessä kuin
päinvastoin.
m_f
T Taneli Vahakangas
> "Pseudo" ja "kvasi" ovat useinkäytettyjä etuliitteitä. Mitä eroa niillä on?
UT:n kreikassa Gyllenberg: "pseudos, ous, to" valhe.
Internet kertoi minulle, että quasi on latinaa ja tarkoittaa
"ikäänkuin". Ts. en latinasta tiedä juuri mitään, mutta google
auttaa ;) Asiasta oikeasti tietävät korjatkoot.
Taneli
Tommi P Uschanov
> Pseudo = merkityksetön
> kvasi = roskaa
Häh?! Et voi olla tosissasi. Siis Pseudo-Dionysius on "merkityksetön
Dionysius", pseudolymfooma "merkityksetön imusolmukesyöpä" ja
pseudonyymi "merkityksetön nimi"? Ja vastaavasti kvasihiukkanen
"roskahiukkanen", kvasaari "roskatähti"?
--
"I have tried too, in my time, to be a philosopher; but, I don't
know how, cheerfulness was always breaking in." --Oliver Edwards
T P Uschanov tusc...@cc.helsinki.fi +358 (0)40 584 2720
Visit my home page! http://www.helsinki.fi/~tuschano/
Tommi Nieminen
> Suurinpiirtein
>
> Pseudo = merkityksetön
> kvasi = roskaa
Tuossa lienee sen verran totta takana, että kvasi- on yleensä
halveksivampi tai moittivampi suhteessaan tarkoitteeseensa.
"Pseudo-X" on lähinnä jokin, joka näyttää X:ltä olematta sitä (missä
"näyttää" ei mitenkään viittaa vain näköaistiin!), "kvasi-X" taas
jotakin, joka *on olevinaan* X, vaikkei sillä olisi siihen oikeutta.
--
.... Tommi Nieminen .... http://www.saunalahti.fi/~tommni/ ....
Csak füvön élt a kis zebra,
de most rákapott a zabra;
végül is elvitték Szobra,
ott oktatják szebbre-jobbra.
-Devecseri Gábor-
.... tommi dot nieminen at campus dot jyu dot fi ....
Harri Juntunen
> "Pseudo" ja "kvasi" ovat useinkäytettyjä etuliitteitä. Mitä eroa
> niillä on?
Jukka Korpelan pienehkön sivistyssanakirjan mukaan:
*pseudo* - vale-, väärä-, näennäis-
*pseudonyymi* salanimi, peitenimi
*kvasi* - näennäis-; liki-, lähes
Tommi P Uschanov
> Tuossa lienee sen verran totta takana, että kvasi- on yleensä
> halveksivampi tai moittivampi suhteessaan tarkoitteeseensa.
>
> "Pseudo-X" on lähinnä jokin, joka näyttää X:ltä olematta sitä (missä
> "näyttää" ei mitenkään viittaa vain näköaistiin!), "kvasi-X" taas
> jotakin, joka *on olevinaan* X, vaikkei sillä olisi siihen oikeutta.
Minusta täsmälleen päinvastoin ja täsmälleen samasta syystä.
Kvasi on sentään melkein sitä mitä väittääkin olevansa, pseudo
sen sijaan ei ollenkaan.
Warp
> "Pseudo" ja "kvasi" ovat useinkäytettyjä etuliitteitä. Mitä eroa niillä on?
Voiko muuten "useinkäytetty" kirjoittaa yhteen? (En oikeastikaan ole
ihan 100% varma...)
--
- Warp
Jukka K. Korpela
> Voiko muuten "useinkäytetty" kirjoittaa yhteen?
Juurihan kirjoitit. :-) Mutta ei se ole oikein. Kyseessä ei ole
erityismerkityksen saanut termi eikä ole muutakaan perustetta kirjoittaa
sanoja yhteen.
> (En oikeastikaan ole ihan 100% varma...)
Siis et ole sataprosenttia varma? Ilmaus "100%" on väärin, kun taas
"100 %" on oikein mutta tarkoittaa "sata prosenttia", ei esimerkiksi
"sataprosenttinen" tai "sataprosenttisen". Sanaa "prosenttinen" ei
normien mukaan pitäisi lyhentää lainkaan, mutta jos on ihan pakko
lyhentää, niin "%:inen" on vähiten väärin, ja tällöin "sataprosenttinen"
lyhennettäisiin "100-%:inen".
Käytännössähän sataan prosenttiin viittaavat ilmaukset ovat lähes aina
pseudomatemaattisia: ne kuvaavat muka matemaattisen tarkasti jotain,
jota ei todellisuudessa ole laskettu eikä mitattu eikä usein voisikaan
laskea eikä mitata. Sana "sataprosenttisen" voidaan yleensä korvata
sanalla "täysin", ellei ilmauksen selventymistä pidetä häiritsevänä.
(Vedonlyönnin harrastaja voisi sanoa, että varmuutta voidaan kuin
voidaankin ilmaista prosentteina matemaattisesti mielekkäällä tavalla.
Esimerkiksi 50-prosenttinen varmuus tarkoittaisi tällöin sitä, että on
valmis lyömään asiasta vetoa, jos voittosuhde on parempi kuin 1 : 1.
Tosin silloin 100-prosenttinen varmuus tarkoittaisi, että on valmis
lyömään asiasta millä voittosuhteella tahansa, siis esimerkiksi panemaan
koko omaisuutensa, suvun omaisuuden ja sielunsa peliin vaikka toinen
osapuoli panee pottiin esimerkiksi vain 0,05 euroa.)
Toisaalta varmuuden käsitteeseen jo sisältyy jonkinlainen täydellisyyden
ajatus, joten ilmauksen "täysin varma" voisi tulkita jopa niin, että sen
käyttäjä ilmeisesti sanoo olevansa varma silloinkin kun ei ole varma.
Silloinhan on tarpeen jollakin lisäyksellä kertoa olevansa varma ihan
aikuisten oikeesti.
markus_fin
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:df67kg$342$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
[pitkälloista korpelointia]
> Toisaalta varmuuden käsitteeseen jo sisältyy jonkinlainen täydellisyyden
> ajatus, joten ilmauksen "täysin varma" voisi tulkita jopa niin, että sen
> käyttäjä ilmeisesti sanoo olevansa varma silloinkin kun ei ole varma.
> Silloinhan on tarpeen jollakin lisäyksellä kertoa olevansa varma ihan
> aikuisten oikeesti.
Ei sinne päinkään. Varma voi olla osittainkin, ja ilmoitettu prosentti kuvaa
todennäköisyyttä. Aivan samoin kuin on normaalia sanoa "huone on puoliksi
maalattu", "tankki on melkein täynnä", "korpelointi on aivan tylsää". Käsite
"varma" ei eroa mitenkään tässä mielessä käsitteistä "maalattu", "täynnä"
tai "tylsä", joita teoriasi mukaan ei myöskään saisi määrittää mikään määrän
ilmaus, koska ne olisivat turhia kun kerran "maalattu" olisi aina täysin
maalattu, "täynnä" olisi aina täynnä, ja "tylsä" olisi aina tylsä.
Jälkimmäinen tosin pitää paikkansa, joten teoriasi on osittain oikea. Ei
siis täysin oikea. Ei oikea.
m_f
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
>> Pseudo = merkityksetön
>> kvasi = roskaa
> Häh?! Et voi olla tosissasi. Siis Pseudo-Dionysius on "merkityksetön
> Dionysius", pseudolymfooma "merkityksetön imusolmukesyöpä" ja
> pseudonyymi "merkityksetön nimi"? Ja vastaavasti kvasihiukkanen
> "roskahiukkanen", kvasaari "roskatähti"?
Yritin olla ytimeksäs. On jopa erittäin todennäköistä että merkitys on
erillainen eri aloilla (vrt: artefakta molekyylibiologiassa = ei haluttu,
virheellinen tulos, yleensä menetelmävirhe. Arkeologiassa = juuri se
etsitty asia. Sinänsä loogista, arkeologi tonkii vaikka mutaa ja
se joka sinne ei kuulu, esim. vanha kenkä, onkin se haluttu löydös).
Itse ajattelin lähinnä sanoja pseudotiede, jonka ymmärrän niin että on
triviaalia nollatutkimusta kun taas kvasitiede olisi tieteeksi
naamioitua huuhaata.
--
Kaj
markus_fin
<kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:df6gl7$spd$1...@oravannahka.helsinki.fi...
"quasicrystal
matter formed atomically in a manner somewhere between the amorphous solids
of glasses (special forms of metals and other minerals, as well as common
glass) and the precise pattern of crystals. Like..."
(Lähde: Encyclopędia Britannica). Tuo lainaus kuvaa asian mielestäni toisin,
siis niin, että kvasi on puolittain jotain, sinnepäin. Pseudo on enemmän
näennäistä vilungilla tavalla.
m_f
Tommi Nieminen
>> "Pseudo-X" on lähinnä jokin, joka näyttää X:ltä olematta sitä (missä
>> "näyttää" ei mitenkään viittaa vain näköaistiin!), "kvasi-X" taas
>> jotakin, joka *on olevinaan* X, vaikkei sillä olisi siihen oikeutta.
>
> Minusta täsmälleen päinvastoin ja täsmälleen samasta syystä.
> Kvasi on sentään melkein sitä mitä väittääkin olevansa, pseudo
> sen sijaan ei ollenkaan.
Mihin perustat käsityksesi? Jo mainittu "Pseudo-Longinos" oli
kirjoittaja, jota luultiin Longinokseksi vaikkei hän sitä itse
väittänytkään, kun taas "kvasinotaatio" on kielitieteilijöille tuttu
haukkumanimitys teennäisille formalisaatioille, jotka eivät oikeasti ole
sen paremmin formaalisia kuin muutenkaan järin onnistuneita.
Ainoa äkkiseltään mieleentuleva tapaus, jossa pseudo- olisi jotakin
kielteistä, on "pseudo-ongelma" (ja ehkä "pseudotiede"). Muuten olen
huomannut kielteisyyttä ilmaistavan kvasi-liitteellä: "kvasiselitys",
"kvasiteoria", "kvasitilasto"...
--
.... Tommi Nieminen .... http://www.cc.jyu.fi/~toniemin/ ....
Nothing is more keenly required than a defence of bores.
-G. K. Chesterton-
Jukka K. Korpela
kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
> On jopa erittäin todennäköistä että merkitys on
> erillainen eri aloilla (vrt: artefakta molekyylibiologiassa = ei haluttu,
> virheellinen tulos, yleensä menetelmävirhe. Arkeologiassa = juuri se
> etsitty asia. Sinänsä loogista, arkeologi tonkii vaikka mutaa ja
> se joka sinne ei kuulu, esim. vanha kenkä, onkin se haluttu löydös).
Ajattelin ensin vain tarkistaa, että tarkoitithan sanaa "artefakti" eikä
sanaa "artefakta". Sitten huomasin hämmästyksekseni, että myös
a-loppuinen muoto esiintyy, tosin harvinaisempana eikä tietääkseni
missään mitenkään normatiiviseksi katsottavassa lähteessä.
Vaihteleekohan muoto alan ja merkityksen mukaan? Käsittääkseni
esimerkiksi lääketieteessä käytetään milloin i-loppuista, milloin
a-loppuista muotoa, ja esimerkiksi Tohtori.fi:n sanakirjassa on i-loppuinen.
Sinänsähän "artefakti" on hyvä esimerkki sivistyssanasta, jolla on jopa
vastakkaisiksi tulkittavia merkityksiä. Tavallisempaa on, että
sivistyssanalla on eri aloilla aivan erilaisia merkityksiä, joita
yhdistää enintään jokin hämärä hyvin abstrakti ajatus. Lempiesimerkkini
tästä on "induktio", joka tarkoittaa esimerkiksi biologiassa,
matematiikassa ja fysiikassa aivan eri asioita, vaikka hyvää
mielikuvitusta käyttäen voi merkitysten takana nähdä jonkinlaisen
yleisen idean.
Jukka K. Korpela
> UT:n kreikassa Gyllenberg: "pseudos, ous, to" valhe.
Sana tarkoittaa myös väärää päätelmää, mutta alkuperäisin merkitys on
juuri 'valhe'.
> Internet kertoi minulle, että quasi on latinaa ja tarkoittaa
> "ikäänkuin".
Niinpä. Tai 'niin sanoakseni, tavallaan' taikka 'noin, suunnilleen'.
Alun perin siis "pseudo-" tarkoittaa valheellisuutta, kuten esiintymistä
tai esittämistä muuna kuin on, ja "kvasi-" taas näennäisyyttä tai jopa
sitä, että on melkein kuin jotain mutta ei ihan. Lisäksi tyylikkäässä
sanojen muodostamisessa liitetään yleensä kreikan sanoja kreikan
sanoihin ja latinan sanoja latinan sanoihin, ei ristiin, vaikka tyylistä
toki usein poiketaan (esim. televisio, heksadesimaalinen).
Käytännössä "pseudo-" ja "kvasi-" ovat sekaantuneet toisiinsa ja vähän
muuhunkin aika perusteellisesti, kuten tämänkin keskustelun eri
osallistujien ristiriitaiset näkemykset osoittavat. Niinpä niiden käyttö
ei suinkaan edistä yksikäsitteisyyttä, joka usein mainitaan
sivistyssanojen käytön perusteeksi - ja usein onkin hyvä peruste.
Ihmiset eivät yleensä opi tällaisia etuliitteitä lukemalla niistä (ja
niiden etymologiasta) sanakirjoista, vaan lukemalla ja kuulemalla
sanoja, joissa niitä esiintyy, ja oppimalla niiden merkitykset jollain
tapaa, usein arvaamalla. Jos etuliite tarkoittaa eri sanoissa eri
asioita, ei mitään selvää käsitystä sen ominaismerkityksestä muodostu.
Pikemminkin joku oppii etuliitteen joistakin sanoista, joku toinen
joistakin muista, ja sitten he voivatkin ruveta loputtomasti riitelemään
siitä, kumman käsitys sen merkityksestä on oikea.
On parempi sanoa jotain näennäistieteelliseksi tai valetieteelliseksi
tai epätieteelliseksi tai esitieteelliseksi kuin pseudo- tai
kvasitieteelliseksi, jolloin lukijan arvattavaksi jää, millainen solvaus
t. tölväys oli tarkoitus esittää. _Jos_ noita vierasperäisiä
etuliitteitä käytettäisiin niiden alkuperäisissä merkityksissä, niin
pseudotieteellistä olisi jonkin esittäminen valheellisesti (siis
tahallisessa ja tietoisessa harhaanjohtamisen tarkoituksessa) muka
tieteellisenä, kun taas kvasitieteellistä olisi tieteeltä näyttävä tai
tiedettä muistuttava (erikoistapauksena esitieteellinen toiminta, joka
täyttää joitakin tieteellisyyden kriteereitä). Mutta on ihan turha
luulla, että sanat ymmärrettäisiin tällä tavoin.
Merkitysten harhailu on johtanut mm. siihen, että datatekniikan alalla
on ruvettu käyttämään sellaistakin sanaa kuin "pseudokoodi"
(pseudocode), joka tarkoittaa lähinnä abstraktia ohjelmakoodia, joka ei
ole varsinaisesti mitään ohjelmointikieltä mutta jonka oletetaan olevan
ohjelmoijien ymmärrettävissä. Sitä voisi kutsua kvasikoodiksi sillä
perusteella, että se muistuttaa ohjelmakoodia ja on usein helpostikin
muunnettavissa halutulle ohjelmointikielelle. Toisaalta
epäonnistuneetkin sanat ovat usein sitkeähenkisiä, eikä niiden
korvaaminen yleensä onnistu. Sanahan on ymmärrettävä kaikille, jotka sen
jo tuntevat, eivätkä asioita vasta opiskelevien käsitteelliset vaikeudet
yleensä kiinnosta ketään.
Tommi P Uschanov
>> Minusta täsmälleen päinvastoin ja täsmälleen samasta syystä.
>> Kvasi on sentään melkein sitä mitä väittääkin olevansa, pseudo
>> sen sijaan ei ollenkaan.
> Mihin perustat käsityksesi? Jo mainittu "Pseudo-Longinos" oli
> kirjoittaja, jota luultiin Longinokseksi vaikkei hän sitä itse
> väittänytkään,
En maininnut Pseudo-Longinosta vaan Pseudo-Dionysiuksen. Mutta
kysymys on juuri siitä, että esimerkiksi Pseudo-Longinos ei ollut
*ollenkaan* Longinos. Toisin sanoen hänen nimensä ei ollut
Longinos -- kyse ei ollut esimerkiksi kahden samannimisen henkilön
sekoittumisesta toisiinsa, missä tapauksessa Pseudo-Longinos olisi
mahdollisesti ollut pikemminkin Kvasi-Longinos.
kun taas "kvasinotaatio" on kielitieteilijöille tuttu
> haukkumanimitys teennäisille formalisaatioille, jotka eivät oikeasti ole
> sen paremmin formaalisia kuin muutenkaan järin onnistuneita.
Varmasti. Sen sijaan myös mainitsemani muiden alojen tiedemiesten
termit "kvasihiukkanen" ja "kvasaari" eivät esimerkiksi sisällä
minkäänlaista moitetta. (Viittaan myös maisteri Korpelan vastaukseen.)
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> Under Subject: Re: Re: Pseudo ja kvasi
> kaj.st...@helsinki.fi.invalid wrote:
>> On jopa erittäin todennäköistä että merkitys on
>> erillainen eri aloilla (vrt: artefakta molekyylibiologiassa = ei haluttu,
>> virheellinen tulos, yleensä menetelmävirhe. Arkeologiassa = juuri se
>> etsitty asia. Sinänsä loogista, arkeologi tonkii vaikka mutaa ja
>> se joka sinne ei kuulu, esim. vanha kenkä, onkin se haluttu löydös).
> Ajattelin ensin vain tarkistaa, että tarkoitithan sanaa "artefakti" eikä
> sanaa "artefakta". Sitten huomasin hämmästyksekseni, että myös
> a-loppuinen muoto esiintyy, tosin harvinaisempana eikä tietääkseni
> missään mitenkään normatiiviseksi katsottavassa lähteessä.
> Vaihteleekohan muoto alan ja merkityksen mukaan? Käsittääkseni
> esimerkiksi lääketieteessä käytetään milloin i-loppuista, milloin
> a-loppuista muotoa, ja esimerkiksi Tohtori.fi:n sanakirjassa on i-loppuinen.
Itse (en ole norminluoja enkä edes suomenkielinen) käytän sanaa
"artefakta" kun tarkoitan lähinnä tulosta/tulkintaa ja "artefakti" kun
tarkoitan esinettä/löydöstä.
Tein pientä googlausta:
artifact - 1.2 milj
artefact - 4.3 milj
artefakta - 772
artefakti - 4090
artifakta - 190
artifakti - 492
Ongelma tullee siitä ettei englanninkielisissä versioissa ole kirjainta
-fact:in jälkeen. Mikäli nämä oikeasti tarkoittavat samaa niin
artefakti näyttäisi olevan suosituin.
--
Kaj
H Markus Lang, full-tilt boogie
Jukka K. Korpela wrote:
> Ajattelin ensin vain tarkistaa, että tarkoitithan sanaa "artefakti" eikä
> sanaa "artefakta". Sitten huomasin hämmästyksekseni, että myös
> a-loppuinen muoto esiintyy, tosin harvinaisempana eikä tietääkseni
> missään mitenkään normatiiviseksi katsottavassa lähteessä.
> Vaihteleekohan muoto alan ja merkityksen mukaan?
Myös englannissa esiintyy vaihtelu artefact (br.) ~ artifact (am.),
mutta se ei taida kuulua tähän yhteyteen muutoin kuin kvasiolennaisesti.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
juha
> [pitkälloista korpelointia]
Korpeloida alkaa ilmeisesti olla jo aika vakiintunut sana, mutta mitä se
tarkalleen ottaen tarkoittaa? Kuka tahansa ei varmastikaan voi korpeloida,
koska korpelointiin mitä ilmeisimmin kuuluu oikeakielisyys, hillitty ja
hallittu sivistyssanojen käyttö, oman etevämmyyden korostaminen ja oikeassa
oleminen. Kaikki eivät korpelointiin kykene, moni sortuu esim. olemaan
väärässä tai tekemään kielioppivirheen. Korpelointi vaatii siis
lahjakkuutta. Tuleeko se mieltää kohteliaisuudeksi, jos jonkun sanotaan
korpeloivan? Liittyykö korpelointi välttämättä news-kirjoittamiseen? Mitkä
kriteerit korpeloinnin vähintään pitää täyttää?
Etsin vastausta netistä, mistäs muualtakaan. Hakukone löysi kehnosti
vastauksia. Viittaukset korpelointiin vaikuttavat epämääräisiltä ja niissä
näyttäisi olevan usein vihamielinen sävy. Hakukonekin epäili minun
tarkoittavan kopelointia, kun hain sanalla korpeloida. Kun hain sanalla
korpelointi, tarjottiin kaapelointia. Löytyisikö täältä kieliryhmästä
täsmällisempää vastausta, kun sana näkyy täälläkin olevan käytössä? Itse
pidän sanaa ehdottomasti kunnianosoituksena Korpelalle, mutta haluaisin
ymmärtää sen täsmällisen merkityksen.
t. juha
eki
>"markus_fin" kirjoitti
>
>> [pitk?oista korpelointia]
>
>Korpeloida alkaa ilmeisesti olla jo aika vakiintunut sana, mutta mit?e
>tarkalleen ottaen tarkoittaa? Kuka tahansa ei varmastikaan voi korpeloida,
>koska korpelointiin mit?lmeisimmin kuuluu oikeakielisyys, hillitty ja
>hallittu sivistyssanojen k?t?man etev?yyden korostaminen ja oikeassa
>oleminen. Kaikki eiv?korpelointiin kykene, moni sortuu esim. olemaan
>v???ai tekem? kielioppivirheen. Korpelointi vaatii siis
>lahjakkuutta. Tuleeko se mielt?kohteliaisuudeksi, jos jonkun sanotaan
>korpeloivan? Liittyyk?rpelointi v?t?tt?ews-kirjoittamiseen? Mitk?
>kriteerit korpeloinnin v?nt? pit?t?t?
>
>Etsin vastausta netist?mist?muualtakaan. Hakukone l? kehnosti
>vastauksia. Viittaukset korpelointiin vaikuttavat ep??isilt?a niiss?
>n?t?i olevan usein vihamielinen s?. Hakukonekin ep?i minun
>tarkoittavan kopelointia, kun hain sanalla korpeloida. Kun hain sanalla
>korpelointi, tarjottiin kaapelointia. L?isik???ieliryhm??
>t??isemp?vastausta, kun sana n?y t?l?n olevan k??? Itse
>pid?sanaa ehdottomasti kunnianosoituksena Korpelalle, mutta haluaisin
>ymm??sen t??isen merkityksen.
Mielestani "korpelointi" on lievasti paranoidia perfektionismia,
harrasti sita kuka tahansa. Esimerkiksi meikalaisen meuhkaaminen
sanskritin virheellisista sandheista , /anusvaaran/ osoittamatta
jattamisesta translitteeraatiossa tahikka loppuvokaalien
"hinditrunkaatiosta" olisi tuon maaritelman mukaan
korpelointia.
>
>t. juha
>
Tapio Viljava
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
news:df6ms1$et$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>> UT:n kreikassa Gyllenberg: "pseudos, ous, to" valhe.
> Sana tarkoittaa myös väärää päätelmää, mutta alkuperäisin merkitys on
> juuri 'valhe'.
> Alun perin siis "pseudo-" tarkoittaa valheellisuutta, kuten esiintymistä
> tai esittämistä muuna kuin on
> Jos noita vierasperäisiä etuliitteitä käytettäisiin niiden alkuperäisissä
> merkityksissä, niin pseudotieteellistä olisi jonkin esittäminen
> valheellisesti (siis tahallisessa ja tietoisessa harhaanjohtamisen
> tarkoituksessa)
Enpä sanoisi ihan noinkaan. Ei voida sanoa, että pseudo-etuliitteen käyttöön
pitäisi liittyä jokin moite tai muu arvovaraus. Kyse on siis ihan reilusti
valeesta eikä valheellisuudesta. Esim. pseudoefedriini ei tarkoita
lääkeainetta, jonka väitetään olevan efedriini vaikka se ei sitä ole.
Valekantarelli on kantarellia muistuttava sieni ilman mitään
huijausyritystä; sitä voitaisiin hyvin kutsua pseudokantarelliksi.
Harhaanjohtamisen tarkoituksessa voidaan toisaalta käyttää hyväksi täysin
pätevää tiedettä.
Tapsa
Jukka K. Korpela
>>Jos noita vierasperäisiä etuliitteitä käytettäisiin niiden alkuperäisissä
>>merkityksissä, niin pseudotieteellistä olisi jonkin esittäminen
>>valheellisesti (siis tahallisessa ja tietoisessa harhaanjohtamisen
>>tarkoituksessa)
>
> Enpä sanoisi ihan noinkaan.
Miksi et? Esittämäsi näkökohdat eivät tunnu lainkaan koskevan sitä, mitä
minä kirjoitin. Siinä jos-lause on olennainen, ja koko virkkeeni
perustuu aika suoraan siihen, mitä on todettu pseudo-etuliitteen
alkuperästä.
> Ei voida sanoa, että pseudo-etuliitteen käyttöön
> pitäisi liittyä jokin moite tai muu arvovaraus.
En ole sellaista sanonutkaan. Sanoin, että jos etuliitettä käytettäisiin
sen alkuperäisessä merkityksessä, niin se tarkoittaisi valheellisuutta.
Tähän toki sisältyy aika suoraan moite tai arvovaraus, koska yleensä
valheellisuutta pidetään tuomittavana varkaiden ja hulttioidenkin
keskuudessa. Mutta en siis kirjoittanut siitä, miten pseudo-etuliitettä
_pitäisi_ käyttää.
Käytännössä pseudo-etuliitettä ei _kannata_ käyttää muualla kuin
vakiintuneissa termeissä sekä silloin, kun halutaan olla tahallisen
epämääräisiä.
> Kyse on siis ihan reilusti
> valeesta eikä valheellisuudesta.
Vale ja valheellisuus ovat kovasti kiinni toisissaan. Suomen kielessä
sana "vale" sisältää vasten parempaa tietoa puhumisen tai esittämisen
eli jonkinasteisen valheellisuuden (toisin kuin virossa, jossa "vale"
tarkoittaa myös 'väärä, virheellinen, epätosi').
> Esim. pseudoefedriini ei tarkoita
> lääkeainetta, jonka väitetään olevan efedriini vaikka se ei sitä ole.
Kuten mainitsin, pseudo-etuliite on siirtynyt aika kauas alkuperäisestä
merkityksestään. (Jäljellä on kuitenkin se, että pseudo-X on jotain,
joka ei ole X mutta joissakin suhteissa muistuttaa X:ää, ehkäpä hyvinkin
hämäävästi.)
> Valekantarelli on kantarellia muistuttava sieni ilman mitään
> huijausyritystä; sitä voitaisiin hyvin kutsua pseudokantarelliksi.
Valekantarellin virallinen nimi on kylläkin "valevahvero".
Huijauspuolesta en muuten olisi ihan varma, jos "huijaus" tulkitaan
hyvin väljästi kuten usein luonnonkuvailussa: eliömaailmassa on
paljonkin sellaista, että eliö "huijaa" muita eliöitä näyttämällä muulta
kuin on, esimerkiksi myrkytön hyönteinen näyttää toiselta, myrkylliseltä
hyönteiseltä. Kanttarelli itsekin on tässä väljässä, metaforisessa
mielessä huijari: se yrittää kovasti näyttää kellastuneelta, maahan
pudonneelta koivunlehdeltä, jotta sitä ei syötäisi, ennen kuin se pääsee
toteuttamaan kutsumuksensa eli levittämään itiöitä.
Etuliitteen "vale-" vertauskuvallinen käyttö kuuluu paljon laajempaan
asiayhteyteen, nimistön metaforiaan, eikä siitä pidä tehdä päätelmiä sen
suhteen, mitä "vale" suomessa tarkoittaa. Ei sanan "leijona"
merkityskään muutu siitä, että se on monen kuvaannollisen ilmauksen osa
(esim. "merileijona", "leijonanosa" ja "Leijonamieli").
> Harhaanjohtamisen tarkoituksessa voidaan toisaalta käyttää hyväksi täysin
> pätevää tiedettä.
Toki, mutta se on sitten vielä kolmas asia valetieteen ja
"melkein-tieteen" ohella. Ilmauksilla "pseudotiede" ja "kvasitiede"
yritetään luonnehtia sitä, mitä toiminta itsessään on, ei sitä, mihin
sitä käytetään. Jos joku rupeaa harrastamaan jotain tieteen näköistä,
joka ei kuitenkaan ole tiedettä, ei edes harhateille eksynyttä tai
moraalittomiin tarkoituksiin käytettyä tiedettä, niin kutsumalla sitä
pseudo- tai kvasitieteeksi yritämme kuvata tätä tilannetta, emme
välttämättä harrastajan motiiveja ja vilpittömyyttä.
Tuomas Yrjövuori
viestissä:df4oqs$1r2e$1...@news.cc.tut.fi...
>
> on?
Eroon en ota kantaa, mutta "pseudo" tarkoittaa puhekielessä mikropitsaa.
--
Tuomas Yrjövuori