Siis kuuluuko lausua aa bee cee dee ee äf....
eikä aa bee cee dee ef....
sama huomio em äm en än....?
Onko tämä oikea ääntäminen oikein määritelty ja millä perusteilla. Itselläni
menee väkisinkin ef, joka saamani tiedon mukaan on väärin - mutta
huomattavasti luontevampi, kuin äf - ottaen huomioon, että kaikissa alkupään
muissakin aakkosissa on äännettäessä sama ee, eli siis bee, cee jne.
Tuosta pitääkin yllättäen f:n kohdalla muuttaa suunsakin ihan toiseen
asentoon, eli ei ole yhtä luonteva jatko tämä äf.
AR
--
Ei minun vaan Askon Kotisivu: http://www.geocities.com/karppa70/
Susi: http://www.tunturisusi.com/
Linkit: http://personal.inet.fi/koti/sherlock/Linkit/
Villi Länsi: http://personal.inet.fi/koti/sherlock/WW/index.html
AR> Aakkosten lausumisesta eli ääntämisestä: Siis kuuluuko lausua aa
AR> bee cee dee ee äf.... eikä aa bee cee dee ef.... sama huomio em
AR> äm en än....?
Kuuluu lausua "aarne bertta celsius daavid eemeli faarao...".
Mutta tästä päästäänkin seuraavaan aiheeseen eli v-kirjaimen
aakkosnimeen. Puolustusvoimissa opetetaan sen ääntämykseksi
"vihtori". Niin lukee myös kenttäpuhelimen P76 suojakannen
sisäpuolella. Olen usein tavannut ääntämyksen "ville". Mistähän se
mahtaa olla peräisin?
Marko
Kuuluu.
Ellei sitten haluta lausua kirjaimia varta vasten englanniksi
suomenkielisen tekstin seassa:
"tsoots dabljuu bush"
(uutisista).
Tässä voidaan mennä myös metsään:
"äf bii ain entinen johtaja Hoover"
(tv-dokumentista, toistuvasti). Mitähän kieltä tuo on?
Luru
>Ellei sitten haluta lausua kirjaimia varta vasten englanniksi
>suomenkielisen tekstin seassa:
>
> "tsoots dabljuu bush"
>
>(uutisista).
>
>Tässä voidaan mennä myös metsään:
>
> "äf bii ain entinen johtaja Hoover"
>
>(tv-dokumentista, toistuvasti). Mitähän kieltä tuo on?
>
Hyvä huomio. Mielestäni kirjaimista koostuvat lyhenteet pitäisi ääntää
reilusti suomeksi, eikä esim. 'sii ai ei". Tuskinpa amerikkalaisetkaan
"kunnioittavat" suomen kielen ääntämystä sanomalla "yy äl ee" tai
"yle". Uskoisin heidän sanovan "wai el ii", os tuohon yhdistelmään
törmäävät.
AriP.
Minulle kelpaavat molemmat tavat.
> Tuskinpa amerikkalaisetkaan "kunnioittavat" suomen kielen ääntämystä
> sanomalla "yy äl ee" tai "yle". Uskoisin heidän sanovan "wai el ii",
> os tuohon yhdistelmään törmäävät.
Tämä perustelu on aika hämärä. Jos törmäät itse jonkin sinulle
tuntemattoman kielen kirjainlyhenteeseen, tietysti sanot sen itsellesi
tutuimmalla tavalla eli suomeksi, jolloin edes suomenkieliset saavat
sanomisistasi selvää. Minä kuitenkin rinnastan lyhenteet nimiin, jotka
lausutaan tiedotusvälineissä ensin suomalaisittain (esim. "jolo") ja
myöhemmin maan tavalla ("holo"), jos kuulijan oletetaan ymmärtävän
uuden lausumistavan tarkoittavan edelleen samaa nimeä (ruudussa luki
"JOLO", vaikea erehtyä). Sitä paitsi jonkun tässä säikeessä mainitsema
nimi George W. Bush kuulostaisi aika hölmöltä, jos se lausuttaisiin
(kärjistetysti) "Tsoots kaksoisvee Pus" tai jopa "Keorke kaksoisvee
Pushhhh". Ensimmäisessä lausuttaisiin kokonaiset sanat ja
tungettaisiin suomenkielistä lausumista väliin ja jälkimmäisessä
luettaisiin kaikki sanat ja kirjain kuin ne olisivat suomea.
Olennaista onkin, oletetaanko kuulijan saavan selvää, jos lyhenne
lausutaan sen kielen mukaan, jonka sanoista lyhenne on muodostettu.
Englanti on sen verran yleinen kieli, että tuo oletus helposti
Suomessa tehdään. Minusta ruotsinkielisetkin lyhenteet, esimerkiksi
FST, voidaan lausua Suomessa ruotsalaisittain "ef es tee".
--
Timo Hirvi
>"JOLO", vaikea erehtyä). Sitä paitsi jonkun tässä säikeessä mainitsema
>nimi George W. Bush kuulostaisi aika hölmöltä, jos se lausuttaisiin
>(kärjistetysti) "Tsoots kaksoisvee Pus" tai jopa "Keorke kaksoisvee
>Pushhhh". Ensimmäisessä lausuttaisiin kokonaiset sanat ja
>tungettaisiin suomenkielistä lausumista väliin ja jälkimmäisessä
>luettaisiin kaikki sanat ja kirjain kuin ne olisivat suomea.
>
>Olennaista onkin, oletetaanko kuulijan saavan selvää, jos lyhenne
>lausutaan sen kielen mukaan, jonka sanoista lyhenne on muodostettu.
>Englanti on sen verran yleinen kieli, että tuo oletus helposti
>Suomessa tehdään. Minusta ruotsinkielisetkin lyhenteet, esimerkiksi
>FST, voidaan lausua Suomessa ruotsalaisittain "ef es tee".
Minusta kuulostaa melko hassulta, kun suomalaisessa puheessa kesken
kaiken sanotaan "dabljuu". Ehkäpä ruotsalaisten ääntämys "Joodsh
Dubbelvee Bush" olisi parempi.
AriP.
Fau vee ja bee em vee. Ja s'on "saksan kieli".
--
Mikko Silvonen <silv...@iki.fi> http://www.iki.fi/silvonen/
Saksan kielessä:
F-kirjain: [ef]
V-kirjain: [fau]
W-kirjain: [ve:]
Fahrt [fa:rt]
vier [fi:r]
Wein [vain]
Eipä sen isipapankaan keskimmäistä nimeä tai oikeastaan nimiä
erityisesti kerrottu Suomessa, joten kyse onkin vain jonkin isästä
erottavan nimityksen käyttämisestä. Ehkäpä junior-liite ei sovi noin
vahvan valtion johtajan nimeen, joten George H. W. Bushin poikaa
kutsutaan George W. Bushiksi. Ei tuon koko nimen käyttäminen mahdoton
ajatus minulle ole, se olisi jopa tavun lyhyempi kuin lyhennetty nimi.
Taitaa vähitellen mennä juttu sellaiselle alueelle, josta
tiedotusoppia opiskelleet osaisivat sanoa jotain
> Eipä kyllä muuten Volkswageniakaan kukaan kai sano täällä vee
> kaksoisveeksi tai puhu bee em kaksoisveestä.
Jos viittaan aiempaan artikkeliini, saksa ja sen sukulaiskielet eivät
olekaan nykyään ihan niin tuttuja kieliä Suomessa kuin englanti ja
ruotsi.
Volkswagen on vakiintunut Suomessa Volksvaakeniksi tai Volkkariksi.
Tarpeen tullen lyhenne kieltämättä lausutaan Veevee. Samoin BMW
lausutaan Beeämvee tai bemari. Niin, ehkä lyhenteet pitäisi tuoda
kansan pariin ja käyttöön muutamaksi vuodeksi ja katsoa sitten, miten
CIA ja FBI pitäisi lausua, niin päästäisiin oikeaan "kieli
muuttuu"-tilanteeseen. Ehkä lopulta CIA olisi saikkari ja FBI ähpis.
--
Timo Hirvi
> lausutaan Beeämvee tai bemari. Niin, ehkä lyhenteet pitäisi tuoda
> kansan pariin ja käyttöön muutamaksi vuodeksi ja katsoa sitten, miten
> CIA ja FBI pitäisi lausua, niin päästäisiin oikeaan "kieli
> muuttuu"-tilanteeseen. Ehkä lopulta CIA olisi saikkari ja FBI ähpis.
Tai ne voisi lyhentää uudelleen uloskirjoitettujen nimien suomennoksista,
tuloksina vaikkapa KTV (Keskustiedusteluvirasto) ja L(V)TT (Liittovaltion
tutkintatoimisto).
Voisiko tässä yhteydessä kuitenkin tulla vaikeuksia erottaa helposti
eri valtioiden ja liittovaltioiden virastot ja muut viralliset elimet
paikallisista puolueista, virastoista ja muista elimistä?
--
Timo Hirvi
Jenkkileffoissa vaivaudutaan aina sanomaan bee em dabljuu.
-- (A would-be signature delimiter of OE)
Raimo Suonio, Helsinki, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Kielitoimiston kielenhuollon usein esitetyissä kysymyksissä [1] oli ennen
kohta,
jossa sanottiin suurin piirtein, että "m ja n sopii ääntää reilusti äm ja
än,
ei turhaan hienostellen em ja en".
Uskomatonta, ettei vanhasta domlang.fi-domainista ole uudelleenohjausta
kotus.fi-domainiin!
Terveisin,
Ville Jorma
[1] URL:
<http://www.kotus.fi/huolto/kielitoimisto/usein_esitettyja_kysymyksia.shtml>
>Ari Husa <ari....@kolumbus.fi> kirjoitti
>> Kuuluu.
A.R kirjoitti :
>Missä tämä on määrätty?
Niin...
Husa on akateemisessa mielessä oikeassa, mutta kyllä minä itse ainakin
käytän aivan julkeasti muotoja 'ef-en-em' taikka 'äf-än-äm' aivan
sattumanvaraisesti ja milloin mitenkin. En muista kenenkään
tarttuneen asiaan tässä jokapäiväisessä elämässäni.
:)
>Villi Länsi: http://personal.inet.fi/koti/sherlock/WW/index.html
Jeps. Sisältö näyttää jatkuvasti vain lisääntyvän. Sivustosi on
aihepiirinsä osalta jo tällä hetkellä kattavin suomenkielinen, mitä
ainakin minä tiedän. Wounded Knee tullee olemaan työläs homma..??
-- G.S. --
No tuo Asko esim. on tavatessamme tarttunut sata kertaa minun sanomisiini,
kun kuulemma puhun niin vanhanaikaista kieltäkin kun sanon että ef enkä äf,
kuten se kuuluu sanoa. Sen lisäksi että olen muutenkin vanha ja tyhmä, mutta
se on sitä sukupolvien rauhaisaa vuorovaikutusta....;-))
>
> >Villi Länsi: http://personal.inet.fi/koti/sherlock/WW/index.html
>
> Jeps. Sisältö näyttää jatkuvasti vain lisääntyvän. Sivustosi on
> aihepiirinsä osalta jo tällä hetkellä kattavin suomenkielinen, mitä
> ainakin minä tiedän. Wounded Knee tullee olemaan työläs homma..??
>
No on siinä oma paneutumisensa, pidän sitä hieman pitempään tarkkailussa.
Jaa-a, Suomi-Amerikka-seura kääntää ensialkuun vain pari sivuani Englanniksi
juuri parhaillaan, täytyy miettiä talvella, miten saisi ne kaikki
käännetyksi ja sen jälkeen valloittamaan Amerikkaa!!!!! Harmi, ettei
itselläni ole tuota englannin taitoa muuta kuin välttävään
lukemiseen.................AR
--
Ei minun vaan Askon Kotisivu: http://www.geocities.com/karppa70/
Susi: http://www.tunturisusi.com/
Linkit: http://www.tunturisusi.com/linkit/
Villi Länsi: http://www.tunturisusi.com/thewildwest/
7 vuotta kansakoulua ja Sakari Pälsin liki ulkoa osaavana
jsa
Jep.
Ja 'folkkari' on 'folkkari' vaikka moottoriöjyssä paistaisi.
-- G.S. --
/f/-äänne on suomen kielessä vieras äänne, joka esiintyy vain
ja ainoastaan lainasanoissa. Vieraat äänteet pyrkivät luontevassa
kielenkäytössä mukautumaan suomen kielen fonologiaan: kun tietty
äänne esiintyy vain muutamassa lainasanassa, se "kuolee sukupuuttoon"
melko helposti.
Kysymys on siis mukautumisesta eikä latistumisesta. Mukautumiseen
vaikuttavat tietysti monet seikat: sana "fonologia" ei esimerkiksi
helposti mukaudu "vonologiaksi", melko ilmeisten sosiolingvististien
seikkojen takia: tieteilijät pitävät hienoista sanoista ja osaavat
vieraita kieliä siinä määrin, että /f/-äänteen lausuminen onnistuu
ehkä luontevammin.
Tommi A. Ojanpera <to...@itu.st.jyu.fi>
Jyvaskyla, FINLAND <www.jyu.fi/~tojan>
"Who's that babbler conversing with a magazine stand?
Evidently he's getting a good reply..."
- King Crimson, "Neurotica"
Kaikesta huolimatta:
"Turku on kulttuurin kehto, mutta sivistys on lähtöisin Kangasniemeltä"
Otto Manninen näin sanoi, mutta miksi?
tuohon yhtyy jsa
"Tommi Ojanperä" wrote:
> ...
On itse asiassa useimpien murteiden kohdalla. Mutta kuten sanoit,
jos "Turku on kulttuurin kehto", on se myös suomen kirjakielen
kehto, ja niillä seuduilla /d/ on ymmärtääkseni aina esiintynyt.
Esim. edesmenneellä isäni äidillä, joka oli kotoisin Lapualta,
/d/:n asemesta esiintyi /r/, esim. nom. pata, gen. paran.
> jos "Turku on kulttuurin kehto", on se myös suomen kirjakielen
> kehto, ja niillä seuduilla /d/ on ymmärtääkseni aina esiintynyt.
Suomen murteista missään ei esiinny d-äännettä t:n astevaihteluparina.
Sen sijaan on esiintynyt soinnillinen dentaalispirantti, kuitenkin
jatkuvasti supistuneella alueella, mutta Turun seudullakin vielä
Agricolan aikoihin. Ks.
<http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/
aidinkieli/murteet/d-vastin.html>
Nykyisessä puhekielessä tietysti monenkin puheessa esiintyy (yleiskielen
normien mukainen) d, etenkin koska se on ainoa tapa välttää leimautumista
minkään murteen puhujaksi.
--
Yucca, http://www.malibutelecom.com/yucca/
alias http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Onko kirjainta <d> siis käytetty nimenomaan tämän äänteen merkkinä,
vai onko pikemminkin preskriptiivisesti pyritty synnyttämään äänne
[d] suomen kieleen?
> Ks.
<http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/
> aidinkieli/murteet/d-vastin.html>
Käyttöoikeuteni eivät mukamas riittäneet...
> Nykyisessä puhekielessä tietysti monenkin puheessa esiintyy (yleiskielen
> normien mukainen) d, etenkin koska se on ainoa tapa välttää leimautumista
> minkään murteen puhujaksi.
Onko siis [d] siirtynyt suomen kieleen puhtaasti kirjoituksen ja
koulujen kautta?
Tommi A. Ojanpera <to...@itu.st.jyu.fi>
Jyvaskyla, FINLAND <www.jyu.fi/~tojan>
"There's no art to find the mind's construction in the face."
- William Shakespeare, "Macbeth" (I.iv.11-12)
Ihan jotain muuta:
Miksi minun suomalaisena on suht' vaivatonta ymmärtää suomea
kaikista murteista huolimatta. Sitä ei savolainenkaan saa väännettyä
niin, etteikö suomeksi tunnista. On tietysti sellaista sanan käyttöä
kuin on Esko Aholla - useimmiten en tiedä mitä hän sanoi.
Sen tässä äsken ymmärsin, että "..golf-kenttä on nätti ja muuten se
olisikin ryteikköä."
savossa koulut käyneenä jsa
No ei oteta vakavasti, mutta ei sitä hootakhan silti piä joka paikhan panna,
joka toishen paikhan vaan, eikä varsinkhan väärhän paikhan!
+++ [||] Never /\ /\ +++
+++ Laura Kataja [||] trust a ( *~~~* ) +++
+++ [||] smiling \ + / +++
+++ EMAIL: kisuli miau iki.fi [||] cat! ( ) +++
> Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
> viestissä:Xns90FA6F171CD1...@193.64.137.17...
>> Suomen murteista missään ei esiinny d-äännettä t:n
>> astevaihteluparina. Sen sijaan on esiintynyt soinnillinen
>> dentaalispirantti, kuitenkin jatkuvasti supistuneella alueella,
>> mutta Turun seudullakin vielä Agricolan aikoihin.
>
> Onko kirjainta <d> siis käytetty nimenomaan tämän äänteen merkkinä,
> vai onko pikemminkin preskriptiivisesti pyritty synnyttämään äänne
> [d] suomen kieleen?
Kirjainta d ja kirjainparia dh käytettiin vanhassa kirjasuomessa
dentaalispirantin merkkinä. Tämän äänteen vähitellen kadotessa ruvettiin
d tai dh lukemaan d-äänteenä, ja kirjoitusasu systematisoitui d:ksi. En
usko, että tässä oli erityistä preskriptiivistä pyrkimystä. Myöhemmin
sitten ns. murteiden taistelun aikana jouduttiin d:tä puolustamaan
erilaisia murrevaihtoehtoja vastaan. Siis d syntyi tavallaan vahingossa
ja tavallaan säilyi siksi, että se ei ole minkään murteen mukainen vaan
ikäänkuin neutraali vaihtoehto.
>> Ks.
> <http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus
> /
>> aidinkieli/murteet/d-vastin.html>
>
> Käyttöoikeuteni eivät mukamas riittäneet...
Itse asiassa ongelma on kai se, että nyysiohjelmasi ei osannut tunnistaa
URLin alkavan <-merkistä ja loppuvan >-merkkiin. Pitkien URLien kanssa on
väistämättä ongelmia. Mutta kokeilepa tuota URLia kokonaisena, pitäisi
toimia.
> Onko siis [d] siirtynyt suomen kieleen puhtaasti kirjoituksen ja
> koulujen kautta?
Varmaankin myös radio ja TV yms. ovat edistäneet sen vakiintumista.
Lisäksi joihinkin läntisiin murteisiin on d saattanut lainautua
ruotsalaisten lainasanojen mukana - mutta tämä on sitten eri asia kuin d
t:n astevaihteluvastineena.
No näinpä oli tosiaan kiireessä käynyt.
Osaatko muuten sanoa, mitä tarkalleen ottaen tapahtuu, kun
/t/ katoaa astevaihtelussa kokonaan. Itse edustan juuri tätä
puhujatyyppiä, ainakin osan aikaa. Tuloksenahan ei ole yksinkertaisesti
pitkä vokaali, vaan joitakin suprasegmentaalisia seikkojen asiaan
liittyy. Veikkaisin, että aika monella vokaalien välissä esiintyy
jopa heikkoasteinen soinnillinen glottaalifrikatiivi. Enimmäkseen
ero lienee kuitenkin äänenpainossa.
Tommi A. Ojanpera <to...@itu.st.jyu.fi>
Jyvaskyla, FINLAND <www.jyu.fi/~tojan>
"People say that life is the thing, but I prefer reading."
- Logan Pearsall Smith
Sun täytyy kyllä nyt harjoitella joku aakkoslaulu.
Aa bee cee dee ee äf gee hoo ii jii koo äl äm än oo pee quu är äs tee
uu vee (tuplavee) äx yy zeta åå ää öö.
tai quu: guu
åå: oo
Itseäni häiritsee ja ärsyttää kun äännetään englantilaisesti noita
lyhenteitä, varsinkin kun kyseessä on suomalainen lyhenne, esim.
MM-kisat. Pitäisi olla ämäm-kisat, mutta sanotaan emem-kisat
Urheiluruudussa.. täytyiskö laittaa pieneen tarkkailuun tuo asia
nyt kisojen aikaan?
Pitäisikö muuten kirjoittaa kirjakieltä tänne .kielet-alueelle
vai kelpaako tavallinen messuilutyyli..? :)
Mitäh elvettiä? Eikös aakkonen q lausuta kuin tuon maata kiertävän kiven
nimi lausutaan, eli [kuu]?
Ja laulun loppuun käy esim. "Kiitos kiitos usenet, opin juuri aakkoset".
Ja usenet lausutaan tietysti kuin kusenet ilman koota.
> Eikös aakkonen q lausuta kuin tuon maata kiertävän kiven
> nimi lausutaan, eli [kuu]?
Hyvässä suomen yleiskielessä kyllä. Mutta "guu" tai sitä jotenkin
tavoitteleva ääntämys on ilmeisesti laajalle levinnyt hyperkorrektismi.
lämmöllä jsa
Joo, niin tuntui J. Korpelakin väittävän.
Unohdin laittaa, että
cee: see
äx : äks
Jos joku ei tiennyt. ;)
> Unohdin laittaa, että
> cee: see
> äx : äks
>
> Jos joku ei tiennyt. ;)
Itäisessä (Keski-)Euroopassa matkaavan lempivitsejä on ääntää c-
kirjain /tsee/ ja x /äH/ (missä H = saksan ach eli soinniton
velaarifrikatiivi). Juokaamme siis, lapset, "tsotsatsolaa"!
--
.... Tommi Nieminen .... mailto:tommi.n...@uta.fi ....
Education is an admirable thing. But it is well to remember
that nothing that is worth knowing can be taught.
-Oscar Wilde-
.... http://www.uta.fi/~sktoni/ ....
Siis ne ä:lliset on oikein. Kuitenkin mielestäni käytännön
ääntämys on joustavampaa, eli jos edeltävä äänne on e, niin
e:llinen muoto on parempi. Näinhän juuri käy aakkosia nopeasti
lueteltaessa f:lle.
Osmo
Siis kysehän on siitä, mitä ko. henkilö itsestään käyttää.
Junioriahan ei Suomessa käytetä, joten sitä ei voi täällä lisätä.
Suomessa vastaava on "nuorempi". Tämäkin on usein turha,
sensijaan, voitaisiin sanoa pelkästään "George Bush" ja isästä
puhuttaessa liittää "vanhempi".
Tämä muuten on toinen kerta kun isä ja saman niminen poika on
ollut USA:ssa presidenttinä.
>Volkswagen on vakiintunut Suomessa Volksvaakeniksi tai Volkkariksi.
>Tarpeen tullen lyhenne kieltämättä lausutaan Veevee. Samoin BMW
>lausutaan Beeämvee tai bemari. Niin, ehkä lyhenteet pitäisi tuoda
>kansan pariin ja käyttöön muutamaksi vuodeksi ja katsoa sitten, miten
>CIA ja FBI pitäisi lausua, niin päästäisiin oikeaan "kieli
>muuttuu"-tilanteeseen. Ehkä lopulta CIA olisi saikkari ja FBI ähpis.
Tästä tuli mieleen joku elokuva, jossa oli virasto nimeltä "Kansas
bureau of investigation". Fiksu suomentaja oli kääntänyt sen
Kansasin FBI. Tällä logiikalla National Bureau of Investigation
(KRP) olisi kansallinen FBI. :-)
Osmo
Nimissä olevien alkukirjainten ääntäminen alkuperäkielen mukaan
on ihan yleinen tapa, esim. Franklin D. Roosevelt" "Harry S. Truman"
Mitä tulee siihen kaksoisveehen, suomessahan ei tota käytetä,
ellei ole tarpeen tehdään eroa v:hen. Normaali ääntämys on pelkkä
"vee", esim. WEU, vee-ee-uu, tai vee-vee-vee.
Osmo