Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Miten näette tässä pahimmat kielioppiviheet?
20 views
Skip to first unread message
Mustapukuinen Mies
Dec 6, 2014, 6:54:55 AM12/6/14
to
MALLITEKSTI ALLA:
Melissa Sims is a very glitchy character. If resurrected, she acts like
a adult male, but she is still teen female. Also she has not any
personality points or zodiac sign and she has no eyebrowns.
--
Varo halpoja kopioita! Älä ruoki trolleja, ne ovat kaikkiruokaisia.
Melissa Sims is a very glitchy character. If resurrected, she acts like
a adult male, but she is still teen female. Also she has not any
personality points or zodiac sign and she has no eyebrowns.
--
Varo halpoja kopioita! Älä ruoki trolleja, ne ovat kaikkiruokaisia.
Jukka K. Korpela
Dec 6, 2014, 7:23:08 AM12/6/14
to
2014-12-06, 13:54, Mustapukuinen Mies kirjoitti:
> Melissa Sims is a very glitchy character. If resurrected, she acts like
> a adult male, but she is still teen female. Also she has not any
> personality points or zodiac sign and she has no eyebrowns.
Pitää olla ”an adult”, ei ”a adult”, koska ”adult” alkaa vokaaliäänteellä.
> Melissa Sims is a very glitchy character. If resurrected, she acts like
> a adult male, but she is still teen female. Also she has not any
> personality points or zodiac sign and she has no eyebrowns.
”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.
”Also” tällaisessa yhteydessä on tyypillinen suomalaisten kielivirhe
englannin käytössä. Tässä merkitys jää epäselväksi, koska ei ole selvää
kontrastia aiemmin sanotun kanssa. Jättäisin pois tai panisin tilalle
esimerkiksi ”In addition,”.
Sanat ”not any” voisi korvata sanalla ”no”, paljon sujuvampaa.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Mustapukuinen Mies
Dec 7, 2014, 5:50:15 AM12/7/14
to
Jukka K. Korpela used his keyboard to write :
ok.
Mustapukuinen Mies
Dec 7, 2014, 6:12:03 AM12/7/14
to
Jukka K. Korpela explained :
tyypiltään
"vokaalipitoinen", esim. f = ef...
> ”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
> female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.
>
> ”Also” tällaisessa yhteydessä on tyypillinen suomalaisten kielivirhe
> englannin käytössä. Tässä merkitys jää epäselväksi, koska ei ole selvää
> kontrastia aiemmin sanotun kanssa. Jättäisin pois tai panisin tilalle
> esimerkiksi ”In addition,”.
>
Miksi also on sanana tyypillinen kielioppikämmi? Unohtui vaihtaa nick
aiempaan Alloon, mutta sillä nyt ei niin ole merkitystä, ei kaikkien
tarvi tietää, missä postailen,
> Sanat ”not any” voisi korvata sanalla ”no”, paljon sujuvampaa.
--
> 2014-12-06, 13:54, Mustapukuinen Mies kirjoitti:
>
>> Melissa Sims is a very glitchy character. If resurrected, she acts like
>> a adult male, but she is still teen female. Also she has not any
>> personality points or zodiac sign and she has no eyebrowns.
>
> Pitää olla ”an adult”, ei ”a adult”, koska ”adult” alkaa vokaaliäänteellä.
>
Eikös "an" tule joskus silloinkin, jos ensimmäinen kirjain on
>
>> Melissa Sims is a very glitchy character. If resurrected, she acts like
>> a adult male, but she is still teen female. Also she has not any
>> personality points or zodiac sign and she has no eyebrowns.
>
> Pitää olla ”an adult”, ei ”a adult”, koska ”adult” alkaa vokaaliäänteellä.
>
tyypiltään
"vokaalipitoinen", esim. f = ef...
> ”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
> female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.
>
> ”Also” tällaisessa yhteydessä on tyypillinen suomalaisten kielivirhe
> englannin käytössä. Tässä merkitys jää epäselväksi, koska ei ole selvää
> kontrastia aiemmin sanotun kanssa. Jättäisin pois tai panisin tilalle
> esimerkiksi ”In addition,”.
>
aiempaan Alloon, mutta sillä nyt ei niin ole merkitystä, ei kaikkien
tarvi tietää, missä postailen,
> Sanat ”not any” voisi korvata sanalla ”no”, paljon sujuvampaa.
--
Sami Nordlund
Dec 7, 2014, 7:30:28 AM12/7/14
to
Jukka K. Korpela kirjoitti 6.12.2014 14:23:
>
> ”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
> female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.
Myönnän heti alkuun, että olen poissa omalta osaamisalueeltani. :-)
>
> ”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
> female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.
Kun siellä jo on she-sana, niin onko tarvetta vielä lisätä girl? Kuinka
paha virhe tulee, jos kirjoittaisi vain "but she is still teenage."?
Sami
--
http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/
http://www.flickr.com/photos/86084595@N08/
https://plus.google.com/108119237950337848623/about
http://saminmietteet.blogspot.com/
End of message, stop reading.
Jukka K. Korpela
Dec 7, 2014, 8:50:20 AM12/7/14
to
2014-12-07, 14:30, Sami Nordlund kirjoitti:
> Jukka K. Korpela kirjoitti 6.12.2014 14:23:
>>
>> ”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
>> female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.
>
> Myönnän heti alkuun, että olen poissa omalta osaamisalueeltani. :-)
>
> Kun siellä jo on she-sana, niin onko tarvetta vielä lisätä girl?
Ajattelin asiaa lähinnä ilmauksen ”teen female” korjaamisen kannalta.
> Jukka K. Korpela kirjoitti 6.12.2014 14:23:
>>
>> ”Teen female” tuntuu oudolta. Vaatisi kai ainakin artikkelin: ”a teen
>> female”. Sujuvampi olisi tietysti ”a teenage girl”.
>
> Myönnän heti alkuun, että olen poissa omalta osaamisalueeltani. :-)
>
> Kun siellä jo on she-sana, niin onko tarvetta vielä lisätä girl?
Mutta lisäksi jonkin naispuolisuuteen viittaava tuntuu ilmaisun
symmetrian kannalta tarpeelliselta, vaikka logiikka ei sitä vaatisikaan.
Rakenne ”she acts like a[n] adult male, but she is still – –” tuntuisi
vaativan jatkoa, joka eksplisiittisesti viittaa sekä ikään että sukupuoleen.
> Kuinka
> paha virhe tulee, jos kirjoittaisi vain "but she is still teenage."?
”teenage” on substantiivi, joka tarkoittaa tiettyä ikäkautta. Vaikka
substantiiveja voidaan englannissa käyttää adjektiivin tavoin toisen
substantiivin määritteenä, adjektiivinen käyttö ei oikein toimi
predikatiivissa. Paljon luontevammalta tuntuisi ”a teenager” tai
(mainitun symmetrian vuoksi) ”a teenage girl”.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jukka K. Korpela
Dec 7, 2014, 9:09:49 AM12/7/14
to
2014-12-07, 13:12, Mustapukuinen Mies kirjoitti:
> Eikös "an" tule joskus silloinkin, jos ensimmäinen kirjain on tyypiltään
> "vokaalipitoinen", esim. f = ef...
Ei, artikkelin muoto ei riipu seuraavan kirjaimen nimestä, vaan
> Eikös "an" tule joskus silloinkin, jos ensimmäinen kirjain on tyypiltään
> "vokaalipitoinen", esim. f = ef...
yksinomaan seuraavan sanan äänneasusta. Siksi ”an hour” (koska ”h” ei
äänny), ”a union” (koska ”u” ääntyy ”juu”) jne.
Tämän muistamisessa auttaa ehkä tieto ilmiön alkuperästä.
Muinaisenglannissa epämääräinen artikkeli – alkujaan yhtä tarkoittavan
lukusanan (nykyenglannin ”one”) painoton muoto – oli ”an” (lausuttuna
”än”). Myöhemmin, keskienglannin kaudella, alkoi sanasta pudota pois ”a”
silloin, kun seuraava sana alkaa konsonantilla. Tämän prosessin
arvioidaan päättyneen 1300-luvulla, siis aikana, jolloin luku- ja
kirjoitustaito oli erittäin harvinainen ja erityisesti englantia
kirjoitettiin vielä harvemmin. Siksi ilmiö koskee nimenomaan äänneasua.
Myöhemmin toki on syntynyt tilanteita, joissa kieltä hyvin osaavatkin
vahingossa kirjoittavat ”a hour” tai ”an union”, koska eivät ajattele
ääntämystä, vaan kirjoitusasua.
>> ”Also” tällaisessa yhteydessä on tyypillinen suomalaisten kielivirhe
>> englannin käytössä.
> Miksi also on sanana tyypillinen kielioppikämmi?
Koska suomessa on aivan normaalia ja hyväksyttyä aloittaa virke sanalla
”myös”. Jos ihminen ensin mielessään muotoilee virkkeen omalla
äidinkielellään ja sitten kirjoittaa tai puhuu sen vieraalla kielellä,
hän helposti käyttää äidinkielensä lauserakenteita, sanajärjestystä yms.
Sellaisen välttäminen on usein vaikeaa. Voi tietysti antaa sen neuvon,
että asia pitäisi alusta alkaen ajatella vieraalla kielellä. Se on
helpommin sanottu kuin tehty. Ehkäpä hyödyllisempää on, että lukee
vieraalla kielellä kirjoitettuja tekstejä, mieluiten äidinkielisten tai
muuten kieltä erittäin hyvin osaavien kirjoittamien. Silloin mieleen
väkisinkin tarttuu malleja siitä, miten asioita sanotaan. Englannissa
esimerkiksi sanaa ”myös” tai liitepartikkelia ”-kin” merkitykseltään
vastaava ilmaus sijoittuu yleensä aika myöhäiseen kohtaan lauseessa,
usein loppuun. Esimerkiksi ”Hänellä ei myöskään ole
persoonallisuuspisteitä” kääntyisi kai tyypilliseksi lauseeksi ”She has
no personality points either”. Jos myös-tyyppinen ilmaus halutaan
esimerkiksi painollisuutensa vuoksi alkuun, käytettävissä on erilaisia
keinoja, kuten muusta lauseesta pilkulla erotettu ”in addition” tai
”moreover”.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Mustapukuinen Mies
Dec 7, 2014, 10:54:44 AM12/7/14
to
Jukka K. Korpela expressed precisely :
kirjoittaa tekstiä englanniksi.
> Sellaisen välttäminen on usein vaikeaa.
Joka on ymmärrettävää, jos ajattelee vaikka rakennetta "lead fishing
weight..." jotenkin taas "of" on helpompi omaksua, koska se aika usein
viittaa määrää tarkoittaviin sanoihin, kuten:
- Two lumps of sugar...
- Many pieces of charcoal...
> Voi tietysti antaa sen neuvon, että
> asia pitäisi alusta alkaen ajatella vieraalla kielellä. Se on helpommin
> sanottu kuin tehty. Ehkäpä hyödyllisempää on, että lukee vieraalla kielellä
> kirjoitettuja tekstejä, mieluiten äidinkielisten tai muuten kieltä erittäin
> hyvin osaavien kirjoittamien. Silloin mieleen väkisinkin tarttuu malleja
> siitä, miten asioita sanotaan.
Kerran olin aika kauan tekemisissä eräällä peliservulla englantia
kirjoittavien kanssa, sitten ajan myötä huomasin, että saatoin joskus
vahingossa alitajuntaisesti alkaa kirjoittaa vastausta englanniksi
vaikka piti suomeksi kirjoittaa (osa ymmärsi suomea, osa englantia).
> Englannissa esimerkiksi sanaa ”myös” tai
> liitepartikkelia ”-kin” merkitykseltään vastaava ilmaus sijoittuu yleensä
> aika myöhäiseen kohtaan lauseessa, usein loppuun. Esimerkiksi ”Hänellä ei
> myöskään ole persoonallisuuspisteitä” kääntyisi kai tyypilliseksi lauseeksi
> ”She has no personality points either”. Jos myös-tyyppinen ilmaus halutaan
> esimerkiksi painollisuutensa vuoksi alkuun, käytettävissä on erilaisia
> keinoja, kuten muusta lauseesta pilkulla erotettu ”in addition” tai
> ”moreover”.
Tuo originaali teksti viittasi hahmon dataan, joka oli korruptoitunut
(siksi kirjoitin persoonallisuuspisteistä).
> 2014-12-07, 13:12, Mustapukuinen Mies kirjoitti:
>
>> Eikös "an" tule joskus silloinkin, jos ensimmäinen kirjain on tyypiltään
>> "vokaalipitoinen", esim. f = ef...
>
> Ei, artikkelin muoto ei riipu seuraavan kirjaimen nimestä, vaan yksinomaan
> seuraavan sanan äänneasusta. Siksi ”an hour” (koska ”h” ei äänny), ”a union”
> (koska ”u” ääntyy ”juu”) jne.
>
> Tämän muistamisessa auttaa ehkä tieto ilmiön alkuperästä. Muinaisenglannissa
> epämääräinen artikkeli – alkujaan yhtä tarkoittavan lukusanan (nykyenglannin
> ”one”) painoton muoto – oli ”an” (lausuttuna ”än”). Myöhemmin, keskienglannin
> kaudella, alkoi sanasta pudota pois ”a” silloin, kun seuraava sana alkaa
> konsonantilla. Tämän prosessin arvioidaan päättyneen 1300-luvulla, siis
> aikana, jolloin luku- ja kirjoitustaito oli erittäin harvinainen ja
> erityisesti englantia kirjoitettiin vielä harvemmin. Siksi ilmiö koskee
> nimenomaan äänneasua. Myöhemmin toki on syntynyt tilanteita, joissa kieltä
> hyvin osaavatkin vahingossa kirjoittavat ”a hour” tai ”an union”, koska eivät
> ajattele ääntämystä, vaan kirjoitusasua.
>
>>> ”Also” tällaisessa yhteydessä on tyypillinen suomalaisten kielivirhe
>>> englannin käytössä.
> – –
>> Miksi also on sanana tyypillinen kielioppikämmi?
>
> Koska suomessa on aivan normaalia ja hyväksyttyä aloittaa virke sanalla
> ”myös”. Jos ihminen ensin mielessään muotoilee virkkeen omalla
> äidinkielellään ja sitten kirjoittaa tai puhuu sen vieraalla kielellä, hän
> helposti käyttää äidinkielensä lauserakenteita, sanajärjestystä yms.
>
Tuo siis selittäisi sen, miksi tuo a/an virhe on kohtuu yleinen, jos
>
>> Eikös "an" tule joskus silloinkin, jos ensimmäinen kirjain on tyypiltään
>> "vokaalipitoinen", esim. f = ef...
>
> Ei, artikkelin muoto ei riipu seuraavan kirjaimen nimestä, vaan yksinomaan
> seuraavan sanan äänneasusta. Siksi ”an hour” (koska ”h” ei äänny), ”a union”
> (koska ”u” ääntyy ”juu”) jne.
>
> Tämän muistamisessa auttaa ehkä tieto ilmiön alkuperästä. Muinaisenglannissa
> epämääräinen artikkeli – alkujaan yhtä tarkoittavan lukusanan (nykyenglannin
> ”one”) painoton muoto – oli ”an” (lausuttuna ”än”). Myöhemmin, keskienglannin
> kaudella, alkoi sanasta pudota pois ”a” silloin, kun seuraava sana alkaa
> konsonantilla. Tämän prosessin arvioidaan päättyneen 1300-luvulla, siis
> aikana, jolloin luku- ja kirjoitustaito oli erittäin harvinainen ja
> erityisesti englantia kirjoitettiin vielä harvemmin. Siksi ilmiö koskee
> nimenomaan äänneasua. Myöhemmin toki on syntynyt tilanteita, joissa kieltä
> hyvin osaavatkin vahingossa kirjoittavat ”a hour” tai ”an union”, koska eivät
> ajattele ääntämystä, vaan kirjoitusasua.
>
>>> ”Also” tällaisessa yhteydessä on tyypillinen suomalaisten kielivirhe
>>> englannin käytössä.
> – –
>> Miksi also on sanana tyypillinen kielioppikämmi?
>
> Koska suomessa on aivan normaalia ja hyväksyttyä aloittaa virke sanalla
> ”myös”. Jos ihminen ensin mielessään muotoilee virkkeen omalla
> äidinkielellään ja sitten kirjoittaa tai puhuu sen vieraalla kielellä, hän
> helposti käyttää äidinkielensä lauserakenteita, sanajärjestystä yms.
>
kirjoittaa tekstiä englanniksi.
> Sellaisen välttäminen on usein vaikeaa.
weight..." jotenkin taas "of" on helpompi omaksua, koska se aika usein
viittaa määrää tarkoittaviin sanoihin, kuten:
- Two lumps of sugar...
- Many pieces of charcoal...
> Voi tietysti antaa sen neuvon, että
> asia pitäisi alusta alkaen ajatella vieraalla kielellä. Se on helpommin
> sanottu kuin tehty. Ehkäpä hyödyllisempää on, että lukee vieraalla kielellä
> kirjoitettuja tekstejä, mieluiten äidinkielisten tai muuten kieltä erittäin
> hyvin osaavien kirjoittamien. Silloin mieleen väkisinkin tarttuu malleja
> siitä, miten asioita sanotaan.
kirjoittavien kanssa, sitten ajan myötä huomasin, että saatoin joskus
vahingossa alitajuntaisesti alkaa kirjoittaa vastausta englanniksi
vaikka piti suomeksi kirjoittaa (osa ymmärsi suomea, osa englantia).
> Englannissa esimerkiksi sanaa ”myös” tai
> liitepartikkelia ”-kin” merkitykseltään vastaava ilmaus sijoittuu yleensä
> aika myöhäiseen kohtaan lauseessa, usein loppuun. Esimerkiksi ”Hänellä ei
> myöskään ole persoonallisuuspisteitä” kääntyisi kai tyypilliseksi lauseeksi
> ”She has no personality points either”. Jos myös-tyyppinen ilmaus halutaan
> esimerkiksi painollisuutensa vuoksi alkuun, käytettävissä on erilaisia
> keinoja, kuten muusta lauseesta pilkulla erotettu ”in addition” tai
> ”moreover”.
(siksi kirjoitin persoonallisuuspisteistä).
0 new messages