MM on oikein.
Veikkaisin syyksi yksinkertaiseksi sitä, että mm on SI-järjestelmässä
lyhenne millimetristä.
Saila
>> Lyhennetäänkö sana "maailmanmestaruuskisat"
>> "MM-kisat" vai "mm-kisat"? Mikäli ensin-
>> mainittu tapa on oikein, kiinnostaisi minua tietää perustelut.
>
> MM on oikein.
Aivan.
> Veikkaisin syyksi yksinkertaiseksi sitä, että mm on SI-järjestelmässä
> lyhenne millimetristä.
Se, että "mm" on millimetrin tunnus*), on yksi pieni syy olla
käyttämättä ilmaisua muissa merkityksissä silloin, kun on valinnan
varaa. Mutta sekaantumisen vaara olisi tässä melko olematon, ja
perustelut ovat toisenlaiset.
*) Tarkkaan ottaen SI-järjestelmässä on yksiköiden tunnuksia, ei
lyhenteitä. Tunnukset on kyllä alkujaan yleensä muodostettu lyhenteinä,
mutta ne ovat sovinnaisina symboleina nyt sanoista riippumattomia.
Esimerkiksi "cm" on senttimetrin tunnus, mutta se ei ole suomen sanan
"senttimetri" lyhenne.
Periaatteena on, että jos lyhenne muodostetaan sanojen alkukirjaimista,
niin lyhenne kirjoitetaan versaalilla eli "suuraakkosin" eli "isoilla
kirjaimilla". Tämä koskee myös tilanteita, joissa alkukirjaimet on
otettu yhdyssanan osina olevista sanoista, esim. MM <
maailmanmestaruus. Osittain tarkoituksena on erottaa lyhenteet sanoista
ja antaa jo ulkonäöllä vihje siitä, että ilmaisu pitää lukea eri
tavalla kuin sanat yleensä.
Tätä tosin ei kovin selvästi sanota monessakaan kielenoppaassa ja
ohjeissa. Esimerkiksi Kielikellossa 4/2000 oleva laaja aineisto
lyhenteistä kiertää koko kysymyksen. Siitäkin kuitenkin käy periaate
ilmi esimerkeistä ja päätelmän "poikkeus vahvistaa säännön"*) nojalla.
Siinä nimittäin kuvaillaan:
"Iso- ja pienikirjaimisten lyhenteiden käyttöalan raja on jossain
määrin liukuva. Mitä tutummaksi lyhenne tulee arkipäivän teksteissä,
sitä herkemmin se aletaan kirjoittaa myös pienin kirjaimin, ja monien
isokirjainlyhenteiden rinnalla onkin käytössä myös pienikirjaiminen
asu, esimerkiksi ATK ~ atk, TV ~ tv, WC ~ wc, PC ~ pc, CD-ROM ~ cd-rom,
WWW ~ www. Tämän kirjoitusasujen kahtalaisuuden huono puoli on se, että
pisteettömät pienikirjaimiset lyhenteet lisäävät lyhennetyyppien
kirjavuutta."
Kaikki esimerkit ovat sellaisia, joissa lyhenne on muodostettu sanojen
alkukirjaimista (edellä kuvatussa mielessä, tosin usein niin, että
lyhenne on muodostettu vieraassa kielessä ja lyhenteenä lainattu
suomeen). Kuvauksesta ilmenee, että "isoja kirjaimia" pidetään niissä
yleisenä sääntönä, josta siis joissakin tilanteissa on siirrytty
"pieniin kirjaimiin".
*) "Poikkeus vahvistaa säännön" tarkoittaa tässä sitä mitä se alkujaan
tarkoittaa: jonkin mainitseminen ilmeisesti poikkeuksena (esim.
lokikirjan merkintä "kapteeni oli tänään selvä") osoittaa, että on tai
ajatellaan olevan yleinen sääntö, josta se on poikkeus.
Toisaalta gemenan käyttö näyttää olevan jatkuvasti yleistymässä. Voi
olla, että kohtuullinen yhtenäisyys on saavutettavissa enää vain siten,
että annetaan periksi yleiselle suuntaukselle. Onhan gemenan käytöllä
jo tukenaan mm. se, että joukko hyvin tavallisia yleiskielen lyhenteitä
kirjoitetaan täysin vakiintuneesti gemenalla, vaikka ne on muodostettu
sanojen alkukirjaimista (esim. "jne.", "tms." ja "mm." 'muun muassa').
Tästä toisaalta voi seurata pyrkimystä jättää sellaisista lyhenteistä
pisteet pois, kuten usein on vaadittu.
Ehkäpä pitäisi miettiä, mitkä ovat sellaisia tilanteita, joissa gemenan
yleistäminen kaikkiin lyhenteisiin*) aiheuttaisi todellisia
sekaannuksia tai hankaluuksia. Kenties esimerkiksi "mm", "mm." ja "MM"
on hyvä pitää erossa toisistaan kuten nykyisinkin. Kenties on parempi,
että "IT" kirjoitetaan versaalilla niin kauan, kuin tämä atk:n
nykynimitys pysyy muodissa. Ja kenties organisaatioiden nimien
lyhenteissä pitää käyttää versaalia, ainakin virallisissa yhteyksissä.
Mutta miten tarpeellinen versaali _yleisesti_ ottaen on lyhenteissä?
*) Tietysti lyhenteen ensimmäinen kirjain olisi versaalia silloin, kun
lyhenne itsessään on erisnimi. Vai olisiko? "Eu" tuntuisi vähän
hassulta. Tässä lieneekin yksi syy vanhaan tapaan kirjoittaa lyhenteet
kokonaan gemenalla. Yksi mahdollisuus olisi, että kokonaan versaalilla
kirjoitettaisiin edelleen sellaiset lyhenteet, jotka ovat luonteeltaan
erisnimiä _ja_ luetaan kirjaimittain eikä sanana. Siis
esim. "SDP", "SAK" [luetaan: äs as koo] (mutta "Nato", "Etyk").
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin
kysymyksiin: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
> "Iso- ja pienikirjaimisten lyhenteiden käyttöalan raja on
> jossain määrin liukuva. Mitä tutummaksi lyhenne tulee
> arkipäivän teksteissä, sitä herkemmin se aletaan kirjoittaa
> myös pienin kirjaimin, ja monien isokirjainlyhenteiden rinnalla
> onkin käytössä myös pienikirjaiminen asu, esimerkiksi ATK ~
> atk, TV ~ tv, WC ~ wc, PC ~ pc, CD-ROM ~ cd-rom, WWW ~ www.
> Tämän kirjoitusasujen kahtalaisuuden huono puoli on se, että
> pisteettömät pienikirjaimiset lyhenteet lisäävät
> lyhennetyyppien kirjavuutta."
Hieman aiheen ohi: kirjoitetaanko "Internet" isolla vai pienellä?
--
Harri Juntunen
*F-S Internet Security 2004
-sähköpostivirustarkistus*
M.
> Hieman aiheen ohi: kirjoitetaanko "Internet" isolla vai pienellä?
"Ihan kuinka vain, kunhan on saman jutun sisällä yhtenäinen käytäntö.
Kielitoimisto suosittaa isokirjaimisuutta (Internet) erisnimiluonteen
takia, mutta erisnimen käsite on aika horjuva. Lehdistö käyttää usein
pientä alkukirjainta, koska internet koetaan "ilmiöksi" kuten televisio
tai puhelin. Tietotekniikan asiantuntijoiden esitelmät siitä, kuinka
"Internet" ja "internet" tarkoittavat eri asioita, voi jättää omaan
arvoonsa, koska kukaan ei ole esittänyt esimerkkiä suomenkielisestä
tekstistä, jossa sellainen ero oikeasti tehtäisiin (paitsi
esitelmöitäessä, että ero pitäisi tehdä).
Aihetta on puitu kieliryhmässä ja muualla varsin usein ja pitkästi,
mutta yleensä samoja asioita toistaen. Ks. esim. keskustelua otsikolla
Internet vai internet [1] v:sta 1999 alkaen."
[1] http://groups.google.com/groups?th=4d0ddc3710998ae6
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html#internet
> Internet kirjoitetaan isolla: se on tietoliikennejärjestelmän nimi, ja
> erisnimethän kirjoitetaan isolla.
Unohdit nerollisen intosi tuoksinassa esitellä yhden pienen loogisen
päättelyaskelen. Miksi "tietoliikennejärjestelmän nimi" on yhtäkkiä
"erisnimi"? Erisnimet kyllä kirjoitetaan isolla (paitsi ehkä e. e.
cummings ja k. d. lang), mutta kaipaisin perusteluja sille, miksi
"internet" olisi _erisnimi_.
("'Puhelinverkko' kirjoitetaan isolla: se on tietoliikennejärjestelmän
nimi, ja erisnimethän kirjoitetaan isolla, kuten Täti teille tässä
opettaa.")
> Tosin vielä koittanee päivä, jolloin
> pieni alkukirjain tässä hyväksytään...
Englannin kielessä "internet" kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, mutta
niin kirjoitetaan Maanantai ja Joulukin. On turha vedota englannin
esikuvaan, varsinkin jos ei edes ymmärrä sitä tekevänsä.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi MYKETEK® - menestyksekästä
http://www.helsinki.fi/~mlang/ asukastorjuntaa jo vuodesta 2003!
> Miksi "tietoliikennejärjestelmän nimi" on yhtäkkiä
> "erisnimi"? Erisnimet kyllä kirjoitetaan isolla (paitsi ehkä >e. e.
> cummings ja k. d. lang), mutta kaipaisin perusteluja sille, >miksi
> "internet" olisi _erisnimi_.
*Onhan Windowskin erisnimi. Tai Linux.
Saila
> *Onhan Windowskin erisnimi. Tai Linux.
Windows on rekisteröity tavaramerkki ja erään käyttöjärjestelmän nimi.
Linuxista voinee sanoa saman.
Harmi ettet kyennyt selittämään, miksi "internet" olisi erisnimi sen
enempää kuin "cappuccino".
*Erisnimen ja yleisnimen raja ei ole aina selvä. Ehkä ensin ehtineellä on
määräämisoikeus ;-)
Alunperinhän se oli tietoliikennejärjestelmä, jolle sen luojat antoivat
nimeksi Internet.
Nykyisin kai sen käyttö jo liukunut samaan suuntaan kuin "monot" tai
"aspiriini".
Saila
Saila
> *Erisnimen ja yleisnimen raja ei ole aina selvä. Ehkä ensin ehtineellä on
> määräämisoikeus ;-)
Miksi olisi? Erisnimisyys määrittyy aivan muilla perusteilla, mutta et
osanne tehdä niitä edes itsellesi selväksi.
(Miksi aloitat puheenvuorosi asteriskilla?)
> Alunperinhän
Pitää olla: "alun perinhän". (Olet näköjään innostunut naamioimaan omat
perusteettomat väitteesi -hAn-liitepartikkelin avulla yleisesti
hyväksytyksi totuudeksi. Ehkä todella onnistut petkuttamaan itseäsikin.)
> se oli tietoliikennejärjestelmä, jolle sen luojat antoivat
> nimeksi Internet.
Suomen kielessäkö? Suomi, internetin kotimaa?
> Nykyisin kai sen käyttö jo liukunut samaan suuntaan kuin "monot" tai
> "aspiriini".
...tai sitten internet ei ole koskaan ollut _suomen_ kielessä erisnimi.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi Myketek mokaa -
http://www.helsinki.fi/~mlang/ muut maksavat.
M.
No juuri näin!
*Miksi ei? Jos minä sanon, että nimeän kissani Kissaksi, niin eikö se ole
erisnimi?
>Erisnimisyys määrittyy aivan muilla perusteilla, mutta et
>osanne tehdä niitä edes itsellesi selväksi.
*En ole väittänytkään, että osaisin. Tykkään ajatella ääneen.
>
> (Miksi aloitat puheenvuorosi asteriskilla?)
*Olen opetellut tavan, koska minusta se näyttää selvästi sen, mitä
edelliseen viestiin on lisätty. Toivottavasti se ei kovasti häiritse.
> Alunperinhän
>
> Pitää olla: "alun perinhän".
*Niin pitääkin. Näppäimistöni on jo vanha, ja välilyönti ei tottele kuin
erittäin ärhäkkää näpäytystä. Pyydän anteeksi kaikkia puuttuvia välejäni.
>(Olet näköjään innostunut naamioimaan omat
> perusteettomat väitteesi -hAn-liitepartikkelin avulla >yleisesti
hyväksytyksi totuudeksi. Ehkä todella onnistut >petkuttamaan itseäsikin.)
*Mistä ihmeestä tuon keksit? Olen kirjoittanut listalle tasan seitsemän
viestiä (tämä on kahdeksas), joista kahdessa olen käyttänyt
liitepartikkelia -han.
> > se oli tietoliikennejärjestelmä, jolle sen luojat antoivat
> > nimeksi Internet.
>
> Suomen kielessäkö? Suomi, internetin kotimaa?
*No ei kai sentään. En ymmärtääkseni sellaista väittänytkään. Yksi näkemys
Internetin synnystä:
http://www.htk.fi/kirjasto/inetopas/net_o.htm
>
> > Nykyisin kai sen käyttö jo liukunut samaan suuntaan kuin "monot" tai
> > "aspiriini".
>
> ...tai sitten internet ei ole koskaan ollut _suomen_ kielessä erisnimi.
*Tai sitten niin.
Saila
> > (Miksi aloitat puheenvuorosi asteriskilla?)
>
> *Olen opetellut tavan, koska minusta se näyttää selvästi sen, mitä
> edelliseen viestiin on lisätty. Toivottavasti se ei kovasti häiritse.
Hauska tapa.
--
Internationale persona non grata http://kotisivu.dnainternet.net/moilami1
Tyylitajusi puute on selvää.
> (Miksi aloitat puheenvuorosi asteriskilla?)
Ehkä opeliksi olisi liian "moukkamaista".
> > Alunperinhän
>
> Pitää olla: "alun perinhän".
Ei pidä olla.
Muuta kuin sillä perusteella, että joku on joskus kirjannut johonkin
sääntökokoelmaan että pitäisi olla. Aivan perustellusti voidaan väittää,
että "alunperin" on oikein, koska "alunperin" on muodostunut sanonnaksi,
jonka muodostavat sanat ovat menettäneet sanonnassa yksittäisen sanan
painoarvon, ja muodostavat sanaparina oman käsitteensä.
m_f
Kyllä Internet on erisnimi, "se suuri tietoverkkojen tietoverkko".
On sitten erikseen asioita joita voidaan sanoja interneteiksi.
> Kyllä Internet on erisnimi, "se suuri tietoverkkojen tietoverkko".
> On sitten erikseen asioita joita voidaan sanoja interneteiksi.
Niinpä. Kerrot, miten asiaa ajatellaan englannin kielessä. Suomen ja
englannin kielessä erisnimisyys määräytyy kuitenkin erilaisin perustein.
Miksi "internet" olisi _suomen_ kielessä erisnimi?
"Kyllä 'Maailmanlaajuinen Puhelinverkko' on erisnimi, 'se suuri
puhelinverkkojen verkko'. On sitten [ollut] erikseen yksityisiä
puhelinverkkoja, kuten 'helsingin puhelinyhdistys', joita voidaan sanoa
puhelinverkoiksi."
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi Melua Ylettömästi Kotiisi,
http://www.helsinki.fi/~mlang/ Eikä Työ Enää Kiinnosta.