Ablatiivi?
Susanna Mäenpää
mutta kun minä en ole ennen täällä ollut, niin kysyn:
Riitelimme proprin "Alexis" ablatiivista. Minusta se
taipuu: "Terveisiä Alexsikselta" [ravintolasta terveiseni
toin]. Kaveri sanoi, ettei se noin taivu, vaan: "Terveisiä
Alexisisilta". Sanoin hänelle, että siis myöskö: "Terveisiä
Moosesilta"? Minusta terveiset tuodaan "Moosekselta" eikä
"Moosesilta".
Rajanveto voi olla siinä, asuuko tuo Alexis Nurmossa vai
keskisessä Kansasissa?
:)
SM
Harri Juntunen
> Riitelimme proprin "Alexis" ablatiivista. Minusta se
> taipuu: "Terveisiä Alexsikselta" [ravintolasta terveiseni
> toin]. Kaveri sanoi, ettei se noin taivu, vaan: "Terveisiä
> Alexisisilta". Sanoin hänelle, että siis myöskö: "Terveisiä
> Moosesilta"? Minusta terveiset tuodaan "Moosekselta" eikä
> "Moosesilta".
Ei-suomalaisperäisten erisnimien taivutuksesta syntyy usein
erimielisyyksiä, ja joskus asianomainen henkilö itse haluaa
nimensä (joko etu- tai sukunimen) lausuttavan tai taivutettavan
"vastoin" suomen kielioppia. Yleensä tällaista tahtoa noudatetaan.
Olen sinun kanssasi samaa mieltä.
Niinpä adessiivi olisi: Alexiksella (kaverisi mukaan Alexsisilla),
ja allatiivi: Alexikselle (kaverisi taas: Alexisisille).
--
Harri Juntunen
harri . juntunen @ kolumbus . fi
eki
Siltä mustakin tuntuu. "Mooses" taitaa olla suomen kieleen
sovitettu muoto heprean muodosta, joka lienee jotakuinkin
"mo_she_". Siksi sen taivuttaminen "aines-tyylisesti" ei
kai ole epäsuotavaa.
>:)
>SM
Jukka K. Korpela
> Riitelimme proprin "Alexis" ablatiivista. Minusta se
> taipuu: "Terveisiä Alexsikselta"
Tarkoittanet "Alexikselta".
> Kaveri sanoi, ettei se noin taivu, vaan: "Terveisiä
> Alexisisilta".
Vieraiden s-loppuisten nimien taivutus on varsin vaihtelevaa ilman
selvää logiikkaa, joten en menisi väittämään kumpaakaan tapaa vääräksi.
Mutta "Alexikselta" on äänteellisesti niin paljon sujuvampi kuin
"Alexisisilta", että asettaisin sen etusijalle.
Tosin nykyaikaisia nimiä taivutetaan yleensä -s- : -sin.
Vanhoissa s-loppuisissa nimissä on usein toisenlainen taivutus, esim.
Hellas : Hellaan tai Hellas : Hellaksen (kun puhutaan firman nimestä),
Zeus : Zeuksen tai Zeus : Zeun. Käytännössä on aika luontevaa käsittää
Alexis-nimi tämäntapaisiin nimiin kuuluvaksi, varsinkin, kun se hiukan
toisessa kirjoitusasussa on myös suomalainen nimi. Tämän rinnastuksen
takia voisi jopa ajatella taivutusta Alexis : Alexin, vaikka
tämäntyyppinen taivutus onkin nykyisin harvinaista.
Muuten, onkohan "Alexis" varmasti oikea asu? Jos kyseessä on
esimerkiksi kreikkalaisen nimi, niin se tulisi suomen kielessä
translitteroida "Aleksis".
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin
kysymyksiin: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Matti Vuorio
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
news:Xns948FE8C88CBC...@193.229.0.31...
Well !
Asioita voi yksinkertaistaa:
Kaverini Thessalonikista on Ioannis, helpommin Yannis ja lopulta Yannii.
Tämän voi jo taivuttaa vaikka miten.
t. Matti
Susanna Mäenpää
"Jukka K. Korpela" wrote:
>
> Susanna Mäenpää <su...@notmail.com> wrote:
>
> > Riitelimme proprin "Alexis" ablatiivista. Minusta se
> > taipuu: "Terveisiä Alexsikselta"
>
> Tarkoittanet "Alexikselta".
Niin juuri. Tämä lauantai-illan huuma ja PC auki siinä
suhisemassa. Jostain tuo s-kirjain siihen sekaan suhahti
kaukosäätimien, tuhkakuppien ja hiiren sekamelskassa.
>
> > Kaveri sanoi, ettei se noin taivu, vaan: "Terveisiä
> > Alexisisilta".
>
> Vieraiden s-loppuisten nimien taivutus on varsin vaihtelevaa ilman
> selvää logiikkaa, joten en menisi väittämään kumpaakaan tapaa vääräksi.
> Mutta "Alexikselta" on äänteellisesti niin paljon sujuvampi kuin
> "Alexisisilta", että asettaisin sen etusijalle.
Niin minustakin, jos Suomessa olemme, ja Alexis on Suomessa. Mutta
kun tämä kyseinenen Alexis olikin muinaisen TV-ohjelman Dynastian
Alexis [Joan Collins], niin asia mutkistui. Sivuja olisi satamäärin,
mutta tässä nyt yksi:
http://home.arcor.de/dy/dynasty/alexis_joan.htm
> Tosin nykyaikaisia nimiä taivutetaan yleensä -s- : -sin.
> Vanhoissa s-loppuisissa nimissä on usein toisenlainen taivutus, esim.
> Hellas : Hellaan tai Hellas : Hellaksen (kun puhutaan firman nimestä),
Hitto! Meinasin jo, mutta onneksi luin rivin loppuun asti: "Hellaksen"
:)
Puhuimme myös Herodeksesta, Arkhimedestä jne.. Arkhimedellä [miksi
muuten
loppu lausutaan "meede(e)llä"?] oli oma lakinsa ja Herodeksella omansa.
Jotenkin sitä itselleni ja hänelle muka asioista tietävänä selitin, että
sellaiset nimet, jotka kirkko ja koulu ovat pienestä pitäen kalloon
iskostaneet, taipuvat suomen kielen sääntöjen mukaan. Kuten vaikka
Sibelius. Ei sen genetiivi ole Sibeliusen tai ablatiivi Sibeliuselta.
Kyllä siihen k-kirjain on sekaan sotkettava, vaikkei sitä siinä olekaan.
> Zeus : Zeuksen tai Zeus : Zeun. Käytännössä on aika luontevaa käsittää
> Alexis-nimi tämäntapaisiin nimiin kuuluvaksi, varsinkin, kun se hiukan
> toisessa kirjoitusasussa on myös suomalainen nimi.
Eipä tuota Aleksis Kiveä tarvinne haudastaan kaivaa 'taivuteltavaksi'.
Jos tuohon aikaan olisimme samassa pöydässä istuneet, miten olisi
pitänyt korrektisti häntä puhutella?
- "Aleksiksen vuoro tarjota"?
- "Aleksin vuoro tarjota"?
- "Nyt minä vaihdan pöytää, eikä tarvitse perässä tulla!"
> Tämän rinnastuksen
> takia voisi jopa ajatella taivutusta Alexis : Alexin, vaikka
> tämäntyyppinen taivutus onkin nykyisin harvinaista.
>
> Muuten, onkohan "Alexis" varmasti oikea asu? Jos kyseessä on
> esimerkiksi kreikkalaisen nimi, niin se tulisi suomen kielessä
> translitteroida "Aleksis".
En tiedä, mutta kuten aiempana linkitin, niin Dynastian "Alexis..."
tässä on kysymys.
Mitenkäs tuo oikein meneekään? Alexsiksestahan on kysymys. Tässä
elatiivi. Huhhhuijaa - Alexsiksesta. Onko se noin? Minusta on, mutta
turha minun on sitä ulkomaan tutuilleni yrittää opettaa, kun
itsellänikin on vaikeuksia. Nuo reppanat sitten istuvat suomen
kielen alkeiskursseilla. Voi onnettomia! ;I
:)
SM
ps. jos tässä oli kirjoitusvirheitä, niin sitten on.
eki
<su...@notmail.com> wrote:
>Hitto! Meinasin jo, mutta onneksi luin rivin loppuun asti: "Hellaksen"
>:)
>Puhuimme myös Herodeksesta, Arkhimedestä jne.. Arkhimedellä [miksi
>muuten
>loppu lausutaan "meede(e)llä"?]
Oikea ääntämys näkyy olevan "arkhiméedees" (jonkinlainen aksentti
toiseksi viimeisellä tavulla). "Syllaba paenultima" ainakin luultavasti
pitenee juuri tuon aksentin vuoksi (tai sitten ei, heh...).
Jukka-herra varmaan tietää paremmin.
Jukka K. Korpela
> kun tämä kyseinenen Alexis olikin muinaisen TV-ohjelman Dynastian
> Alexis [Joan Collins], niin asia mutkistui.
Ongelma on kai lähinnä siinä, että molemmat taivutustavat ("Alexisilta"
ja "Alexikselta") ovat äänteellisesti hankalia, ja yksi pitää yhtä
tapaa oudompana kuin toista. Googlen mukaan "Alexisin" on näennäisesti
yleisempi kuin "Alexiksen", mutta vain näennäisesti, koska "Alexisin"
on ilmeisesti myös jonkin nimen perusmuoto. Esiintymien vähyys viittaa
siihen, että tällaisia muotoja vältetään. Suomen kielessä ei tietenkään
kovin pitkälle voi vältellä kaikkea taivutusta, jos haluaa jostakin
nimetystä henkilöstä tai kohteesta puhua, mutta esim. "Alexisilta"
esiintyy Googlen mukaan vain kerran, "Alexikselta" ei lainkaan
> Puhuimme myös Herodeksesta, Arkhimedestä jne.. Arkhimedellä [miksi
> muuten
> loppu lausutaan "meede(e)llä"?] oli oma lakinsa ja Herodeksella
> omansa.
Herodes-nimi taivutetaan tosiaankin yleensä "Herodeksen", joskin myös
"Herodeen" esiintyy vielä joskus. Herodeksen laista en muista kuulleeni
Suomen kielessä on siis kaikkiaan neljä tapaa taivuttaa vieraita s-
loppuisia nimiä, joista kaksi ensimmäistä perustuu niiden
taivuttamiseen kotoisten mallien mukaan (mallien, joiden taustalla on
suomen kielen oma historia, jossa -s-loppuinen perusmuoto on syntynyt
toisenlaisesta asusta, joka on paremmin säilynyt taivutetuissa
muodoissa, esim. varis < *varikse):
1. Herodes : Herodeen kuten kirves : kirveen
2. Herodes : Herodeksen kuten kives : kiveksen
3. Kos : Kosin, jossa on vartaloon liitetty suoraan taivutuspääte, vain
väliin sidevokaali -i- liittäen
4. Klaus: Klaun, harvinainen taivutustapa, jossa -s tavallaan
käsitetään yksikön nominatiivin päätteeksi (kuten se latinassa
ja kreikassa onkin).
Nimi "Arkhimedes" taipuu vanhastaan "Arkhimedeen", jolloin siis
partitiivi on "Arkhimedestä" mutta elatiivi "Arkhimedeestä" (kuten
kirves : kirvestä : kirveestä), siis esim. "puhuimme Arkhimedeestä".
Nykyisin näyttää jonkin verran esiintyvän myös taivutusta
"Arkhimedeksen", jolloin sanottaisiin "puhuimme Arkhimedeksestä".
Näissä menee todellakin joskus kieli solmuun, ja sormetkin, ja joskus
siis lukijan tai kuulijan pitää päätellä lauseyhteydestä, mistä
taivutusmuodosta on kyse.
Lausumistapa "Arkhimeedes" (tai kai pikemminkin "Arkkimeedes") johtuu
varmaankin lähinnä ruotsin, saksan tai englannin vaikutuksesta,
osittain ehkä siitäkin, että meillä on taipumus ääntää kaikki vieraat
nimet niin, että toiseksi viimeisen tavun vokaalia venytetään, jos se
on avotavussa (sitä seuraa vain yksi konsonantti). Ruotsissa yms. taas
kyseinen vokaali on pitkä ja painollinen, ja tämä on ehkä lähinnä perua
keskiajan latinan ääntämissäännöistä. Tässä tapauksessa tosin
alkuperäisessäkin asussa sattuu kyseinen vokaali olemaan pitkä ja
painollinen. Suomalaisista tietosanakirjoista löytyvä ääntämisohje
kuten [Arkhim'e:de:s], missä heittomerkki tarkoittaa seuraavan vokaalin
painollisuutta ja kaksoispiste edeltävän vokaalin pituutta, on kyllä
kovin kovin teoretisoiva. Edes Kreikan klassilliseen kauteen kuuluvia
nimiä ei juuri koskaan äännetä klassillisen kreikan sääntöjen mukaan.
Veikkaanpa, että edes klassillisen filologian professorit eivät
suomeksi keskenään keskustellessaan tavoittelisi oikeinta tuntemaansa
ääntämistapaa. :-) Joten "Arkhimeedes" on ihan tarpeeksi tarkka
ääntämys.
Susanna Mäenpää
"Jukka K. Korpela" wrote:
>
> Susanna Mäenpää <su...@notmail.com> wrote:
> > Puhuimme myös Herodeksesta, Arkhimedestä jne.. Arkhimedellä [miksi
> > muuten
> > loppu lausutaan "meede(e)llä"?] oli oma lakinsa ja Herodeksella
> > omansa.
>
> Herodes-nimi taivutetaan tosiaankin yleensä "Herodeksen", joskin myös
> "Herodeen" esiintyy vielä joskus. Herodeksen laista en muista kuulleeni.
Niitä Herodeksia oli useitakin. Mutta tämä "Suurihan" oli sama
kuin laki. Ei mitään juutalaisilta kysellyt, kun lapsien joukkomurhasta
päätti.
[Erinomainen palautteesi poistettu tarpeetomana toistona]
Nyt meillä on jo uusi aihe väittelyssä:
Nimittäin tämän Roussoksen Demiksen taivuttelu.
:)
SM
Susanna Mäenpää
"Jukka K. Korpela" wrote:
>
> Susanna Mäenpää <su...@notmail.com> wrote:
> > Puhuimme myös Herodeksesta, Arkhimedestä jne.. Arkhimedellä [miksi
> > muuten
> > loppu lausutaan "meede(e)llä"?] oli oma lakinsa ja Herodeksella
> > omansa.
>
> Herodes-nimi taivutetaan tosiaankin yleensä "Herodeksen", joskin myös
> "Herodeen" esiintyy vielä joskus. Herodeksen laista en muista kuulleeni.
Niitä Herodeksia oli useitakin. Mutta tämä "Suurihan" oli sama
kuin laki. Ei mitään juutalaisilta kysellyt, kun lapsien joukkomurhasta
päätti.
[Erinomainen palautteesi poistettu tarpeettomana toistona]
T Taneli Vahakangas
> Siltä mustakin tuntuu. "Mooses" taitaa olla suomen kieleen
> sovitettu muoto heprean muodosta, joka lienee jotakuinkin
> "mo_she_". Siksi sen taivuttaminen "aines-tyylisesti" ei
> kai ole epäsuotavaa.
Kai suomen Mooses kuitenkin tulee septuagintan kreikan muodosta
mooysees? Taivutus on sitten miten on.
Taneli
Jukka K. Korpela
> Kai suomen Mooses kuitenkin tulee septuagintan kreikan muodosta
> mooysees?
Eiköhän suomen kirkoissa ole saarnattu Mooseksesta jo aikana, jolloin
rivipapiston asenne kreikkaan oli "Graeca sunt, non leguntur". Toisin
sanoen muoto "Mooses" on lähinnä peräisin joko kirkkolatinasta tai
ruotsista. Toki Septuagintalla on ollut oma välitystehtävänsä.
Mutta olisiko jo aika olla välittämättä eki-nimellä kirjoittelevan
häirikön huomionkerjäämisestä? Ne jututhan ovat järjestään kuin
pahimmat vennamolaisuudet: jutuissa on niin paljon puppua, jos niitä
rupeaisi korjaamaan, ei muuta ehtisi tehdäkään. Pahoittelen kaikkia
entisiä SMP:n kannattajia, joita tämä kieltämättä vähän asiaton vertaus
loukkaa. Eiväthän vennamolaiset esimerkiksi tahallaan kirjoittaneet
tökeröitä kielivirheitä ja lukijoita halveksivaa sotkutyyliä. Onneksi
"eki" sentään pitää moukkamaisen tyylinsä ennallaan, helposti
tunnistettavana, vaikka vaihtelee From-kenttää rimpuillakseen pois
kill-tiedostoista.
Jukka K. Korpela
> Kai suomen Mooses kuitenkin tulee septuagintan kreikan muodosta
> mooysees?
Eiköhän Suomen kirkoissa ole saarnattu Mooseksesta jo aikana, jolloin
Markus Lang
Susanna Mäenpää wrote:
> iskostaneet, taipuvat suomen kielen sääntöjen mukaan. Kuten vaikka
> Sibelius. Ei sen genetiivi ole Sibeliusen tai ablatiivi Sibeliuselta.
> Kyllä siihen k-kirjain on sekaan sotkettava, vaikkei sitä siinä olekaan.
Jospa vast'edes kirjoittelisit intternettiin vain selvin päin?
Lienet tarkoittanut genetiivimuodoksi "Sibeliusin" ja ablatiivimuodoksi
"Sibeliusilta"? Tuollaisen esikuvan mukaanhan virolaiset sitä usein
taivuttavat, samoin kuin käyttävät muotoja "Kekkonenile", "Ahonenist",
vaikka vartaloakin voisi taivuttaa: "Kekkosele", "Ahosest", "Sibeliusele".
> Eipä tuota Aleksis Kiveä tarvinne haudastaan kaivaa 'taivuteltavaksi'.
Aleksia käytetään yhä Suomessa nimenä.
> Mitenkäs tuo oikein meneekään? Alexsiksestahan on kysymys. Tässä
> elatiivi. Huhhhuijaa - Alexsiksesta. Onko se noin?
Miksi tuolla on yhä se "s"? Eihän se ole "Alexsis".
Minua kiusasi taannoin, kun kävin katsomassa erästä ruotalaista elokuvaa
ja teatterikopion tekstityksessä taivutettiin Markus-nimisen päähenkilön
nimeä "Markus : Markusin : Markusia : Markusille". Wirklich? Olen kyllä
sitä mieltä, että ruotsalaisten ja saksalaisten kaimojeni nimi taipuu
suomessa aivan niin kuin omakin nimeni.
Nyt kun Aileen Wuornoksesta on tehty elokuva, niin eikös eräässäkin
sanomalehdessä puhuttu "Wuornosista".
> ps. jos tässä oli kirjoitusvirheitä, niin sitten on.
Katsopa sanakirjasta, mitä "korjausluku" tarkoittaa.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Harri Juntunen
> Jospa vast'edes kirjoittelisit intternettiin vain selvin päin?
Näköjään tuo kanttori tulee päivä päivältä hullummaksi.
Milloin se on:
"H Markus Lang, hakuna matata" <ml...@elo.helsinski.fi>
Ja toisinaan:
"H Markus Lang, musiikkitiede" <ml...@elo.helsinski.fi>
Nyt taas uusi lähettäjänimi.
Alkaa pian "ekin" tuherruskin tuntua kaunokirjallisuudelta tämän
onnettoman kameleontin rinnalla.
Jorma Jalasto
"Harri Juntunen" <etu....@spammiesto.kolumbus.fi.invalid>
kirjoitti viestissä
news:c0od5f$fj7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Alkaa pian "ekin" tuherruskin tuntua kaunokirjallisuudelta
tämän
> onnettoman kameleontin rinnalla.
Eki ei koskaan solvaa ketään täällä.
Kelpaisi esimerkiksi monelle.
Kirjoittaapa vielä kelvollista suomea, parempaa kuin
kameleonttisi.
Jorma
Susanna Mäenpää
Markus Lang wrote:
>
> Susanna Mäenpää wrote:
>
> > iskostaneet, taipuvat suomen kielen sääntöjen mukaan. Kuten vaikka
> > Sibelius. Ei sen genetiivi ole Sibeliusen tai ablatiivi Sibeliuselta.
> > Kyllä siihen k-kirjain on sekaan sotkettava, vaikkei sitä siinä olekaan.
>
> Jospa vast'edes kirjoittelisit intternettiin vain selvin päin?
Niin kai sitten. Mutta mihinkään "intternettiin" en ole koskaan
mitään kirjoitellutkaan.
[loppu - sinänsä asiallinen lainaus poistettu]
SM
markus_fin
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti viestissä
news:Xns9490C5501A8E...@193.229.0.31...
> vaha...@cc.helsinki.fi (T Taneli Vahakangas) wrote:
> Mutta olisiko jo aika olla välittämättä eki-nimellä kirjoittelevan
> häirikön huomionkerjäämisestä?
Voit tehdä sen vapaasti. Toiset varmaan tekevät niinkuin itse päättävät. Se
onnistuu ilman Jukka K. Korpelan apua.
> Ne jututhan ovat järjestään kuin
> pahimmat vennamolaisuudet: jutuissa on niin paljon puppua, jos niitä
> rupeaisi korjaamaan, ei muuta ehtisi tehdäkään. Pahoittelen kaikkia
> entisiä SMP:n kannattajia, joita tämä kieltämättä vähän asiaton vertaus
> loukkaa. Eiväthän vennamolaiset esimerkiksi tahallaan kirjoittaneet
> tökeröitä kielivirheitä ja lukijoita halveksivaa sotkutyyliä. Onneksi
> "eki" sentään pitää moukkamaisen tyylinsä ennallaan, helposti
> tunnistettavana, vaikka vaihtelee From-kenttää rimpuillakseen pois
> kill-tiedostoista.
Ekin jutuissa on inhimillistä otetta, salaviisautta, jota kaltaisesi
itseriittoisuudessaan eivät näe, itseään tyrkyttämätöntä hämäläistä avaraa
elämänkatsomusta ja kunnollista käyttäytymistä, joka siellä kehäkolmosen
tuolla puolen tuntuu olevan hakusessa, jos edes sitäkään.
m_f
eki
<jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>vaha...@cc.helsinki.fi (T Taneli Vahakangas) wrote:
>
>> Kai suomen Mooses kuitenkin tulee septuagintan kreikan muodosta
>> mooysees?
>
>Eiköhän Suomen kirkoissa ole saarnattu Mooseksesta jo aikana, jolloin
>rivipapiston asenne kreikkaan oli "Graeca sunt, non leguntur".
Graeca sunt, non leguntur [...] l. graecum est, non legitur (lat.),
"kreikkaa, ei lueta" sanoivat keskiajalla munkit lat. teksteissä
olevista kreikk. sanoista ja lauseista, joita eivät osanneet lukea;
-- Hendell-Auterinen - Jääskeläinen, Sivistyssanakirja
>Toisin
>sanoen muoto "Mooses" on lähinnä peräisin joko kirkkolatinasta tai
>ruotsista. Toki Septuagintalla on ollut oma välitystehtävänsä.
>
>Mutta olisiko jo aika olla välittämättä eki-nimellä kirjoittelevan
>häirikön huomionkerjäämisestä? Ne jututhan ovat järjestään kuin
>pahimmat vennamolaisuudet: jutuissa on niin paljon puppua, jos niitä
>rupeaisi korjaamaan, ei muuta ehtisi tehdäkään. Pahoittelen kaikkia
>entisiä SMP:n kannattajia, joita tämä kieltämättä vähän asiaton
>vertaus loukkaa. Eiväthän vennamolaiset esimerkiksi tahallaan
>kirjoittaneet tökeröitä kielivirheitä ja lukijoita halveksivaa
>sotkutyyliä.
"Sotkutyyli" tulee meitsiltä kyllä ihan luonnostaan, niin sanoakseni.
Kun joskus sattuu silmien eteen jokin muutama viikko sitten laatimani
sepustelma, en suurin surminkaan tahdo saada tolkkua, mitä ihmettä
olen oikein yrittänyt sanoa. Siis ainakaan tietoinen tarkoitukseni ei
liene "halveksia" lukijoita. Eikö voisi ajatella niinkin, että joku
arka lurkkeri rohkenee avata sanaisen arkkunsa, kun näkee, että noinkin
onnettomat riipustelijat täällä rellestävät, vaikkakin, vastoin
tietoturva-asiantuntijoiden suosituksia, nimimerkin suojassa? :]