Neekeri
Seppo Oja
Onko suomenkielen vanha sana neekeri tuomittu rasistiseksi ja
alatyyliseksi? Vielä ainakin 70-, ehkä 80-luvulla sanaa saattoi käyttää
ilman ongelmia ihmisrodun nimityksenä.
Jos neekeri on rasistinen, ovatko eskimot ja intiaanit myös rasistisia?
Entä onko savolainen rasistinen ilmaus tai lappalainen? Ilmeisesti sana
mustalainen on tuomittu rasistiseksi ja sen sijasta tulee käyttää ilmaisua
romani tai "vähemmistöheimoon kuuluva".
Asia on ajankohtainen ainakin pikkukaverin (tällä hetkellä 5-vuotta)
kasvatuksessa. Vanhoissa lastenkirjoissa on paljon neekereitä, samoin esim.
Pekka ja Pätkä -videoissa. Jotenkin maailma tuntuu epäloogiselta, jos
joudut koko ajan selittämään, että kyllä noita kutsuttiin ennen
neekereiksi, mutta ei heitä nyt saa sanoa, kun se on ruma sana. Tai tuo on
mustalaiskuningas, mutta sitä ei saa sanoa mustalaiseksi kun se on ruma
sana. Tällaisella logiikalla kaveri oppii varmasti että kaikki mahdolliset
vähemmistötermit ovat rumia sanoja. Olen ottanut kaverin suhteen linjan,
jossa kutsun mustia neekereiksi ja olen todennut, että ne ovat samanlaisia
ihmisiä kuin mekin mutta vain mustia.
seppo
Sakari A. Maaranen
Mikko Suokas <mtsu...@vipunen.hut.fi> wrote
> On Mon, 9 Jun 1997, Seppo Oja wrote:
>
> > Onko suomenkielen vanha sana neekeri tuomittu rasistiseksi ja
> > alatyyliseksi? Vielä ainakin 70-, ehkä 80-luvulla sanaa saattoi käyttää
> > ilman ongelmia ihmisrodun nimityksenä.
>
> saattaa olla peräisin rapakon takaa USA:sta, ...
> Olen muistaakseni kuullut/lukenut neekereiden haluavan itsestään
> käytettävän mieluummin nimitystä musta/black, joten ehkä tämän voisi
> kertoa sille pikkuveijarillekin :-)
Mitäpä mieltä olette ilmaisusta: "Yö, kuin sielu neekerin on pimiä."
Voidaanko se tulkita rasistiseksi? Ainakaan minkään rasismia vastustavan
järjestön tunnuslauluksi en ehdottaisi... (Kyseessä on lainaus eräästä
tunnetusta kappaleesta ;-)
SAM <URL:http://www.iki.fi/sam/>
Seppo Loisa
>Olen muistaakseni kuullut/lukenut neekereiden haluavan itsestään
>käytettävän mieluummin nimitystä musta/black, joten ehkä tämän voisi
>kertoa sille pikkuveijarillekin :-)
Hmm... siis amerikan neekerit (afroamerikkalaiset) käyttävät itsestään
(ylpeästi) nimitystä nigger/neekeri mutta haluavat valkoisten
(kaukaasialaisten) käyttävän nimitystä black/musta. Sen sijaan
afrikkalaiset mustat eivät pidä neekeri-sanaa millääntavoin
paheksuttavana (varsinkaan nigerialaiset). Ja mitä näihin valkoisiin
(kaukaasialaisiin) tulee niin venäjällä kaukaasialaisia sanotaan
yleisesti mustiksi.
--
slo...@planet.fi (Seppo Loisa) http://www.planet.fi/~sloisa
se...@loisa.pp.fi
J{rvinen Hannu-Matti
In article <Seppo.Oja-0...@oja.metla.fi>,
Seppo Oja <Sepp...@metla.fi> wrote:
>Onko suomenkielen vanha sana neekeri tuomittu rasistiseksi ja
>alatyyliseksi? Vielä ainakin 70-, ehkä 80-luvulla sanaa saattoi käyttää
>ilman ongelmia ihmisrodun nimityksenä.
Minun mielestäni se ei ole alatyylinen. Sen sijaan "nekru" haiskahtaa
jo alatyyliseltä. Yleisesti ottaen aivan turha ruveta matkimaan
jenkkien "kielellistä korrektisuutta", koska siinä ei kuitenkaan pysy
mukana (eikä siinä muutenkaan ole mitään järkeä). Musta ei enää
kelpaa, afro-american ei enää kelpaa jne.
Onhan tätä harrastettu kotosuomessakin. Milloin näit viimeksi ramman?
Kuuro ja sokea ovat sentään vielä käytössä merkitsemässä todella pahaa
kuulo- tai näkövammaa.
>Jos neekeri on rasistinen, ovatko eskimot ja intiaanit myös rasistisia?
>Entä onko savolainen rasistinen ilmaus tai lappalainen? Ilmeisesti sana
>mustalainen on tuomittu rasistiseksi ja sen sijasta tulee käyttää ilmaisua
>romani tai "vähemmistöheimoon kuuluva".
Minä kyllä käytän sanaa mustalainen. Joskus (tosin jo ajat sitten) kysyin
asiaa eräältä mustalaiselta, eikä hänen mielestään sanassa ollut mitään
vikaa, jos ei-mustalaisesta käytetään vastaparina sanaa valkolainen.
--
-----
Hannu-Matti Järvinen, h...@cs.tut.fi
Mikko Suokas
On 10 Jun 1997, J{rvinen Hannu-Matti wrote:
> Viron presidentti antoi lausunnon, jonka mukaan Viro on suomeksi Viro,
> ja sen asukkaat virolaisia. Eestin käyttö suomenkielisessä tekstissä
> viittää neuvostoaikoihin. Niinpä epäilen voimakkaasti väitettäsi
> siitä, että virolaiset haluaisivat itsestään käytettävän
> sanaa "eestiläinen".
Olen muuten itsekin kauan sitten olettanut asioiden olevan juuri kuten
kirjoitat, eli Eesti oli Neuvostoliiton osavaltio, jossa asui eestiläisiä,
kun taas Viro on itsenäinen valtio, jonka nimi neuvostoaikoina oli
pannassa. Myöhemmin minua on informoitu niinkin, että Viro, viroksi "Viru"
on vain yksi Eesti-nimisen maan maakunta, kun taas Eesti on kokonaisuus.
Ehkä on parasta menetellä Viron presidentin ohjeen mukaan, sillä hänen
ainakin luulisi tietävän, mistä puhuu.
-Mikko-
"Eesti, Eesti, Eesti!
On my mind!"
-Juice-
Ola Rinta-Koski
Mikko Suokas <mtsu...@vipunen.hut.fi> writes:
> Olen muuten itsekin kauan sitten olettanut asioiden olevan juuri kuten
> kirjoitat, eli Eesti oli Neuvostoliiton osavaltio, jossa asui eestiläisiä,
> kun taas Viro on itsenäinen valtio, jonka nimi neuvostoaikoina oli
> pannassa.
No miksei se sitten ole alkukielellä Viro vabariik?
> Ehkä on parasta menetellä Viron presidentin ohjeen mukaan, sillä hänen
> ainakin luulisi tietävän, mistä puhuu.
Yeah right, vrt. Suomen presidentti.
--
o...@iki.fi nyt älä sinä odota tai epäröi
liikkukaamme ennen kuin he nostavat pysäköintitaksaa
Ollie Salami
Häh?
Markus Lang
Seppo Loisa kirjutas:
» (ylpeästi) nimitystä nigger/neekeri mutta haluavat valkoisten
Nigger-sanan samantyylinen käännös on nekru eikä
neekeri. Neekeri on neutraali sana, nekru pejoratiivinen.
Pekka Pessi
Ola Rinta-Koski <ola.rin...@iki.fi.no.spam.today> writes:
>> > No miksei se sitten ole alkukielellä Viro vabariik?
>> Tuolla logiikalla taas Suomen pitäisi olla Finlandin tasavalta, koska
>> Suomihan tarkoittaa vaan noita Turun seutuja tuolla lännessä.
> Kyseisestä seudusta ei kuitenkaan käytetä Suomessa nimitystä
>Finland.
Toisella kotimaisella seudun nimi on egentliga Finland.
>Ennemminkin tuon logiikan mukaan Suomen pitäisi olla
>ulkomaankielellä Varsinais-Suomi.
No ei, vaan Soomen tasavalta.
J{rvinen Hannu-Matti
In article <gmlo4he7...@pluto.som.fi>,
Ola Rinta-Koski <ola.rin...@iki.fi.no.spam.today> wrote:
>h...@kuukkeli.cs.tut.fi (J{rvinen Hannu-Matti) writes:
>> In article <gmsoyqe...@pluto.som.fi>,
>> Ola Rinta-Koski <ola.rin...@iki.fi.no.spam.today> wrote:
>> > Kyseisestä seudusta ei kuitenkaan käytetä Suomessa nimitystä
>> >ulkomaankielellä Varsinais-Suomi.
>> Varsinais-liite tuli siihen eteen vasta sitten, kun koko maata alettiin
>> kutsua Suomeksi. Miten tämä nyt on niin hirmuisen vaikeaa tajuta?
> En tietääkseni viitannut kyseisen liitteen tajuamiseeni tai
>tajuamattomuuteeni millään tavalla. Asia olisi aivan sama, vaikka
>kyseistä aluetta olisi alettu kutsua sittemmin Persläveksi.
Jotenkin en pysty lainkaan seuraamaan ajatuksenjuoksuasi. Mutta olkoon...
>> Vastaavia nimityksiä on paljon muitakin
> Epäilemättä, mutta on myös paljon maita, joiden nimi on alkukielellä
>tismalleen sama kuin suomeksikin.
Tyypillisesti eroavaisuuksia on niiden maiden yhteydessä, joihin on ollut
perinteisesti paljon kontakteja.
> Ei minusta, mutta jätetään tämän "logiikan" puiminen tähän. Sen
>sijaan haluaisin tuoda julki tavattoman ihmetykseni siitä, että
>Yhdistyneen Kuningaskunnan nimittäminen Englanniksi on vähitellen
>tullut hyväksyttäväksi ja jopa suositeltavaksi.
Kuka sitä on suositellut? Minä ainakin viittasin siihen käytäntönä,
johon todella jotkut loukkaantuvat.
Yhdistyneet kuningaskunnat ei nimenä varmaankaan kerro suurelle osalle
suomalaisista yhtään mitään. Assosiaatio on lähinnä YK.
Iso-Britannia ja britti on jo parempi, mutta ilmeisesti hieman
Ulsteria sorsiva.
Jukka Korpela
Ola Rinta-Koski <ola.rin...@iki.fi.no.spam.today> writes:
> - - haluaisin tuoda julki tavattoman ihmetykseni siitä, että
> Yhdistyneen Kuningaskunnan nimittäminen Englanniksi on vähitellen
> tullut hyväksyttäväksi ja jopa suositeltavaksi.
Kummallistahan se on.
Yhtä kummallista on, että kyseisen valtion virallisimmasta nimestä
näyttää pesiytyneen kieleemme väärä käännös "Ison-Britannian ja
Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta". Koska "United Kingdom"
määrittää vain sanaliittoa "Great Britain", niin korrekti käännös olisi
"Ison-Britannian yhdistynyt kuningaskunta ja Pohjois-Irlanti".
Yhdistyneisyyshän viittaa Englannin, Walesin ja Skotlannin yhdistämiseen
Isoksi-Britanniaksi. Pohjois-Irlanti taas on erillinen alue, joka jäi
Ison-Britannian hallintaan Irlannin muutoin itsenäistyessä.
Tosin tämä taitaa olla poliittisesti kuuma peruna. Englanninkielinen
ilmaisuhan on mukavan moniselitteinen.
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Ola Rinta-Koski
> >tullut hyväksyttäväksi ja jopa suositeltavaksi.
> Kuka sitä on suositellut?
Yllättävää kyllä, voin tarjota jopa osittaisen viitteen.
URL on <http://www.domlang.fi/huolto/maidennimet.html>
ja siellä on mm. tällaista:
suomi
Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta | Englanti,
Britannia \ Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt
kuningaskunta
ruotsi
Storbritannien och Nordirland | England \ Förenade konungariket
Storbritannien och Nordirland
saame
Stuorra-Britįnnia ja Davvi-Irlįnda | Englįnda, Stuorra-Britįnnia \
Stuorra-Britįnnia ja Davvi-Irlįndda ovttastuvvan gonagasriika
Varsinaista suositusta en löytänyt verkosta, mutta käsittääkseni
hiljattain Kielikellossa käsiteltiin aihetta tässä ylimpänä esiintyvän
ajatuksen hengessä.
> Minä ainakin viittasin siihen käytäntönä, johon todella jotkut
> loukkaantuvat.
Ainakin skotit. Skotlannissa on kuulemma poltettu postilaatikkoja
siitä syystä, että niiden kyljessä on Royal Mailin "E II R"; Elisabet
I kun ei koskaan ollut Skotlannin hallitsija eikä tämä nykyinen siis
voi mitenkään olla järjestyksessä toinen.
> Yhdistyneet kuningaskunnat ei nimenä varmaankaan kerro suurelle osalle
> suomalaisista yhtään mitään.
Suurelle osalle suomalaisista on varmaankin tärkeämpää tietää, miten
Ridge Forrester kirjoitetaan.
> Assosiaatio on lähinnä YK.
Jaa.
> Iso-Britannia ja britti on jo parempi, mutta ilmeisesti hieman
> Ulsteria sorsiva.
Iso-Britannia on maantieteellinen nimi saarelle, jolla Englanti,
Skotlanti ja Wales sijaitsevat.
Markus Lang
Mikko Suokas kirjutas:
» samoin kuin virolaiset ovat mieluummin eestiläisiä.
Mihän tämä hämmästyttävä väite perustuu?
Siihen voi esittää kaksi (2) painavaa vastaväitettä:
1. Virolaiset ovat mieluummin virolaisia (näin ainakin
minun vironopettajani A. Künnap ja R. Kasik).
2. _Jos_ virolaiset rupeaisivat vaatimaan, kuinka heitä
on kutsuttava suomen kielessä, se loukkaisi suomen
kielen autonomiaa.
» Olen muistaakseni kuullut/lukenut neekereiden haluavan itsestään
» käytettävän mieluummin nimitystä musta/black, joten ehkä tämän voisi
» kertoa sille pikkuveijarillekin :-)
Olen muistaakseni kuullut/lukenut/aavistanut/haistanut/maistanut
spiritiseerannut, että tuo ei pidä aivan paikkaansa.
Markus Lang
Mikko Lounela kirjutas:
» > Nigger-sanan samantyylinen käännös on nekru eikä
» > neekeri. Neekeri on neutraali sana, nekru pejoratiivinen.
» Ja sitä on taas tullut luettua jotain arvovaltaista opasta 60-luvulta vai?
Ei vaan 90-luvulta.
» Kyllä neekeri on arvottava sana, nekru on samaa alleviivatusti.
Höpön höpön.
» Tämä siis ainakin siinä kieliyhteisössä missä minä elän.
Merkillinen yhteisö.
Jukka Korpela
h...@kuukkeli.cs.tut.fi (J{rvinen Hannu-Matti) writes:
> - - Venäjä, joka on ilmeisesti
> todella vanha omaperäinen (?) nimi.
Venäjä-nimityksen sanotaan johtuvan muinaisen slaavilaisheimon nimestä
"vendit". Huvittavaa sinänsä, että ilmeisesti suomi ja viro ovat ainoat
kielet, joissa Venäjää kutsutaan sanalla, joka on alun perin tarkoittanut
slaaveja eikä ruotsalaisia.
> Lisäksi voisi todeta, että Viro on oikeastaan paljon virolaisempi sana
> kuin Eesti, joka on mukautunut laina.
Niinpä. "Eesti" on ilmeisesti melko myöhäinen lainasana, joka on
omaksuttu saksalaisilta, jotka kutsuivat Viroa Estlandiksi, jossa
alkuosa lienee samaa juurta kuin nykysaksan Osten 'itä'.
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Petteri Aranne
Seppo Oja wrote:
>
> Mutta oletko kuullut että joku sanoo 'painu himaas neekeri' tai 'v...
> neekereitäkin ...' Kyllä ainakin minusta tuntuu, että terminä käytetään
> paljon vahvempia ilmauksia, esim. nekru, mutiainen tms., jotka ovat
> selvästi arvosisältöisiä.
--
Mina taas en nekru -sanaa paljonkaan ole kuullut kaytettavan. Kylla
yleensa negatiivisessa yhteydessa puhutaan neekereista.
Entapas lausahdukset joissa todetaan etta vaikkapa savolaiset ovat
suomen neekereita tai etta huonosti varustellut halvat automallit ovat
neekerimallia. Jolloin oletetaan etta kuulijalle tulee negatiivinen
mielikuva sanasta neekeri.
Petteri Aranne
http://www.internetix.ofw.fi
mailto:petteri...@internetix.ofw.fi
Johannes Helander
ja...@iki.fi (Jari Mäkelä) writes:
> Viron on suomeksi Viro ja viroksi Eesti. Eri kielissä on käsitteille
> omat sanansa. Muuten ne eivät olisi eri kieliä.
Miksi suomenkielinen sana sitten piti vaihtaa Neuvostoliiton
hajoamisen yhteydessä? Ymmärtääkseni Eesti on edelleen samassa
paikassa kuin se oli miehityksen aikana. Koska en tällaista
poliittista korrektiutta, jota eestiläisetkään eivät ymmärrä, itsekään
ymmärrä, kutsun Eestiä edelleen Eestiksi, sanovat poliittisen
korrektiuden harjoittajat sitten mitä sanovat.
Ainakin minulle opetettiin koulussa, että Eestissä puhutaan viroa.
Minusta oli aivan järkeenkäypää, että kielellä on eri nimi kuin
maalla. En ymmärrä miksi nykyään olisi toisin.
Johannes
Johannes Helander
Ola Rinta-Koski <ola.rin...@iki.fi.no.spam.today> writes:
> Enkä vieläkään tajunnut sitä, että miten Eesti suomeksi tuo mieleen
> entisen Neuvostoliiton osan kun taas Eesti viroksi (vai eestiksi?) ei
> tuo.
Nimenomaan!
Jukka Korpela
Johannes Helander <j...@iki.fi> writes:
> Mutta jos sana kelpaa eestiläisille itselleen, en ymmärrä miksi sen
> käyttö Suomesssa olisi niin poliittisesti sopimatonta, että sana piti
> mennä noin vain vaihtamaan.
Täh?
<rautalanka>
"Viro" on suomen kielessä vanhastaan käytetty nimitys. Se on vanhempi
kuin "Eesti" viron kielessäkään. Kukas on vaihtanut ja mitä?
</rautalanka>
<todistus>
Suomen paikannimistössä on lukuisia vanhoja Viro-alkuisia sanoja. Sen
sijaan Eesti-alkuiset nimet ovat järjestään myöhäisiä sepitteitä, joita
ovat luoneet "nimistönsuunnittelijat". Henkilönnimissä Eesti-alkuisia
sanoja ei taida olla lainkaan, vaikka sukunimiä sepitettäessä on sentään
moneen muuhun tyylittömyyteen ryhdytty.
Jos "Eesti" olisi jo varhain suomeen lainautunut sana, se tietysti esiintyisi
muodossa "Iesti", koska kantasuomen sanojen alkutavun "ee" on suomessa
diftongiutunut, virossa säilynyt.
</todistus>
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Janne I. Turunen
Markus Lang <ml...@cc.Helsinki.FI> wrote in article
<5nmivl$90o$2...@oravannahka.Helsinki.FI>...
> Mikko Lounela kirjutas:
> » Kyllä neekeri on arvottava sana, nekru on samaa alleviivatusti.
>
> Höpön höpön.
Juu, neekeri on hyväksyttävä sana. Ehdottomasti. Oikeastaan on rasistista
käyttää jotakin muuta sanaa, neekerit on hyväksyttävä neekereinä. Siis tuo
ei ollut vitsi.
> » Tämä siis ainakin siinä kieliyhteisössä missä minä elän.
>
> Merkillinen yhteisö.
Ja turha vedota siihen, että juureni ovat Joensuussa. Arvottava sana on
siellä esimerkiksi "vitun mutakuono".
+janne
Jukka Heino
Jukka Korpela wrote:
> Koska "United Kingdom"
> määrittää vain sanaliittoa "Great Britain", niin korrekti käännös olisi
> "Ison-Britannian yhdistynyt kuningaskunta ja Pohjois-Irlanti".
Totta.
Tuosta asiasta keskustelin viimeksi 8 vuotta sitten Englannissa, ja
siellä asuintaloni emäntä ojensi käsityksiäni toteamalla yksiselit-
teisesti, että edes Pohjois-Irlanti ei ole osa Isoa-Britanniaa tai
UK:ta. Tämä on ilmeisesti Suomessa hyvin huonosti tunnettu asia, joka
kuitenkin tuntuu olevan monille briteille tärkeä.
--
Jukka
Matti Leppänen
Lainaus myös Johanneksen toisesta kirjoituksesta.
> Johannes
>
Kuten Jari yllä toteaa, Viro on (ja on ollut ennenkin) suomeksi Viro.
Kun Neuvostoliitto sen miehitti, tarvitsivat täkäläiset "edistyksen
airueet" alueelle uuden nimen. Täytyihän uusi paratiisi, jossa homo
sovieticus otti varmoja ensiaskeleitaan sosialismin auringon alla,
erottaa
vanhasta taantumuksellisesta takapajulasta.
Niinpä "edistykselliset" alkoivat vaatia Virosta puhuttaessa
käytettäväksi maan
vironkielistä nimeä Eesti. Usein vielä Neuvosto -etuliitteen kera.
Mitään virallista muutosta ei tehty. Suomettumisen ja itsesensuurin
hengessä Eesti oli poliittisesti oikea nimi.
Se, minkä Johannes erheellisesti näkee sanan vaihtamisena ja
poliittisena
korrektiutena, onkin itse asiassa juuri päinvastoin.
Neuvostoliiton romahtaminen poisti paineen orwellmaiseen
kaksoispuheeseen
ja Suomessakin uskalletaan taas kutsua naapurimaatamme sen
suomenkielisellä
nimellä.
Matti
Tommi Salonen
In article <Seppo.Oja-1...@oja.metla.fi>, Sepp...@metla.fi
(Seppo Oja) wrote:
> In article <33A010...@internetix.ofw.fi>, Petteri Aranne
> <petteri...@internetix.ofw.fi> wrote:
>
> > Entapas lausahdukset joissa todetaan etta vaikkapa savolaiset ovat
> > suomen neekereita tai etta huonosti varustellut halvat automallit ovat
> > neekerimallia. Jolloin oletetaan etta kuulijalle tulee negatiivinen
> > mielikuva sanasta neekeri.
>
> Mutta eihän se negatiivinen mielikuva tule sanasta neekeri vaan siitä että
> näihin ihmisiin liitetään negatiivisia arvomäärityksiä. Jos sanot, että
> kyseinen automalli on afro-amerikkalaista mallia, tai että savolaiset ovat
> Suomen mustia, arvosisältö on aivan sama. Vanha sanonta on "tämä ei ole
> valakosen miehen hommaa!" Sanakuvana on, että kaivuutyömaalla tai viemärin
> siivouksessa pitäisi olla jonkun tumman (puhujaa alempiarvoisemman) kaverin
> töissä.
Seppo, kyllä sanoihin tarttuu kaikenlaista kun niitä käytetään. Itse olen
huomannut alkaneeni välttää neekeri-sanaa kun olen sen tarpeeksi monta
kertaa kuullut skinheadin suusta tai jossain typerässä vitsissä. Kyllä
siinä sana pilaantuu.
> Eikö jonkun poliitikon lausahdus "suomalaiset
> ovat sivistymätöntä junttikansaa, joka ei osaa suhtautua vieraisiin ja
> erirotuisiin" ole aivan yhtä rasistinen kuin jonkun suomalaisen parahdus
> "kaikenmaailman mutiaiset vievät työpaikkamme ja elävät rahoillamme"?
Ainakin väärä yleistys. Ei sovi ihan kaikkiin suomalaisiin. Voi olla ettei
enää sovi edes useimpiin :-)
-Tommi
Jukka Kohonen
Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> wrote:
% Henkilönnimissä Eesti-alkuisia
% sanoja ei taida olla lainkaan, vaikka sukunimiä sepitettäessä on sentään
% moneen muuhun tyylittömyyteen ryhdytty.
<nitpick>
Helsingin ja lähialueiden puhelinluettelossa on neljä Eestilää.
</nitpick>
--
Jukka....@iki.fi
* Älä anna antiloopille jäätelöä, sitä voidaan luulla sinuksi.
Marko Rauhamaa
Sakari Nuutinen <"sakari.nuutinen ei spammeja"@tele.telebox.fi>:
> Nämä Politically Correct-intoilijat johtavat meidät orwellilaiseen
> kielenkäyttöön!
Yhdysvaltain englannin adjektiivi-ilmaus "politically correct"
tarkoittaa sitä, että ihminen yrittää olla sanomatta idioottimaisuuksia,
jotka paljastavat sanojan hölmöt asenteet.
Nykyään on joissain piireissä muotia olla "politically incorrect", joka
siis tarkoittaa sitä, että ihminen huoletta laukoo idioottimaisuuksia,
jotka paljastavat sanojan hölmöt asenteet.
Marko
--
Marko Rauhamaa mailto:ma...@iswest.net http://www.iswest.net/~marko/
Suomenkielinen esperantokurssi http://www.iswest.net/~marko/esperanto/kurssi/
Free Esperanto Course http://www.iswest.net/~marko/esperanto/course/
Sakari Nuutinen
Seppo Oja wrote:
>
>
> Ehkä kun aikaa kuluu aletaan käyttää termiä
> 'ihonväriltään valtaväestöstä poikkeava, mutta muilta ominaisuuksiltaan
> yhtäläinen henkilö'.
>
> seppo
Ja sitten lehdessä on uutinen:
"Viisi päänsä karvoitukseltaan muista ikäisistään poikkeavaa, mutta
muilta ominaisuuksiltaan yhtäläistä miespuolista henkilöa kävi
pesäpallomailoin Joensuussa/Tampereella/Mikkelissä/Helsingissä..
opiskelevan ihonväriltään valtaväestöstä poikkeavan, mutta muilta
ominaisuuksiltta yhtäläisen henkilön kimppuun sillä lopputuloksella,
että jälkimmäinen henkilö vietiin tajuttomana ja kallonmurtuman saaneena
kansanterveystyön kuntayhtymän terveyskeskuksen vuodeosastolle."
Nämä Politically Correct-intoilijat johtavat meidät orwellilaiseen
kielenkäyttöön!
Sakke
Johannes Helander
Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> writes:
> "Viro" on suomen kielessä vanhastaan käytetty nimitys. Se on vanhempi
> kuin "Eesti" viron kielessäkään. Kukas on vaihtanut ja mitä?
Se, että nimi on joskus kylmän sodan aikana vaihdettu, ei tee
takaisinvaihtamista vaihtamattomuudeksi.
Johannes
Johannes Helander
Matti Leppänen <matti.l...@ntc.nokia.com_NOSPAM> writes:
> Se, minkä Johannes erheellisesti näkee sanan vaihtamisena ja
> poliittisena
> korrektiutena, onkin itse asiassa juuri päinvastoin.
> Neuvostoliiton romahtaminen poisti paineen orwellmaiseen
> kaksoispuheeseen
> ja Suomessakin uskalletaan taas kutsua naapurimaatamme sen
> suomenkielisellä
> nimellä.
Oliko Lenin-puiston nimen muuttaminen osoitus itsenäisestä ajattelusta
ja poliittisesta rohkeudesta? Minusta juuri päinvastoin! Kaksoispuheen
muuttaminen poliittisten virtausten mukana toisenlaiseksi
kaksoispuheeksi on edelleen kaksoispuhetta.
Suorastaan voisi sanoa, että Eesti Vabariikin kutsuminen Viroksi on
kolmoispuhetta. Kaksoisnegaatio ei politiikassa tee yhtä, eikä
poliittisen korrektiuden tavoittelu miksikään muutu, vaikka tuuli
puhaltaisikin eri suunnasta.
Johannes
timo.p...@hut.fi
Johannes Helander <j...@iki.fi> writes:
>Se, että nimi on joskus kylmän sodan aikana vaihdettu, ei tee
>takaisinvaihtamista vaihtamattomuudeksi.
se, että sanaa eesti käyttänyt tiedostava, edistyksellinen sukupolvi
on kääntänyt takkinsa, ja siinä samassa lopettanut eestin viljelyn,
ei tarkoita että mitään olisi vaihdettu. ellet nyt sitten sattunut
kuulumaan tuohon porukkaan. mikä tässä hommassa on noin ***** tärkeätä?
btw virolaiset suomenkielen harrastelijamaisterit saa järjestykseen
pyytämällä opastusta sanan kengät lausumisessa <g>.
--
timo.p...@hut.fi NB anti-spam reply-to
mito...@sara.cc.utu.fi
In article <5nquqo$k...@peippo.cs.tut.fi>, h...@kuukkeli.cs.tut.fi (J{rvinen Hannu-Matti) writes:
> Siihenhän tuolla viittasin. Pitäisikö nyt sitten kertoa rautalangasta
> sekin, että Ulster on Pohjois-Irlanti?
Itse asiassa, tarkkoja ollaksemme, Ulster on yksi neljästä Irlannin
maakunnasta (muut ovat Munster, Leinster ja Connaught, jos oikein
muistan) ja Pohjois-Irlanti taas on se osa Irlantia, joka ei kuulu
Irlannin tasavaltaan, vaan on valtiollisessa yhteydessä Iso-Britanniaan.
Pääosa Ulsterin alueesta kuuluu Pohjois-Irlantiin, mutta muutama
kreivikunta Ulsterista on Irlannin tasavallan aluetta.
Mikko M{kitalo <mito...@utu.fi> ############################
fysiikan opiskelija, Turun yliopisto ## Ein voll #### Ein leer ##
http:/www.utu.fi/~mitoolma # Ein fuer Quantenphysiker #
*** Ajattelen, siis olen ateisti *** ############################
Markus Lang
Nieminen Mika kirjutas:
» "Mielummin ovat" ei tarkoittane samaa asiaa kuin "vaativat"?
Po. mieluummin.
» Hanki elämä, hanki linux.
Hanki oikeinkirjoitusopas.
Markus Lang
Seppo Oja kirjutas:
» "kaikenmaailman mutiaiset vievät työpaikkamme ja elävät rahoillamme"?
Eikö tuossa piile looginen ristiriita? Jos joku vie
meiltä työpaikat (sinänsä ikävää), niin eikö hän
silloin kuitenkin elä omilla tienesteillään eikä
toisten rahoilla?
Sakari Nuutinen
Isoon-Britanniaan ei Pohjois-Irlanti kuulu, mutta Yhdistyneisiin
Kuningaskuntiin se kuuluu (United Kingdom of Great Britain and Northern
Ireland). Ei välttämättä kaikki Englannin Landladyt näiden termien eroa
tunne, varsinkaan jos se ei ole heille tärkeä asia - UK:n
valtiojärjestelmä on aikojen kuluessa muodostunut varsin
monimutkaiseksi.
Sakke
Matti Leppänen
Johannes Helander wrote:
>
> Suorastaan voisi sanoa, että Eesti Vabariikin kutsuminen Viroksi on
> kolmoispuhetta. Kaksoisnegaatio ei politiikassa tee yhtä, eikä
> poliittisen korrektiuden tavoittelu miksikään muutu, vaikka tuuli
> puhaltaisikin eri suunnasta.
>
> Johannes
>
No, tuota, kun et puhetta usko, voinet selvittää
asian itsellesi viileän analyyttisesti.
Aloitetaan perspektiivin laajentamisella.
Tutki vaikka puolen tusinan suurimman suomalaisen
sanomalehden _kaikki_ vuosikerrat. Valitse lehdet
niin, että ne kattavat koko poliittisen kentän.
Tee yhteenveto, milloin
(mitkä lehdet, missä yhteydessä ja koska)
Viroa on suomenkielisessä
tekstissä kutsuttu Eestiksi.
Urakkaahan siinä toki on, mutta tuleepa vastaukset
kysymyksiisi.
(mikä on Suomenlahden eteläpuolella sijaitsevan
naapurimaamme nimi suomen kielellä,
miksi Eesti suomenkielessä käytettynä
yhdistetään Neuvostoliiton osaan)
Jos (kuten arvelen) et pidä löytämästäsi
vastauksesta, voit tehdä
vastaavan vertailevan tutkimuksen muista
painotuotteista tai ehkä Yleisradion
nauha-arkistosta.
Vastaus tuskin muuttuu, mutta tieto lisääntyy.
Vaikeinta voikin olla tiedon hyväksyminen, koska
se on vastoin ennakkoasennettasi.
Vaan toisaalta, mitäs täällä netissä turhaan
asiaa puhumaan. Voit kysyä mielipiteellesi
vahvistuksen samanmieliseltä kaverilta ja
jatkaa vänkäämistä kaksois-kaksois- ja kolmoispuheesta.
Matti
Jukka Korpela
Sakari Nuutinen <"sakari.nuutnen ei spammeja"@tele.telebox.fi> writes:
> P.S. Olisi PC:ia välttää sanoja "idiottimainen" ja "hölmö"!
Olisi kielellisesti korrektia kirjoittaa sana "idioottimainen" kahdella o:lla.
Mitä tulee kyseisten sanojen _järkevään_ käyttöön, niin sanalla "hölmö"
on oma käyttöalueensa. Sana "idiootti" taas muodollisessa kirjoitetussa
kielessä viittaa syvään vajaaälyisyyteen, yleiskielessä typeryyteen.
Nämä ovat niin erilaisia asioita, että vaikka merkitysten sekaantumisen
todennäköisyys on pienehkö, en suosittele sanaa kumpaankaan käyttöön.
(Kuriositeettina todettakoon, että sana on peräisin muinaiskreikan
sanasta "idiotes", joka ilmeisesti tarkoitti suunnilleen 'oppimaton';
tästä merkityksestä molemmat nykyaikaiset merkitykset ovat varsin
kaukana.)
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Mikko Lounela
Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> writes:
>
> Jostain syystä en löytänyt vastauksestasi vastausta kysymykseeni, mikä
> olisi mielestäni (sinun kieliyhteisössäsi) ei-arvottava nimitys
> neekerille.
Ehkä maailma ei ole niin yksinkertainen, tai kieli.
Joka tapauksessa vaikkapa 'mustaihoinen' on sana josta kuulee (minä kuulen)
että sen sanoja pyrkii käyttämään ilmaisua joka ei arvota.
>
> "Musta" ehkä? Mutta eikös ihmisen sanominen mustaksi ole sitten
> arvottavaa? Sillä on usein hyvinkin kielteinen merkitys.
>
Ja kun PC-syistä siirrytään yhä enemmän neekerin käytöstä mustan käyttöön,
sen kielteisyys vielä kasvaa.
- Mikko
Sakari Nuutinen
> > kielenkäyttöön!
>
> tarkoittaa sitä, että ihminen yrittää olla sanomatta idioottimaisuuksia,
> jotka paljastavat sanojan hölmöt asenteet.
>
> Nykyään on joissain piireissä muotia olla "politically incorrect", joka
> siis tarkoittaa sitä, että ihminen huoletta laukoo idioottimaisuuksia,
> jotka paljastavat sanojan hölmöt asenteet.
>
> Marko
>
> --
Et ole tainnut huomata, millaisiin "idiottimaisuuksiin" USA:ssa on joka
asiaan tuotu PC-kieli mennyt - vertaapa sitä 1984:n kieleen.
Sakke
J{rvinen Hannu-Matti
In article <5nudf2$poi$3...@oravannahka.Helsinki.FI>,
Markus Lang <ml...@kruuna.helsinki.fi> wrote:
>J{rvinen Hannu-Matti kirjutas:
>» En ymmärrä, miksi välillä piti vaihtaa nimeksi Eesti, kun ikivanha
>» nimi on ollut Viro.
>Missä on vaihdettu? Onko esimerkiksi Virittäjässä
>puhuttu 1945-89 eestin eikä viron kielestä?
Ei virallisesti oltu vaihdettukaan. Eihän virallisesti oltu
tunnustettu edes Viron liittämistä Neuvostoliittoon, minkä takia
sitten Viron itsenäisyyden palattua todettiin, ettei Suomen tarvitse
tunnustaa itsenäistä Viroa, kun ei ole koskaan sen tunnustamista
lopettanutkaan. Ja kun Suomen politiikkana ei ole tunnustaa
hallituksia vaan valtioita, oli asia sillä selvä. On sitten aivan
toinen asia, mitä ns. suomettuminen aiheutti kieleen.
--
-----
Hannu-Matti Järvinen, h...@cs.tut.fi
Marko Rauhamaa
h...@kuukkeli.cs.tut.fi (J{rvinen Hannu-Matti):
> Mikä on johtanut siihen, että kun jokin ns. PC-termi on sitten niin
> paljon ollut käytössä, että kaikki sen ymmärtävät, se pitää korvata
> uudella PC-ilmauksella loputtomiin. Niinpä termi ei enää paljasta mitään
> asenteita vaan sitä, ettei ole pysynyt termeissä kiinni viimeisimpiä
> kierroksia.
Poliittinen korrektius ei liity niinkään yksittäisiin sanoihin kuin
sanomisiin. Suomessakin olisi kirveellä töitä. Jos vaikka Senegalissa
putoaisi lentokone, jonka lentäjät olisivat suomalaisia naisia,
lehtimiehet näkisivät tarpeelliseksi raportoida: "Kaksi suomalaista
naislentäjää kuoli lento-onnettomuudessa Senegalissa". (Näen tätä koko
ajan.) Jostain syystä lehti-ihmiset näkevät sukupuolen välttämättömäksi
informaatioksi. Miksi ei: "Kaksi suomalaista, keski-ikäistä
lentäjää...", tai: "Kaksi suomalaista, tummatukkaista lentäjää..."?
Vaikka sekä sana "nainen" että "lentäjä" ovat ihan hyviä sanoja, sana
"naislentäjä" tavallisesti vain paljastaa sanojan/kirjoittajan oudot
asenteet. Tämä ei johda termien jatkuvaan uusiutumiseen, koska on
vältettävä koko _käsitettä_ eikä vain termiä.
> >Nykyään on joissain piireissä muotia olla "politically incorrect", joka
> >siis tarkoittaa sitä, että ihminen huoletta laukoo idioottimaisuuksia,
> >jotka paljastavat sanojan hölmöt asenteet.
>
> Minä taas olen ymmärtänyt sen vastavaikutuksena PC-ilmausten nopeaan
> kulumiseen ja älylliseen sekamelskaan.
En ole huomannut tuota ilmiötä liiemmälti.
> Niinpä PI-porukka vain kieltäytyy yrittämästä seurata kielitanttojen
> (johdos sosiaalitantasta) piirileikkiä.
PI-porukka on kyllästynyt siihen, että he jäävät jatkuvasti kiinni
arveluttavista asenteista. Koska kukaan ei halua jatkuvasti hävetä
muitten edessä, he ovat päättäneet kutsua pahettaan hyveeksi.
J{rvinen Hannu-Matti
In article <wwu3j2t...@amethyst.ca.tekelec.com>,
Marko Rauhamaa <ma...@tekelec.com> wrote:
>Sakari Nuutinen <"sakari.nuutinen ei spammeja"@tele.telebox.fi>:
>> Nämä Politically Correct-intoilijat johtavat meidät orwellilaiseen
>> kielenkäyttöön!
>Yhdysvaltain englannin adjektiivi-ilmaus "politically correct"
>tarkoittaa sitä, että ihminen yrittää olla sanomatta idioottimaisuuksia,
>jotka paljastavat sanojan hölmöt asenteet.
Mikä on johtanut siihen, että kun jokin ns. PC-termi on sitten niin
paljon ollut käytössä, että kaikki sen ymmärtävät, se pitää korvata
uudella PC-ilmauksella loputtomiin. Niinpä termi ei enää paljasta mitään
asenteita vaan sitä, ettei ole pysynyt termeissä kiinni viimeisimpiä
kierroksia.
>Nykyään on joissain piireissä muotia olla "politically incorrect", joka
>siis tarkoittaa sitä, että ihminen huoletta laukoo idioottimaisuuksia,
>jotka paljastavat sanojan hölmöt asenteet.
Minä taas olen ymmärtänyt sen vastavaikutuksena PC-ilmausten nopeaan
kulumiseen ja älylliseen sekamelskaan. Kun Nelson Mandelaa kutsutaan
haastattelussa termillä "Afro-American", on koomisuus huipussaan
(olisiko pitänyt sanoa "Afro-African"?). Nyt kai tuokin termi on jo
"leimaava". Idiottimaista, sanoisin minä. Niinpä PI-porukka vain
kieltäytyy yrittämästä seurata kielitanttojen (johdos
sosiaalitantasta) piirileikkiä.
--
-----
Hannu-Matti Järvinen, h...@cs.tut.fi
Antti-Juhani Kaijanaho
In article <5o0vqj$qg1$1...@oravannahka.Helsinki.FI>, Markus Lang wrote:
>Johannes Helander kirjutas:
>
>» Mutta jos sana kelpaa eestiläisille itselleen, en ymmärrä miksi sen
>» käyttö Suomesssa olisi niin poliittisesti sopimatonta
>
>sen käyttöä suomessa voisi pitää sopimattomana...
Ehkä siksi, että se on Suomessa lähinnä haukkumasana. Sen sijaan en
ole koskaan kuullut kenenkään huutaneen: "Saakelin eestiläiset, kun
tapoitte mun (iso)isän!"
Antti-Juhani
Jukka Korpela
Mikko Lounela <mlou...@ling.helsinki.fi> writes:
> Joka tapauksessa vaikkapa 'mustaihoinen' on sana josta kuulee (minä kuulen)
> että sen sanoja pyrkii käyttämään ilmaisua joka ei arvota.
Joku, en muista kuka, ehdotti meilitse nimitystä 'ihminen'.
Taisinpa siihen vastatakin, vaikka oli vaikea ottaa sitä vakavasti.
Eikö meidän pitäisi kieltää myös kaikki _lajeihin_ viittaavat sanat
eli kutsua kaikkia elollisia olentoja tasa-arvoisesti vain nimellä "eliö"?
Vaikeaksi menee, kun pitää tehdä selvästä asiasta vaikea.
Jos _sinulla_ on taipumus kuulla "neekeri" arvottavana sanana, niin eikö
_sinun taipumuksillesi_ pitäisi yrittää tehdä jotakin, sen sijaan että
muut ihmiset ovat varpaisillaan? Mikä takaa, ettei joku muu (tai sinä
huomenna) tule sanomaan, että kuulee myös sanan "mustaihoinen" arvottavana?
Juuri sellaista tapahtuu.
> > "Musta" ehkä? Mutta eikös ihmisen sanominen mustaksi ole sitten
> > arvottavaa? Sillä on usein hyvinkin kielteinen merkitys.
>
> Ja kun PC-syistä siirrytään yhä enemmän neekerin käytöstä mustan käyttöön,
> sen kielteisyys vielä kasvaa.
Sen? Minkä sen? Neekerin vai mustan? Miksi "mustaihoisesta" ei tulisi
kielteistä ihan samalla tavalla?
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Teemu Nurminen
Jukka Korpela (jkor...@alpha.hut.fi) wrote:
: Jos _sinulla_ on taipumus kuulla "neekeri" arvottavana sanana, niin eikö
: _sinun taipumuksillesi_ pitäisi yrittää tehdä jotakin, sen sijaan että
: muut ihmiset ovat varpaisillaan?
Kylla. Itse olen joskus joutunut hankaluuksiin kayttaessani
tummaihoisista epakorrekteja termeja. Kuuntelen paljon "neekeri-
musiikkia" (bluesia, soulia), ja kavereiden kesken puhutaan
siita, kuinka neekerit/nekrut/mustat tekevat sellaista ja
sellaista (hyvaa) musiikkia. Rap-muusikot ovat usein "pipopaisia
laskeja neekereita", taas kaikella kunnioituksella.
Noh, kavelin tuossa pari viikkoa sitten levykaupasta Elmore Jamesin
(musta) levy kainalossa, ja tokaisin kaverilleni jotain neekereiden
mahd. musiikillisista rotuominaisuuksista. Vaan eikohan takana
kulkenut viherpainen teinipunkkaritytto ruvennut kovaaanisesti
huutamaan ja solvaamaan minua rasistiksi ja vaikka miksi.
Mina kutsun hyvalla omallatunnolla tummaihoisia ihmisia vaikka
paskanaamoiksi, enka edes hapea, koska teen sen hymyissa suin
ilman tarkoitusta loukata, eivatka minut ja asenteeni tuntevat
ihmiset loukkaannu. Tietenkin oudossa seurassa mietin tarkemmin,
mita sanon, mutta rajansa kaikella.
--
tn
Jukka Korpela
Johannes Helander <j...@iki.fi> writes:
> Amerikan tiedeakatemia muuten julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan
> siirtolaiset tuottavat Yhdysvalloissa kansantaloudelle kymmenen
> miljardin dollarin (50 Gmk) vuotuisen nettovoiton.
Tuollaiset tutkimukset tietysti ovat aika suhteellisia - noita summia
ei voi _laskea_, ne _arvioidaan_. Hihasta ravistamalla tai muuten.
Apropos, Suomen rahayksikkö on nykyisin markka, tulevaisuudessa euro,
ei toivottavasti missään vaiheessa "gigamarkka".
Mutta lähinnä heitän tämän vastauksen siksi, että siirryit sujuvasti
"pakolaisia" koskevasta keskustelusta "siirtolaisiin". Mitä mieltä itse
kukin lieneekin pakolaisista ja siirtolaisista, nämä ryhmät olisi syytä
ymmärtää erillisiksi. Esim. Suomesta on suuri joukko lähtenyt siirtolaiseksi,
pakolaiseksi aniharva.
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Mikko Lounela
Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> writes:
>
> Joku, en muista kuka, ehdotti meilitse nimitystä 'ihminen'.
> Taisinpa siihen vastatakin, vaikka oli vaikea ottaa sitä vakavasti.
> Eikö meidän pitäisi kieltää myös kaikki _lajeihin_ viittaavat sanat
> eli kutsua kaikkia elollisia olentoja tasa-arvoisesti vain nimellä "eliö"?
>
> Vaikeaksi menee, kun pitää tehdä selvästä asiasta vaikea.
Asia on kovin selvä jos sen yksinkertaistaa tarpeeksi pitkälle.
>
> Jos _sinulla_ on taipumus kuulla "neekeri" arvottavana sanana, niin eikö
> _sinun taipumuksillesi_ pitäisi yrittää tehdä jotakin, sen sijaan että
Voithan yrittää tehdä ihmisten taipumuksille vaikka mitä.
Ja antaa ohjeita oikeasta kielenkäytöstä.
Ja päättää mikä sana on arvottava ja mikä ei.
> muut ihmiset ovat varpaisillaan? Mikä takaa, ettei joku muu (tai sinä
> huomenna) tule sanomaan, että kuulee myös sanan "mustaihoinen" arvottavana?
> Juuri sellaista tapahtuu.
Yritin tuossa joskus selittää että että kieli heijastaa todellisuutta
pikemmin kuin päinvastoin.
Niin kauan kuin (tämä) yhteiskunta on arvottava (esim. rasistinen), niin
kauan se arvottavuus tarttuu sanoihin joiden tarkoite kuuluu arvotettaviin
asioihin (esim. neekereihin).
Et sinä sille mitään voi, enkä voi minäkään.
Joskus toivoisi että näissäkin nyytisryhmissä pyrittäisiin kommunikoimaan
ja ymmärtämään asioita eikä vain olemaan oikeassa hinnalla millä hyvänsä.
>
> > > "Musta" ehkä? Mutta eikös ihmisen sanominen mustaksi ole sitten
> > > arvottavaa? Sillä on usein hyvinkin kielteinen merkitys.
> >
> > Ja kun PC-syistä siirrytään yhä enemmän neekerin käytöstä mustan käyttöön,
> > sen kielteisyys vielä kasvaa.
>
> Sen? Minkä sen? Neekerin vai mustan? Miksi "mustaihoisesta" ei tulisi
> kielteistä ihan samalla tavalla?
>
Mustan, ystäväiseni.
Ks. yllä.
Voin toistaa vielä kolmannenkin kerran jos tarpeen.
- Mikko
Jukka Kohonen
ml...@kruuna.helsinki.fi wrote:
% Seppo Oja kirjutas:
% » "kaikenmaailman mutiaiset vievät työpaikkamme ja elävät rahoillamme"?
%
% Eikö tuossa piile looginen ristiriita? Jos joku vie
% meiltä työpaikat (sinänsä ikävää), niin eikö hän
% silloin kuitenkin elä omilla tienesteillään eikä
% toisten rahoilla?
Riippuu keltä kysyy. Jotkut voivat olla esim. sitä mieltä, että korkeahkon
palkan saaminen vaativasta työstä on jo sinänsä varkautta - että nekin
rahat olisivat oikeasti kuuluneet vaikkapa työttömille lisensiaateille.
Jukka Korpela
etai...@cs.helsinki.fi (Eero Taipale) writes:
> Mitä vikaa sinusta on kilo-, mega- tai gigamarkassa ?
"Kilo-", "mega-" ja "giga-" ynnä eräät muut ovat SI-järjestelmässä
käytettävien, lähinnä fysikaalisia suureita ilmaisevien mittayksiköiden
etuliitteitä.
"Markka" ei ole sellainen yksikkö.
"Kilomarkka" yms. on typerää snobbailua, jonka harrastaja osoittaa
sivistyksensä pinnallisuuden. Osataan tavata jokin etuliite, mutta ei
vaivauduta selvittämään, minne se kuuluu. Eli on ihastuttu johonkin
hienolta kuulostavaan tai näyttävään, ja sitten tyrkätään sitä joka
paikkaan.
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Sakari Nuutinen
Tommi P Uschanov wrote:
>
> In sfnet.keskustelu.kieli Tommi Salonen <Tommi....@metla.fi> wrote:
> > > Oleellista tässä on siis se,
> > > minkä J. Korpela jo aiemmin totesi, että United Kingdom määrittää
> > > vain osaaa of Great Britain.
> >
> > Mutta seuraavissa käden ulottuvilla olleissa esimerkeissä määrittää myös
> > osaa Northern Ireland.
>
> Entä Kanaalin saaria?
>
Kanaalin saaret, esim. Jersey, Guernsey, eivät taida kuulua niin
Iso-Britanniaan kuin Yhdistyneisiin Kuningaskuntiinkaan. Heillä on aivan
oma hallinto, edellisten kanssa yhteistä vain Kuningatar Elisabet ja
rahayksikkö punta, josta heillä on myös omia seteleitä. Monimutkaisia
nuo Brittein saarten esi osien suhteet. Ehkäpä joku osaisi kertoa
enemmän.
Sakke
Jukka Korpela
Sakari Nuutinen <"sakari.nuutinen ei spammeja"@tele.telebox.fi> writes:
> Kanaalin saaret, esim. Jersey, Guernsey, eivät taida kuulua niin
> Iso-Britanniaan kuin Yhdistyneisiin Kuningaskuntiinkaan.
P.o. Yhdistyneeseen kuningaskuntaankaan. Kyllä "United Kingdom" on selvästi
yksiköllinen ilmaisu. Ja suomen kielessä yleensä nimen "Iso-Britannia"
molempia osia taivutetaan, siis esim. "Isoon-Britanniaan".
> Heillä on aivan
> oma hallinto, edellisten kanssa yhteistä vain Kuningatar Elisabet ja
> rahayksikkö punta, josta heillä on myös omia seteleitä. Monimutkaisia
> nuo Brittein saarten esi osien suhteet. Ehkäpä joku osaisi kertoa
> enemmän.
Käytännössä tietysti on paljon muutakin yhteistä... Lieneekö niillä omaa
passiakaan? Sanoisinpa, että käytännössä kyse on Ison-Britannian
itsehallinnollisista osista, mutta periaatteessa ne todellakin ovat
erillisiä alueita, jotka vain "sattuvat" olemaan personaaliunionissa
Ison-Britannian kanssa.
Maailman maista ja alueista on muhkea tietopaketti "CIA Factbook", jonka
tietääkseni tuorein (v:n 1996) versio on
http://www.odci.gov/cia/publications/nsolo/wfb-all.htm
Sen käyttämä nimitys alueista Jersey, Guernsey ja Isle of Man on
"British crown dependency". Enpä osaa sanoa, miten sen suomentaisin.
Ehkä suunnilleen "Ison-Britannian kruunun alainen erillisalue".
Hannu Visti
In article <01bc74d3$97beb2f0$6c65189d@flux> "Sakari A. Maaranen" <s...@iki.fi> writes:
> Mitäpä mieltä olette ilmaisusta: "Yö, kuin sielu neekerin on pimiä."
> Voidaanko se tulkita rasistiseksi? Ainakaan minkään rasismia vastustavan
Mikä hyvänsä lauselma voidaan tulkita rasistiseksi, syrjiväksi
tai epätasa-arvoiseksi. Sen takia Suomessa pitäisikin pistää stoppi
touhulle eikä lainata Amerikasta jokaista heidän keksimäänsä järjetöntä
asiaa.
Neekeri on ollut sana suomen kielessä parisataa vuotta ennen sanaa
rasismi ja rotusyrjintä on todellakin jotain muuta kuin yhden sanan
käyttämistä. Minä ainakin puhun neekereistä tarkoittaessani Afrikassa asuvia
mustaihoisia ihmisiä ja takana ei ole mitään pilkkaavaa tai halveksivaa.
Olenko minä rasisti vai se, joka ymmärtää sanan väärin?
Nykyään ei saa enää puhua neekereistä, hulluista, juopoista tai
laiskoista, tilalle on keksitty jotain järjettömiä kiertoilmauksia. Kestänee
noin viisi vuotta, niin nämäkin kiertoilmaisut ovat muuttuneet syrjiviksi
ja pitää keksiä vielä hämärämpiä lausehirviöitä kuvaamaan asiaa, jonka
kuvaaminen yhdellä sanalla olisi täysin mahdollista.
/hv
Jukka Korpela
etai...@cs.helsinki.fi (Eero Taipale) writes:
> In article <oivi36o...@alpha.hut.fi>, Jukka Korpela wrote:
> >
> >"Kilo-", "mega-" ja "giga-" ynnä eräät muut ovat SI-järjestelmässä
> >käytettävien, lähinnä fysikaalisia suureita ilmaisevien mittayksiköiden
> >etuliitteitä.
> >
> >"Markka" ei ole sellainen yksikkö.
>
> Niin, miksi ei saisi olla?
Rautalankavarastoni on käynyt taas vähiin, mutta pitänee silti yrittää:
"Markka" ei kuvaa mitään fysikaalista, kemiallista tai muuta ihmisen
tajunnasta riippumattoman todellisuuden suuretta. "Markka" on pelkästään
nimi eräälle ihmisten käyttämälle rahayksikölle. Sen luonnetta kuvannee
hyvin se, että siitä muutaman vuoden kuluttua luovuttaneen kokonaan.
Pelkästään se _mahdollisuus_, että yksikkö käy tarpeettomaksi, kun sitä
vastaava ilmiö (Suomen oma raha) poistetaan _poliittisella päätöksellä_,
osoittaa, että kyse on ihan muunlaisesta suureesta kuin ne, joita
mitataan SI-järjestelmän yksiköillä.
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Johannes Helander
Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> writes:
> "Kilomarkka" yms. on typerää snobbailua, jonka harrastaja osoittaa
Minusta ilmaisu Gmk on lyhyt, ytimekäs ja yksiselitteinen. Siihen ei
sisälly mitään snobbailua tai muuta arvolatausta.
> sivistyksensä pinnallisuuden. Osataan tavata jokin etuliite, mutta ei
> vaivauduta selvittämään, minne se kuuluu. Eli on ihastuttu johonkin
> hienolta kuulostavaan tai näyttävään, ja sitten tyrkätään sitä joka
> paikkaan.
Minä en puolestani ymmärrä miksi mielestäsi yksi kirjoitustapa on muka
"hienompi" kuin toinen. Miksi joka asiasta väkisin pitää tehdä
arvokysymys? Tästä tulee mieleen lempiaiheesi "hyperkorrektismi" tai
miten ko. huuhaatermi nyt sitten kirjoitettiinkaan. Kuinka muka väärin
kirjoittaminen tai väärin lausuminen voisi olla jotenkin hienoa? Tässä
ei taida muuta snobismia ollakaan kuin itse "hyperkorrektismi"-termin
viljely. Siinä voidaan kätevästi käyttää hienolta kuulostavaa termiä
ja samalla asettua rahvaan yläpuolelle halveksimalla heidän tekemiänsä
virheitä ja liittämällä niihin tuulestatemmattuja arvolatauksia.
Johannes
vastaukset kieleen
Johannes Helander
Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> writes:
> Johannes Helander <j...@iki.fi> writes:
>
> > Amerikan tiedeakatemia muuten julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan
> > siirtolaiset tuottavat Yhdysvalloissa kansantaloudelle kymmenen
> > miljardin dollarin (50 Gmk) vuotuisen nettovoiton.
>
> Tuollaiset tutkimukset tietysti ovat aika suhteellisia - noita summia
> ei voi _laskea_, ne _arvioidaan_. Hihasta ravistamalla tai muuten.
Ravistaneen tahon arvovalta on kuitenkin sitä luokkaa, että luvun voi
ottaa huomattavasti vakavammin kuin useimpien ravistukset. Kyseessä on
tietenkin poliittinen kysymys ja jokaiseen lukuun liittyy poliittinen
sanoma. Koska kyseisen tahon tulos vastaa omia poliittisia
käsityksiäni, otin sen esille. Siitä huolimatta tulos on minusta
mielenkiintoinen, vakavasti otettava ja antaa aihetta pohdintaan.
> Mutta lähinnä heitän tämän vastauksen siksi, että siirryit sujuvasti
> "pakolaisia" koskevasta keskustelusta "siirtolaisiin". Mitä mieltä itse
> kukin lieneekin pakolaisista ja siirtolaisista, nämä ryhmät olisi syytä
> ymmärtää erillisiksi. Esim. Suomesta on suuri joukko lähtenyt siirtolaiseksi,
> pakolaiseksi aniharva.
Minusta niissä ei ole olennaista eroa. Pakolainen saattaa lähteä
siirtolaiseksi vastoin perimmäisiä halujaan. Lisäksi vastaanottavan
valtion siirtolaispolitiikka saattaa kohdella pakon edessä muuttavia
suopeammin kuin omasta halustaan muuttavia.
Pitää kuitenkin muistaa, että jokainen siirtolaiseksi lähtevä tekee
sen jostain syystä ja että muuttaminen on vaikeaa syystä riippumatta.
Minusta on oikein, että pakon edessä muuttavia kohdellaan
inhimillsesti. Minusta myös muusta syystä muuttavia pitäisi kohdella
hyvin. Ksenofobia on osoitus kehittymättömyydestä ja muukalaisviha
tietämättömyydestä. Syntipukkeja on kiva olla, mutta todelliset
ongelmat löytyvät helpommin peilistä katsomalla.
Johannes
Jukka Korpela
Johannes Helander <j...@iki.fi> writes:
> - - Ksenofobia on osoitus kehittymättömyydestä ja muukalaisviha
> tietämättömyydestä. - -
Onko mielestäsi "ksenofobiaa" ja "muukalaisvihaa" se, että jokaisella
maalla on oma siirtolais- ja pakolaispolitiikkansa sen sijaan, että
rajat olisivat auki kenen tahansa tulla?
Onko "ksenofobiaa" ja "muukalaisvihaa" se, että ne politiikat ovat tiukempia
siellä, missä raja on samalla jyrkkä elintasokuilu (yksi jyrkimmistä
maailmassa lienee Suomen ja Venäjän välinen raja), kuin siellä, minne on
pitempi matka sieltä, mistä ihmiset syystä tai toisesta haluavat lähteä pois?
Pakolaisuudesta on olemassa kansainvälisiä sopimuksia ja määritelmiä.
Jos kuka tahansa, joka saattaisi haluta lähteä toiseen maahan leveämmän
leivän tai helpomman elämän toivossa, määritellään pakolaiseksi. se
asiallisesti merkitsee, että _kukaan_ ei ole enää pakolainen. Sellaista
määrää ihmisiä ei nimittäin mikään pakolaispolitiikka voi edes yrittää
hanskata.
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Hannu Visti
> Minusta ilmaisu Gmk on lyhyt, ytimekäs ja yksiselitteinen. Siihen ei
> sisälly mitään snobbailua tai muuta arvolatausta.
Minusta taas on järjetöntä lyhentää sanoja sellaisiksi, että niitä
ei lukija ymmärrä. Vaikka itse olen gigoista kuullut ennenkin, jäin
silti miettimään, montako nollaa siinä on ja suurin osa sointuvaa
kieltämme puhuvista ihmisistä ei edes tiedä, mitä G tuossa tarkoittaa
ja jos sanotaan, että se on giga, he kysyvät: "mikä se sitten on?"
Vierasperäisten sanojen kitkeminen pois kielestä on älytöntä
pelleilyä, mutta miljardi ei mielestäni ole niin vaikea sana, että se
pitäisi korvata lyhyellä, ytimekkäällä ja suuhun sointumattomalla Gmk:lla.
Itse käytin sotaväessä ollessani puoli päivää kalustoinventaarion osuessa
kohdalle etsiskellessäni härveliä, joka oli listassa nimellä
yltu osver knoj tai ei harm.
Mitään arvolatausta tai snobismia tuossa ei kylläkään ole, ainoastaan
selkeän ja kaikille tutun sanan korvaaminen järjettömällä ja vain harvalle
tutulla hirvityksellä.
/hv
Hannu Visti
> inhimillsesti. Minusta myös muusta syystä muuttavia pitäisi kohdella
> hyvin. Ksenofobia on osoitus kehittymättömyydestä ja muukalaisviha
> tietämättömyydestä. Syntipukkeja on kiva olla, mutta todelliset
> ongelmat löytyvät helpommin peilistä katsomalla.
Toissapäivänä oli uutisissa, että Suomi helpottaa kansalaisuuden
saantia parin ihmisryhmän osalta. Pakolaisilta ei vaadita enää viiden
vuoden maassaoloa, neljä vuotta riittää, ja edustusurheilijoille tulee
vieläkin nopeampi tie.
Sillä lailla. Kyllä tänne saa minun puolestani haalia
Valko-Venäjältä urheilijoita mutta rehellisyyden nimissä olisi helpotettava
touhua kaikkien osalta siten, että tänne tulevat ja jäävät vähät
asiantuntijat ja ammattilaiset eivät jonottaisi kansalaisuuttaan seitsemää
vuotta samalla kun itäsaksalaisia kuulantyöntäjiä lappaa jonossa ohi.
Sen sijaan että tänne hankittaisiin moukarinheittäjiä, tänne
kannattaisi hankkia Kiinasta, Intiasta ja sensellaisista paikoista
työntekijöitä niille aloille, jota työvoimapula pahiten vaivaa ja käyttää
porkkanana kansalaisuuden saamista ilman järjetöntä simputusta. Sosiaali-
demokratiassa kuitenkin ulkomainen työvoima on kirosana niin kauan kun
kortistossa on yksikin työtön kirvesmies, rekkakuski tai tyhjäntoimittaja.
/hv
Johannes Helander
vi...@pluto.som.fi (Hannu Visti) writes:
> kannattaisi hankkia Kiinasta, Intiasta ja sensellaisista paikoista
> työntekijöitä niille aloille, jota työvoimapula pahiten vaivaa ja käyttää
> porkkanana kansalaisuuden saamista ilman järjetöntä simputusta. Sosiaali-
On suurta tuhlausta ja suorastaan itsensä vahingoittamista olla
käyttämättä tätä mahdollisuutta paremmin hyväksi. Hyviä ja osaavia
työntekijöiltä, jotka tulevat rakentamaan Suomeen hyvinvointia, ei
tulisi kohdella huonosti. Simputtaminen ja turhat säännöt tulisi saada
poistettua välittömästi.
Voisin kertoa monta todellista tarinaa siitä, miten ihmisiä on Suomen
koneistossa kohdeltu huonosti. Yksityisyyden nimissä jätän kuitenkin
väliin. Kyse on kuitenkin todellisesta ongelmasta.
Tällä ei ole sitten mitään tekemistä sen kanssa, että jotkut
sosiaalitädit toisaalla haluavat hyysätä joitakin (harvoja) pakolaisia
täysin epärealistisesti tekemällä kaiken turhan helpoksi. Liiasta
hyysäämisestä on pakolaisillekin haittaa:
- antamalla virheellisen kuvan todellisesta elämästä.
- herättämällä kateutta ja vastareaktioita.
- hidastamalla sopeutumista omavaraiseen elämään.
- passivoimalla.
Kun sosiaaliturva on Suomen kansalaisillekin mennyt pahasti pieleen,
voi tietysti ajatella, että samat virheet pitäisi toistaa pakolaisten
kohdalla ja vieläpä voimistettuna. En ole samaa mieltä. Ei elämän
tarvitse olla mitään pumpulivuorella kellimistä.
Mutta täysin tarpeeton simputus ja vetkuttelu ja nöyryyttäminen ja
passien takavarikointi kuukausiksi kerrallaan, jne. ei auta ketään
eikä hyödytä mitään. Oma vikansa on virkamiehillä, mutta ennenkaikkea
työsarkaa löytyy lainsäädännöstä ja säännöistä.
Johannes
Jarkko Hietaniemi
: Mikä tuo "osver" oikein on?
:
: Kysymyksessä on selvästikin "harmaa yleistuoli, jossa joko on
: käsinojat tai niitä ei ole", mutta mikä ihme on osver?
: LTM 1986 ei moista lyhennettä tunne.
Osittain verhoiltu?
--
$jhi++; # http://www.iki.fi/~jhi/
# There is this special biologist word we use for 'stable'.
# It is 'dead'. -- Jack Cohen
Jari Jokiniemi
In article <p0hhgel...@hutcs.cs.hut.fi> Johannes Helander <j...@iki.fi> writes:
sosiaalitädit toisaalla haluavat hyysätä joitakin (harvoja) pakolaisia
Tämä voidaan nähdä raadollisesti itsekkäänä reaalipolitiikkana. Kansan
syvien rivien keskuudessa esiintyy sellaista tahtoa, että Suomenkin
pitää jotenkin osallistua kansainvälisten kriisien selvittelyyn. On
huono omatunto tai jotain vastaavaa. Aika monilla esiintyy ihan
oikeastikin vilpitön huoli ja myötäelämisen kyky. Jotkut heikkohermoisimmat
puhuvat jopa maailmalla vallitsevasta Suomi-kuvasta, jota sivumennen
sanoen ei oikeastaan ole olemassakaan, mutta eräänlaisena perusteena
sekin on pakolaisten ottamiselle.
Edellä sanotusta seuraa, että poliitikolla on luontainen tarve saattaa
maahan pakolaisia. Kansantaloudelle on toki edullisempaa, että otetaan
maahan muutama tosi harva pakolainen ja hyysätään heitä oikein
kunnolla täällä Suomessa, kaukana varsinaisesta ongelmapaikasta.
Paistatellaan omassa hyvyydessämme. Vaihtoehtonahan olisi
mm. ihan oikeasti yrittää puuttua pakolaisuuden syihin, esimerkiksi
lahjoittamalla 50% teollisuustuotannostamme kehitysmaihin ja
jakelamalla se vielä paikallisin voimin. Ei siis niin, että
suomalainen asiantuntija menee paikan päälle Afrikan sydämeen
asentamaan maidonkuljetusjärjestelmää alueelle, jossa 97% väestä
kärsii laktoosi-intoleranssisa. Ja samalla hakemaan verovapaata
Mersua.
Tavallaan pakolaispolitiikka pitääkin reaalipolitiikassa nähdä,
ei suinkaan todellisena pyrkimyksenä ihan oikeasti auttaa, vaan
keinona hankkia itselle hyvä olo ja puhdas omatunto. Näin siis
kansakunnan tasolla. Yksilötasolla tietenkin esiintyy paljon jalompia
motiiveja ja myös panos-tuotos-suhteeltaan parempia tuloksia.
--
Jari Jokiniemi, jari.jo...@tekla.fi, OH3BU, OH2MPO
Tekla Oy, Koronakatu 1, 02210 Espoo, +358-9-8879 474
Jukka Korpela
Mikko Lounela <mlou...@ling.helsinki.fi> writes:
> Jos minä sanon 'palikka' ihan vain tarkoittamassa valkoista keski-ikäistä
> insinööriä, ilman mitään pilkkaavaa tai halveksivaa, kumpi inhoaa insinöörejä,
> minä vai se joka ymmärtää sanan väärin?
Jos sinä sanot 'palikka' ihan vain tarkoittamassa valkoista keski-ikäistä
insinööriä, ilman mitään pilkkaavaa tai halveksivaa, niin noin ensi hätään
kukaan ei ymmärrä sinua. Sanalla 'palikka' kun ei ole sellaista merkitystä
suomen yleiskielessä eikä missään vähänkään yleisessä kielimuodossa.
Privaattien neologismien käyttöä pidetään yleensä henkisen häiriintyneisyyden
oireena. Jos puhut sanoja, joilla on yleiskielessä jokin merkitys ja haluat
niillä viitata ihan muuhun, olet vähän kaheli. Tai ehkä paljonkin kaheli.
Joka tapauksessa jos sitten muut ihmiset kielenkäyttösi mahdollisesta
sisäisestä johdonmukaisuudesta päättelet, että sanalla "palikka" on sinun
puheessasi merkitys 'valkoinen keski-ikäinen insinööri', he päättelevät
sinun haluavan pilkata tai halveksua valkoisia keski-ikäisiä insinöörejä.
Tähän on syynä se, että sanaa "palikka" käytetään arkikielessä melko
laajalti viittaamassa ihmisiin yleensä halveksivassa tms. tarkoituksessa -
ei mihinkään tiettyyn ulkoisin kriteerein määriteltävään ihmisryhmään,
vaan yleensä ihmisiin, joita halutaan väheksyä. Analogista tälle olisi se,
että rupeaisin käyttämään sanaa "kusipää" merkityksessä 'neekeri'.
Hämmästyttävää kyllä monet eivät ole oivaltaneet, että jossain määrin
analogista on myös PC-liikkeen tapa käyttää sana "musta" merkityksessä
'neekeri'.
Yucca, http://www.hut.fi/home/jkorpela/
Timo J Rinne
Aki Rovasalo <arov...@cc.helsinki.fi> wrote:
> 27. kesakuuta 1997 Jukka Korpela kirjoitti:
> < Hämmästyttävää kyllä monet eivät ole oivaltaneet, että jossain määrin
> < analogista on myös PC-liikkeen tapa käyttää sana "musta" merkityksessä
> < 'neekeri'.
Kontekstista voi päätellä, että PC:llä tässä yhteydessä
tarkoitettaneen termiä "political correctness", joka on ainakin
sanavalintaohjeidensa suhteen täysin anaalista kotoisin oleva
liike.
//Rinne
timo.p...@hut.fi
Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> writes:
>"Markka" ei kuvaa mitään fysikaalista, kemiallista tai muuta ihmisen
>tajunnasta riippumattoman todellisuuden suuretta. "Markka" on pelkästään
>nimi eräälle ihmisten käyttämälle rahayksikölle. Sen luonnetta kuvannee
>hyvin se, että siitä muutaman vuoden kuluttua luovuttaneen kokonaan.
>Pelkästään se _mahdollisuus_, että yksikkö käy tarpeettomaksi, kun sitä
>vastaava ilmiö (Suomen oma raha) poistetaan _poliittisella päätöksellä_,
>osoittaa, että kyse on ihan muunlaisesta suureesta kuin ne, joita
>mitataan SI-järjestelmän yksiköillä.
imho nuo etuliitteet ovat ihmisiä varten, eivätkä suureita (varten).
aiemmin suomesta on poistettu rupla ja kruunu (taaleri?) poliittisella
päätöksellä. yhdysvalloissa siirryttiin metrijärjestelmään
poliittisella päätöksellä kai jo joskus 1800-luvulla.
oleellisesti tässä on kyse siitä, että yksikkö vaihdetaan mitattaessa edelleen
olemassa olevaa suuretta, ns vaihdon välinettä l. fyrkkaa. se, onko tuo
suure olemassa vai ei kun suljemme silmämme on mielestäni yhdentekevää.
eipä varmaan erlangejakaan olisi olemassa ilman ihmisiä.
pitäisin pienoisena ihmeenä, jos raha voitaisiin poistaa
poliittisella päätöksellä.
sitäpaitsi kilo- ja gigamarkat ovat kertaluokkaa viisaampia kuin
erään paikallislehden suosimat millimarkat..
toivottavasti voin päättää keskustelun osaltani tähän.
--
timo.p...@hut.fi NB anti-spam reply-to
Tor Lillqvist
timo.p...@hut.fi writes:
> siksipä pidän tapana lyhentaa suomen markan "FIM". snobismia?
On. Ei FIM ole mikään lyhenne, se on symboli joka sopii käytettäväksi
esimerkiksi taulukoinnissa tai määrämuotoisessa tiedonsiirrossa. Jos
tekee tekstiä suomalaisten luettavaksi on silkkaa oman tyhmyyden
osoitusta kirjoittaa esimerkiksi "siirrä tililleni 456,78 FIM" eikä
"456,78 mk".
Sitäpaitsi, jos FIM:iä käyttää "leipätekstissä", tuleeko FIM ennen vai
jälkeen lukuarvoa?
T. Anton Puolakka
Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> wrote:
&
& Raha, jonka klassillinen määritelmä muuten
& on hiukan laajempi kuin esittämäsi,
Musta tuntuu, että sivistyksen pinnallisuus on kääntäen
verrannollinen inhimillisyyden pinnallisuuteen.
--
www.iki.fi/tap
trust
know
1
timo.p...@hut.fi
Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> writes:
>timo.p...@hut.fi writes:
>> minun mielestäni ei. itse tulkitsen ilmaisut 000, 1E3, 10³, k, kilo
>> ja tuhat miksei myös puhekielen tonni ja dona varauksin synonyymeiksi.
>Täydellisiä synonyymeja on kielessä hyvin vähän jos ollenkaan, jos synonyymit
>tarkoittavat sanoja, jotka ovat kaikkialla vaihdettavissa keskenään minkään
siksipä tuohon kirjoitin "varauksin".
sama sanakin saa vivahde-eroja yhteydestä riippuen. tämän luulisi
olevan tuttua kaikille, joten se siitä.
>missään. Ihmisen ns. symbolifunktioon kuuluu juuri kyky ottaa sopimuksen-
>varaisesti käyttöön uusia symboleita.
jos nyt otettaisiin se vanha käyttöön keksimättä uusia..
>> re: tuhat = 1000 =... mielestäni on viisautta käyttää samaa etuliitettä
>> saman asian ilmaisemiseen, varsinkin kun tuosta yleisesti tunnetusta
>> SI-etuliitteestä ei synny sekaannuksen vaaraa. t->k, m->M, mrd->G jne.
>Jos haluat, että tuhatkertaisuus ilmaistaan aina samalla tavalla, niin miksi
>et aja sitä, että se ilmaistaisiin sillä tavalla, joka on ehdottomasti
>yleisin ja vanhin kielessämme? (Luonnollisestikin numeroilmaisu "1000" on
>tarpeettomana poistettava.) Jos taas käytetään eri tapoja, niin eikö
>ole järkevää käyttää niitä kutakin omassa yhteydessään?
en halua. toivoisin vain pientä rajaa siihen, miten monta lyhennettä
käytetään saman asian ilmaisemiseen. mmk on minusta hyvä huono esimerkki.
megametrikelvinin suuruusluokka on lähempänä tarkoitettua kuin
millimetrikelvinin.
huomasit varmaan, että m ja M sekä t ja k ovat ainoat, joissa miljoona
ja tuhat lyhennetään yhteen kirjaimeen. miksi varata kaksi kirjain eri
yhteyksiä varten?
mikä on tämä yhteys? jos lasket jotain fysikaalisia suureita ja jossain
vaihessa mukaan astuu raha, pitää kaikkki k- yms etuliitteet purkaa pois?
>Jaa ei synny sekaannuksen vaaraa. Paljonkos asiaa on tutkittu? Proverbiaalinen
>Pihtiputaan mummo taitaisi ainakin katsoa vähän kieroon, jos puhuisit hänelle
>kilomarkoista. Teramarkoista puhumattakaan.
joo ei synny sekaannuksen vaaraa, koska m->M muutosta lukuunottamatta
lyhenteet ovat erilaisia. mainittu m->M imvho vähentäisi, eikä lisäisi
tulkinnanvaraisuutta.
odotan pihtiputaan mummon kommenttia..olisiko mummon vaikeampi
ymmärtää Mmk kuin mmk?
>En muista eläissäni joutuneeni tilanteeseen, jossa minun suomea
kirjoittaessani >olisi pitänyt lyhentää sana "tunti". Paitsi ehkä
hyvä perustelu ;) oletetaan että löydettäisiin hypoteettinen hlö jonka
pitäisi lyhentää sana tunti. suosittelisitko perinteistä "t" vai
snobistista "h"?
>> miten suhtaudut autonmyyjien
>> lyhenteeseen tkm -- onko sallittua käyttää ei-SI-etuliitettä SI-yksiköille?
>Lyhenne "tkm" tarkoittanee 'tuhat(ta) kilometriä'. Huomattavan typerää.
mutta ymmärsit oitis, vaikket autoja harrastakaan (tietääkseni).
voisin kuvitella, että keskimääräinen autonharrastaja(kin, jopa)
muutaman minuutin mietiskelyllä pääsisi jyvälle siitä, mistä Mm:ssä on
kyse.
>En usko, että ihan pian päästään siihen, että käytettäisiin näppärää ja
>SI-järjestelmän mukaista yksikköä "megametri". Kunhan nyt ensin päästäisiin
kuitenkaan et soisi käytettävän samaa etuliitettä samassa merkityksessä
"väärissä" yhteyksissä? pitäisikö ei-SI-yksiköille keksiä omat etuliitteen
tyyliin mmk, tmk, jne? pitäisikö lyhenteiden käyttö ei-SI-yksiköiden
kanssa kieltää?
>eroon tuumista ja senteistä ja ångströmeistä.
mahdollisuudet sotkea sentit, tonnit ja millit paranevat kun mk:sta päästään.
tuumalle on omat vakiintuneet tarkoituksensa, ostan mieluiten renkaat
13-tuumaisina kin 330,2 millimetrisinä, vesiliittimet ½-tuumaisina jne.
Tor Lillqvist
timo.p...@hut.fi writes:
> Tor Lillqvist <t...@iki.fi> writes:
>
> >Ei FIM ole mikään lyhenne, se on symboli joka sopii käytettäväksi
>
Jos FIM on lyhenne, msitä se on lyhennetty? Jos vastaus on Finnish
Markka, niin mistä sitten SEK on lyhennetty? Swedish Krona? omituinen
tapa lyhentää..., mutta sitä nyt vielä nipin napin voisi kutsua
lyhentämiseksi. Sensijaan XEU:lle en kyllä millään keksi mitään josta
se muka olisi lyhenne.
> >tekee tekstiä suomalaisten luettavaksi on silkkaa oman tyhmyyden
> >osoitusta kirjoittaa esimerkiksi "siirrä tililleni 456,78 FIM" eikä
> samaa kai sanottiin kun tunti lyhennettiin t eikä h.
> triviaaleissa tapauksissa valuutan merkkiä ei alkuunkaan tarvita,
> ja muulloin mk ei ole kovin yksiselitteinen.
Aika on fysikaalinen suure, raha ei ole. FIM ei ole yksikkö, vaan
valuuttakoodi. mk on yksiselitteinen suomenkielisessä tekstissä jossa
puhutaan kotimaisista asioista. (Saksan markka lyhennetään DM, ja sen
tunnus on DEM.) Olet tietysti oikeassa että usein kontekstista selviää
että rahasta on puhe ja mk-merkintää jätetään pois.
> >Sitäpaitsi, jos FIM:iä käyttää "leipätekstissä", tuleeko FIM ennen vai
> >jälkeen lukuarvoa?
>
> hyvä kysumys. silmääni on aina riipinyt tapa laittaa valuutan merkki
> ($, £, DM, mk, mikävaan) ennen numeroita kun se yleensä luetaan numeroiden
> jälkeen. olenkohan taas väärässä? ruoskikaa.
Kuten sanoit, kyseessä on "tapa" (dollarin ja punnan tapauksessa
vieläpä ainoa käytössä oleva) eikä sille voi mitään.
Onko sitten se että Suomessakin välillä kirjoitetaan mk ennen
lukuarvoa vain ulkomaisten vaikutteiden seurausta, vaiko vanha
käytäntö, en tiedä.
Jukka Korpela
etai...@cs.helsinki.fi (Eero Taipale) writes:
> Olet tavallaan hyvin oikeassa, mutta et ollenkaan ottanut kantaa siihen,
> miksi oikeastaan liitteitä, joita käytetään nykyään SI-yksiköiden
> yhteydessä, ei voitaisi käyttää muissa yhteyksissä.
Kysykäämme kääntäen: Kun SI-järjestelmä (ja sen alkeellinen muoto,
vanha metrijärjestelmä) kehitettiin, miksi ei valittu etuliitteiksi
sanoja, joita jo käytettiin muissa yhteyksissä? Olivatko asialla ihan
mahdottomat tohelot, kun eivät moista keksineet?
SI-järjestelmän yksi perusidea on kansainvälisyys (kuten nimikin kertoo:
Systčme Internationale). Niinpä yksiköiden ja prefiksien nimet ovat yleensä
samat eri kielissä, kuitenkin osittain kunkin kielen äänne- ja muoto-
rakenteeseen mukautuneina (esim. meter/metre/metri/...), ja niiden
_tunnusten_ tulisi olla tismalleen samat kaikissa kielissä. Tästä tietenkin
seuraa, että prefiksejä ei voida lukea samoin kuin niitä vastaavia kunkin
kielen lukusanoja. Ja niille lukusanoille on kussakin kielessä omat
lyhenteensä, jos niitä ylipäänsä on tapana lyhentää.
> Asiasta toiseen. Jos Suomessa siirrytään Ecujen käyttöön, tulen
> nimittämään valuttaa edelleenkin markaksi, perustuslain mukaisesti ja
> pelkkää luupäisyyttäni.
Tuo virke on aika merkityksetön, koska Suomessa ei siirrytä Ecujen eikä
ecujen käyttöön. Sen rahayksikön nimi, johon todennäköisesti siirrytään,
on "euro". (Omalla tavallaanhan se on kuvaava, sillä tavallisin tieteellinen
etymologia sanalle "Eurooppa" on se, että se johtuu muinaisassyrian sanasta
"ereb" 'auringonlasku; auringonlaskun [s.o. lännen] maa'.) Nykyisin muuten
kuulemma ihmetellään, mikä sen symboliksi otetaan - eikä nyt ole kyse
kolmikirjaimisesta valuuttakoodista tyyliin FIM vaan yksimerkkisestä
symbolista. Kuulemma riidellään siitä, käytetäänkö eculle varattua symbolia,
joka sisältyy Unicodeen, vai yritetäänkö merkistöön tunkea jokin ihkauusi
symboli.
Yucca, http://www.hut.fi/home/jkorpela/
H Markus Lang, musiikkitiede
timo.p...@hut.fi kirjutas:
> hyvä kysumys. silmääni on aina riipinyt tapa laittaa valuutan merkki
> ($, Ł, DM, mk, mikävaan) ennen numeroita kun se yleensä luetaan numeroiden
> jälkeen. olenkohan taas väärässä? ruoskikaa.
Ainakin dollarin merkki kuuluu luvun edelle ja ilmeisesti muutkin
kansainväliset lyhenteet (mutta ei esim. mk).
Jukka Korpela
Marko Mäkelä <Marko....@hut.fi> writes:
> No, eikös Latin-1:ssä ole valuutan merkki ¤, jota olen joskus nähnyt
> myös aurinkomerkiksi kutsuttavan?
On. Sen virallinen engl.kiel. nimi on "currency sign" ja suomenkielinen
"valuuttamerkki". Se on _yleinen_ rahayksikön symboli, ei suinkaan mikään
vapaata riistaa oleva merkki, jonka voisi napata jonkin erityisen
rahayksikön symboliksi.
> Käytetäänkö tuota merkkiä muuten
> missään päin maailmaa?
Eipä ole koskaan sattunut minun silmiini. Ainoat näkemäni esiintymät
ovat olleet merkistöjä esittelevissä dokumenteissa.
Yucca, http://www.hut.fi/home/jkorpela/
timo.p...@hut.fi
Tor Lillqvist <t...@iki.fi> writes:
>Jos FIM on lyhenne, msitä se on lyhennetty? Jos vastaus on Finnish
>Markka, niin mistä sitten SEK on lyhennetty? Swedish Krona? omituinen
nyyh.. niisk.. byääh.. nyt tuotit pahan pettymyksen.
mies on ollut ikuisuuden verkossa eikä keksi mistä FIM on lyhennetty.
muutama lisäesimerkki: nok dkk frf chf dem usd cad ats jpy
ja tietysti pakollinen poikkeus gbp.
joka maassa on sitten omaan käyttöön keksitty mitä huimempia lyhenteitä
ja symboleja joista ei millään raaskita luopua.
>lyhentämiseksi. Sensijaan XEU:lle en kyllä millään keksi mitään josta
>se muka olisi lyhenne.
olisiko jotenkin niin että ECU (euroopan raha yksikkö) ei kelpaa, koska
joku omistaa jo EC-domainin (kuka lieneekin). niinpä unionille keksitään
lyhenne (ei mistään) XE ja U on tietty Unit.
>valuuttakoodi. mk on yksiselitteinen suomenkielisessä tekstissä jossa
>puhutaan kotimaisista asioista. (Saksan markka lyhennetään DM, ja sen
enpä ulkomaanepelien kanssa viitsisikään olla tekemisissä :)
saksan markka lyhennetään saksaksi DM, kansainvälisesti DEM.
suomessa esim Smk, tai jotain.
onko nyt tosiaan niin, että on kehitettävä omat etuliitteet ei_SI-yksiköille:
k->t(uhat), M->m(iljoona), miljardi.. hmm .. kelpaisiko J(ätti),
Tera voitaisiin korvata H(uima)lla. ja sitä rataa.
näin Pyhät Fysikaaliset Suureet saisivat rauhan.
>lukuarvoa vain ulkomaisten vaikutteiden seurausta, vaiko vanha
oma veikkaus on ulkomailta apinoitu "fad"(sp?). tuntuu yleistyneen
vasta viime vuosina.
Marko Mäkelä
>>>>> "Jukka" == Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> writes:
Jukka> Tuo virke on aika merkityksetön, koska Suomessa ei siirrytä
Jukka> Ecujen eikä ecujen käyttöön. Sen rahayksikön nimi, johon
Jukka> todennäköisesti siirrytään, on "euro". (Omalla tavallaanhan se
Jukka> on kuvaava, sillä tavallisin tieteellinen etymologia sanalle
Jukka> "Eurooppa" on se, että se johtuu muinaisassyrian sanasta "ereb"
Jukka> 'auringonlasku; auringonlaskun [s.o. lännen] maa'.) Nykyisin
Jukka> muuten kuulemma ihmetellään, mikä sen symboliksi otetaan
No, eikös Latin-1:ssä ole valuutan merkki ¤, jota olen joskus nähnyt
myös aurinkomerkiksi kutsuttavan? Käytetäänkö tuota merkkiä muuten
missään päin maailmaa?
Marko
--
Marko Mäkelä <Marko....@HUT.FI>, http://www.hut.fi/~msmakela/
Helsinki University of Technology, dept. of Computer Science
Jukka Korpela
timo.p...@hut.fi writes:
> mies on ollut ikuisuuden verkossa eikä keksi mistä FIM on lyhennetty.
> muutama lisäesimerkki: nok dkk frf chf dem usd cad ats jpy
> ja tietysti pakollinen poikkeus gbp.
Hei paljastetaan nyt kuitenkin asia niille, jotka eivät tuon yhden pisteen
vihjeen jälkeenkään osaa päätellä asiaa: kolmikirjaimiset valuuttojen
lyhenteet koostuvat pääsääntöisesti kaksikirjaimesta maakoodista, joka
on yleensä asianomaisen ISO-standardin mukainen, ja valuutan nimen
yksikirjaimisesta lyhenteestä, joka on yleensä perustuu sen nimeen kyseisen
maan pääkielellä. Esim. FIM on siis sovinnainen symboli, joka on muodostettu
kahdesta lyhenteestä.
> saksan markka lyhennetään saksaksi DM, kansainvälisesti DEM.
> suomessa esim Smk, tai jotain.
Saksan markan tunnus on maailman kaikissa kielissä DEM niissä yhteyksissä,
joita varten nuo kolmikirjaimiset lyhenteet on kehitetty. Suomen kielessä
lyhennettä "Smk" käytetään hyvin harvoin, ja vanhemmassa kielenkäytössä
se tarkoitti _Suomen_ markkaa.
Kun suomenkielisessä tekstissä puhutaan markoista, niin sen ymmärretään
tarkoittavan Suomen markkoja, ellei toisin sanota. Jos tarkoitetaankin Saksan
markkoja, niin se on syytä sanoa selvästi eikä millään koodilla. Ja etenkin
jos teksti puhuu sekä Suomen että Saksan markoista, niin eron tekeminen
niiden välille on sen verran tärkeää, että kyllä pitää olla varaa kirjoittaa
"Suomen" ja "Saksan" sinne minne tarvitaan.
Sellaiset koodit kuin FIM (itsekeksityistä koodeista kuten kFIM puhumattakaan)
tekstissä rikkovat kirjoitusasun ja äänneasun vastaavuuden. Vai onko tarkoitus
todella _lukea_ "fim" ja "kfim"? Sitä, joka moista ehdottaa, pitäisi rangaista
määräämällä hänet sanomaan sata kertaa "dkk frf chf gpb".
Lisäksi tietysti FIM näyttää hienolta. Se, mikä on _viestinnän_ kannalta
haitta, eli se että kaikki eivät edes tunne koko symbolia, on toki
brassailussa suuri etu.
> onko nyt tosiaan niin, että on kehitettävä omat etuliitteet ei_SI-yksiköille:
> k->t(uhat), M->m(iljoona), miljardi.. hmm .. kelpaisiko J(ätti),
> Tera voitaisiin korvata H(uima)lla. ja sitä rataa.
Onko sinulla jotain erityistä sanoja "tuhat", "miljoona" jne. vastaan?
Yucca, http://www.hut.fi/home/jkorpela/
Timo Kaikumaa
2...@oja.metla.fi> <33A010...@internetix.ofw.fi> <Seppo.Oja-1...@oja.metla.fi> <5o11p4$qg1$4...@oravannahka.Helsinki.FI> <p0hyb87rz...@hutcs.cs.hut.fi> <pelle.8...@snakemail.hut.fi> <pelle.8...@snakemail.hut.fi>
Distribution: sfnet
In sfnet.keskustelu.kieli timo.p...@hut.fi wrote:
: onko nyt tosiaan niin, että on kehitettävä omat etuliitteet
: ei_SI-yksiköille:
: k->t(uhat), M->m(iljoona), miljardi.. hmm .. kelpaisiko J(ätti),
: Tera voitaisiin korvata H(uima)lla. ja sitä rataa.
: näin Pyhät Fysikaaliset Suureet saisivat rauhan.
Minusta homma kaatuu jo siihen, että "virallistamalla" joku
etuliitekäytäntö rupeaisi näitä liitteitä näkemään jos missäkin
yhteydessä. Jos kaikki yksiköt voitaisiin ilmaista yhdellä kirjaimella,
tämä voisi olla hyväkin tapa, mutta kirjaimia nyt sattuu kuitenkin olemaan
rajoitettu määrä. Eli tuloksena olisi tilanne, missä jollekin
viestintäympäristölle vieraan henkilön olisi mahdotonta saada asioista
selvää ristiriitaisten lyhenteiden vuoksi.
--
- TimoK - http://www.cs.tut.fi/~timok
Teemu Peltonen
timo.p...@hut.fi wrote:
: muutama lisäesimerkki: nok dkk frf chf dem usd cad ats jpy
quark:~$ whois gb-dom
[rs.internic.net]
Great Britain (United Kingdom of) top-level domain (GB-DOM)
UKERNA
Atlas Centre
Chilton
Didcot
Oxfordshire
OX11 0QS
ENGLAND
Domain Name: GB
[...]
Eli se ei ole poikkeus. Vain vähemmän käytetty.:)
--
Teemu Peltonen aka Quark, Internet consulting, WWW-design, user support
tee...@iki.fi, http://www.iki.fi/teepee/
This email address is private property. Commercial use is forbidden.
Jarkko Hietaniemi
timo.p...@hut.fi writes:
> nyyh.. niisk.. byääh.. nyt tuotit pahan pettymyksen.
> mies on ollut ikuisuuden verkossa eikä keksi mistä FIM on lyhennetty.
: Mitä FIM- tai FI-koodeilla on tekemistä verkon kanssa? Kyllä nämä
: DNS:n kaksikirjaimiset maakoodit ovat peräisin ISO:n maakoodeista,
: eikä toisinpäin. (Ja useimpien maitten valuutan koodi on maakoodi +
Grmbllll...ei voi olla noin vaikeaa :-) Eikö käynyt mielessä että Timo
tarkoitti että SEKÄ DNS maatunnukset ETTÄ valuuttatunnukset olisivat
_samaa_ juurta (ISO 3166)?
: valuutan nimen ensimmäinen kirjain.)
Hannu Visti
> olisiko jotenkin niin että ECU (euroopan raha yksikkö) ei kelpaa, koska
> joku omistaa jo EC-domainin (kuka lieneekin). niinpä unionille keksitään
Ecuadorin sucre (ECS)
/hv
Ville Saari
> On. Ei FIM ole mikään lyhenne, se on symboli joka sopii käytettäväksi
> esimerkiksi taulukoinnissa tai määrämuotoisessa tiedonsiirrossa. Jos
> tekee tekstiä suomalaisten luettavaksi on silkkaa oman tyhmyyden
> osoitusta kirjoittaa esimerkiksi "siirrä tililleni 456,78 FIM" eikä
> "456,78 mk".
Siinä ei ole mitään tyhmyyttä, jos asiayhteys on sellainen, että käytettävä
valuutta ei ole itsestään selvä.
Suomalainen on matkoilla Saksassa ja rahat ovat loppu. Faksaa sitten himaan,
että tarttis fyrkkaa. Lähettäkää 456,78 mk. Suomen vai Saksan markkaa?
456,78 FIM ei jätä tulkinnanvaraa.
--
Ville Saari EMail: v...@iki.fi
Tallbergin puistotie 7 B 21 Phone: +358 9 682 2226
00200 Helsinki
FINLAND /dev/null: write failed, file system is full
Johannes Helander
vi...@pluto.som.fi (Hannu Visti) writes:
> > olisiko jotenkin niin että ECU (euroopan raha yksikkö) ei kelpaa, koska
> > joku omistaa jo EC-domainin (kuka lieneekin). niinpä unionille keksitään
>
> Ecuadorin sucre (ECS)
EU:n lyhenne lienee EU, eikä EC. Tällöin voisi ajatella lyhenteen
olevan vaikkapa EUE. Toisaalta EU on lyhenteenä hämäävä, koska
esim. ranskaksi tai espanjaksi EU tarkoittaa Yhdysvaltoja (Etats-Unis)
ja jos vaikka paidassa lukee Fait aux EU, ei se tarkoittane Euroopassa
valmistettua. Mutat EU vs. UE ongelma on jo vanha juttu, joten
maatunnusten yhteydessä sllä ei liene niin väliä. Onko ISO määritellyt
EU:lle lyhennettä?
Johannes
Tuomas Eerola
In article <oioh8se...@alpha.hut.fi>,
Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> wrote:
>Hämmästyttävää kyllä monet eivät ole oivaltaneet, että jossain määrin
>analogista on myös PC-liikkeen tapa käyttää sana "musta" merkityksessä
>'neekeri'.
Amerikkalainen PC-liike ainakin on huomannut, siksi sanaa "black" ei ole
enää korrekti. Oikea PC-ilmaus on nykyisin "afro-amerikkalainen".
Jonkunlaisen skandaalin muutama vuosi sitten aiheutti eräs amerikkalainen
sanomalehti raportoidessaan paikallisen joukkueen "afro-amerikkalaisesta
lauantaista". Kyse ei suinkaan ollut mistää rotuun liittyvästä, joukkue oli
vain kärsinyt ns. rökäletappion ja alkuperäinen kirjoittaja oli ilmeisesti
juuri käyttänyt "musta" sanaa arvottamaan lauantaipäivän synkkyyttä, mutta
lehden käyttämä oikolkija oli korvannut "musta" sanan korrektimmalla
ilmauksella..
Tuomas
Ville Saari
> Onko sitten se että Suomessakin välillä kirjoitetaan mk ennen
> lukuarvoa vain ulkomaisten vaikutteiden seurausta, vaiko vanha
> käytäntö, en tiedä.
Entäs pankkien ärsyttävä tapa sijoittaa etumerkki luvun loppuun?
Jukka Kohonen
timo.p...@hut.fi wrote:
% muutama lisäesimerkki: nok dkk frf chf dem usd cad ats jpy
% ja tietysti pakollinen poikkeus gbp.
Eikä sekään mikään poikkeus ole.
Nuo valuuttakoodithan muodostetaan maan kaksikirjaimisesta ISO-koodista,
johon liitetään perään valuutan nimen alkukirjain. Ja Ison-Britannian
kaksikirjaiminen ISO-koodi on juuri GB, Suomen FI, Ruotsin SE, jne.
Siis GB+P = GBP, FI + M = FIM, SE + K = SEK jne.
(Ks. koodilista vaikkapa osoitteesta
<http://www.polinet.ch/ImmoMarkt/news/poli_600/iso-country-codes.html>.
Mailla on myös kolmikirjaimiset ISO-koodit, esimerkiksi Isolla-Britannialla
GBR, Suomella FIN, Ruotsilla SWE, jne.)
Ikuisuuden verkolla olemisella viittasit kai siihen, että samoista
ISO-koodeista on myös johdettu useimmat Internetin top level domain -nimet.
_Siinä_ on poikkeus, kun Ison-Britannian (United Kingdom) domain-nimeksi
onkin otettu UK eikä ISO-koodin mukainen GB.
--
Jukka....@iki.fi
* Älä anna antiloopille jäätelöä, sitä voidaan luulla sinuksi.
Jukka Kohonen
Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> wrote:
% Sellaiset koodit kuin FIM (itsekeksityistä koodeista kuten kFIM puhumattakaan)
% tekstissä rikkovat kirjoitusasun ja äänneasun vastaavuuden. Vai onko tarkoitus
% todella _lukea_ "fim" ja "kfim"? Sitä, joka moista ehdottaa, pitäisi rangaista
% määräämällä hänet sanomaan sata kertaa "dkk frf chf gpb".
Kauhuksesi voin kertoa, että olen todella kuullut _puhuttavan_ "fimmeistä",
"demmeistä" ja "seehooäffistä", eikä tuosta syntynyt sen kummemmin
(a) ääntämisvaikuksia kuin (b) ymmärrysvaikeuksiakaan. Niin uskomattomalta
kuin se sinusta ehkä kuulostaakin.
Toisaalta tietysti muutkin lyhenteet ja symbolit useinkin rikkovat
kirjoitusasun ja äänneasun vastaavuuden. Vai onko "10 km" tarkoitus todella
_lukea_ "kymmenen km" eikä "kymmenen kilometriä", ja "10 µm" tarkoitus
todella _lukea_ "kymmenen mm" eikä "kymmenen mikrometriä"?
Tai onko "10 m²" tarkoitus _lukea_ "kymmenen mkaksi", missä "kaksi"
lausutaan erityisen korkealla äänellä - eikä siis "kymmenen neliömetriä"?
Entä onko "10 mk" tarkoitus todella _lukea_ "kymmenen mk"?
Eipä tietenkään. Ei siis ole valuuttakoodien kohdalla kysymys mistään
ennenkuulumattomasta asiasta (kuten annat ymmärtää), vaan aivan tavallisesta
käytännöstä lyhenteiden ja symbolien suhteen.
Jarmo Ryyti
Jukka Kohonen <j...@iki.fi> wrote:
: Jukka Korpela <jkor...@alpha.hut.fi> wrote:
: % Sellaiset koodit kuin FIM (itsekeksityistä koodeista kuten kFIM
puhumattakaan)
: % tekstissä rikkovat kirjoitusasun ja äänneasun vastaavuuden. Vai
onko tarkoitus
: % todella _lukea_ "fim" ja "kfim"? Sitä, joka moista ehdottaa,
pitäisi rangaista
: % määräämällä hänet sanomaan sata kertaa "dkk frf chf gpb".
: Kauhuksesi voin kertoa, että olen todella kuullut _puhuttavan_ "fimmeistä",
: "demmeistä" ja "seehooäffistä", eikä tuosta syntynyt sen kummemmin
: (a) ääntämisvaikuksia kuin (b) ymmärrysvaikeuksiakaan. Niin uskomattomalta
: kuin se sinusta ehkä kuulostaakin.
Ty|skentelin aikoinaan gastarbeiterina Frankfurt am Mainissa
Dresdner Bankin Geld und Devisenosastolla valuuttadiilereiden
back-office puolella.
Dollaria kutsuimme nimell{ "dolly", monikko "dollies"
Liek| viel{kin alan slangissa mukana. Hauskuutta kolleegoissa
her{tti suomalainen Postipankki. Se oli nimen{ niin hauska
sakujen mielest{. Osasivat saksantaa sen:-^
Postipankin tosin voittaa sellaiset sanat kuin: lottoj{ttipotti
tai l{mpim{mpi, tuli-tulli-tuuli tai tili-tilli-tiili.
Jenkeille n{m{ meid{n pankki,posti,poliisi ym. i-loppuiset sanat
ovat lasten puhetapaan viittaavia (baby-talk) ja siksi hauskoja
ja suomen kieli kuulostaa mukavalta sen vuoksi.
Frankfurtilla on muuten lempinimi{: Krankfurt am Main ja Mainhattan.
terv.jr
--
#In 1958,The Swedish School Administration repealed directives banning#
# the speaking of Finnish language in Sweden's schools.However,some #
# municipalities maintained restrictions until 1968 #
Janne I. Turunen
Laura Kataja wrote in article ...
>Jukka Korpela wrote:
>>on "euro". (Omalla tavallaanhan se on kuvaava, sillä tavallisin
tieteellinen
>>etymologia sanalle "Eurooppa" on se, että se johtuu muinaisassyrian
sanasta
>>"ereb" 'auringonlasku; auringonlaskun [s.o. lännen] maa'.) Nykyisin
muuten
>Muinaisassyriassa ei ole sanaa "ereb".
Heh, Jukka on yleensä sen verran täsmällinen, että pitipä tarkistaa, mikä
oli mennyt vikaan. Viiden minuutin kierros Internetissä kertoikin sitten,
että sana "Eurooppa" tulee foinikian kielen sanasta "ereb", joka tarkoittaa
"the dark quarter where the sun sets".
Mutta löysinpä myös viitteitä Raamatun tulkinnasta, nimenomaan sapattia
käsittelevistä osista:
"The word evening is from the Hebrew word 'ereb (Strong's Hebrew Reference,
6153) , which means dusk, evening. It is from the word 'arab (Strong's
Hebrew Reference, 6150) which means to grow dusky at sunset; to be
darkened, toward evening. 'arab is similar to (Strong's Hebrew Reference,
6148) which has the same spelling and through the idea of covering with a
texture means to braid, i.e., intermix. So at the end of sunset, when the
sun is fully down, the end of the current day is signaled and the twilight
is the beginning of the new day. This is the starting of the evening.
Evening(sundown) is the marker of the day.
"
Mutta arabia lienee nuorempi kieli kuin foinikia, Laura potkinee jos olen
väärässä, joten lienee laina hepreaan?
+janne
Laura Kataja
Janne I. Turunen wrote:
>Mutta arabia lienee nuorempi kieli kuin foinikia, Laura potkinee jos olen
>väärässä, joten lienee laina hepreaan?
<POTKIS!> (en taas voinut vastustaa kiusausta).
Suunnilleen yhtä vanhat juuret ne ovat niin arabialla, heprealla kuin
foinikiallakin (en nyt jaksa raapustella tähän seemiläisten kielten
"sukupuuta". Ja tuo sananjuuri [ghrb] (gh tarkoittamassa saksan
ach-äänteen soinnillista vastinetta, joka on säilynyt arabiassa
sellaisenaan, muuttunut mm. hepreassa ja foinikiassa toiseksi
kurkkuäänteeksi, ja akkadissa kadonnut kokonaan), on vanhaa
perusseemiläistä tavaraa, merkitykseltään "mennä sisään, (auringosta)
laskea". Siitä sitten länttä ja sen sellaista.
+++ Laura Kataja [||] Never /\ /\ +++
+++ Dept. of Asian and African Studies [||] trust a ( *~~~* ) +++
+++ University of Helsinki [||] smiling \ + / +++
+++ EMAIL: lka...@ling.helsinki.fi [||] cat! ( ) +++
Jukka Korpela
lka...@cc.helsinki.fi (Laura Kataja) writes:
> Ja tuo tieto kuulosta muuten pikemmin 1930- kuin 1980-luvulta peräisin
> olevalta. "Euroopan" etymologiaa en tiedä, kreikan kautta tuo ainakin
> lienee kulkenut. Ja b -> p on vähintäänkin omituinen muutos, kun kreikassa
> vastaava soinnillisen ja soinnittoman ero on olemassa.
Omituinen hyvinkin. Toisaalta sanalle "Eurooppa" ei tunnu olevan muutakaan
etymologiaa (paitsi mytologinen, joka ei selitä mitään).
Ereb-selitys tuntuu nousseen esille Euroopan ns. yhdentymiskehityksen myötä.
Ellei muistini pahasti petä, niin sen esittää mm. Matti Klinge kirjassaan
"Mesimarja ja Mannerheim".
Voipa olla, että selitys on kiinnostavampi aatehistoriallisesti kuin
filologisesti. Siitä on niin kauan, kun luin "Länsimaiden perikadon",
etten muista, olisiko se ehkä lanseerattu jo siinä.
Kiinnostavuutta lisää, että ilmeisesti _hepreassa_ "ereb" tai jotain sinne
päin (en ole onnistunut päättelemään konsonantismia tarkasti vokalismista
puhumattakaan) tarkoittaa 'auringonlasku; ilta'. Ks. esim.
http://home.sn.no/~ggunners/bibel/h6/15.htm
Muuten, myös Yliopisto-lehdessä ollut kirjoitus
http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/1996_7/ylrost.htm
viittaa ereb-selitykseen lyhyesti. Tietysti puuttumatta meitä kalvavaan
kysymykseen siitä, onko se vain mielivaltainen ajatus vai onko sitä tutkittu
kriittisesti filologian menetelmillä.
Janne I. Turunen
Janne I. Turunen wrote in article <5r4kd0$d...@josie.abo.fi>...
>Mutta arabia lienee nuorempi kieli kuin foinikia, Laura potkinee jos olen
---------- ->lue: heprea
>väärässä, joten lienee laina hepreaan?
+janne