Onko panna laitettu pannaan?
Jukka Korpela
Sepp...@metla.fi (Seppo Oja) writes:
> Onko kyse jostain itsesensuurista vai järjestelmällisestä sanan merkityksen
> muuttamisesta?
Itsesensuurista. Verbi "panna" ilmeisestikin tuo tai sen luullaan tuovan
ihmisten mieleen vastustamattomasti merkityksen 'olla sukupuoliyhteydessä'.
Tämän takia sitä vältetään kaikissa yhteyksissä ja merkityksissä.
Ulkopuolinen tarkkailija voisi saada sen käsityksen, että elämme hyvin
viktoriaanisessa maailmassa.
Yucca, http://www.hut.fi/%7ejkorpela/
Seppo Oja
Olen havainnut, että suomen sana panna on joutunut pannaan. Enää ei
vahingossakaan sanota "panen kirjan pöydälle". Nyt laitetaan tai pistetään.
Onko kyse jostain itsesensuurista vai järjestelmällisestä sanan merkityksen
käsittelylle?
seppo
H Markus Lang, musiikkitiede
Seppo Oja kirjutas:
Pari vuotta sitten oli Kielikellossa Anneli Räikkälän artikkeli
"Panna ei ole pannassa". Siitä ilmenee, että panna-verbiä
vältetään suotta. Sitä voi käyttää aivan mainiosti niin kuin
ennenkin on käytetty.
Vesa Jarva
Mikko Suokas wrote:
> En ole huomannut, että aikuisten (myös henkisesti täysikasvuisten)
> seurassa tarvitsisi varoa sellaisia ilmaisuja kuin "panna", "tukka",
> "viivoitin" jne, mutta kouluaikoinani 70-luvulla ollessani tuollainen
> 13-15-vuotias koltiainen sain kyllä olla kieli keskellä suuta, etten
> käyttäisi mm. mainitsemiani ilmaisuja. Jos vaikka puheeseeni lipsahti
> tukka-sana, ainakin pari tyttöä tirskahti ja joku tuli oikaisemaan minua,
> että pitää sanoa "hiukset". Muistaakseni silloinen luokkatoverini Vesa
> Jarva kirjoitteli vuosi takaperin tässä samassa ryhmässä samasta asiasta.
> Niin, ja jos erehtyi päästämään suustaan ilmaisuja sellaisia kuin "karva"
> ja "karvainen", kikatus oli tosi kovaa.
Joo, niin tulin kirjoittaneeksi. Terveisiä vaan vanhalle
luokkakaverille!
Vielä 80-luvun loppupuolella Jyväskylän yliopiston suomen laitoksen
apulaisprofessori Paavo Pulkkinen (nyt jo eläkkeellä) kritisoi
kielenhuollon luennoilla moista kiertelyä, koska eihän yleiskielessä
tarvitse välittää siitä, että panna-verbillä on kaksimielinen merkitys
"joidenkin tukkijätkien puheessa" - jotain tämäntapaista ilmaisua hän
tosiaan käytti. Mutta on tainnut aika ajaa Paavosta ohi ja niin alkaa
ajaa meistäkin, Mikko! En minä nimittäin tunnusta tietoisesti
vältteleväni panemista, eikä siihen kannusta kielenhuoltokaan.
Vaikka kielenhuolto yrittää panna - ei kun laittaa - kapuloita
rattaisiin, yhä useammin paneminen on pantu pannaan ja yhä enemmän vain
pistetään ja laitetaan. Ja tietysti, mitä harvinaisemmaksi sana käy,
sitä varmemmin se herättää juuri niitä ei-toivottuja mielleyhtymiä.
Jarva
Nieminen Mika
Mikko Suokas (mtsu...@vipunen.hut.fi) wrote:
: seurassa tarvitsisi varoa sellaisia ilmaisuja kuin "panna", "tukka",
: "viivoitin" jne, mutta kouluaikoinani 70-luvulla ollessani tuollainen
: Niin, ja jos erehtyi päästämään suustaan ilmaisuja sellaisia kuin "karva"
: ja "karvainen", kikatus oli tosi kovaa.
Ihan vaan mielenkiinnosta: mitä noi sanat sitten tarkoittavat? (no
panemisen tiiän, mutten noita muita...)
--
Hanki elämä, hanki linux.
- Warp. -
Vesa Jarva
"karvainen", "viivoitin" viittaavat aivan selvästi ihmisen alapäähän.
Niin, ja Mikko unohti vielä "pussi"-sanan, joka oli ehdottomasti tabu.
Jarva
Mikko Suokas
On 10 Jun 1997, Kimmo Pyykko wrote:
> Olenpahan huvittuneena seurannut tätä keskustelua ja nyt on pakko kysyä:
> Missä murteessa sanalla "tukka" on seksuaalisia vivahteita? Onko tämä
> joku läntisen murrealueen piirre vai?
Ei tällä tietääkseni ole mitään tekemistä murteiden tai murrealueiden
kanssa, vaan kyse on lähinnä nuorisoslangista, joka voi poiketa jonkin
verran jopa paikkakunnittain. Ne ilmaukset, joita minä ja Vesa Jarva
olemme tässä muistelleet, on kuultu Hyvinkään Yhteiskoulussa vv. 1976-79
käydessämme peruskoulun yläastetta. Voi olla jopa, että tukka-sanan käyttö
häpykarvoitusta tarkoittavana on keksitty juuri tuon koulun oppilaiden
keskuudessa, sillä joillakuilla heistä, varsinkin muutamilla
rokkimimmeillä oli tosi sottainen mielikuvitus. Ja näin ollen on aivan
mahdollista, että muut nuorisoryhmät jossakin muualla ovat keksineet sen
muista tietämättä, kuten joskus käy.
Kas niin, kerrataanpas vielä :-)
Tukka alapään karvoitus
Viivoitin penis
Karva tukka
Pussi kivespussi
Kassi kivespussi
Vetskari housujen vetskari (ja vain se :-)
Panna olla s-yhteydessä, bylsiä, hässiä
Nenä mikä lie...
Kolmijalka tämäkin on tuhma: kaksi pitkää ja yksi vähän
lyhyempi...
jne, jne... (Muistatko Vesku lisää?)
-Mikko-
Esa Toivonen
Mikko Suokas wrote:
> Kimmo Pyykko wrote:
> > Missä murteessa sanalla "tukka" on seksuaalisia vivahteita? Onko tämä
> > joku läntisen murrealueen piirre vai?
> Ne ilmaukset, joita minä ja Vesa Jarva
> olemme tässä muistelleet, on kuultu Hyvinkään Yhteiskoulussa vv. 1976-79
> käydessämme peruskoulun yläastetta. Voi olla jopa, että tukka-sanan käyttö
> häpykarvoitusta tarkoittavana on keksitty juuri tuon koulun oppilaiden
> keskuudessa
Ainakin 70-luvun lopulla tukka-sanaa välteltiin järjestelmällisesti
Niinisalon varuskunnassa lähellä Kankaanpäätä. Siis niin, että
alikessut hiustarkastuksissa "kouluttivat" tukka-sanan käyttäjiä ja
opettivat hiukset-sanan käytölle. Eipä ole muualla moista välttelyä
tullut vastaan.
--
- - - - -- - - - - - - - -
\ e-mail: Esa.To...@sci.fi /
/ w-page: www.sci.fi/~etc/ \
- - - -- - - - - - - -- - -
Jochen Grandell
"H Markus Lang, musiikkitiede" <ml...@elo.helsinki.fi> writes:
>
> Pari vuotta sitten oli Kielikellossa Anneli Räikkälän artikkeli
> "Panna ei ole pannassa". Siitä ilmenee, että panna-verbiä
> vältetään suotta. Sitä voi käyttää aivan mainiosti niin kuin
> ennenkin on käytetty.
Räikkälälle tuskin kuitenkaan maksetaan näistä lausunnoista?
Seuraavan artikkelin aiheena voisi olla tukka-sana ja sen
käyttökiellon kumoaminen.
Olisi kuitenkin mielenkiintoista mennä sata vuotta ajassa
eteenpäin ja tutkailla sanojen merkityksiä. Englannin gay-
sanakaan ei vaatinut kuin pari vuosikymmentä muuttuakseen
täysin kansan mielissä.
Markus Lang
Laura Kataja kirjutas:
» Ja minä kun muistan kouluajoiltani (taisi sentään olla kansakoulussa),
» että sanaa "laittaa" merkityksessä 'panna, asettaa, tehdä' vastustettiin
» kovasti ja väitettiin, että suomenkielen "laittaa" tarkoittaa ainoastaan
» 'moittia', muu käyttö on svetisististä. Ruokaakaan ei saanut "laittaa" vaan
» "valmistaa".
1. Laittaa ruokaa.
2. Laittaa lapset kouluun.
3. Yrittänyttä ei laiteta.
» Itsekin muistan kouluajoilta, kuinka etenkin "panna" ja "antaa" olivat kovin
» vaarallisia sanoja. Sen sijaan noilla karvoilla ja viivottimilla ei ainakaan
» 70-luvun Sodankylässä ollut sivumerkityksiä.
Meidän koulussa kikatettiin -nen-loppuisten sanojen
yksikön translatiivimuodoille.
Topi K Junkkari
Laura Kataja <lka...@cc.helsinki.fi> wrote:
>Ja minä kun muistan kouluajoiltani (taisi sentään olla kansakoulussa),
>että sanaa "laittaa" merkityksessä 'panna, asettaa, tehdä' vastustettiin
>kovasti ja väitettiin, että suomenkielen "laittaa" tarkoittaa ainoastaan
Minä muistan kouluajoiltani (peruskoulussa kaakkoissuomalaisessa
pikkukaupungissa 1980-luvulla), että eräällä toisella yläasteella
äidinkieltä opettaneen fil.tohtorin kerrottiin neuvoneen oppilaitaan
tähän tapaan: "Suomen kielessä laitetaan vain ruokaa ja pistetään
vain terävillä esineillä. Kaikki muu on panemista. Uskokaa se."
Topi
--
============ <topi.j...@hut.fi> http://www.hut.fi/~tjunkkar/ ============
"Kirjoitan koko ajan, ja koko ajan ihmettelen, kannattaako minun,
onko tämä työtä, selviääkö tässä mikään epäselvä." (Pentti Saarikoski)
mito...@sara.cc.utu.fi
In article <Pine.A41.3.96.970606...@vipunen.hut.fi>, Mikko Suokas <mtsu...@vipunen.hut.fi> writes:
> En ole huomannut, että aikuisten (myös henkisesti täysikasvuisten)
> "viivoitin" jne, mutta kouluaikoinani 70-luvulla ollessani tuollainen
Kerronpa erään keskustelunpätkän, jonka kuulin kahden eläkeikäisen
tuttavani käyvän (varmuuden vuoksi nimet on muutettu):
Liisa ja Kaisa keskustelevat siitä, milloin heidän pitäisi tehdä
jokin asia Harrin kanssa. Harri ei ole paikalla.
Kaisa: "En usko, että Harrilla on mitään väliä, milloin teemme sen."
Liisa: "Ei Harrilla varmasti ole väliä. Minulla on väli. Näytänkö
missä?"
En tiedä, huomasivatko eläkeläisrouvat minun läsnäoloani, mutta
osaavat he ainakin kaksimielisyyksille tirskua siinä missä
teinitytötkin.
Mikko M{kitalo <mito...@utu.fi> ############################
fysiikan opiskelija, Turun yliopisto ## Ein voll #### Ein leer ##
http:/www.utu.fi/~mitoolma # Ein fuer Quantenphysiker #
*** Ajattelen, siis olen ateisti *** ############################
Antti-Juhani Kaijanaho
In article <5p8o38$iat$1...@cc.tut.fi>, Nieminen Mika wrote:
>Timo Haanpää (tij...@utu.fi) wrote:
> Muistan kun joskus kauan kauan sitten pankkitalletus oli ihan vaan
>reilusti pano (ja nosto oli otto). Nykyään ei kai sitäkään ilmaisua uskalla
>käyttää...
Joskus 14-vuotiaana olin eräällä leirillä. Eräs likka näytti
kavereilleen pankkikirjaansa -- mistä lie syystä -- jossa oli
runsaasti ottoja ja panoja. Ja tietenkin leirillä oli mukana eräs Otto...
No, nykyisin minä sanon pankkineidille, kun joskus joudun sellaisenkin
kohtaamaan: "Haluaisin tehdä tilillepanon." Ainoa kielellinen ongelma
tässä on substantiivitauti. Pitäisi ehkä sanoa "... panna rahaa
tilille", mutta kun ei niiden hehkeiden (tai silloin tällöin vähemmän
hehkeiden) naisten edessä tällainen ujo nuorimies uskalla rumia
puhua. :-)
Antti-Juhani
--
*matemaatikko* vasenkätinen, musikaalinen, allergisuudesta ja likinäköisyydes-
tä kärsivä yleensä miespuolinen henkilö
-- Vaihtoehtoinen opinto-opas 1997, JY Matemaattis-luonnontieteellinen tdk