"Olen _huolissaan_"
Veli L.
edes radio- ja tv-toimittajat osaa taivuttaa olla huolissaan -ilmausta
oikein:
minä olen huolissani
sinä olet huolissasi
hän on huolissaan
me olemme huolissamme
te olette huolissanne
he ovat huolissaan
ollaan huolissaan
--
Veli L.
PenttiL
sujuvasti näytä voivan ilmaista, että on huolisssaan vain yhdestä
huolesta, siis: olen huolessani. Sen sijaan voi olla yhdestä huolesta
kankeana.
Don't worry -be happy....;-)
-Pentti
Toki ymmärsin myös oikean huolesi. Sijamuotojen kanssa ei aina
taivuttelu näytä käyvän.
Markku Kalima
Täydellinen ilmaisu kuuluu: "Me ollaan huolissaan..."
Markku
H. Markus Lang
Sonera corp Internet services wrote:
> Oletko sinäkin huolissaan vai kenties oikeasti huolissasi? Mikseivät
> edes radio- ja tv-toimittajat osaa taivuttaa olla huolissaan -ilmausta
> oikein:
Syynä lienee joidenkin kiteytyneiden ilmaisutyyppien vaikutus: juoksimme
ympäriinsä (*ympäriimme). CD-Perussanakirja toteaa hakusanasta
"huolissaan": omistusliite persoonittain vaihteleva.
-----------------------------
ml...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/mlang/
Jukka K. Korpela
> Oletko sinäkin huolissaan vai kenties oikeasti huolissasi?
Enpä juuri nyt ole erityisen huolissani siitä, että ihmiset sanovat
"huolissaan".
> Mikseivät
> edes radio- ja tv-toimittajat osaa taivuttaa olla huolissaan -ilmausta
> oikein:
Mikä on oikein? "Iso suomen kielioppi" kuvailee (§ 386) sanoja, jotka ovat
muodoltaan ns. omistusliitteen sisältäviä taivutusmuotoja mutta käytöltään
lähinnä adverbeja, joissa ns. omistusliite saattaa vaihdella persoonan
mukaan tai olla vaihtelemattomasti 3. persoonan muodossa. Erityisesti se
kuvailee:
"Taivutusmuodon leksikaalistumista adverbiksi ilmentää se, että 3. persoonan
possessiivisuffiksi voi esiintyä muunkinpersoonaisissa yhteyksissä, esim.
/Olen huolissaan/ (~ /huolissani/) /sinusta/; /Me tehtiin se tahallaan/ (~
/tahallamme/)."
Tuohan ei ole normatiivinen kannanotto vaan kielen kuvailua. Normatiivista
kannanottoa voi olla vaikea löytää. Tosin mainittu kielioppi toisessa
kohdassa (§ 1445) antaa ymmärtää, että persoonan mukaan taipuminen on
oikeampaa kieltä:
"Yleensä se [suffiksi kuvatunlaisissa tapauksissa] noudattaa korrelaatin
persoonaa, mutta puhutussa kielessä on myös vaihtelemattomaksi
leksikaalistunutta käyttöä, esim. /Mä tein sen tahallaan/."
Ei tarvittane suuria ennustajanlahjoja sen näkemiseen, että 3. persoonan
muodon yleistyminen tulee jatkumaan, etenkin kun persoonapäätteen
vaihtelemisella (tai itse päätteelläkään) ei ole merkitystehtävää.
Merkityksen kannalta voisimme yhtä hyvin sanoa "*olen huolissa" tai vaikka
"*olen huolessa". Sellaiseen ei mennä, koska kieli ei rationalisoidu
spontaanisti, mutta sen sijaan kyllä kielenkäytön vaivaa saatetaan vähentää
poistamalla sellaista vaihtelua (oikean muodon valitsemisen vaivaa), jota ei
koeta tarpeelliseksi.
> ollaan huolissaan
Ollaanko? Yllättäen "Iso suomen kielioppi" ei näytä sisältävän mitään tietoa
ns. possessiivisuffiksin käytöstä ns. passiivin yhteydessä, ellei lasketa
edellä mainitsemaani "Me tehtiin" -tapausta - jonka yhteydessä mainitaan
mahdolliseksi myös monikon 2. persoonan muoto ilmauksen merkityksen
mukaisesti.
"Ollaan huolissaan" tuntuu hiukan puhekieliseltä mutta muuten
hyväksyttävältä, todennäköisemmin siksi, että "huolissaan" on
leksikaalistunut, kuin siksi, että 3. persoonan pääte koettaisiin
luontevaksi.
Eikö "Täällä pestään paitojaan" tunnu vähän luonnottomalta? Sen sijaan
"Täällä ihmiset pesevät paitojaan" tuntuu luontevalta, samoin "Täällä me
pesemme paitojamme". Ns. passiivi, oikeastaan erityinen persoonamuoto, ei
oikein tunnu kaipaavan seurakseen ns. possessiivisuffiksia, vaan jos sitä
halutaan, on sujuvampaa vaihtaa predikaatin persoonaa.
(Ai miksi "ns." possessiivisuffiksi? No kun se _useimmiten_ ilmaisee jotain
aivan muuta kuin omistamista. Jos ihminen on huolissaan, hän ei omista
huoliaan. "Possessiivisuffiksi" on yksinkertaisesti [nominin] persoonapääte.
Nominin suhde näin ilmaistuun persoonaan vaihtelee suuresti; omistus on
muuan erikoistapaus.)
--
Jukka K. Korpela ("Yucca")
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/