Taivaan sini
Matias Roto
"Sakari Kinnunen" <Tex.c...@post.netlink.se> wrote in message
news:3aee842d...@news.netlink.se...
>
>
> Allaolevssa lainauksessa väitetään, etteivät antiikin ihmiset nähneet
> sateenkaaren kaikkia värejä. Xenophanes tunsi ainoastaan purppuran,
> punaisen ja keltaisen. Aristotle puhui kolme-värisestä
> sateenkaaresta. Onko joku huomannut, ettei Raamatussa mainita
> sinisestä taivaasta? Eikö antiikin ihmiset käyttäneet sinistä väriä
> vaatteissaan tai maalauksissa?
> .....................
> And evolution is the key word here -- developing a higher order
> of holographic reasoning as a race. A most fascinating example of this
> is the sense of color, which did not evolve to its present state until
> quite recently. Xenophanes knew of three colors of the rainbow only
> -- purple, red and yellow. Aristotle spoke of the tri-colored
> rainbow. The poets of the Iliad, Odyssey and the Bible ignore the
> blue color of the sky completely. Given that the skies in the areas
> of these compositions are the most vivid blue on the planet, this
> omission can hardly be attributed to accident. Etymology assures us
> that at the time the subsequent names for blue were all merged in the
> names for black.
> As it was for the evolution of color-sense, so shall it be for
> the evolution of holo-sense. Just as each of our mental faculties has
> its own average age for appearing from the time of birth, when a new
> faculty appears in a race it will be found in one individual, later in
> a few individuals and still later in half the members; and so on,
> until it permeates the race to such a degree that an individual who
> misses having the faculty is regarded as "deficient".
> .........................
> Koko artikkeli on osoitteessa:
> http://www.holoworld.com/holo/editorial1.html
Värien nimitykset ovat eri kielissä erilaiset. Värien määrässä on myös
suuria eroja. Silti sanojen yhteiskenttä kattaa kaikki sateenkaaren värit.
Vain yksittäisten sanojen kattavuusalueet vaihtelevat.
Myös näennäisesti samoja nimityksiä käyttävät eri kielet vetävät rajat eri
kohtiin väritaulukossa. Jo kulttuuriltaan niin lähellä toisiaan olevat
puheenparret kuin suomi ja suomenruotsi eroavat toisistaan eri värien
välisten rajojen vetämisessä.
Vanhoissa heprealaisissa teksteissä värit olivat itsessään asioiden nimissä.
Niinpä puhtaasti väriä ilmaisevia sanoja on Raamatun tekstissä erittäin
vähän käytössä.
Nimistä syntyneitä värejä on monia,
- purppura-aineesta on tullut purppuranpunainen
- roosan väri on tullut ruususta
- oranssin väri appelsiinista
- balttilaisesta rauda sanasta on toki tullut suomen rauta, mutta myös
ruotsin röd.
> SK
Terveisin Matias Roto
Juha Eerolainen
Matias Roto wrote:
> Myös näennäisesti samoja nimityksiä käyttävät eri kielet vetävät rajat eri
> kohtiin väritaulukossa. Jo kulttuuriltaan niin lähellä toisiaan olevat
> puheenparret kuin suomi ja suomenruotsi eroavat toisistaan eri värien
> välisten rajojen vetämisessä.
Miten?
> Nimistä syntyneitä värejä on monia,
> - purppura-aineesta on tullut purppuranpunainen
> - roosan väri on tullut ruususta
> - oranssin väri appelsiinista
> - balttilaisesta rauda sanasta on toki tullut suomen rauta, mutta myös
> ruotsin röd.
Eiköhän orvokeista, violeteista ole syntynyt violetti. Ihmeellistä muuten, että
siitä huolimatta englanninkielisessä lorussa sanotaan "Roses are red, violets
are blue..."
Juha E
Matias Roto
"Juha Eerolainen" <juha.ee...@edu.hel.fi> wrote in message
news:3AEEEB42...@edu.hel.fi...
>
>
> Matias Roto wrote:
>
> > Myös näennäisesti samoja nimityksiä käyttävät eri kielet vetävät rajat
eri
> > kohtiin väritaulukossa. Jo kulttuuriltaan niin lähellä toisiaan olevat
> > puheenparret kuin suomi ja suomenruotsi eroavat toisistaan eri värien
> > välisten rajojen vetämisessä.
>
> Miten?
Kun panet satunnaisesti arvotussa järjestyksessä suomenruotsalaisen ja
suomenkielisen eteen kaikki värikartan värit ja pyydät heitä kertomaan minkä
värisiä ne ovat, niin huomaat mitä tarkoitan.
> > Nimistä syntyneitä värejä on monia,
> > - purppura-aineesta on tullut purppuranpunainen
> > - roosan väri on tullut ruususta
> > - oranssin väri appelsiinista
> > - balttilaisesta rauda sanasta on toki tullut suomen rauta, mutta myös
> > ruotsin röd.
>
> Eiköhän orvokeista, violeteista ole syntynyt violetti. Ihmeellistä muuten,
että
> siitä huolimatta englanninkielisessä lorussa sanotaan "Roses are red,
violets
> are blue..."
Toisinaan blue sanan oikea vastine suomessa on violetti. Tavallisesti
sininen.
> Juha E
Terveisin Matias Roto
Saara
Ellen väärin muista, niin kylläpä vain Odysseiassakin mainitaan
tummansininen. Edelleen kreetalaisessa Knossoksen temppelissä on sekä
pylväissä että seinämaalauksissa käytetty erilaisia sinisiä... Vain pari
esimerkkiä mainitakseni.
P.S.: Niuhotan: suomeksi kirjoitettaessa noudatetaan kreikankielisten
nimien alkuperäistä kirjoitusasua: Ksenofanes, Aristoteles...
Jukka K. Korpela
>Ainakin latinassa on sinistä merkitsevä sana: caeruleus/caerulus, a, um.
Tässä lienee puhe siitä, oliko antiikin kansoilla sinistä
tarkoittavia sanoja. En oikein ymmärrä, miten tähän kysymykseen
on tultu. Toki väriskaala _jäsennetään_ eri kielissä eri tavoilla.
"Caeruleus" '(taivaan)sininen, tummansininen, sininen; sinivihreä;
tumma' esiintyy klassillisessa latinassa, samoin rinnakkaismuoto
"caerulus". Se on kyllä johdettu taivasta tarkoittavasta sanasta,
mutta viittaa siis myös hyvinkin tummiin sinisen sävyihin.
>Ellen väärin muista, niin kylläpä vain Odysseiassakin mainitaan
>tummansininen.
Toki, ks. esim.
<http://www.perseus.tufts.edu/
cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.04.0057%3Aentry%3D%2360439>
>Edelleen kreetalaisessa Knossoksen temppelissä on sekä
>pylväissä että seinämaalauksissa käytetty erilaisia sinisiä...
Tämähän ei osoita mitään siitä, millaisia _sanoja_ (ja käsitteitä)
käytettiin. On täysin mahdollista maalata sinisellä värillä
tuntematta mitään sanaa, joka tarkoittaa sinistä. Ja puhe oli
kai antiikista, kun taas Knossoksen palatsi (sic) rakennettiin
ennen sitä aikakautta, jota on tapana kutsua antiikiksi.
>P.S.: Niuhotan: suomeksi kirjoitettaessa noudatetaan kreikankielisten
>nimien alkuperäistä kirjoitusasua: Ksenofanes, Aristoteles...
ObVastaniuhotus: Nuo eivät suinkaan ole alkuperäisiä asuja vaan
translitterointeja. ObURL:
"Nykykreikan ääntämys sekä kreikan translitterointi ja transkriptio"
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kreikka.htm8
Muuten, "x" pro "ks" on aika tavallinen virhe myös (ja etenkin!)
oppineiston kirjoituksissa. Olisihan "x" loogisempi ratkaisu, koska
ihanteellinen translitterointi korvaa yhden merkin toisella merkillä,
ei merkkiyhdistelmällä.
ObNettipoliisi: Lainaustyylisi antaa vaikutelman, ettet ole lukenut
viestiä, jota kommentoit. Vaikutelma taitaa olla väärä, mutta juuri
siksi ks. http://www.malibutelecom.com/yucca/nyysit/eit.html
Ja vastaavasti: jos haluat olla uskottava, kirjoita omalla nimelläsi:
http://www.malibutelecom.com/yucca/nyysit/3.4.html#nimeton
--
Yucca, http://www.malibutelecom.com/yucca/
alias http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Saara
kultturia pidetään "esihelleenisenä", pomppasi mieleni jo yli
aikarajojen, joilla antiikkia määritetään. Lapsus. Eikä siitä
rakennuskompleksista enää sen enempää.
Mitä kreik. nimien kirjoitusasuun tulee pahoittelen huolimattomuuttani;
translitterointia toki tarkoitin.
Osmo Ronkanen
>Niin, Knossoksen palatsihan on pronssikaudelta, mutta koska minolaista
>kultturia pidetään "esihelleenisenä", pomppasi mieleni jo yli
>aikarajojen, joilla antiikkia määritetään. Lapsus. Eikä siitä
>rakennuskompleksista enää sen enempää.
>
Tosin pitää muistaa että Evans restauroi ko. palatsit.
Osmo