Miksi suomenkieliset eivät tunnu paljon piittaavan yhdyssanojen
oikeinkirjoituksesta? Sama ilmiö.
> Miksi espanjankieliset itse eivät tunnu paljon piittaavan kielensä
> aksenttimerkin käytöstä?
Katsotaanpa... haetaan Googlella ensin espanjankielisiä sivuja, joilla
esiintyy "policia" juuri näin kirjoitettuna (ilman aksenttimerkkiä), ja
sitten espanjankielisiä sivuja, joilla esiintyy "policía" juuri näin
kirjoitettuna (jälkimmäisen i:n päällä akuutti aksentti), siis
http://www.google.fi/search?hl=fi&as_qdr=all&q=%2Bpolicia&meta=lr%3Dlang_es
http://www.google.fi/search?hl=fi&as_qdr=all&q=%2Bpolic%C3%ADa&meta=lr%3Dlang_es
Aksentiton vaihtoehto häviää noin äänin 7 miljoonaa - 20 miljoonaa.
> Miksi autosta puuttuu aksenttimerkki jälkimmäisen I-kirjaimen päältä?
> Mitähän tuumaisivat, jos kävisi tarraamassa puuttuvan merkin?
> http://www.torrevieja.com/es/files/coche_policia_nacional_203796587.jpg
Autossa on sana POLICIA versaalilla. Vanhastaan monet jättävät tarkkeita
pois versaalimerkeistä, ja jotkut ovat jopa halunneet tehdä tästä säännön.
Nykyisin menettely on espanjan kielessä niin virheellinen kuin voi olla,
sillä kielen aika kiistaton auktoriteetti, espanjan kielen akatemioiden
kansainvälinen yhteiselin, on antanut selvän ohjeen:
"4.10. Acentuación de letras mayúsculas
Las mayúsculas llevan tilde si les corresponde según las reglas dadas.
Ejemplos: África, PERÚ, Órgiva, BOGOTÁ. La Academia nunca ha establecido una
norma en sentido contrario."
Lähde: Ortografía de la lengua española, löytyy sivustosta
http://www.rae.es/
Miksikö sitten tarkkeet on usein jätetty pois versaalikirjaimista? Syy on
varmaankin ollut lähinnä typografinen. Tarvittavia kirjasimia (siis
metallista valettuja pieniä esineitä, joiden pinnassa oli kohokuvio, joka
tuotti jäljen paperiin) ei ehkä ollut (tarve oli suhteellisen pieni) tai ne
olivat heikkolaatuisia. Myöhemmin kun kirjoituskoneiden aikakaudella
ruvettiin tuottamaan esimerkiksi á-kirjain lyömällä ensin erityisen
näppäimen avulla ´-merkki siirtämättä kirjoituskohtaa ja sen jälkeen
a-kirjain, joka siis meni tarkkeen alle. Tämä tuotti ehkä siedettävän,
joskus jopa hyvän, tuloksen gemenakirjaimille. Ymmärrettävästä syystä tarke
osui aivan väärään kohtaan versaalikirjainten yhteydessä.
Nykymaailmassa vaikuttaa huonon perinteen lisäksi se, että monet typografit
eivät osaa tai viitsi suunnitella fontteja niin, että tarkkeelliset
kirjaimet olisivat hyvän näköisiä.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Tuo on huomattavan pieni häviö. Vertaa sitä siihen, miten suomen
kielessä tehdään ä:n pisteiden kanssa. Siis tuo luku tukee
väittämää, että niiden käyttöön suhtaudutaan huolettomasti.
> Miksikö sitten tarkkeet on usein jätetty pois versaalikirjaimista? Syy
> on varmaankin ollut lähinnä typografinen. Tarvittavia kirjasimia (siis
> metallista valettuja pieniä esineitä, joiden pinnassa oli kohokuvio,
> joka tuotti jäljen paperiin) ei ehkä ollut (tarve oli suhteellisen
> pieni) tai ne olivat heikkolaatuisia. Myöhemmin kun kirjoituskoneiden
> aikakaudella ruvettiin tuottamaan esimerkiksi á-kirjain lyömällä ensin
> erityisen näppäimen avulla ´-merkki siirtämättä kirjoituskohtaa ja sen
> jälkeen a-kirjain, joka siis meni tarkkeen alle. Tämä tuotti ehkä
> siedettävän, joskus jopa hyvän, tuloksen gemenakirjaimille.
> Ymmärrettävästä syystä tarke osui aivan väärään kohtaan
> versaalikirjainten yhteydessä.
IMM PC:ssä muuten sattui monet olemaan tarkkeet vain pienille
kirjaimille.
Osmo
> IMM PC:ssä muuten sattui monet olemaan tarkkeet vain pienille
> kirjaimille.
En tiedä, mitä tarkoitat IMM PC:llä, mutta alkuperäisen IBM PC:n ns. MS-DOS
Latin 1 -merkistössä, code page 437, tieteelliseltä nimeltään IBM437, on
kyllä niin, että joistakin tarkkeellisista kirjaimista on vain gemenaversio,
ks.
http://msdn.microsoft.com/en-us/library/cc195060.aspx
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
KO. merkistöllä ei ole mitään tekemistä Latin 1:n kanssa.
Merkistö oli IMB PC-tietokoneen alkuperäisten näytönohjainten
muistissa. Latin 1 termiä on toisinaan käytetty
PC850-merkistöstä, koska siinä oli kaikki ISO Latin 1 merkistössä
käytetyt merkit. Ko merkistöä käytettiin softfonttina sekä
graafisissa liittymissä.
Osmo