-Pentti
> Prostituoitu? Outo sanahirvi� lanseerattu suomen kieleen - hankala
> mielt�� oikein miksik��n.
Jaa. Se tarkoittaa samaa kuin esimerkiksi "huora" ja "portto", mutta
konnotaatiot (mielleyhtym�t, s�vy) on jossain m��rin toinen, ja "prostituoitu"
lienee ainoa vaihtoehto, joka sopii asiatyyliin.
Lanseerattu-sanasta voisi p��tell�, ett� koet, ett� sana on tuotu suomeen
hiljattain. Se on kuitenkin ollut k�yt�ss� ainakin sata vuotta,
todenn�k�isesti kauemminkin.
> Mik� tuon kantasana on? Prostituutio?
Ei toki. Ei suomessa tapahdu sellaista sananjohtamista. "Prostituutio" on
lainattu erikseen. "Prostituoitu" on teoriassa verbin "prostituoida"
passiivin partisiippi, mutta k�yt�nn�ss� sekin on lainattu erikseen
ruotsista. Tarkemmin sanoen:
prostituutio (aik. prostitutsioni) < prostitution
prostituoida < prostituera
prostituoitu < prostituerad.
Ruotsin verbien, varsinkin monitavuisten, -era-loppu on usein
korvattu -oida-lopulla eik� tavallaan suoremmin lainaavalla -eerata-lopulla.
Osittain t�h�n on vaikuttanut pyrkimys lyhyyteen, osittain halu paremmin
mukauttaa verbej� suomen omaper�isten verbien malleihin. Ja vastaavasti
sitten -erad-loppu on usein korvattu -oitu-lopulla, jos sana on lainattu
erikseen.
Erillislainateoriaa tai ainakin ajatusta ruotsin sanan "prostituerad"
ohjaavasta vaikutuksesta tukee se, ett� suomen kielen kannalta t�llainen
passiivin partisiippi on oikeastaan aika ep�luonteva ilmaus. Emmeh�n sano
esimerkiksi, ett� joku tai jokin on edistetty (vrt. ruotsin avancerad), vaan
edistynyt, kehittynyt. Hyv�� idiomaattista suomea ei ole sanoa, ett� jokin
ajatus on laajalle levitetty, vaan sanotaan "levinnyt laajalle" tai (etenkin
jos halutaan korostaa nykytilaa eik� tapahtunutta muutosta) ett� sill� on
laaja levinneisyys.
Vastaavia, samalla tavoin vieraan esikuvan tavoin muodostettuja
partisiippeja on muitakin, kuten vanha "emansipoitu", joka on erityisen
kummallinen siksi, ett� emansipaation kai katsotaan l�htev�n asianomaisesta
itsest��n, jolloin odottaisi sanottavan "emansipoitunut", joka nyttemmin
onkin muodostunut paljon yleisemm�ksi.
> Mist� se tulee?
Ruotsista, johon sana on tullut (l�hinn�) ranskasta, jossa se on per�isin
latinasta. Jo latinassa on passiivin partisiippi (prostituta, verbist�
prostituere, alkujaan konkreettiselta merkitykselt��n 'panna esille'), ja
muissa kieliss� k�ytet��n kielen omaan verbitaivutukseen mukautettua muotoa,
jossa on mukana kielen oma passiivin partisiipin p��te. Poikkeuksia toki on,
kuten englannin "prostitute", joka on sek� verbi ett� substantiivi, mik� on
englannissa varsin tavallista latinasta lainatuissa sanoissa - mutta
siin�kin on muoto-opillisesti oikeastaan kyse siit�, ett� latinan passiivin
partisiippi on otettu englannissa my�s verbiksi.
> Onko k�site aihealueen mukaan jotenkin tarkoituksellisesti mystifioitu?
Mystifioitu? Pikemminkin herrasv�ki aikoinaan halusi v�ltt��
rahvaankielisten nimitysten k�ytt�mist� sellaisesta asiasta, josta ei
pidetty sopivana oikeastaan lainkaan keskustella seurapiireiss� - eik�
ainakaan rahvaan sanoilla. Tyyli- ja sopivaisuussyist� johtuva sanojen
v�lttely on jotain muuta kuin mystifiointia - ja eritt�in tavallista.
Monihan v�lttelee nykyisin jopa sanaa "panna" kuin ruttoa. Tietysti my�s
sanaa "prostituoitu" v�ltell��n usein. Jos mystifioinnista halutaan puhua,
niin siit� sopisi esimerkiksi ehk� pikemminkin vaikkapa "rakkauden
ammattilainen" tai "ilotytt�", mutta eiv�t nek��n ole mystifiointia vaan
kaunistelua.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Prostituutio tulee latinan sanoista pro ja statuere, tarkoittaen näytteillepanoa tai esittelyä.
Prostituoitu on siis tavara joka on pantu näytteille. Sana on kapulakielinen kiertoilmaisu sanalle
huora, sitähän ei voida käyttää julkisesti vielä nykyäänkään. Suomeen sana on tullut luultavasti
ruotsista.
Mistä sana hora tulee?
Eikai se ole röytsiä?
Vittu jos se on ruotsia niin kyllä vituttaa.
Latina muuten perustuu muinaiskreikkaan.
> Mistä sana hora tulee?
Vanhan muistikuvan mukaan latinasta (välivaiheiden kautta, suomeenkieleen
kai lähinnä ruotsista), tarkoittaa 1 tunti. Vuokra-ajan standardipituus?
--
Kaj
Suomen "huora" tulee tietääkseni peräisin ruotsista: "hora". Svenska
akademiens ordbok, SAOB, viittaa sanassa "hora" sanaan "hor", joka
tarkoittaa SAOBin mukaan ilmeisesti 'huorintekoa':
|könsligt umgänge utanför äktenskapet, otukt, boleri, skörlevnad; i sht:
|begående av äktenskapsbrott; förr äv. om vart o. ett särskilt tillfälle
|då otukt osv. bedrives; horsbrott [...]
Ja tämän etymologia on indoeurooppalainen. Artikkeli on toki vuodelta
1932...
|fsv. hor, motsv. d. hor, isl. hór, fsax. hor, fllt. huor, feng. hor; av
|ett ieur. kăro-, som föreligger äv. i lat. cărus, kär, lett. kărs,
|lysten, fir. cara, vän, samt med avljud i sanskr. căru-, kär, älsklig.
Germaanisen h:n ja latinan k:n <c> vastaavuus on ainakin säännöllinen.
hora: http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/98/65.html
hor: http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/98/64.html
Ruotsin etymologiat saa kaikkiaan hyvin SAOBista, tällä hetkellä sanaan
"tyna" asti.
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Toni
>On 03/08/2011 11:55 PM, heikki....@varaventtiili.fi wrote:
>> On Mon, 07 Mar 2011 21:40:25 +0200, PenaL<pentti....@helsinki.fi> wrote:
>>
>>> Prostituoitu? Outo sanahirviö lanseerattu suomen kieleen - hankala
>>> mieltää oikein miksikään. Mikä tuon kantasana on? Prostituutio? Mistä se
>>> tulee? Onko käsite aihealueen mukaan jotenkin tarkoituksellisesti
>>> mystifioitu?
>>
>> Prostituutio tulee latinan sanoista pro ja statuere, tarkoittaen näytteillepanoa tai esittelyä.
>> Prostituoitu on siis tavara joka on pantu näytteille. Sana on kapulakielinen kiertoilmaisu sanalle
>> huora, sitähän ei voida käyttää julkisesti vielä nykyäänkään. Suomeen sana on tullut luultavasti
>> ruotsista.
>
>
>Mistä sana hora tulee?
Minä luulin aina että se tulisi sanasta håret eli hiukset mutta ilmeisesti ei.
http://www.etymonline.com/index.php?term=whore
Tuo kertoo että sana tulisi protogermaanista eli P.Gmc. Gootin kielessä sana tunnettiin muodossa
huora.
>Eikai se ole röytsiä?
>
>
>Vittu jos se on ruotsia niin kyllä vituttaa.
>
>
>Latina muuten perustuu muinaiskreikkaan.
Ei perustu. Molemmat ovat indoeurooppalaisia kieliä mutta eivät lähisukulaisia. Muinaiskreikalla ei
ole muita sukulaiskieliä kuin nykykreikka ja erilaiset murteet.