Syteen tai saveen
Jorma Moll
K: Sanonnan "meni syteen tai saveen" kaikki varmaan tuntevat. Sen
loppuosa on selvä, mutta mihin mennään, kun mennään syteen?
V: Syteen on peräisin sanasta "syteä" eli syvetä. Siis mennään
syvään.
Savimaata on raskas kaivaa, joten haudankaivaja saattaa tyytyä
matalampaan kuoppaan. Kevyeen hietamaahan taas voi kaivaa syvemmän
leposijan. Mutta mentiinpä syteen tai saveen, niin yhtä kuolleita
ollaan ja siellä pysytään.
lllllllllllllll
Eikö sysi ole sama kuin hiili, joten selityskin pitäisi olla jotakin
sinne päin?
Vaan kuinka on?
Jukka K. Korpela
> Hesarin Kysy Kirstiltä- palsta:
Hesarin Kysy Kirstiltä -palstaa ei juuri kannata lukea, koska siinä
enimmäkseen vain saa vääriä tietoja tai pahoittaa mielensä. Jossakin
vaiheessa minusta tuntui vahvasti siltä, että palstalle otettiin vain niin
helppoja ja selviä kysymyksiä, että toimittajat saattoivat vastata niihin
vilkaistuaan tietosanakirjaa tai vastavaa - ja silti mukaan tuli vääriä
vastauksia.
> K: Sanonnan "meni syteen tai saveen" kaikki varmaan tuntevat. Sen
> loppuosa on selvä, mutta mihin mennään, kun mennään syteen?
Tähän löytyisi varmaan ihan hyvä selitys useastakin lähteestä. Tosin
selityksiä on muistaakseni parikin melko uskottavaa mutta keskenään
erilaista.
Itse asiassa ensimmäinen Google-osuma lausekkeella
"syteen tai saveen"
on sivu
http://tesalon.blogspot.com/2007/01/syteen-tai-saveen.html
jossa referoidaan Hesarin (!) Kieli-ikkunaa 26/2006. Sivulla olevan linkin
on Kotus toki rikkonut, mutta kyseinen juttu, "Umpimähkään", sentään löytyy
melko nopeasti:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=851
Se selittää näin:
"Rohkea ja suoraselkäinen suomalainen pysyy päätöksessään, jatkaa
valitsemallaan tiellä ja ottaa riskin, meni syteen tai saveen eli käy miten
tahansa, onnistuu tai ei. Ihminen ikään kuin heittäytyy kohtalon varaan, ja
alun perin kyse on tutkijoiden selityksen mukaan ollutkin noituudesta,
todellisesta kohtalon koettelemisesta eli arpomisesta. Arpomisessa
käytettiin seulaa, jonka toiselle reunalle asetettiin syttä eli paja- tai
puuhiiltä ja toiselle reunalle savea. Esimerkiksi taudin syntyä kysyttiin
arpomalla seuraavasti: ”Jos tauti lienee maasta tullut, niin käy hiileen!
Tahihan lienee vedestä tullut, niin käy saveen!” Arpa meni siis todellisesti
joko syteen tai saveen."
Selitys perustuu varmaankin luotettaviin tietoihin siitä, että tuollaista
arpomista on harrastettu. Tämä ei toisaalta todista sanonnan alkuperää,
koska arpomiskäytäntö voi olla paljon uudempi kuin itse sanonta.
Arvontaloitsuihin on voitu ottaa kielellisiä ja muita aineksia eri aloilta.
Hyvin toisenlainen selitys on sivulla
http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Puuhiili
jonka mukaan varhaisin tunnettu muoto olisi "syvään eli saveen" (missä "eli"
tarkoittaa 'tai'). Siellä mainitaan myös selitys, joka muistuttaa tätä
Kirstin esittämää:
> V: Syteen on peräisin sanasta "syteä" eli syvetä. Siis mennään
> syvään.
> Savimaata on raskas kaivaa, joten haudankaivaja saattaa tyytyä
> matalampaan kuoppaan. Kevyeen hietamaahan taas voi kaivaa syvemmän
> leposijan. Mutta mentiinpä syteen tai saveen, niin yhtä kuolleita
> ollaan ja siellä pysytään.
Kirsti on tainnut poimia kaikkein spekulatiivisimman (ja siten
journalistisesti kiinnostavimman? :-) ) selityksen. Lisäksi hän on sotkenut
sitä keksimällä syteä-verbille (joka suomessa kyllä on olemassa, ks.
Nykysuomen sanakirjaa) merkityksen 'syvetä' ja keksimällä, että "syteen"
muka johtuisi tästä verbistä. Silloin oletettaisiin, että vanhassa
sananparressa olisi rinnakkain verbinmuoto "sytemään" murremuodossa "syteen"
ja substantiivinmuoto "saveen". Ei todellakaan tunnu uskottavalta.
Varmuutta tämän sanonnan alkuperästä tuskin saadaan koskaan, koska sanonta
on syntynyt ja sen merkityskin (ja ehkä muotokin) on saattanut muuttua
paljon ennen kuin suomenkielisiä sanontoja ruvettiin kirjoittamaan.
Ensimmäiset kirjalliset esiintymät eivät välttämättä ole vastanneet edes
oman aikansa käytäntöä, koska niiden kirjoittaja on hyvinkin voinut kuulla
väärin, ymmärtää merkityksen väärin jne. tai tallentaa jonkin erikoisen
muodon vallitsevan sijasta. Siihen aikaan ei tietoja puhekielestä kerätty
kovinkaan tieteellisin perustein, ja kerääjien äidinkieli saattoi olla muu
kuin suomi.
Merkityksen kannalta loogisimman tuntuinen selitys on sellainen jostakin
joskus lukemani, että sanonta liittyisi jotenkin metallinjalostukseen ja
puuhiilen käyttöön siinä. Malminkappaleen tai työstettävän esineen
putoaminen saveen merkitsisi lipsahdusta, virhettä, yritettäessä siirtää
sitä syteen. Mutta tämä tuntuu liian loogiselta ollakseen
kielihistoriallisesti uskottava.
Erikoista sanonnassa on myös sen tulkintojen vaihtelu: kyse voi olla
1) valinnasta vaihtoehtojen välillä, kuten arvontaselityksessä
2) onnistumisesta tai epäonnistumisesta
3) siitä, että samalla tavoin (tai erityisesti: huonosti) menee kumminkin,
hällä väliä.
Näistä vaihtoehto 3 (jota Kirstin selitys edellyttää) vaikuttaa uusimmalta
ja lähinnä väärinkäsityksiin perustuvalta. Nykysuomen sanakirjan selitys
(s.v. sysi) näyttäisi olevan vaihtoehdon 3 mukainen: "Meni, menköön, käyköön
syteen tai saveen 'käyköön miten tahansa'", mutta esimerkki viittaa siihen,
että tällä kuitenkin tarkoitetaan vaihtoehtoa 2: "Yritettävä on, kävi syteen
tai saveen".
> Eikö sysi ole sama kuin hiili, joten selityskin pitäisi olla jotakin
> sinne päin?
Sysi on puuhiiltä, eli sitä saadaan, kun puuta kuumennetaan hapettomassa
tilassa. Se ei ole sama asia kuin hiili alkuaineena, vaikka puuhiili onkin
pääasiassa hiiltä. Sanalla "hiili" on tietysti useita lähisukuisia
merkityksiä, ja alkuainemerkitys kuuluu lähinnä vain kemiaan; muutoin
"hiili" tarkoittaa tavallisimmin kivihiiltä.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Heikki Heinonen
Joskus väitettiin että tuo liittyisi metallin valamiseen. Pronssi
valettiin saveen mutta hopea hiileen eli syteen.
Jorma Moll
Palstallahan esiityvät Kirsti ja Torsti vuorotellen. Minua rassa
Torstin puolivirnuileva ilme, että ei oikein saa selvää, pitääkö
palsta ottaa tosissaan vai ei. Eikä Kirstikää kuvallaan vakuuta.
Taustalla saattaa olla joukko lähes jee- jee-ikäsisiä toimittajia.
> Hesarin Kysy Kirstiltä -palstaa ei juuri kannata lukea, koska siinä
> enimmäkseen vain saa vääriä tietoja tai pahoittaa mielensä.
Äläs nyt, on siinä oikeitakin tietoja, mutta ei ne kaikki tieteellistä
kritiikkiä kestä.
> Jossakin
> vaiheessa minusta tuntui vahvasti siltä, että palstalle otettiin vain niin
> helppoja ja selviä kysymyksiä, että toimittajat saattoivat vastata niihin
> vilkaistuaan tietosanakirjaa tai vastavaa - ja silti mukaan tuli vääriä
> vastauksia.
Oliskohan palsta aikaisemmin ollut parempi, vähän siltä tuntuu.
> Kirstin esittämää:
>
> > V: Syteen on peräisin sanasta "syteä" eli syvetä. Siis mennään
> > syvään.
Tuo tuntuu ihan hassulta.
> Sysi on puuhiiltä, eli sitä saadaan, kun puuta kuumennetaan hapettomassa
> tilassa.
Kouluajoilta muistuu mieleen sana kuivatislaus, saattaa olla sama
asia?