Etelä ja lounas eesti keeles
Jukka Vaijärvi
paikkaa keskenään, esim. Naissaaren eteläkylä onkin lounaküla? (Pitäisi
olla tuossa o:n tilalla se eestin tilde-o, mutten löydä sitä
näppikseltä).
Jukka
Tommi Perkola
>Miksi eestinkielessä ilmansuunnat etelä ja lounas ovat vaihtaneet
>paikkaa keskenään, esim. Naissaaren eteläkylä onkin lounaküla? (Pitäisi
Tarkoitat varmaan viron kieltä.
--
Tommi! http://www.uta.fi/~matope/
Markus Lang von Feuerbruch
· Miksi eestinkielessä ilmansuunnat etelä ja lounas ovat vaihtaneet
· paikkaa keskenään, esim. Naissaaren eteläkylä onkin lounaküla? (Pitäisi
· olla tuossa o:n tilalla se eestin tilde-o, mutten löydä sitä
· näppikseltä).
Olipas relatiivisesti muodostettu kysymys. Yhtä hyvin voisi
ihmetellä, miksi suomen kielessä "edel" ja "lõuna" ovat vaihtaneet
paikkaansa keskenään verrattuna viron kieleen.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Jukka Korpela
>Miksi eestinkielessä ilmansuunnat etelä ja lounas ovat vaihtaneet
>paikkaa keskenään, esim. Naissaaren eteläkylä onkin lounaküla?
Minulla on aiheesta vain sellainen hämärä muistikuva, että sana "lounas"
vanhastaan viittaisi etelään ja olisi suomessa muuttunut
väli-ilmansuunnan nimitykseksi. Sana "etelä" on _suhteellisen_ tuore
muodoste, joka on johdettu ete-vartalosta (vrt. eteen, edessä, eteinen)
lokaalisella -lä-johtimella; se on alkujaan viitannut asumuksen _edessä_
olevaan suuntaan, siis siihen suuntaan päin, minne kodan oviaukko
aukeaa. - Toisaalta vanhat ilmansuuntien nimitykset eivät tietenkään ole
merkinneet sellaisia täsmällisiä kompassisuuntia kuin nykyisin, ja
muutenkin voi olla vaikea sanoa, mikä merkitys on _alkuperäisin_.
Mutta varsinaisesti kommentoin seuraavan takia, koska siitä jotain
tiedänkin:
>(Pitäisi olla tuossa o:n tilalla se eestin tilde-o, mutten löydä sitä
>näppikseltä).
Viron õ-kirjaimen saa kyllä aikaan normaalilta suomalaiselta
näppäimistöltä. Esim. tavanomaiselta PC-näppikseltä niin, että painetaan
Alt Gr -näppäin alas, ja sitä alhaalla pitäen näpäytetään sitä
Enter-näppäimen oikealla puolella olevaa näppäintä, jossa on merkit
Ø~^, päästetään Alt Gr irti ja näpäytetään o-näppäintä. Tarkemmin tästä
ja useiden muiden merkkien tuottamisesta:
http://www.hut.fi/u/jkorpela/nappis.html
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/
Et semel emissum volat irrevocabile verbum
J{rvinen Hannu-Matti
Etelä-Viron murteissa ovat kuulemma samoin päin kuin suomessa (kertoi
minulle eräs virolainen professori), itse en viroa osaa.
Luin jostain joskus - luultavasti Kielikellosta - jutun
ilmansuunnista, ja ne näyttävät olleen eri puolella Suomea kovin
erilaisia. Nimitykset ovat vaihdelleet ja ovat olleet jopa keskenään
ristiriitaisia. Ilmeisesti niiden asettuminen nykyisille paikoilleen
on suhteellisen myöhäsyntyistä. Juuri tämän tarkempaa en jutusta
muista. Jos joku muistaa (saa tietääkin), valistakoon meitä
huonomuistisia tai muuten uteliaita.
--
Hannu-Matti Järvinen, h...@cs.tut.fi
Mikko Silvonen
> Luin jostain joskus - luultavasti Kielikellosta - jutun
> ilmansuunnista, ja ne näyttävät olleen eri puolella Suomea kovin
> erilaisia.
Kielikellon numerossa 2/1996 prof. Alpo Räisänen kertoo, että sana
"luode" on merkinnyt Itä-Suomessa länttä ja että varsinkin
väli-ilmansuuntien nimitykset ovat vaihdelleet melkoisesti vielä
1900-luvulla.
Tässä näytiksi artikkelista Impilahden Pitkärannan kylän, Kangasniemen
ja Kuusamon ilmansuunnat:
pohjoinen: pohjoine, pohine, pohjanen
koillinen: mualline, päevännousu, itäpohjanen
itä: koiline, itä, itä
kaakko: rautsuvi, uamiaespäevä, vesietelä
etelä: suvi, etelä, etelä
lounas: liututuuli, puolpäevä, länsi
länsi: luuve(h), luve, luve
luode: kalttaine, päevänlasku, luveppohjanen
--
Mikko Silvonen <silv...@iki.fi> http://www.iki.fi/silvonen/
Tuulia Toivonen
J{rvinen Hannu-Matti wrote:
> Luin jostain joskus - luultavasti Kielikellosta - jutun
> ilmansuunnista, ja ne näyttävät olleen eri puolella Suomea kovin
> erilaisia. Nimitykset ovat vaihdelleet ja ovat olleet jopa keskenään
> ristiriitaisia. Ilmeisesti niiden asettuminen nykyisille paikoilleen
> on suhteellisen myöhäsyntyistä.
En minäkään mitään muista, mutta minulle on jäänyt sellainen mielikuva,
että esim. (pohjois)saamessa "ilmansuunta" "pohjoinen" oli siellä, missä
meri oli ja "etelä" sitten siellä päinvastaisessa suunnassa. Vai oliko
se nyt päinvastoin...
Lähde muistaakseni saamen alkeisoppikirja Dávvin.
Tuulia
Kaita Seikku
: Jukka Vaijärvellä oli asiaa:
: · Miksi eestinkielessä ilmansuunnat etelä ja lounas ovat vaihtaneet
: · paikkaa keskenään, esim. Naissaaren eteläkylä onkin lounaküla?
: Olipas relatiivisesti muodostettu kysymys. Yhtä hyvin voisi
: ihmetellä, miksi suomen kielessä "edel" ja "lõuna" ovat vaihtaneet
: paikkaansa keskenään verrattuna viron kieleen.
No olipa absoluuttisesti nolla-informaatiotason vastaus.
Sattuuko joku todella tietämään etymologiaa kummalekaan sanalle?
Olisihan sinänsä kiva tietää myös kumpi on vanhempi asetelma,
onko kompassineulan toinen pää osoittanut aluksi etelään vai
lounaaseen.
-seikku-
Osmo Ronkanen
Jukka Korpela <Jukka....@hut.fi> wrote:
>Minulla on aiheesta vain sellainen hämärä muistikuva, että sana "lounas"
>vanhastaan viittaisi etelään ja olisi suomessa muuttunut
>väli-ilmansuunnan nimitykseksi. Sana "etelä" on _suhteellisen_ tuore
>muodoste, joka on johdettu ete-vartalosta (vrt. eteen, edessä, eteinen)
>lokaalisella -lä-johtimella; se on alkujaan viitannut asumuksen _edessä_
>olevaan suuntaan, siis siihen suuntaan päin, minne kodan oviaukko
>aukeaa. - Toisaalta vanhat ilmansuuntien nimitykset eivät tietenkään ole
>merkinneet sellaisia täsmällisiä kompassisuuntia kuin nykyisin, ja
>muutenkin voi olla vaikea sanoa, mikä merkitys on _alkuperäisin_.
Ei niin, eihän silloin ollut pohjantähteä ja aurinkokin kiersi vähän
miten sattuu :-)
Osmo
George Saraiste Jr.
>In finet.kielet.viro Markus Lang von Feuerbruch wrote:
>: Jukka Vaijärvellä oli asiaa:
>: · Miksi eestinkielessä ilmansuunnat etelä ja lounas
>: · ovat vaihtaneet paikkaa keskenään,
>: suomen kielessä "edel" ja "lõuna" ovat vaihtaneet
>: paikkaansa keskenään verrattuna viron kieleen.
>
>kummalekaan sanalle? Olisihan sinänsä kiva tietää
>myös kumpi on vanhempi asetelma, onko kompassineulan
>toinen pää osoittanut aluksi etelään vai lounaaseen.
Hmmmmm...??
Itse olen vasta äskettäin "friikahtanut" eestinkieleen (vaiko siis
vironkieleen.?), joten tietotaitoni ei,ainakaan vielä, riitä antamaan
vastausta -sinänsä mielenkiintoiseen- kysymykseen. Itsekin olen mielessäni
aprikoinut niin kyseistä, kuin vastaaviakin "vierestä meneviä" sanapareja.
Etelä (lõuna) ja lounainen (edel) ovat taatusti melko vanhoja käsitteitä
kummassakin kielessä. Jonkinasteinen vastaus _saattaisi_ löytyä, jos saisi
tietää kumpainen kansa harjoitti aikaisemmin merenkulkua. Näppituntumani
kallistuu lievästi Viron suunnalle. En kuitenkaan pidä kumpaakaan kieltä
kantakielenä, vaan otaksun niillä olleen joku kolmas, yhteinen, kantakieli.
Kuinkakohan tämä on..??
Kompassi sinänsä ei liene kummankaan oma keksintö.
:-)
Tuo oli siis vain loppukevennys......
george saraiste
++++++++++++
Donitsit on aina rasiassa niin että vasen reikä on kohti vasenta päätyä ja
oikea kohti oikeaa päätyä. Kun donitsi on vaakatasossa se ei ole vakaa,
sellaisena se esiintyy luonnossa vain lyhyen hetken. Siksi sitä ei lasketa.
Äläkä anna hämätä itseäsi, se että reiät yhtyvät keskellä ei niitä vähennä,
maailman meretkin ovat kaikki yhteydessä toisiinsa!
- - - - - - - - - - - - - - - Jukka Lahtinen 26.08.2000
George Saraiste Jr.
>
>...Sana "etelä" on _suhteellisen_ tuore muodoste, joka on
>johdettu ete-vartalosta (vrt. eteen, edessä, eteinen)
>lokaalisella -lä-johtimella; se on alkujaan viitannut asumuksen
>_edessä_ olevaan suuntaan, siis siihen suuntaan päin,
Hmmmmm....
Mielekäs argumentti. Jopa muurahaiset rakentavat pesänsä -kappas, kappas,
hei- kuusen eteläpuolelle.
G.S.
George Saraiste Jr.
>++++++++++++
>Donitsit on aina rasiassa niin että vasen reikä on kohti vasenta päätyä ja
>oikea kohti oikeaa päätyä. Kun donitsi on vaakatasossa se ei ole vakaa,
>sellaisena se esiintyy luonnossa vain lyhyen hetken. Siksi sitä ei lasketa.
>Äläkä anna hämätä itseäsi, se että reiät yhtyvät keskellä ei niitä vähennä,
>maailman meretkin ovat kaikki yhteydessä toisiinsa!
Pahoittelen _suuresti_ kämmäystäni....
G.S.
Jukka Vaijärvi
"George Saraiste Jr." wrote:
> Hmmmmm...??
> Itse olen vasta äskettäin "friikahtanut" eestinkieleen (vaiko siis
> vironkieleen.?), joten tietotaitoni ei,ainakaan vielä, riitä antamaan
> vastausta -sinänsä mielenkiintoiseen- kysymykseen. Itsekin olen mielessäni
> aprikoinut niin kyseistä, kuin vastaaviakin "vierestä meneviä" sanapareja.
> Etelä (lõuna) ja lounainen (edel) ovat taatusti melko vanhoja käsitteitä
> kummassakin kielessä. Jonkinasteinen vastaus _saattaisi_ löytyä, jos saisi
> tietää kumpainen kansa harjoitti aikaisemmin merenkulkua. Näppituntumani
> kallistuu lievästi Viron suunnalle. En kuitenkaan pidä kumpaakaan kieltä
> kantakielenä, vaan otaksun niillä olleen joku kolmas, yhteinen, kantakieli.
> Kuinkakohan tämä on..??
Ainakin yhdessä Eesti-Soome sõnaraamatussa puhuttiin itämerenkantasuomesta.
Ilmeisesti muinaisaikoinakin suomenlahden yli on liikennöity vilkkaasti?
Jukka
Jari J Marjanen
>Ilmeisesti muinaisaikoinakin suomenlahden yli on liikennöity vilkkaasti?
>Jukka
Tavallisesti käytetään kylläkin kantaitämerensuomi- tai vain kantasuomi-
muotoa.
Aika jolloin suomi ja viro olivat vain saman kielen murteita, ei
loppujen lopuksi ole kovin kaukana. Nyt jo käytännössä sammunut
vatjan kieli on paikoitellen kiinnostava "suomen ja viron sekasikiö".
-------------------------------------------------------------------
J. J. Marjanen j...@pcuf.fi
http://www.pcuf.fi/~jjm/
"Miähel on miähe sisu", sano äijä, ko penkin al poras.
Satakuntalainen sananparsi
-------------------------------------------------------------------
Juhana Siren
> Itse olen vasta äskettäin "friikahtanut" eestinkieleen (vaiko siis
> vironkieleen.?), joten tietotaitoni ei,ainakaan vielä, riitä antamaan
Kun nyt kieliryhmässä ollaan, niin nipotetaan: viron kieli, ei
vironkieli. Näin on ainakin minulle opetettu. Vai olenko väärässä?
--
*** Juhana Siren *** Juhana...@oulu.fi *** OH8HTH (2 m, 70 cm) ***
"Kurjuuden turkanen!" (Kyllönen 10.9.2000)
Raimo Suonio
>
>Kun nyt kieliryhmässä ollaan, niin nipotetaan: viron kieli, ei
>vironkieli. Näin on ainakin minulle opetettu. Vai olenko väärässä?
Olet oikeassa.
--
Raimo Suonio, Helsinki, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Osmo Ronkanen
Jukka =?iso-8859-1?Q?Vaij=E4rvi?= <jukka.v...@dinosoft.fi> wrote:
Hommahan on ihan päivän selvä. Siellä Volgan mutkassa porukka asui
seuraavan kartan mukaisesti:
Virolaiset Suomalaiset
X
Ja paikassa X oli suosittu lounaskuppila :-)
Osmo
George Saraiste Jr.
>Juhana Siren kirjoitti viestissä ...
>>
>>Kun nyt kieliryhmässä ollaan, niin nipotetaan: viron kieli, ei
>>vironkieli. Näin on ainakin minulle opetettu. Vai olenko väärässä?
>
>Olet oikeassa.
Jaaa...??
Mutta , eikös Viron kieli ole juuri vironkieli.
Ainakin puhutussa kielessämme käytämme yhdyssanaa : "vironkieli". Mutta jos
jollakulla on esittää asiasta pätevä, Suomen kielitoimiston esittämä
suositus, niin hyväksyn sen ilman muuta.
Poiskävellessäni saatan silti itsekseni todeta : "Onpa anglistinen
kirjoitusasu".
:-)
G.S.
Raimo Suonio
<8pmcgs$shd$1...@news.kolumbus.fi>...
>
>Jaaa...??
>Mutta , eikös Viron kieli ole juuri vironkieli.
>
>Ainakin puhutussa kielessämme käytämme yhdyssanaa : "vironkieli".
Mutta jos
>jollakulla on esittää asiasta pätevä, Suomen kielitoimiston esittämä
>suositus, niin hyväksyn sen ilman muuta.
Heh, mitenkäs puhutussa kielessä ilmaistaan yhdyssana?
Mutta muuten, kävisikös tämä lainaus Osmo Ikolan kirjasta Nykysuomen
käsikirja, sivu 116:
"Genetiiviattribuutin ja substantiivin sisältävistä ilmauksista
kirjoitetaan mm. kielten nimet erilleen, esim. /suomen kieli, espanjan
kieli/."
Antti-Juhani Kaijanaho
> Ainakin puhutussa kielessämme käytämme yhdyssanaa : "vironkieli". Mutta jos
> jollakulla on esittää asiasta pätevä, Suomen kielitoimiston esittämä
> suositus, niin hyväksyn sen ilman muuta.
Kysyin asiaa kielitoimiston sähköpostineuvonnasta kesällä 1998.
Vastaus oli, että puhutaan "englannin kielestä" mutta
"englanninkielisyydestä".
--
%%% Antti-Juhani Kaijanaho % ga...@iki.fi % http://www.iki.fi/gaia/ %%%
Jukka Korpela
>Heh, mitenkäs puhutussa kielessä ilmaistaan yhdyssana?
Kysymys oli kai tarkoitettu retoriseksi, mutta tässä silti vastaus:
Siten, että ilmaisussa on vain yksi pääpaino ja jälkiosalla vain
sivupaino. Jos merkitsemme pääpainoa kirjoittamalla tavun isoin
kirjaimin, niin esimerkiksi sana "yhdyssana" lausutaan "YHdyssana".
Sanaliitossa on kaksi pääpainoa: "VIron KIEli" (mutta "VIronkielinen").
Käytännössä voi olla lievää horjuvuutta etenkin silloin, kun
kirjoitusasukin horjuu ja kun on ehkä vain konventiokysymys, pidetäänkö
ilmaisua sanaliittona vai yhdyssanana, esim. "ikään kuin" - "ikäänkuin".
Lisätietoja: http://www.hut.fi/u/jkorpela/suomi/yhdyssanat.html
>Mutta muuten, kävisikös tämä lainaus Osmo Ikolan kirjasta Nykysuomen
>käsikirja, sivu 116:
Käyhän sekin. Tosin jos mahdollisimman arvovaltaisen lausuman haluaa,
niin se pitää etsiä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja sen
edeltäjien kannanotoista, joita valitettavasti ei liene missään
saatavilla kätevänä koosteena netissä. (Monella muullakaan alalla ei ole
keksitty, että Webiä voisi käyttää sellaisen tiedon levittämiseen, jota
ihmiset haluavat lukea, eikä sisäänlämpiävästi kaikenmaailman
organisaatiokaavioiden, esittelyjen ja julkaisuluettelojen levittelyyn.)
Mutta olen valmis lyömään vetoa isohkon summan rahaa, että niiden
kannanottojenkin mukaan kirjoitetaan "suomen kieli", "viron kieli" jne.
(mutta toisaalta "suomenkielinen" jne.).
Panu Mäkinen
> Hommahan on ihan päivän selvä. Siellä Volgan mutkassa porukka asui
> seuraavan kartan mukaisesti:
> Virolaiset Suomalaiset
> X
>
> Ja paikassa X oli suosittu lounaskuppila :-)
Hei, missäs sitten muka oli etelä!? :)
-pm
_/ _/ _/_/_/
_/ _/ _/_/_/
_/_/_/ n i v e r s i t a t e s _/ e n n i c a e
·· http://www.jyu.fi/~pamakine/linkit/uni.va.html ··
Silvennoinen Sami
: Kielikellon numerossa 2/1996 prof. Alpo Räisänen kertoo, että sana
: "luode" on merkinnyt Itä-Suomessa länttä ja että varsinkin
: väli-ilmansuuntien nimitykset ovat vaihdelleet melkoisesti vielä
: 1900-luvulla.
Luen paraikaa Kalevalaa (vasta ensimmäistä kertaa!) ja siinäkin "luode"
merkitsee ilmeisesti länttä. Kun Lemminkäinen on matkalla Pohjolan
häihin kuokkimaan (kuudeskolmatta runo), on tien poikki tulinen rotko:
"On eessä tulinen kuoppa,
se on poikkipuolin tietä,
itähän iäti pitkä,
luotehesen loppumatoin,
täynnä kuumoa kiveä,
palavata paateroa."
Toisaalta länsi (ja muitakin ilmansuuntia) mainitaan myös, Lemminkäisen
rukoillessa Ukkoa apuun:
"Oi Ukko, ylijumala,
tahi taatto taivahinen!
Nosta lonka luotehelta,
toinen lännestä lähetä,
kolmas istuta iästä,
kohottele koillisesta,
syrjin yhtehen syseä,
lomatusten loukahuta!"
Vaikka sanamuoto onkin tässä: "_toinen_ lännestä lähetä", niin tulkitsen
tuon kuitenkin niin, että luode ja länsi ovat synonyymejä, kuten myös
itä ja koillinen. Yleensähän Kalevalassa on tapana sanoa sama asia aina
kahteen kertaan, hiukan eri sanoin.
BTW, tautologisuus tekee Kalevalasta erittäin mukavan luettavan, ja
koska poljentokin on nopea ja mukaansatempaava, sitä pystyy lukemaan
vähintään yhtä nopeasti kuin proosaa, toisin kuin runomuotoisia teoksia
yleensä, vrt. esim. Jumalainen näytelmä (vaikka Eino Leinon käännös
erittäin luettava onkin).
Myös suvea käytetään Kalevalassa, ilmeisestikin etelää osoittavana
sanana. Morsianta neuvottaessa (kolmaskolmatta runo):
"Konsa oike'in otava,
sarvet suorahan suvehen,
pursto perin pohjasehen,
..."
Alkulauseessa Elias Lönnrot toteaa:
"Kielenlaatu näissä runoissa on Karjalan tavallista suomea, eikä paljo
poikkeava muidenki Suomen maakuntain puheesta, jonka tähden Suomalainen
mistä tahansa vähällä tottumisella ne helposti ymmärtää."
--
zam
Silvennoinen Sami
: "Oi Ukko, ylijumala,
: tahi taatto taivahinen!
: Nosta lonka luotehelta,
: toinen lännestä lähetä,
: kolmas istuta iästä,
: kohottele koillisesta,
: syrjin yhtehen syseä,
: lomatusten loukahuta!"
: Vaikka sanamuoto onkin tässä: "_toinen_ lännestä lähetä", niin tulkitsen
: tuon kuitenkin niin, että luode ja länsi ovat synonyymejä, kuten myös
: itä ja koillinen. Yleensähän Kalevalassa on tapana sanoa sama asia aina
: kahteen kertaan, hiukan eri sanoin.
Hmm, myöhemmin (neljäsneljättä runo) luode tuntuu kuitenkin viittaavan
luoteeseen. Kullervo on Karjalassa, ja viidan eukko neuvoo hänelle tietä
Lapin rajalle:
"Astut päivän, tuosta toisen,
astut kohta kolmannenki,
kulet kohti luotehesen."
Myös etelä mainittiin suven synonyyminä kahdennessaneljättä runossa:
"Suvetar, valio vaimo,
Etelätär, luonnon eukko!"
--
zam