Opiskelisinko tulevaisuudessa kielitiedettä?
Leo Herranen
yhdeksännelle menevä kitaristi ja tracker-muusikko. Olen opiskellut itsekseni
englantia lukemalla kirjoja (niin opettelin suomestanikin suuren osan, vaikka
se äidinkieleni onkin), vähän aikaa sitten yritin ruotsiakin (joskin siihen
pian kyllästyin - jatkuvaa sanojen sanakirjasta kallaamista ei kestä kukaan),
ja olen tässä jo jonkin aikaa miettinyt tulevia yliopisto-opintojani. (Kunhan
nyt tässä yläasteen ja lukion selvittäisi ensin.)
Toisaaltahan musiikki on minulle ollut jo vuodesta 1998 tärkeä asia, jo sitä
ennenkin, tietenkin, ja vielä enemmän nyt, kun aikaa on kulunut ja kokemusta
tracker-musiikista sekä tekemisen että kuuntelun kannalta karttunut, mutta ei
minulla loppujen lopuksi virallisia opintoja musiikissa lainkaan ole ollut.
Nuotit olen itse opetellut (joskin aikoinani käydessäni pianotunneilla
minulle opetettiin nuotit, sitten ne unohdin, nyt ne taas osaan), viulisti-
pianisti-isosiskoni minulle musiikin teoriaakin opetti, itse olen opiskellut
sointuanalyysiä ynnä muuta (tämän opiskelun hedelmiä voi ja saa hakea
sigussakin olevasta osoitteesta <http://juhani.exdecfinland.org/~herranen/>).
Toisaalta taas kielet, varsinkin englanti, latina, jiddish, unkari, venäjä ja
hollant ovat jotenkin sydäntäni lähellä. Moni varmaan havaitsi tänne taannoin
postaamani artikkelin, jossa valitin etymologiattomista sanakirjoista. Nämä
asiat todella kiinnostavat minua. Nytkin rippikoulua käydessäni olen
keskittynyt tutkimaan raamattuni alaviitteitä, joissa selitetään vaikkapa
nimien merkityksiä tai alkuperää! (Edelleen, kyseessä on mielenkiintoisin
puoli. :)
Mitäpä sanovat sfnet.keskustelu.kielen lukijat? Tulihan tästä nyt vähän
puolueellinen ainakin jakelun kannalta, mutta jotenkin tuntuu, että se
musiikkiryhmä olisi vähän harrastelijamaisempi (kuten toisaalta
musiikinharrastukseni, mistä toisaalta sitten ei myöskään puhuta). Olisikohan
sfnet.harrastus.musiikki.klassinen ollut mit'n? No, anti olla. Lienee
täälläkin muusikoita - ainakin minä olen.
Älkää välittäkö näistä hirveistä kielivirheistä, jotka näillä riveillä
vilisevät, sillä olen kuolemanväsynyt (sillä eihän kukaan, jolla järki
vähänkään päätä pakottaa, ole tähän aikaan vapaaehtoisesti hereillä (en
minäkään)).
--
Leo Herranen|<her...@mbnet.fi>| 146114978 |
<http://juhani.exdecfinland.org/~herranen/>|
Pekka Lahdenmäki
Leo Herranen wrote in message ...
>Mitäpä sanovat sfnet.keskustelu.kielen lukijat?
Kielten opiskelu ei ole kielitiedettä, vaikkakin ihan hyvä harrastus. Ja
jos olet kiinnostunut etymologiasta, niin tulet olemaan kovin yksin
lingvistipiireissä, jotka muutenkin ovat Suomessa aika pienet. Mutta
ilman muuta kannattaa opiskella kielitiedettä.
--
Pekka
Leo Herranen
>>Mitäpä sanovat sfnet.keskustelu.kielen lukijat?
> Kielten opiskelu ei ole kielitiedettä, vaikkakin ihan hyvä harrastus.
Ei niin, mutta eikös siitä ole hyötyä? (En minä luullutkaan että opiskelen
nyt jo kielitiedettä lukemalla englanninkielisiä kirjoja. Sittenhän kuka
tahansa suomea äidinkielenään puhuva olisi kielitieteilijä. Hei haloo? (No
offense))
> Ja jos olet kiinnostunut etymologiasta, niin tulet olemaan kovin yksin
> lingvistipiireissä, jotka muutenkin ovat Suomessa aika pienet. Mutta
> ilman muuta kannattaa opiskella kielitiedettä.
Eihän tämä etymologinen puoli minulla ainut tietenkään ole. Osaisikohan joku
kielitieteilijä kuvata toimenkuvaansa mitenkään? Tietenkinhän kielten saman-
ja erilaisuudet ym.
Pekka Lahdenmäki
>> Kielten opiskelu ei ole kielitiedettä, vaikkakin ihan hyvä harrastus.
>
>Ei niin, mutta eikös siitä ole hyötyä? (En minä luullutkaan että
opiskelen
On hyötyä tietysti, tenttikirjojen lukemisessa ainakin. Suomalaisilla on
kuitenkin aika hyvä käsitys siitä, että kielet ovat erilaisia, toisin
kuin monilla amerikkalaisilla. (Ja Amerikkahan on lingvistiikan
suurvalta.)
>Eihän tämä etymologinen puoli minulla ainut tietenkään ole. Osaisikohan
joku
>kielitieteilijä kuvata toimenkuvaansa mitenkään? Tietenkinhän kielten
saman-
>ja erilaisuudet ym.
Minusta kielitieteilijän toimenkuva on hillua yliopiston liepeillä
kavereita tapaamassa ja toisaalta lukea kirjoja yksinään, ellei ole
onnistunut saamaan virkaa jostakin, jolloin tätä ehtii tekemään vähän
vähemmän.
No, minusta kielitieteilijän toimenkuva on systemaattisuuden etsiminen
kielestä, mitä sitten kukin voi katsella omien psykologististen,
sosiologististen tai formalististen ym. lasiensa läpi.
--
Pekka
Leo Herranen
> Minusta kielitieteilijän toimenkuva on hillua yliopiston liepeillä
> kavereita tapaamassa ja toisaalta lukea kirjoja yksinään, ellei ole
> onnistunut saamaan virkaa jostakin, jolloin tätä ehtii tekemään vähän
> vähemmän.
Jes, tuo kuulostaa lähes minulta, paitsi että hillun kotona. :)
Jukka K. Korpela
> Minusta kielitieteilijän toimenkuva on hillua yliopiston liepeillä
> kavereita tapaamassa ja toisaalta lukea kirjoja yksinään, ellei ole
> onnistunut saamaan virkaa jostakin - -
Niinpä, kielitieteilijän työpaikkoja ei monia ole. Tosin mahdollisten
työpaikkojen määrä kasvaa, jos tarkastellaan työpaikkoja, joihin voisi päästä
kielitieteellisen _koulutuksen_ takia vaikkakaan ei kielitiedettä tekemään.
Mutta jos katsoo vaikkapa sanomalehden työpaikkailmoituksia, niin eipä siellä
monessakaan lingvistiä kaivata.
> No, minusta kielitieteilijän toimenkuva on systemaattisuuden etsiminen
> kielestä, - -
Tai epäsystemaattisuuden. Wittgenstein taisi jossain huomauttaa, melko
yleisluonteisesti, jotain sensuuntaista, että kun muut etsivät kätkettyä
ykseyttä näennäisen moninaisuuden alta, hän etsii kätkettyä moninaisuutta
näennäisen ykseyden alta.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
Suomen kielestä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/indeksi.html
Kielistä yleensä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/
Tommi Ojanperä
>Mitäpä sanovat sfnet.keskustelu.kielen lukijat? Tulihan tästä nyt vähän
>puolueellinen ainakin jakelun kannalta, mutta jotenkin tuntuu, että se
>musiikkiryhmä olisi vähän harrastelijamaisempi (kuten toisaalta
>musiikinharrastukseni, mistä toisaalta sitten ei myöskään puhuta).
Vaikuttaa siltä, että olet sairastunut logomaniaan, eli
kielifriikkiyteen. Itse olen sairastunut samaan tautiin jo vuosia
sitten. Onnittelut hienon sairauden hankkimisesta! :)
Ainoa hoitokeino taitaa olla lähteä opiskelemaan jotakin soveliasta
ainetta. Jos haluaa keskittyä kielitieteeseen, niin sitten on kai
viisainta valita yleinen kielitiede pääaineeksi. Jos kulttuuri ja
kirjallisuus kiinnostavat myös, niin sitten on parasta valita joku
tietty kieli. Itse opiskelen yliopistossa englantia ja latinaa.
Lisäksi on tullut otettua ranskan, japanin ja kiinan kursseja.
Näiden päälle tulee tietysti julmettu määrä kieliä, joihin olen
tutustunut oma-aloitteisesti (korea, tiibet, vietnam, khmer, burma,
sanskrit, pali, mongolia, hindi, jne.)
Tommi Antero Ojanpera <to...@cc.jyu.fi>
Jyvaskyla, FINLAND <www.jyu.fi/~tojan>
QVIPIAM VINIS GVSTANDIS GAVDENT; EGO LINGVIS.
<www.jyu.fi/~tojan/rlang/rlang.htm>
Tommi P Uschanov
> Tai epäsystemaattisuuden.
Esa Itkosen teos "Maailman kielten erilaisuus ja samuus" on tässä(kin)
suhteessa terveellistä luettavaa otsikkoaan myöten.
> Wittgenstein taisi jossain huomauttaa, melko yleisluonteisesti,
> jotain sensuuntaista, että kun muut etsivät kätkettyä ykseyttä
> näennäisen moninaisuuden alta, hän etsii kätkettyä moninaisuutta
> näennäisen ykseyden alta.
"Hegel seems to me to be always wanting to say that things which
look different are really the same. Whereas my interest is in
shewing that things which look the same are really different."
(Wittgensteinin keskustelusta oppilaansa M. O'C. Druryn kanssa
Dublinissa v. 1948.)
--
"I have tried too, in my time, to be a philosopher; but, I don't
know how, cheerfulness was always breaking in." --Oliver Edwards
T P Uschanov tusc...@cc.helsinki.fi +358 (0)40 584 2720
Visit my home page! http://www.helsinki.fi/~tuschano/
Mikko Tanni
> Mitäpä sanovat sfnet.keskustelu.kielen lukijat? Tulihan tästä nyt vähän
> puolueellinen ainakin jakelun kannalta, mutta jotenkin tuntuu, että se
Ehkä voisit harkita myös semiotiikkaa? Ei sen puoleen, ei sekään mikään
suuri työllistäjä ole. ;-)
--
Mikko Tanni a.k.a Mordicus: http://www.uta.fi/~mt63532/
(To reply remove "_RemoveMe" and ".invalid" if necessary.)
"Only my modesty allows me to cope with my perfection." - Eddie Irvine
Elena Saltikoff
ehkä voisit hkäydä vaikkaravintolakoulun siinä sivussa, niin olis ammatti
jolla rahoittaisit nämä mielenkiintoiset opinnot ja tutkimukset. Ja sit jos
kävis mäihä ja olisit lopulta yksi maan 10 parhaasta kielitietilijästä tai
semiootioksosta ja saisit alan työpaikan, voisit hyödyntää
ravintolaopintojasi kestitessäsi ystäviäsi. Ei menis hukkaan...
"Mitä insinööri sanoi humanistille: Iso mac ja ranskalaiset"
Alessandro il Grande
> Vaikuttaa siltä, että olet sairastunut logomaniaan, eli
> kielifriikkiyteen. Itse olen sairastunut samaan tautiin jo vuosia
> sitten. Onnittelut hienon sairauden hankkimisesta! :)
Olen myöskin potilas :)
> Lisäksi on tullut otettua ranskan, japanin ja kiinan kursseja.
> Näiden päälle tulee tietysti julmettu määrä kieliä, joihin olen
> tutustunut oma-aloitteisesti (korea, tiibet, vietnam, khmer, burma,
> sanskrit, pali, mongolia, hindi, jne.)
Vaikuttavaa :)
Tuomo Sipola
trackerimusiikkiakin teen. Myös matemaattinen puoli on hallussa (tuleva
työni?).
Keinotekoiset kielet ovat intohimoni, etenkin niiden tekeminen.
-Tuomo
Henri Tapani Heinonen
news:3d2aab00...@news.jyu.fi...
> Näiden päälle tulee tietysti julmettu määrä kieliä, joihin olen
> tutustunut oma-aloitteisesti (korea, tiibet, vietnam, khmer, burma,
> sanskrit, pali, mongolia, hindi, jne.)
Minä olen kiinnostunut saamen kielistä. Olisi mukavaa osata niitä kaikkia.
Niitähän on yksitoista. Olisi hauskaa kirjoittaa jonkinlainen tiedekirja
vaikkapa inarinsaameksi.
--
Verbien taivutuskaava (http://koti.mbnet.fi/henrihe/tiede/verbikaava.html),
päivitetty 18.6.2002.
Tommi Ojanperä
<henri.h...@mbnet.fi> wrote:
>Minä olen kiinnostunut saamen kielistä. Olisi mukavaa osata niitä kaikkia.
>Niitähän on yksitoista.
Riippuu laskijasta. :)
Seuraavanlainen luokittelu on tietääkseni aika yleinen:
Länsisaamelaiskielet: pohjoissaami, luulajansaami, eteläsaami,
piitimensaami, uumajansaami.
Itäsaamelaiskielet: inarinsaami, koltansaami, kildininsaami,
akkalansaami, turjansaami.
Minkäs lisäisit noihin 11:ksi?
Noistakin akkalan- ja turjansaami ovat valitettavasti aivan
henkihieverissä: molempaa puhuu vielä ehkä viitisen ihmistä
äidinkielenään.
Niin surullista kuin se onkin, niin ainoastaan pohjoissaamelle voi
kuvitella pitkää ikää.
>Olisi hauskaa kirjoittaa jonkinlainen tiedekirja vaikkapa
>inarinsaameksi.
No, kielifriikeillä on tunnetusti outoja ajatuksia hauskanpidosta. :)
Itse toivon vain, että inarinsaami -- ainoa kieli, jota puhutaan
ainoastaan Suomessa -- pysyisi edes jotenkin hengissä.
Tommi Antero Ojanpera <to...@cc.jyu.fi>
Jyvaskyla, FINLAND <www.jyu.fi/~tojan>
SEGNIVS HOMINES BONA QVAM MALA SENTIRE
- TITVS LIVIVS
Henri Tapani Heinonen
> Seuraavanlainen luokittelu on tietääkseni aika yleinen:
> Länsisaamelaiskielet: pohjoissaami, luulajansaami, eteläsaami,
> piitimensaami, uumajansaami.
> Itäsaamelaiskielet: inarinsaami, koltansaami, kildininsaami,
> akkalansaami, turjansaami.
> Minkäs lisäisit noihin 11:ksi?
Keminsaamen.
> Noistakin akkalan- ja turjansaami ovat valitettavasti aivan
> henkihieverissä: molempaa puhuu vielä ehkä viitisen ihmistä
> äidinkielenään.
> Niin surullista kuin se onkin, niin ainoastaan pohjoissaamelle voi
> kuvitella pitkää ikää.
Luulen, että ainakin pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame tulevat
säilymään.
> >Olisi hauskaa kirjoittaa jonkinlainen tiedekirja vaikkapa
> >inarinsaameksi.
> No, kielifriikeillä on tunnetusti outoja ajatuksia hauskanpidosta. :)
> Itse toivon vain, että inarinsaami -- ainoa kieli, jota puhutaan
> ainoastaan Suomessa -- pysyisi edes jotenkin hengissä.
Niin minäkin toivon. Pitäisi vain saada ihmiset kiinnostumaan siitä.
Toivottavasti digi-tv tuo tähän ongelmaan ratkaisun. Ohjelmathan voitaisiin
tekstittää usealla kielellä: suomi, ruotsi, pohjoissaame, inarinsaame,
koltansaame, karjala, aunus.
Tommi Ojanperä
<henri.h...@mbnet.fi> wrote:
>"Tommi Ojanperä" <to...@cc.jyu.fi> kirjoitti viestissä
>news:3d305423...@news.jyu.fi...
>Keminsaamen.
Niin tietysti, mutta keminsaami taitaa olla vainaa.
>> Niin surullista kuin se onkin, niin ainoastaan pohjoissaamelle voi
>> kuvitella pitkää ikää.
>Luulen, että ainakin pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame tulevat
>säilymään.
Toivotaan. Itse en oikein uskalla olla noin optimistinen.
>Niin minäkin toivon. Pitäisi vain saada ihmiset kiinnostumaan siitä.
Niinpä. Se vain on äärimmäisen epätodennäköistä.
>Toivottavasti digi-tv tuo tähän ongelmaan ratkaisun. Ohjelmathan voitaisiin
>tekstittää usealla kielellä: suomi, ruotsi, pohjoissaame, inarinsaame,
>koltansaame, karjala, aunus.
No, ainakin teoriassa. Tuen kyllä ajatusta, mutta tukeneeko meidän
kahden lisäksi juuri kukaan muu?
Timo L
"Tommi Ojanperä" <to...@cc.jyu.fi> kirjoitti
viestissä:3d31994...@news.jyu.fi...
> On Sun, 14 Jul 2002 14:48:50 +0300, "Henri Tapani Heinonen"
--snip--
> >Luulen, että ainakin pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame tulevat
> >säilymään.
>
> Toivotaan. Itse en oikein uskalla olla noin optimistinen.
>
> >Niin minäkin toivon. Pitäisi vain saada ihmiset kiinnostumaan siitä.
>
> Niinpä. Se vain on äärimmäisen epätodennäköistä.
>
> >Toivottavasti digi-tv tuo tähän ongelmaan ratkaisun. Ohjelmathan
voitaisiin
> >tekstittää usealla kielellä: suomi, ruotsi, pohjoissaame, inarinsaame,
> >koltansaame, karjala, aunus.
>
> No, ainakin teoriassa. Tuen kyllä ajatusta, mutta tukeneeko meidän
> kahden lisäksi juuri kukaan muu?
>
En tunne laisinkaan noita saamen kieliä, mutta eivät ne kai aivan
tavattomasti voi poiketa toisistaan. Olisiko mahdollista koostaa niistä
yhteinen saamen kirjakieli? Luulisin, että jokaisessa saamen
kielivariaatiossa on sanavarasto suppeahko silloin kun kielen pitäisi täytää
nykyajan kommunikoinnin vaatimukset. Yhteiseen kirjakieleen voitaisiin koota
aineksia saamen eri variaatioista ja puuttuvien ilmaisujen luomiseen
voitaisiin käyttää koko sitä kehityspotentiaalia, jonka variaatiot yhdessä
tarjoavat.
Timo Lehtilä
Pekka Lahdenmäki
>Olisi hauskaa kirjoittaa jonkinlainen tiedekirja
>vaikkapa inarinsaameksi.
>
opettaa niille lauluja. Hauska opettaa käyttämään tulta ja
kuulakärkikynää, ottaa pari sellaista lemmikiksi.
--
Pekka
Tommi Ojanperä
wrote:
>En tunne laisinkaan noita saamen kieliä, mutta eivät ne kai aivan
>tavattomasti voi poiketa toisistaan. Olisiko mahdollista koostaa niistä
>yhteinen saamen kirjakieli?
En minäkään niiden välisistä eroista paljoakaan tiedä, mutta ainakin
pohjoissaamen kirjakieli on sen verran hyvin vakiintunut, että siitä
tuskin halutaan luopua. Ymmärtääkseni muillekin saamen kielille
pyritään nykyisin vakiinnuttamaan oma kirjakieli.
Saamen kielet ilmeisesti muodostavat varsin luonnollisen
murrejatkumon, jonka "vierekkäiset" murteet ovat varsin
samankaltaisia, mutta jonka "ääripäät" eroavat toisistaan jo reilusti.
Teoriassa varmaankin jonkinlaisen yhteissaamelaisen kirjakielen
muodostaminen onnistuisi, mutta eri asia on, haluaisiko sellaista
kukaan käyttää. Jokaisessa saamen kielessä on kuitenkin omat
ominaispiirteensä; harva tahtoo lähteä karsimaan niitä jonkinlaisen
"kompromissikirjakielen" aikaansaamiseksi.
Tietääkseni näiden kielten puhujien parissa ei juuri kukaan halua
palata siihen aikaan, jolloin puhuttiin vain yhdestä saamen kielestä.
Sama kehitys pätee moniin muihin vähemmistökieliin. Ennen esimerkiksi
puhuttiin varsin tietämättömästi sioux-kielestä, mutta nyt puhutaan
siouxilaisesta kieliperheestä. "Murre" vain ei ole terminä kovin
suosittu ja niinpä esim. dakota, lakota ja nakota halutaan useimmiten
esittää sukulaiskielinä eikä yhden kielen eri murteina.
Tommi Antero Ojanpera <to...@cc.jyu.fi>
Jyvaskyla, FINLAND <www.jyu.fi/~tojan>
HVMANITATIS OPTIMA EST CERTATIO
- PVBLILIVS SYRVS
Henri Tapani Heinonen
news:WHiY8.248$Pp2....@read2.inet.fi...
> En tunne laisinkaan noita saamen kieliä, mutta eivät ne kai aivan
> tavattomasti voi poiketa toisistaan. Olisiko mahdollista koostaa niistä
> yhteinen saamen kirjakieli? Luulisin, että jokaisessa saamen
Ainakin pohjoissaamella, inarinsaamella ja koltansaamella on omat
kirjakielensä. Lasketaan, että erilaisia saamen kieliä on yhteensä
yksitoista. Näiden lisäksi on vielä muutamia saamen murteita. Kaikilla
saamen kielillä ei kuitenkaan liene omaa kirjakieltä. Joissakin saamen
kielissä käytetään kyrillisiä kirjaimia.
> kielivariaatiossa on sanavarasto suppeahko silloin kun kielen pitäisi
täytää
> nykyajan kommunikoinnin vaatimukset. Yhteiseen kirjakieleen voitaisiin
koota
> aineksia saamen eri variaatioista ja puuttuvien ilmaisujen luomiseen
> voitaisiin käyttää koko sitä kehityspotentiaalia, jonka variaatiot yhdessä
> tarjoavat.
Saamen kieliä kannattanee pitää erossa toisistaan, jotta ne eivät sulautuisi
toisiinsa. Ensiksi pitää ottaa talteen sanastoa kaikista
saamen murteista. Tämä onnistuu nauhoittamalla saamelaisten puhetta useita
kymmeniä tunteja. Sitten pitää luoda kirjakielet uumajansaamelle,
piitimensaamelle
ja akkalansaamelle, ellei niillä jo sellaista ole. (Toivottavasti sellainen
saadaan keminsaamellekin.)
Saamen kielten puhujamäärät:
eteläsaame (500),
uumajansaame (erittäin vähän),
piitimensaame (erittäin vähän),
luulajansaame (2 000),
pohjoissaame (30 000),
inarinsaame (400),
keminsaame (kuollut 1800-luvulla),
koltansaame (500),
akkalansaame (erittäin vähän),
kildininsaame/kiltinänsaame (1 000),
turjansaame (500).
Lähde: Mitä Missä Milloin 1994, Otava.
--
Alkeishiukkaset (http://koti.mbnet.fi/henrihe/tiede/hiukkanen.html),
päivitetty 28.6.2002.
Henri Tapani Heinonen
> >Niin minäkin toivon. Pitäisi vain saada ihmiset kiinnostumaan siitä.
> Niinpä. Se vain on äärimmäisen epätodennäköistä.
Miksi? Olisihan se kiva osata kieltä, jota puhutaan vain yhdessä maassa.
Työpaikkojakin tulisi lisää, jos saamen kieliä opeteltaisiin enemmän.
> >Toivottavasti digi-tv tuo tähän ongelmaan ratkaisun. Ohjelmathan
voitaisiin
> >tekstittää usealla kielellä: suomi, ruotsi, pohjoissaame, inarinsaame,
> >koltansaame, karjala, aunus.
> No, ainakin teoriassa. Tuen kyllä ajatusta, mutta tukeneeko meidän
> kahden lisäksi juuri kukaan muu?
Todennäköisesti kaikki. Työpaikkoja tulisi enemmän, sillä kääntäjiä
tarvittaisiin enemmän.
Janne Nikula
inarinsaamen, koltansaamen, karjalan ja aunuksen kielillä]
>> No, ainakin teoriassa. Tuen kyllä ajatusta, mutta tukeneeko meidän
>> kahden lisäksi juuri kukaan muu?
>
> Todennäköisesti kaikki. Työpaikkoja tulisi enemmän, sillä kääntäjiä
> tarvittaisiin enemmän.
Mikäpä siinä, jos joku tarjoutuu ilmaiseksi kääntämään. Kaikkien
ohjelmien kääntäminen kuitenkin maksaa aika paljon, joten tuskin kovin
varauksetonta kannatusta ajatukselle löytyy. Yleisradio on jo nyt
taloudellisissa vaikeuksissa digitelevision myötä, joten Yleisradiolta
voi korkeintaan odottaa leikkauksia uusien palvelujen sijaan. Tietysti
televisiolupamaksua voitaisiin korottaa, mutta tälle ajatukselle tuskin
löytyy poliittista kannatusta. Kaupallisilta kanavilta lienee turha
odottaa minkään kielivähemmistön palvelua.
--
Janne Nikula, http://www.zkelvin.net/jnikula/
Pekka Lahdenmäki
>Saamen kieliä kannattanee pitää erossa toisistaan, jotta ne eivät
sulautuisi
>toisiinsa.
Joko sinä taas käsittelet saamelaisia kuin karjaa.
--
Pekka
Henri Tapani Heinonen
news:ah0cm9$kgf$1...@oravannahka.helsinki.fi...
En ymmärrä.
Pekka Lahdenmäki
>
>En ymmärrä.
Ihmisillä taas on (ihmis)oikeus tehdä kielensä kanssa mitä tahansa,
kuten sulauttaa toisiinsa vaikka kaikki saamet, jos niikseen tulee, tai
kieltäytyä jopa joukolla käyttämästä jonkun vasemmalla kädellä tekemää
kirjakieltä. On myös oikeus kieltäytyä puhumasta kieltään nauhalle
useita kymmeniä tunteja.
--
Pekka
A.K.Arsniva
Elena Saltikoff <esalt...@hotmail.com> wrote:
> Ja kun tässä nyt siteerataan muutenkin "ohjeita elämän tiellä" -kirjaa, niin
> ehkä voisit hkäydä vaikkaravintolakoulun siinä sivussa, niin olis ammatti
> jolla rahoittaisit nämä mielenkiintoiset opinnot ja tutkimukset.
Tuossa on kyllä ihan järkeäkin. Nimittäin on oikeesti niin, että
nuorempana tuntuu olevan koko ajan kiire jonnekin, kiire päästä
päämäärästä toiseen ja pari vuottakin tuntuu tooooosi pitkältä ajalta -
ihan suotta. Voisi olla oikeasti fiksua hankkia jokin lyhyehkön (2-4
vuotta) koulutuksen takana oleva ammatti ensin. Siis sellainen, jonka
avulla saa oikeita työpaikkoja ja palkkaa pankkitilille. Kiinnostus
kieliin tuskin häviää mihinkään sinä aikana, jos sairaus kerta on
parantumatonta laatua.
Yliopistoon pääsee myöhemminkin. Tutkiminen ja oppiminen _on_ tosi
kivaa. Mutta kielitieteilijöitten työpaikat on sinänsä harvassa, ellei
sitten saa jotain uusia ideoita opiskeluaikana ja yhdistä kielitiedettä
ja/tai tutkimusta johonkin sivuavaan juttuhommaan: kääntämiseen,
kirjoittamiseen tms.
Yksi näkökulma sitten on se trad., että se homma mistä tykkää,
kannattaisi pitää harrastuksena ja tienata elantonsa toisekskivoimmalla.
Tätäkin voisi miettiä. Itse flirttasin ajatuksissani vuosikausia yleisen
kielitieteen kanssa, mutta pitäydyin sitten kuitenkin suomessa,
kirjallisuudessa ja filosofiassa. Ei niistäkään mitään töitä luvattu,
mutta suomen appro kuulostaa hyvältä joidenkin työnantajien mielestä :)
--
A.K.Arsniva
sfnet.tori.myydaan.muut 3.7.02:
HKI: Siniset puutarhakalusteet 25 e
Måns Törnvall
> Kielillä ei ole mitään (ihmis)oikeuksia vaan pelkästään museoarvoa.
> Ihmisillä taas on (ihmis)oikeus tehdä kielensä kanssa mitä tahansa,
> kuten sulauttaa toisiinsa vaikka kaikki saamet, jos niikseen tulee, tai
> kieltäytyä jopa joukolla käyttämästä jonkun vasemmalla kädellä tekemää
> kirjakieltä. On myös oikeus kieltäytyä puhumasta kieltään nauhalle
> useita kymmeniä tunteja.
Minä en ymmärrä, miten ihmiset voisivat kollektiivisesti tehdä
päätöksiä kielensä kohtalosta kuten sen sulauttamisesta toisiin
kieliin. Yksilötasolla voin vaikka minä päättää, että suomi
sulautetaan viroon ja ruotsi islantiin, mutta harvoinpa kai
tälläisistä asioista syntyy konsensusta. Historiakaan ei tuntene
esimerkkejä kansoista, jotka kovin halukkaasti olisivat luopuneet
kielestään ja kulttuuristaan, vaan kyllä sellaiseen lopputulokseen on
aina tarvittu toisen kansanryhmän harjoittamaa ankarahkoa painostusta.
Tämä keskustelu lähti liikkeelle siitä virheellisestä väittämästä,
että saamelaiset kielet olisivat niin lähellä toisiaan, että niille
olisi mahdollista luoda yhteinen kirjakieli. Todellisuudessa
saamelaiset kielet ovat vähintään yhtä erilaisia kuin
itämerensuomalaiset kielet ja pelkästään Suomen alueella puhuttavat
inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame eroavat toisistaan jyrkemmin
kuin suomi ja viro, joten yhteiselle kirjakielelle ei ole käytännön
edellytyksiä. Yllä lainatussa viestissä taas on omituisia vihjauksia,
joista voi päätellä, että kirjoittaja ei ole pahemmin perillä
saamelaisten kirjakielten synnystä ja kehityksestä eikä
kielentutkijoiden ja saamelaisten välisistä suhteista.
Saamelaista kielistä kiinnostuneille suosittelen iltalukemistoksi
Pekka Sammallahden tukevaa opusta The Saami languages (1998).
MåTö
Timo L
"Måns Törnvall" <mato1...@yahoo.se> kirjoitti
viestissä:a9d5ce82.02071...@posting.google.com...
>
> Minä en ymmärrä, miten ihmiset voisivat kollektiivisesti tehdä
> päätöksiä kielensä kohtalosta kuten sen sulauttamisesta toisiin
> kieliin. Yksilötasolla voin vaikka minä päättää, että suomi
> sulautetaan viroon ja ruotsi islantiin, mutta harvoinpa kai
> tälläisistä asioista syntyy konsensusta. Historiakaan ei tuntene
> esimerkkejä kansoista, jotka kovin halukkaasti olisivat luopuneet
> kielestään ja kulttuuristaan, vaan kyllä sellaiseen lopputulokseen on
> aina tarvittu toisen kansanryhmän harjoittamaa ankarahkoa painostusta.
>
> Tämä keskustelu lähti liikkeelle siitä virheellisestä väittämästä,
> että saamelaiset kielet olisivat niin lähellä toisiaan, että niille
> olisi mahdollista luoda yhteinen kirjakieli. Todellisuudessa
> saamelaiset kielet ovat vähintään yhtä erilaisia kuin
> itämerensuomalaiset kielet ja pelkästään Suomen alueella puhuttavat
> inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame eroavat toisistaan jyrkemmin
> kuin suomi ja viro, joten yhteiselle kirjakielelle ei ole käytännön
> edellytyksiä. Yllä lainatussa viestissä taas on omituisia vihjauksia,
> joista voi päätellä, että kirjoittaja ei ole pahemmin perillä
> saamelaisten kirjakielten synnystä ja kehityksestä eikä
> kielentutkijoiden ja saamelaisten välisistä suhteista.
>
Minulla on sellainen käsitys, että joskus olisi ollut tavoitteena tai
ajatuksenta luoda yksi yhteinen saaman kirjakieli. Ilmeisesti tästä
tavoitteesta on luovuttu kun todettiin saamen kielten poikkeavan liiasti
toisistaan.
Kaiken kaikkiaan maailmalta löytyy kirjakielten suhteen mitä erilaisempia
variaatioita. Tarkastellaanpa tässä joitain näkökohtia:
Kun kirjakieltä luodaan jollekin kielelle, otetaan siihen usein aineksia eri
murteista. Näinhän suomen kirjakieltäkin luotaessa tehtiin, ja kaiken
lisäksi istutettiin vielä uusi konsonanttikin, d, ruotsin kielestä. Siis
suomen kirjakieltä luotaessa saivat kaikki suomen kielen puhujat tietyssä
määrin luopua omasta kielestään yhtenäisen kirjakielen eduksi.
Sveitsinsaksa on oma kielensä, mutta kirjakielenä ja koulujen opetuskielenä
käytetään normaalia saksaa. Tämä on tietenkin järkevää, koska näin
saavutetaan taito kommunikoida Euroopassa laajalla alueella.
Ukraina ja valkovenäjä ovat taas pikemminkin murteita, mutta kansallisen
identiteetin vuoksi niille on haluttu antaa oman kielen status. Kaikki
ukrainalaiset ja valkovenäläiset osaavat sujuvasti venäjää.
Luulisin että olisi kaikille saamen kielille eduksi, jos kaikki saamelaiset
opettelisivat jotain yhteistä kirjakieltä, olkoon se sitten vaikkapa eniten
puhuttu variantti. Mitä tuolta Ethnologuesta
http://www.ethnologue.com/show_family.asp?subid=746 katsoin, niin
pohjoissaami on nykyisin selvästi eniten puhuttu ja kävisi saamelaisten
keskinäisen kommunikaation välineeksi. Kun kaikki saamelaiset osaavat yhtä
yhteistä kieltä, on saamen osaamisesta selvästi hyötyä ja samalla tulee
omakin saamivariantti säilytettyä (vertaa sveitsinsaksa).
Timo Lehtilä
Henri Tapani Heinonen
> Kielillä ei ole mitään (ihmis)oikeuksia vaan pelkästään museoarvoa.
Kieliä ei kuitenkaan voida säilöä noin helposti.
> Ihmisillä taas on (ihmis)oikeus tehdä kielensä kanssa mitä tahansa,
> kuten sulauttaa toisiinsa vaikka kaikki saamet, jos niikseen tulee, tai
Sittenhän kaikki muutkin kielet voitaisiin yhdistää toisiinsa. Ei kuulosta
toimivalta idealta.
> kieltäytyä jopa joukolla käyttämästä jonkun vasemmalla kädellä tekemää
> kirjakieltä. On myös oikeus kieltäytyä puhumasta kieltään nauhalle
> useita kymmeniä tunteja.
Miksi joku kieltäytyisi puhumasta, jos siitä maksettaisiin kohtuullisesti?
(Tarvittaessa voisimme käyttää piilomikrofonia!-)
En usko, että kukaan haluaa oman äidinkielensä häviävän.
Lauri Nurmi
> "Pekka Lahdenmäki" <pekka.la...@helsinki.fi> kirjoitti viestissä
> news:ah34tf$n8j$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>> kuten sulauttaa toisiinsa vaikka kaikki saamet, jos niikseen tulee, tai
> Sittenhän kaikki muutkin kielet voitaisiin yhdistää toisiinsa. Ei kuulosta
> toimivalta idealta.
Niin voitaisiin - jos niin haluttaisiin tehdä.
>> kieltäytyä jopa joukolla käyttämästä jonkun vasemmalla kädellä tekemää
>> kirjakieltä. On myös oikeus kieltäytyä puhumasta kieltään nauhalle
>> useita kymmeniä tunteja.
> Miksi joku kieltäytyisi puhumasta, jos siitä maksettaisiin kohtuullisesti?
Et näytä ollenkaan ymmärtävän pointtia. Ihmisillä on oikeus kieltäytyä
tuollaisesta, eikä heidän tarvitse perustella sitä sinulle tai
muillekaan millään tavalla.
> (Tarvittaessa voisimme käyttää piilomikrofonia!-)
Tai lukita kielenpuhujan häkkiin siihen saakka, kunnes suostuu puhumaan!
> En usko, että kukaan haluaa oman äidinkielensä häviävän.
Sinä et halua, enkä minä. Mutta miten voit tietää jokaisen maailman
asukkaan mielipiteen?
--
/bin/echo '0P79163@3£3M43Q$5$QS_+Q$2A5' | tr \
'O123N0_456SPAMQ789+£$' '0r1i2l3f4m5a6. n8u9k0'