Kangasa
Ainut Vain
Mihin ollaankaan menty, jos sanotaan tullun Kangasalta ?
Aasta aahan,
asta alle
Nieminen Mika
Ainut Vain <asi...@lib.hel.fi> wrote:
: Mihin ollaankaan menty, jos sanotaan tullun Kangasalta ?
Itsekin olen ihmetellyt miksi Kangasala taipuu virallisesti "Kangasalta"
(vai olenko erehtynyt?).
Ainakin kieliopin mukaan se kai pitäisi taipua "Kangasalalta".
--
- Warp. -
Vesa Jarva
yhdyssanassa pinta-ala.
Kangasala taipuu kuitenkin niin kuin postpositio "alla : alta : alle"
(jolla ei perusmuotoa olekaan, ellei sitten ajatella, että "alas" olisi
perusmuoto). Siis "Kangasalta, Kangasalle" aivan vastaavasti kuin
"kankaan alta, kankaan alle". "Virallinen" taivutus siinä mielessä, että
yleensä suositellaan paikannimiä taivutettavan niin kuin paikalliset
ovat niitä vanhastaan taivuttaneet.
Jarva
Jani Miettinen
> perusmuoto). Siis "Kangasalta, Kangasalle" aivan vastaavasti kuin
> "kankaan alta, kankaan alle". "Virallinen" taivutus siinä mielessä, että
> yleensä suositellaan paikannimiä taivutettavan niin kuin paikalliset
> ovat niitä vanhastaan taivuttaneet.
Alueella jossa väännetään, nuo taivutukset saattavat mennä
ulkopuolisen (ja muidenkin) mielestä *todella* oudosti.
Esimerkki:
Nurmeksessa (kaupunki Itä-Suomessa) on Pitkämäki. Kun men-
nään sinne (alkuperäisen ääntämyksen mukaan), ei mennä edes
Pitkällemäelle vaan Pitkillemäkilöille. Eivät kaikki puhu
noin, mutta erittäin moni kuitenkin.
--
o
_)/\(\)| (\/)
Ainut Vain
Nieminen Mika wrote:
> : Mihin ollaankaan menty, jos sanotaan tullun Kangasalta ?
>
> Itsekin olen ihmetellyt miksi Kangasala taipuu virallisesti "Kangasalta"
> (vai olenko erehtynyt?).
> Ainakin kieliopin mukaan se kai pitäisi taipua "Kangasalalta".
Entäpä, jos olisi kaupunki nimeltä Kangaspala :-)
Silloin mentäisiin Kangaspalle, tultaisiin Kangaspalta...
Panu Makinen
Nieminen Mika <wa...@assari.cc.tut.fi> wrote:
: Itsekin olen ihmetellyt miksi Kangasala taipuu virallisesti "Kangasalta"
: (vai olenko erehtynyt?).
: Ainakin kieliopin mukaan se kai pitäisi taipua "Kangasalalta".
Kyseessä on yhdyssana: Kangas + ala. Ala ei kuitenkaan esiinny muualla
yleiskielessä perusmuodossaan, vaan vaikkapa partikkeleina alla, alta ja
alle. Eihän suomen kielessä sanota "pöydän alalta" vaan "pöydän alta".
Esimerkiksi sanassa pinta-ala oleva ala on sitä vastoin aivan eri sana.
Kangasalan voisi kuvitella tarkoittavan kankaan/harjun vieressä olevaa
ympäristöään alempana olevaa aluetta. Vai olenko itsekin erehtynyt...
-pm
Ainut Vain
Panu Makinen wrote:
> : : Mihin ollaankaan menty, jos sanotaan tullun Kangasalta ?
> Kangasalan voisi kuvitella tarkoittavan kankaan/harjun vieressä olevaa
> ympäristöään alempana olevaa aluetta. Vai olenko itsekin erehtynyt...
Niin, kaikki on tietysti luvallista muistisäännöissä.
Kangasalue siis onpi Kangasalan esimuoto.
Onko kangasalalaisille tuiki tuntematon savolainen
tehnyt virheen, jos hän ei muista, miten kangasala-
laiset taivuttavat paikkansa nimen, ja savolainen
taivuttaa sen alan mukaanb, koska ala taipuu kaikissa
sijoissaan ihan tavallisesti ? Mistä muut kuin
kangasalalaiset saavat Kangasalan taipumisen muisti-
säännöt ?
Antti-Juhani Kaijanaho
Panu Makinen <pama...@verso.st.jyu.fi> writes:
> Ala ei kuitenkaan esiinny muualla yleiskielessä perusmuodossaan
?
Maatilan pinta-ala oli 5,6ha. Tietokoneala muuttuu nopeasti - sillä
alalla on pakko opiskella koko ajan.
jne
Antti-Juhani
--
Antti-Juhani Kaijanaho, studying math at University of Jyväskylä, Finland
"The answer to Can Emacs is always yes."
(David Carlisle, comp.text.tex, May 21, 1998)
Panu Makinen
Ainut Vain <guest...@lib.hel.fi> wrote:
: > : : Mihin ollaankaan menty, jos sanotaan tullun Kangasalta ?
: > Kangasalan voisi kuvitella tarkoittavan kankaan/harjun vieressä olevaa
: > ympäristöään alempana olevaa aluetta. Vai olenko itsekin erehtynyt...
: Niin, kaikki on tietysti luvallista muistisäännöissä.
: Kangasalue siis onpi Kangasalan esimuoto.
Kuinka tulit tuollaiseen johtopäätökseen? Edellä mainittiin "...
ympäristöään ALEMPANA olevaa aluetta -". Vertaapa esim. Ala-Kangas,
Keski-Kangas, Ylä-Kangas. Kangasalla on vain päädytty
käyttämään ylätyylisen sointuvaa ilmausta Kangasala.
: Onko kangasalalaisille tuiki tuntematon savolainen
: tehnyt virheen, jos hän ei muista, miten kangasala-
: laiset taivuttavat paikkansa nimen, -
On. Samoin on tehnyt kangasalalainenkin virheen, jos väittää
Juuassa asuvan savolaisen asuvan Juukassa.
: ja savolainen
: taivuttaa sen alan mukaanb, koska ala taipuu kaikissa
: sijoissaan ihan tavallisesti ?
Ala taipuu "tavallisesti" riippumatta sanan merkityksestä. Vai väitätkö,
että vaikkapa verbi tavata taipuu seka tavallisesti että epätavallisesti
sen mukaan, onko kyse kohtaamisesta (tavata-tapaan) vai lukemaan
opettelusta (tavata-tavaan).
: Mistä muut kuin
: kangasalalaiset saavat Kangasalan taipumisen muisti-
: säännöt ?
Tutustumalla laulun Kesäpäivä Kangasalla sanoitukseen tai suuntaamalla
surffilaudallaan osoitteeseen
http://www.domlang.fi/huolto/kuntien-taivutus.html
-pm
Ylistarolaiset asuvat Ylistarossa, mutta alastarolaiset Alastarolla.
Ainut Vain
Panu Makinen wrote:
> : Niin, kaikki on tietysti luvallista muistisäännöissä.
> : Kangasalue siis onpi Kangasalan esimuoto.
>
> Kuinka tulit tuollaiseen johtopäätökseen? Edellä mainittiin "...
> ympäristöään ALEMPANA olevaa aluetta -". Vertaapa esim. Ala-Kangas,
> Keski-Kangas, Ylä-Kangas. Kangasalla on vain päädytty
> käyttämään ylätyylisen sointuvaa ilmausta Kangasala.
Kankaan alue; kangasala,
metsän alue; metsäala,
metsäkankaan alue; metsäkangasala,
jne
Ritva Koivisto
Panu Makinen <pama...@verso.st.jyu.fi> wrote:
>Nieminen Mika <wa...@assari.cc.tut.fi> wrote:
>: Ainut Vain <asi...@lib.hel.fi> wrote:
>: : Mihin ollaankaan menty, jos sanotaan tullun Kangasalta ?
>Kyseessä on yhdyssana: Kangas + ala. Ala ei kuitenkaan esiinny muualla
Tämän huomaa silloin harvoin kun Kangasala esiintyy tv- tai
radiouutisissa: uutisten lukijat painottavat paikannimen kan-gas-a-la.
Paikkakuntalaiset kuitenkin painottavat lähinnä kan-ga-sa-la.
Ulkopaikkakuntalaiset onkin helppo tunnistaa siitä, että he
"lallattavat", siis taivuttavat "Kangasalalta" tai peräti
"Kangasalalalta".
---
Ritva Koivisto * Localization Project Manager, TeamWARE Group Oy
ritva.k...@teamw.com * ip...@to.icl.fi * http://www.to.icl.fi/~ippa
Teemu M{ki
Ritva Koivisto <ip...@to.icl.fi> wrote:
: Panu Makinen <pama...@verso.st.jyu.fi> wrote:
:>Kyseessä on yhdyssana: Kangas + ala. Ala ei kuitenkaan esiinny muualla
: Tämän huomaa silloin harvoin kun Kangasala esiintyy tv- tai
: radiouutisissa: uutisten lukijat painottavat paikannimen kan-gas-a-la.
: Paikkakuntalaiset kuitenkin painottavat lähinnä kan-ga-sa-la.
: Ulkopaikkakuntalaiset onkin helppo tunnistaa siitä, että he
: "lallattavat", siis taivuttavat "Kangasalalta" tai peräti
: "Kangasalalalta".
Minä taas olen alunperin lempääläinen enkä pidä lällättämisestä.
--
Teemu Mäki * tm5...@uta.fi * http://www.uta.fi/~tm58298/
Eine Leiche macht keinen Friedhof.
Ossi Raivio
On Tue, 30 Jun 1998, Ritva Koivisto wrote:
> Tämän huomaa silloin harvoin kun Kangasala esiintyy tv- tai
> radiouutisissa: uutisten lukijat painottavat paikannimen kan-gas-a-la.
> Paikkakuntalaiset kuitenkin painottavat lähinnä kan-ga-sa-la.
> Ulkopaikkakuntalaiset onkin helppo tunnistaa siitä, että he
> "lallattavat", siis taivuttavat "Kangasalalta" tai peräti
> "Kangasalalalta".
Ei kai paikkakunnan nimestä pitäisi mitään osia kadota,
kun sitä taivutetaan? Siis Kangasala : Kangasala|lta.
Ymmärtääkseni sääntö "paikkakunnan nimi taipuu niinkuin
paikkakuntalaiset sen taivuttavat" viittaa lähinnä siihen,
pitääkö käyttää ulko- vai sisäpaikallissijaa.
Uusimmassa Kielikellossa (2/98) paikkakuntalaisen nimeksi
suositellaan muotoa 'kangasalalainen'. Huomautuksena
kuitenkin sanotaan, että paikkakuntalaiset suosivat
muotoa 'kangasalainen', josta kylläkin mainitaan, että
se tarkoittaa jotakuinkin samaa kuin "kankaan alla oleva"...
Ossi Raivio Taidonkaari 1 A 7, 90570 Oulu
Teoreettisen fysiikan opiskelija 050-5916822
Oulun ylipisto ora...@mail.student.oulu.fi
Ritva Koivisto
Ossi Raivio <ora...@mail.student.oulu.fi> wrote:
>On Tue, 30 Jun 1998, Ritva Koivisto wrote:
>> Ulkopaikkakuntalaiset onkin helppo tunnistaa siitä, että he
>> "lallattavat", siis taivuttavat "Kangasalalta" tai peräti
>> "Kangasalalalta".
>Ei kai paikkakunnan nimestä pitäisi mitään osia kadota,
>kun sitä taivutetaan? Siis Kangasala : Kangasala|lta.
Eiköhän suomenkin kielioppi ole kuten monen muunkin
kielen, eli on perussääntö, johon on läjä poikkeuksia.
Tavallisesti ei siis nimestä katoa osia, mutta toisinaan
niinkin käy.
>Uusimmassa Kielikellossa (2/98) paikkakuntalaisen nimeksi
>suositellaan muotoa 'kangasalalainen'. Huomautuksena
>kuitenkin sanotaan, että paikkakuntalaiset suosivat
>muotoa 'kangasalainen', josta kylläkin mainitaan, että
>se tarkoittaa jotakuinkin samaa kuin "kankaan alla oleva"...
En kyllä ole koskaan kuullut että joku olisi "kangasalainen".
Itse sanoisin mieluiten että "olen Kangasalta" (tosin nykyään
olen jo tamperelaistunut).
Jotta tämä olisi kunnolla sekavaa, niin minusta "kangasalalainen"¨
kuulostaa kuitenkin paremmalta kuin "kangasalainen".
Ritva.
Pertti Hietaranta
In article <Pine.SGI.3.95.980703...@paju.oulu.fi>, Ossi
Raivio wrote...
>
> Ei kai paikkakunnan nimestä pitäisi mitään osia kadota,
> kun sitä taivutetaan? Siis Kangasala : Kangasala|lta.
En tiedä, pitäisikö kadota vai eikö pitäisi, mutta haplologia (toisen
tavun katoaminen kahden täysin tai lähes samanlaisen tavun jonosta) on
ilmiö, joka on ollut suomen kielessä havaittavissa jo kauan. Tämän vuoksi
käytämme nykyään esim. muotoa "karjalainen" emmekä "karjalalainen".
Samoin järven nimi "Petäjärvi" on nykyään se mikä on, vaikka aiempi muoto
onkin ollut "Petäjäjärvi". Paikannimi "Kaislahti" taas on ollut joskus
muodossa "Kaislalahti" mutta on sittemmin menettänyt alkuosan "-la"-
tavun, koska tämä on ollut äänteellisesti samanlainen kuin nimen
loppuosan alkutavun alku ja mitä ilmeisimmin aiheuttanut sanaa
äännettäessä hankalaksi koettua lallatusta. Ja muita samankaltaisia
tapauksia on jonkinmoinen joukko.
Lauri Hakulisen "Suomen kielen rakenne ja kehitys" on mielestäni
edelleenkin hyvä lähde sanaston kehittymistä tarkastelevalle.
Pertti
kangasalalainen Kangasalta
**************************************************
Pertti Hietaranta
Associate Professor of English
University of Helsinki
Department of Translation Studies
E-mail: pertti.h...@helsinki.fi (office)
E-mail: pertti.h...@sci.fi (home)
<<< To reply by e-mail, please remove the antispam
part (_PLEASE_REMOVE_ME) from my address >>>
**************************************************
Pertti Hietaranta
In article <MPG.1006eab11...@news.sci.fi>, Pertti Hietaranta wrote...
> In article <Pine.SGI.3.95.980703...@paju.oulu.fi>, Ossi
> Raivio wrote...
>
>
> >
> > Ei kai paikkakunnan nimestä pitäisi mitään osia kadota,
> > kun sitä taivutetaan? Siis Kangasala : Kangasala|lta.
>
>
> En tiedä, pitäisikö kadota vai eikö pitäisi, mutta haplologia (toisen
> tavun katoaminen kahden täysin tai lähes samanlaisen tavun jonosta) on
> ilmiö, joka on ollut suomen kielessä havaittavissa jo kauan. Tämän vuoksi
> käytämme nykyään esim. muotoa "karjalainen" emmekä "karjalalainen".
> Samoin järven nimi "Petäjärvi" on nykyään se mikä on, vaikka aiempi muoto
> onkin ollut "Petäjäjärvi". Paikannimi "Kaislahti" taas on ollut joskus
> muodossa "Kaislalahti" mutta on sittemmin menettänyt alkuosan "-la"-
> tavun, koska tämä on ollut äänteellisesti samanlainen kuin nimen
> loppuosan alkutavun alku ja mitä ilmeisimmin aiheuttanut sanaa
> äännettäessä hankalaksi koettua lallatusta. Ja muita samankaltaisia
> tapauksia on jonkinmoinen joukko.
>
Edellisestä jäi jostakin syystä varsinainen loppukaneetti vahingossa
kokonaan pois, joten laitanpa sen tässä erikseen:
Niinpä mielestäni ei ole myöskään kovin ihmeellistä, jos sanassa tapahtuu
jonkinlaisia muutoksia, kun perusmuodosta siirrytään johonkin toiseen
muotoon. Ainesten katoaminen voi johtua joko yllä kuvatusta haplologia-
imiöstä tai sitten jostakin muusta syystä. Kyllähän monen paikkakunnan
nimestä muutenkin katoaa aineksia nimeä taivutettaessa, vrt. esim. muotoa
"Turusta", josta perusmuodon "k" on hävinnyt aivan suomen kielen normien
mukaisesti. Eikähän ainesten katoaminen sanaa taivutettaessa tietenkään
liity yksinomaan paikannimiin, vaan kyseessä on paljon yleisempi suomen
sanoihin liittyvä ilmiö, vrt. "loka/loan", "ikä/iän", jne.
Pertti
edelleen kangasalalainen Kangasalta