Polovtsilaiset tanssit?
H Markus Lang, musiikkitiede
"Polovetsialaiset tanssit". Miten niitä pitäisi kutsua suomeksi? Omin
päin tulin siihen tulokseen, että ne ovat "Polovtsilaisia tansseja",
koska heimon nimi on ilmeisesti "polovtsi". Suosittelin kirjoitusasua jo
muillekin vastoin parempaa tietoa:
<http://www.helsinki.fi/~mlang/shame/metro.html>, mutta minulla on varaa
myöntää olleeni väärässä, jos joku tietää oikean asianlaidan...
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Timo L
"H Markus Lang, musiikkitiede" <ml...@elo.helsinski.fi> kirjoitti
viestissä:3D661B51...@elo.helsinski.fi...
Aleksandr Borodinin oopperassa "Ruhtinas Igor" on kuuluisat
"Polovetsialaiset tanssit". Miten niitä pitäisi kutsua suomeksi? Omin
päin tulin siihen tulokseen, että ne ovat "Polovtsilaisia tansseja",
koska heimon nimi on ilmeisesti "polovtsi". Suosittelin kirjoitusasua jo
muillekin vastoin parempaa tietoa:
<http://www.helsinki.fi/~mlang/shame/metro.html>, mutta minulla on varaa
myöntää olleeni väärässä, jos joku tietää oikean asianlaidan...
Heimon nimi tosiaankin on 'polovtsy', mutta se on monikkomuoto. Yksikön
maskuliinimuoto on 'polovets', feminiinimuoto 'polovtsanka'. Nyt onkin
vaikea päättää, mikä olisi suomeksi sopiva heimon nimi. Yleensä tuppaa
käymään niin, että tällaisissa tapauksissa muodostetaan kaksinkertainen
monikko. Hyvästä esimerkistä käy 'talebanit'. Yhteisön yksi jäsen on
alkukielellä 'taleb' ja 'taleban' tarkoittaa jo monikkoa. Lännessä
seutukunta tunnetaan huonosti ja siksi täällä on vähän joka kielessä
kaksinkertainen monikko: talebanit, talebans, talebaner. Venäläiset ovat
tehneet siellä päin enemmänkin "tuttavuuta" ja siksi venäjässä onkin
asiallinen yksinkertainen monikko: 'taleby'.
Kaksinkertainen monikko muodostuu kansojen nimistä helposti kun
lähtökielessä käytetään useimmiten vain monikoa, mutta ei se varmaan tunnu
luontevalta sieltä lähtökielestä päin tarkasteltaessa. Kyllä asiallisinta on
ottaa lähtökielen yksikkö pohjaksi ja muodostaa siitä kohdekielen monikko:
'polovetsit'.
Tietäänkseni mitään sellaista valtiollista tai hallinnollista aluetta kuin
'Polovetsia' ei koskaan ole ollut olemassa. Ainakaan Venäjän nykyisestä
internetistä ei sellaista löydy. On kuitenkin sekä suomen kielessä että
muissa kielissä ollut tapana muodostaa tällaisia oman systeemin mukaisia
muodosteita ja ne ovatkin usein selkeämpiä, siis 'polovetsialainen' on ihan
kelpoinen.
Jos ajatellaan niin, että meillä on vain heimo polovetsit eikä mitään
Polovetsiaa, niin tähän heimoon viittaava adjektiivi voisi mielestäni olla
'polovetsilainen'.
Siis olisiko loogisina vaihtoehtoina: 'Polovetsialaiset tanssit',
'Polovetsilaiset tanssit' ja 'Polovetsien tanssit'
Timo Lehtilä
Kari Kuosmanen
Polovtsit ovat kumaanien vanha venäläinen nimitys. Eri asia on sitten
Borodinin tanssien muutaminen polovtsilaisiksi tansseiksi, kun niitä on
minunkin pienen iän tottunut lukemaan polovetsialaisina. Asia on vähän sama
sosiaalidemokraateilla. Demarien päälehti ehti olla vuosikausia "Suomen
Sosialidemokraatti", vaikka yleisessä tiedossa oli, että korrektimpi muoto
olisi sosiaali-...
Tottumusta on vaikea muuttaa, ja lehden nimeen taisi korjaus syntyä vasta
sitten, kun lehti nimettiin Demariksi.
Taidan minäkin ehkä hautaan asti kutsua tansseja polovetsialaisiksi, vaikka
tietäisin olevani syntisen väärässä.
"H Markus Lang, musiikkitiede" <ml...@elo.helsinski.fi> kirjoitti
viestissä:3D661B51...@elo.helsinski.fi...
J. J. Marjanen
Borodinin teemaahan on lainattu hitaaseen
foksiin Stranger in Paradise eli Vieras
paratiisissa (suom. Saukki). Törkeää kylläkin
Robert Wright ja George Forrest ottivat
sävelmän alunperin kokonaan omiin
nimiinsä (taisi olla Kismet-elokuvassa).
--
----------------------------------------------------------
J. J. Marjanen
j...@pcuf.fi
http://www.pcuf.fi/~jjm/
H Markus Lang, musiikkitiede <ml...@elo.helsinski.fi> kirjoitti
viestissä:3D661B51...@elo.helsinski.fi...
Jukka K. Korpela
> Aleksandr Borodinin oopperassa "Ruhtinas Igor" on kuuluisat
> "Polovetsialaiset tanssit". Miten niitä pitäisi kutsua suomeksi?
Luonnollisia olisivat ilmaisut "polovetsitanssit" tai "polovetsien tanssit",
mutta "polovetsilaiset tanssit" on toki sekin parempi kuin "polovetsialaiset
tanssit", jos kerran mitään Polovetsiaa ei ole. Se, kirjoitetaanko kyseiset
nimitykset isoa alkukirjainta käyttäen, on erillinen kysymys ja riippuu
siitä, ajatellaanko ne itsessään erisnimiksi.
Eihän esimerkiksi eskimoiden lauluja kutsuta eskimolaisiksi lauluiksi vaan
eskimolauluiksi. Etruskien taide on etruskien taidetta (tai ehkäpä
etruskitaidetta), ei etruskilaista taidetta eikä etrurialaista taidetta.
Adjektiivijohdoksen käyttö tällaisissa tapauksissa perustuu vieraiden
esikuvien jäljittelyyn: kun vieraassa kielessä on esimerkiksi -ian-loppuinen
adjektiivijohdos, ei huomata, että suomessa tämäntapaisissa ilmaisuissa
käytetään yleensä kantasanan genetiiviä määritteenä tai muodostetaan
yhdyssana.
Tokihan voidaan ajatella, että "polovetsialaiset tanssit" vakiintuneisuutensa
takia hyväksyttäisiin. Mutta monetkin aikanaan vakiintuneet vierasvoittoiset
ilmaisut on aikojen saatossa korjattu. Sikstiiniläisestä kappelista tehtiin
Sikstuksen (tai Sixtuksen) kappeli, eleusiilaisista mysteerioista Eleusiin
mysteeriot ja saksalais-ranskalaisesta sodasta Saksan ja Ranskan sota.
Tragikoomista muuten on, että kaikissa kolmessa näkemässäni vastauksessa
kysymykseesi rikottiin räikeästi järkevän lainaamisen sääntöjä vastaan.
Sellainen on viestinnässä paljon häiritsevämpää kuin yksittäisen sanan huono
valinta.
Follarit rajattu kieliryhmään.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
Suomen kielestä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/indeksi.html
Kielistä yleensä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/
Timo L
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:Xns9273D1463A27...@193.229.0.31...
> Tragikoomista muuten on, että kaikissa kolmessa näkemässäni vastauksessa
> kysymykseesi rikottiin räikeästi järkevän lainaamisen sääntöjä vastaan.
> Sellainen on viestinnässä paljon häiritsevämpää kuin yksittäisen sanan
huono
> valinta.
>
Ei minusta missään tapauksessa mitenkään. Jos tuo pitäisi paikkansa niin
siitä varmasti häiriintyisi joku muukin kuin JKK. Häiritsevintä ja
ärsyttävintä todennäköisesti koko keskusteluryhmän mielestä on edellä oleva
kannanotto.
Timo Lehtilä
Jukka Kohonen
>Ei minusta missään tapauksessa mitenkään. Jos tuo pitäisi paikkansa niin
>siitä varmasti häiriintyisi joku muukin kuin JKK.
Mistä päättelet, etteivät vialliset lainaukset häiritse muita?
Kyllä varmasti häiritsevät - kaikki vain eivät huomauttele niistä niin
aktiivisesti kuin Korpela.
Jatkot muualle.
--
Jukka....@iki.fi
* Quiquid latine dictum est, profundum videtur.
Jukka K. Korpela
"Timo L" <timo.l...@mail.htk.fi> wrote:
Kysehän oli lainauskäytännöistä, joissa lainattu teksti oli samanlaista kuin
oma (eli "> "-konventiota ei alkuunkaan noudatettu) ja sijaitsi kahdessa
tapauksessa kolmesta oman viestin jälkeen, toisessa niistä vieläpä
sigunomaisen valmisteen jälkeen ja päin seiniä rivitettynä. Kuinka ollakaan,
yksi niistä oli "Timo L":n.
Jos haluat räksyttää netikettiä vastaan, voisit edes - minimaalisen
uskottavuuden saavuttamiseksi - tehdä sen oikeassa ryhmässä. Ehkä et tiedä
sitäkään, mihin ryhmään netiketin kyseenalaistaminen kuuluu. Minäpä siis
autan ja asetan follarit sinne.
Siellä voinet myös esittää valtakirjat, joilla puhut koko keskusteluryhmän
puolesta.
--
Yucca
Timo L
> Under Subject: Re: Polovtsilaiset tanssit?
> "Timo L" <timo.l...@mail.htk.fi> wrote:
>
> > "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
> > viestissä:Xns9273D1463A27...@193.229.0.31...
> >
> >> Tragikoomista muuten on, että kaikissa kolmessa näkemässäni
vastauksessa
> >> kysymykseesi rikottiin räikeästi järkevän lainaamisen sääntöjä vastaan.
> >> Sellainen on viestinnässä paljon häiritsevämpää kuin yksittäisen sanan
> >> huono valinta.
> >>
> >
> > Ei minusta missään tapauksessa mitenkään. Jos tuo pitäisi paikkansa niin
> > siitä varmasti häiriintyisi joku muukin kuin JKK. Häiritsevintä ja
> > ärsyttävintä todennäköisesti koko keskusteluryhmän mielestä on edellä
oleva
> > kannanotto.
>
> Kysehän oli lainauskäytännöistä, joissa lainattu teksti oli samanlaista
kuin
> oma (eli "> "-konventiota ei alkuunkaan noudatettu) ja sijaitsi kahdessa
> tapauksessa kolmesta oman viestin jälkeen, toisessa niistä vieläpä
> sigunomaisen valmisteen jälkeen ja päin seiniä rivitettynä. Kuinka
ollakaan,
> yksi niistä oli "Timo L":n.
>
Ainakaan nämä Outlook Expressit eivät näy tuottavan vastaukseen '>'-merkkejä
kun vastattavassa viestissä on määritelty muoto: Content-Transfer-Encoding:
quoted-printable. Tämä oli syynä siihen että kaikista kolmesta vastauksesta
puuttui nuo merkit, ei se että kaikki olisivat ne ehdoin tahdoin jättäneet
pois. Huomasin tämän kyllä kun aloin vastata viestiin, mutta ajattelin että
ei siitä nyt ehkä kukaan tee kovin suurta numeroa.
Yritin oikein huolella tulkita tuosta Korpelan viestistä, mitä kaikkea pahaa
yksi niistä eli Timo L oli tehnyt, mutta huonolla menestyksellä: "lainaus
oman viestin perässä" ??, "sigunomainen valmiste" ??, "päin sieniä
rivitettynä"??
Tärkein netiketti minun mielestäni on arvostava suhtautuminen muihin,
suvaitsevaisuus. Jos katsoo asiakseen neuvoa muita, pitäisi minusta ensi
sijassa asettaa itselleen sellaisen vaatimuksen, että pystyy tekemään tämän
neuvomisen toista loukkaamatta, siten että neuvottu on aidosti kiitollinen
saamastaan opastuksesta. Olen sitä mieltä, että Jukka K Korpelan oma käytös
ei täytä tätä ensimmäistä perusvaatimusta. Varmasti samaa mieltä minun
kanssani ovat monet muut, todennäköisesti myös Jukka K Korpela itse.
Timo Lehtilä
Jukka K. Korpela
> Ainakaan nämä Outlook Expressit eivät näy tuottavan vastaukseen
> '>'-merkkejä kun vastattavassa viestissä on määritelty muoto:
> Content-Transfer-Encoding: quoted-printable.
Jos se on ongelma, jota et osaa ratkaista OE:n asetuksia muuttamalla, niin
sitten sinun kannattaisi hankkia kunnollinen nyysiohjelma.
> Huomasin tämän kyllä kun aloin vastata viestiin,
Eli teit sen siis tahallasi.
Lisäksi jätit nyt noudattamatta Followup-To-kentän. Ehkä keksit syyttää itse
valitsemaasi nyysiohjelmaa siitäkin? Nyt siis osen jälkeenkin, kun
kerrottiin, minne nyysietiketin kyseenalaistaminen kuuluu, ja vielä
otsakkeilla ohjattiin sinne, olet jatkamassa kieliryhmässä keskustelua, joka
ei ole kielikeskustelua.
ObKieli: olisiko sellaiselle sopiva nimitys "paskanjauhanta" vai
"häiriköinti"?
Jukka K. Korpela
> Ainakaan nämä Outlook Expressit eivät näy tuottavan vastaukseen
> '>'-merkkejä kun vastattavassa viestissä on määritelty muoto:
> Content-Transfer-Encoding: quoted-printable.
Jos se on ongelma, jota et osaa ratkaista OE:n asetuksia muuttamalla, niin
sitten sinun kannattaisi hankkia kunnollinen nyysiohjelma.
> Huomasin tämän kyllä kun aloin vastata viestiin,
Eli teit sen siis tahallasi.
Lisäksi jätit nyt noudattamatta Followup-To-kentän. Ehkä keksit syyttää itse
valitsemaasi nyysiohjelmaa siitäkin? Nyt siis sen jälkeenkin, kun
kerrottiin, minne nyysietiketin kyseenalaistaminen kuuluu, ja vielä
otsakkeilla ohjattiin sinne, olet jatkamassa kieliryhmässä keskustelua (tai
"keskustelua"), joka ei koske kieltä vaan netikettiä.
ObKieli: olisiko sellaiselle sopiva nimitys "paskanjauhanta" vai
"häiriköinti"?
--
Timo L
> "H Markus Lang, musiikkitiede" <ml...@elo.helsinski.fi> kirjoitti
> viestissä:3D661B51...@elo.helsinski.fi...
> Aleksandr Borodinin oopperassa "Ruhtinas Igor" on kuuluisat
> "Polovetsialaiset tanssit". Miten niitä pitäisi kutsua suomeksi? Omin
> päin tulin siihen tulokseen, että ne ovat "Polovtsilaisia tansseja",
> koska heimon nimi on ilmeisesti "polovtsi". Suosittelin kirjoitusasua jo
> muillekin vastoin parempaa tietoa:
> <http://www.helsinki.fi/~mlang/shame/metro.html>, mutta minulla on varaa
> myöntää olleeni väärässä, jos joku tietää oikean asianlaidan...
Oikein kieli keskellä suuta lisäsin nyt ensiksi joka ikisen rivin alkuun
kulmasulun (>), etten nyt vaan osoittautuisi pahimmanlaatuiseksi
netikettipiittaamattomaksi häiriköksi.
Katsoin vähän tarkemmin taustatietoja. Kyseiset tanssit on venäjäksi
'Polovetskije pljasy'. Tuo ''polovetskije' viittaa kiistatta heimoon, siis
polovetseihin, eikä johonkin valtiollis/hallinnolliseen yksikköön.
Sivumennen sanoen 'ets'-pääte on venäjässä hyvin produktiivinen ja sillä
muodostetaan mm. kansalaisnimiä kuten Estonija --> estonets, Latvija -->
latvijets. Tämän mukaisesti polovetsien maan nimen pitäisi olla Polovija
(tai länsimaisittain Polovia).
Englanniksi käytetään nimitystä 'Polovtsian Dances'. Sen perusteella
varmaankin olet päätynyt tuohon esittämääsi tulokseen, että suomeksi tulisi
olla 'Polovtsilaiset'. Tuon adjektiivin 'Polovtsian' lähtökohtana on venäjän
monikkomuoto. En osaa sanoa, onko se niin tarkoituksella tai vahingossa.
Saman kopioiminen suomeen ei kuitenkaan tunnu luontevalta.
Timo Lehtilä
Samuli Suonpaa
> Jukka K. Korpela wrote:
>> yksi niistä oli "Timo L":n.
> sisäpuolelle.
Vaikkei ole osa lainausta? Ei kai sentään.
Jatko kieliryhmään.
Suonpää...
H Markus Lang, musiikkitiede
> >> yksi niistä oli "Timo L":n.
> >
> > Pitäisi kirjoittaa: "Timo L:n". Taivutuspääte kuuluu lainausmerkkien
> > sisäpuolelle.
>
> Vaikkei ole osa lainausta?
Kyllä. Miten muka menettelisit seuraavassa tapauksessa?
Hänen uuden romaaninsa nimi on "Soljonen".
Luin eilen "Soljosta" koko illan.
Sinun sääntösi mukaan olisi kirjoitettava:
Luin eilen "Soljos"ta/"Soljonen"ia koko illan.
Vai onko mielessäsi ehkä jotain vieläkin typerämpää?
> Ei kai sentään.
Haista itte.
Miika Asunta
Sinfoniaorkesterin Vivon CD:n kansissa ja kirjasessa vuodelta 1994
käytetään muotoa Polovetsilaistanssit.
Miika
markus_fin
> Under Subject: Re: Polovtsilaiset tanssit?
> "Timo L" <timo.l...@mail.htk.fi> wrote:
>
> > "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
> > viestissä:Xns9273D1463A27...@193.229.0.31...
> >
> >> Tragikoomista muuten on, että kaikissa kolmessa näkemässäni
vastauksessa
> >> kysymykseesi rikottiin räikeästi järkevän lainaamisen sääntöjä
vastaan.
> >> Sellainen on viestinnässä paljon häiritsevämpää kuin yksittäisen
sanan
> >> huono valinta.
> >>
> >
> > Ei minusta missään tapauksessa mitenkään. Jos tuo pitäisi paikkansa
niin
> > siitä varmasti häiriintyisi joku muukin kuin JKK. Häiritsevintä ja
> > ärsyttävintä todennäköisesti koko keskusteluryhmän mielestä on
edellä oleva
> > kannanotto.
>
> Jos haluat räksyttää netikettiä vastaan, voisit edes - minimaalisen
> uskottavuuden saavuttamiseksi - tehdä sen oikeassa ryhmässä. Ehkä et
tiedä
> sitäkään, mihin ryhmään netiketin kyseenalaistaminen kuuluu. Minäpä
siis
> autan ja asetan follarit sinne.
* * *
Eniten vituttaa sanan "vihjeetön" ja se johdosten viljely. Voi perkele
mitä suomea.
>
> Siellä voinet myös esittää valtakirjat, joilla puhut koko
keskusteluryhmän
> puolesta.
>
> --
> Yucca
* * *
Yuccalla on kyllä valtakirjat, ja kaikkeen.
m_f
markus_fin
"Timo L" <timo.l...@mail.htk.fi> kirjoitti viestissä
news:wKJ99.100$I93....@read2.inet.fi...
> Tärkein netiketti minun mielestäni on arvostava suhtautuminen muihin,
> suvaitsevaisuus. Jos katsoo asiakseen neuvoa muita, pitäisi minusta
ensi
> sijassa asettaa itselleen sellaisen vaatimuksen, että pystyy tekemään
tämän
> neuvomisen toista loukkaamatta, siten että neuvottu on aidosti
kiitollinen
> saamastaan opastuksesta. Olen sitä mieltä, että Jukka K Korpelan oma
käytös
> ei täytä tätä ensimmäistä perusvaatimusta. Varmasti samaa mieltä minun
> kanssani ovat monet muut, todennäköisesti myös Jukka K Korpela itse.
* * *
Myöhempien aikojen Leonardo da Vinci ei tätä pysty näkemään. Ehkä
sitten, jos Korpela muuttaisi käytäntöjään niin, että kirjoittaa vasta
ajattelun jälkeen, eikä ajattele kirjoittamalla. Viite:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/henkkoht.html
m_f
markus_fin
> "Timo L" <timo.l...@mail.htk.fi> wrote:
>
> > Ainakaan nämä Outlook Expressit eivät näy tuottavan vastaukseen
> > '>'-merkkejä kun vastattavassa viestissä on määritelty muoto:
> > Content-Transfer-Encoding: quoted-printable.
>
> Jos se on ongelma, jota et osaa ratkaista OE:n asetuksia muuttamalla,
niin
> sitten sinun kannattaisi hankkia kunnollinen nyysiohjelma.
>
> > Huomasin tämän kyllä kun aloin vastata viestiin,
>
> Eli teit sen siis tahallasi.
>
> Lisäksi jätit nyt noudattamatta Followup-To-kentän. Ehkä keksit
syyttää itse
> valitsemaasi nyysiohjelmaa siitäkin? Nyt siis sen jälkeenkin, kun
> kerrottiin, minne nyysietiketin kyseenalaistaminen kuuluu, ja vielä
> otsakkeilla ohjattiin sinne, olet jatkamassa kieliryhmässä keskustelua
(tai
> "keskustelua"), joka ei koske kieltä vaan netikettiä.
>
> ObKieli: olisiko sellaiselle sopiva nimitys "paskanjauhanta" vai
> "häiriköinti"?
* * *
Joo, kyllä. Minusta se tosiaan sopii hyvin suureen prosenttiin sinun
paskanjauhantaasi ja häiriköintiäsi. Kun suoraan sanotaan, niin
selvintähän se.
m_f
Jukka K. Korpela
>> >> yksi niistä oli "Timo L":n.
>> >
>> > Pitäisi kirjoittaa: "Timo L:n". Taivutuspääte kuuluu lainausmerkkien
>> > sisäpuolelle.
>>
>> Vaikkei ole osa lainausta?
>
> Kyllä. Miten muka menettelisit seuraavassa tapauksessa?
>
> Hänen uuden romaaninsa nimi on "Soljonen".
> Luin eilen "Soljosta" koko illan.
Tässä on se pieni ero, että "Soljonen" on nimi, ja nimiähän taivutetaan, ja
lainausmerkit kuuluvat toki taivutetun nimen ympärille silloin, kun lainattu
nimi esiintyy taivutettuna.
Siltä varalta, että joltakulta meni ohi, niin kirjoitusasu "Timo L":n
viittasi juuri siihen, että "Timo L" ei ole nimi vaan merkkijono, jonka joku
on kirjoittanut sinne, minne kuuluisi osata kirjoittaa oma nimi. "Timo L" ei
edes ole suomen kielen mukainen nimen lyhenne.
markus_fin
> "H Markus Lang, musiikkitiede" <ml...@elo.helsinski.fi> wrote:
>
> >> >> yksi niistä oli "Timo L":n.
> >> >
> >> > Pitäisi kirjoittaa: "Timo L:n". Taivutuspääte kuuluu
lainausmerkkien
> >> > sisäpuolelle.
> >>
> >> Vaikkei ole osa lainausta?
> >
> > Kyllä. Miten muka menettelisit seuraavassa tapauksessa?
> >
> > Hänen uuden romaaninsa nimi on "Soljonen".
> > Luin eilen "Soljosta" koko illan.
>
> Tässä on se pieni ero, että "Soljonen" on nimi, ja nimiähän
taivutetaan, ja
> lainausmerkit kuuluvat toki taivutetun nimen ympärille silloin, kun
lainattu
> nimi esiintyy taivutettuna.
>
> Siltä varalta, että joltakulta meni ohi, niin kirjoitusasu "Timo L":n
> viittasi juuri siihen, että "Timo L" ei ole nimi vaan merkkijono,
jonka joku
> on kirjoittanut sinne, minne kuuluisi osata kirjoittaa oma nimi. "Timo
L" ei
> edes ole suomen kielen mukainen nimen lyhenne.
* * *
Yllä olevassa Korpelan viestissä on (vähintään) kaksi seikkaa, mitkä ns.
sivistyneen arvauksen metodilla ovat niitä, jotka ovat nostaneet
v-käyrää Korpelan miljardiyleisöllä nyyssi- (ja varmaan muussakin)
maailmassa: savolaistyyppinen kiero vittuilu ("osata kirjoittaa...",
tässä yhteydessä) ja loputon pilkunnussinta
(" "Timo L"...").
m_f
WebSlave
> Kyllä. Miten muka menettelisit seuraavassa tapauksessa?
>
> Hänen uuden romaaninsa nimi on "Soljonen".
> Luin eilen "Soljosta" koko illan.
Minä menettelisin seuraavasti:
Hänen uuden romaaninsa nimi on Soljonen.
Luin eilen Soljosta koko illan.
Ei ole mitään syytä laittaa yhden sanan mittaista nimeä
lainausmerkkeihin. Se vain hämärtää sitä, mitä ollaan sanomassa.
Jos kirjoittaisin:
luin "Raamattua",
niin tuosta tulisi lähinnä vääriä mielleyhtymiä.
> Sinun sääntösi mukaan olisi kirjoitettava:
>
> Luin eilen "Soljos"ta/"Soljonen"ia koko illan.
Jälkimmäisessä tapauksessa kyllä. Jos lainataan suoraan (ja merkitään
se), niin sitten lainataan, eikä lähdetä taivuttelemaan lainausta -
jolloin se lakkaisi olemasta suora lainaus.
Luin "The Mists of Avalon":ia koko illan.
Luin "Tuntematon sotilas":ta koko illan.
Järkevä tietenkin jättää ainakin jälkimmäisestä lainausmerkit pois ja
taivuttaa normaalisti. Lainausmerkkien käyttö kirjojen nimissä ei liene
kovin perusteltua. (Itse käyttäisin pitkissä nimissä heittomerkkiä
erotuksena suorasta lainauksesta, mutta myönnän etten tiedä onko se
yhtään järkevämpi tai oikeampi tapa.)
Nyysseissä käytetty nimimerkki on hieman eri asia (pelkkä merkkijono),
mistä J. Korpela jo kirjoittikin.
Kiisto: Mielipiteilläni ja tulkinnoillani ei välttämättä ole tekemistä
oikeakielisyyden tai suositusten kanssa, vaan ainoastaan oman
kielikorvani.
--
WebSlave
--------
WebSlave
> Kyllä. Miten muka menettelisit seuraavassa tapauksessa?
>
> Hänen uuden romaaninsa nimi on "Soljonen".
> Luin eilen "Soljosta" koko illan.
Minä menettelisin seuraavasti:
Hänen uuden romaaninsa nimi on Soljonen.
Luin eilen Soljosta koko illan.
Ei ole mitään syytä laittaa yhden sanan mittaista nimeä
lainausmerkkeihin. Se vain hämärtää sitä, mitä ollaan sanomassa.
Jos kirjoittaisin:
luin "Raamattua",
niin tuosta tulisi lähinnä vääriä mielleyhtymiä.
> Sinun sääntösi mukaan olisi kirjoitettava:
>
> Luin eilen "Soljos"ta/"Soljonen"ia koko illan.
Jälkimmäisessä tapauksessa kyllä. Jos lainataan suoraan (ja merkitään
se), niin sitten lainataan, eikä lähdetä taivuttelemaan lainausta -
jolloin se lakkaisi olemasta suora lainaus.
Luin "The Mists of Avalon":ia koko illan.
Luin "Tuntematon sotilas":ta koko illan.
Järkevä tietenkin jättää ainakin jälkimmäisestä lainausmerkit pois ja
taivuttaa normaalisti. Lainausmerkkien käyttö kirjojen nimissä ei liene
kovin perusteltua. (Itse käyttäisin pitkissä nimissä heittomerkkiä
erotuksena suorasta lainauksesta, mutta myönnän etten tiedä onko se
yhtään järkevämpi tai oikeampi tapa.)
Nyysseissä käytetty nimimerkki on hieman eri asia (pelkkä merkkijono),
mistä J. Korpela jo kirjoittikin.
Ihan mielenkiinnosta, miten toivoisit oman nimimerkkisi taivutettavan?
H Markus Lang, musiikkitieteen
H Markus Langin, musiikkitieteen
"H Markus Lang, musiikkitieteen"
"H Markus Langin, musiikkitieteen"
"H Markus Lang, musiikkitiede":n
Vaiko jollain muulla tavalla?
Matti Sunell
> Jos kirjoittaisin:
>
> luin "Raamattua",
>
> niin tuosta tulisi lähinnä vääriä mielleyhtymiä.
Se voisi myös olla piruileva kannanotto. Jokin vanhoillinen
länsisaksalaislehti taisi kirjoittaa itsepäisesti vuosikaudet
die "DDR".
--
Matti.
http://www.helsinki.fi/~sunell/
Tommi Perkola
> Se voisi myös olla piruileva kannanotto. Jokin vanhoillinen
> länsisaksalaislehti taisi kirjoittaa itsepäisesti vuosikaudet
> die "DDR".
Niin oli kirjoittu myös Knaursin taskutietosanakirjassa 60-luvulla.
H Markus Lang, musiikkitiede
> Tässä on se pieni ero, että "Soljonen" on nimi, ja nimiähän taivutetaan, ja
> lainausmerkit kuuluvat toki taivutetun nimen ympärille silloin, kun lainattu
> nimi esiintyy taivutettuna.
Lainattuun ilmaukseen liitetyt taivutuspäätteet kuuluvat aina
lainausmerkkien sisäpuolelle.
Toinen yleinen virhetyyppi: matkan"johtaja" pitää olla joko
matkan-"johtaja" tai "matkanjohtaja". Oikeinkirjoituksessamme ei voi
koskaan syntyä selaista tilannetta, että lainausmerkin kummallekin
puolelle kirjoitetaan kirjainmerkki. (Ja nyt satatuhatta idioottia
rupeaa opettamaan minulle jotakin aivan muuta...)
> Siltä varalta, että joltakulta meni ohi, niin kirjoitusasu "Timo L":n
> viittasi juuri siihen, että "Timo L" ei ole nimi vaan merkkijono, jonka joku
> on kirjoittanut sinne, minne kuuluisi osata kirjoittaa oma nimi.
Tästä huolimatta nuo lainausmerkit eivät ole "Timo L:n" itse
näppäilemiä, vaan hänen uutistenlukuohjelmansa lisää ne FROM:-riville.
> "Timo L" ei
> edes ole suomen kielen mukainen nimen lyhenne.
Luuletko että kirjoitustaitoiset ihmiset - Sinua lukuun ottamatta - enää
viitsivät haaskata aikaansa tähän keskusteluryhmään? Nimettömiä (ja
todella t-y-h-m-i-ä) paskanjauhajia on tänne pesiytynyt vaivaksi asti.
H Markus Lang, musiikkitiede
> Hänen uuden romaaninsa nimi on Soljonen.
> Luin eilen Soljosta koko illan.
>
> Ei ole mitään syytä laittaa yhden sanan mittaista nimeä
> lainausmerkkeihin.
Silloin kun taideteoksen nimeä ei voida kursivoida, se voidaan
kirjoittaa lainausmerkkeihin. Takerrut epäolennaisuuksiin, koska tässä
oli nimenomaan tarkoituksena havainnollistaa lainausmerkkien käyttöä, ei
esittää kannanottoa siitä, pitäisikö niitä _yleensä_ käyttää
tuollaisissa tapauksissa.
> Se vain hämärtää sitä, mitä ollaan sanomassa.
Noin pimeän tyypin ei pitäisi hämärtämisestä valittaa.
> > Luin eilen "Soljos"ta/"Soljonen"ia koko illan.
>
> Jälkimmäisessä tapauksessa kyllä. Jos lainataan suoraan (ja merkitään
> se), niin sitten lainataan, eikä lähdetä taivuttelemaan lainausta -
> jolloin se lakkaisi olemasta suora lainaus.
Ja höpön pöpön! Olet ymmärtänyt lainausmerkkien olemuksen väärin,
naiivisti väärin. Ole hyvä ja kerro minulle, miten joku voi olla noin
helkkarin t-y-h-m-ä?
Lainausmerkeillä voidaan osoittaa muutakin kuin ns. oratio directa. Jos
alentuisit tutustumaan kieliopin sääntöihin, ennen kuin alat toisia
opettaa, tämä seikka saattaisi valjeta jopa Sinulle.
> Luin "The Mists of Avalon":ia koko illan.
> Luin "Tuntematon sotilas":ta koko illan.
Näin ei voida moitteettomassa yleiskielessä kirjoittaa (lukuun ottamatta
ns. pEel0ja, jotka per definitionem tekevät mitä he tahtovat).
> Järkevä tietenkin jättää ainakin jälkimmäisestä lainausmerkit pois ja
> taivuttaa normaalisti.
Vaikka lainausmerkit olisivat käytössä, taivutuspääte kuuluu niiden
sisään.
Luin "The Mists of Avalonia" koko illan.
Luon "Tuntematonta sotilasta" koko illan.
> Lainausmerkkien käyttö kirjojen nimissä ei liene
> kovin perusteltua. (Itse käyttäisin pitkissä nimissä heittomerkkiä
> erotuksena suorasta lainauksesta, mutta myönnän etten tiedä onko se
> yhtään järkevämpi tai oikeampi tapa.)
Se on _vielä_ virheellisempi tapa! Voi hyvä luoja, miten joku voi olla
noin tietämätön ja silti rupeaa touhukkaasti opettamaan muita! Ne, jotka
ovat alentuneet tutustumaan suomen kielioppiin, tietävät, että
puolilainausmerkkiä (tuoPuuha-Petteri puhuu "heittomerkistä"!) käytetään
vain seuraavissa tapauksissa: (1) lainausmerkkeinä toisen lainauksen
sisällä, (2) merkityksen selityksen ympärillä. Erikseen on olemassa
heittomerkki, jota käytetään joskus sellaisissa sanoissa kuin vast'ikään
ja taivutettaessa Bizet'n nimeä ja sanaa vaaka : vaa'an.
> Ihan mielenkiinnosta, miten toivoisit oman nimimerkkisi taivutettavan?
>
> H Markus Lang, musiikkitieteen
> H Markus Langin, musiikkitieteen
> "H Markus Lang, musiikkitieteen"
> "H Markus Langin, musiikkitieteen"
> "H Markus Lang, musiikkitiede":n
>
> Vaiko jollain muulla tavalla?
Jollain muulla tavalla.
Markus Lang von Feuerbruch esitti männä vuonna oman kuvitteellisen
toiveensa:
<http://www.google.com/groups?selm=959g9t%24208%241%40oravannahka.helsinki.fi&output=gplain>.
Etkö muuten hallitse lauseenvastikkeidenkaan käyttöä? Pitää sanoa:
"Miten toivoisit omaa nimimerkkiäsi taivutettavan?"
> Kiisto: Mielipiteilläni ja tulkinnoillani ei välttämättä ole tekemistä
> oikeakielisyyden tai suositusten kanssa, vaan ainoastaan oman
> kielikorvani. [No mikset sitten pidä suutasi kiinni?]
Kielikorvassasi on vaikkua. Osaatko putsata? Voisin lainata revolveria.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Samuli Suonpaa
> Kyllä. Miten muka menettelisit seuraavassa tapauksessa?
>
> Hänen uuden romaaninsa nimi on "Soljonen".
> Luin eilen "Soljosta" koko illan.
Eiköhän tuossa pärjäisi vallan mainiosti ilman lainausmerkkejä.
Suonpää...
H Markus Lang, musiikkitiede
> > Hänen uuden romaaninsa nimi on "Soljonen".
> > Luin eilen "Soljosta" koko illan.
>
> Eiköhän tuossa pärjäisi vallan mainiosti ilman lainausmerkkejä.
Näin kerrotaan sivulla
<http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/merkit.html#lainausmerkki>:
"Kirjallisen tuotteen tai taideteoksen tai niihin verrattavan nimi
pannaan selvyyden vaatiessa lainausmerkkeihin - -. Tunnettujen teosten
nimissä ei lainausmerkkejä käytetä - -."
Kuten jo aikaisemmin huomautin, tarkoituksena ei edellä ollut ottaa
kantaa siihen, onko lainausmerkkien käyttö tarkoituksenmukaisin ratkaisu
tuollaisessa tilanteessa, vaan havainnollistaa lainausmerkkien käyttöä
tietynlaisessa tilanteessa (vaikka sitten tarkoitushakuisesti). Mutta
kukas täällä erottaisi metsää puilta...
Panu Höglund
> Tietäänkseni mitään sellaista valtiollista tai hallinnollista aluetta kuin
> 'Polovetsia' ei koskaan ole ollut olemassa.
Ei niin. Kyseessä olivat kumaanit, oletettavasti turkkilaisperäinen
paimentolaiskansa, ja "polovtsy" lienee käsitettävä lähinnä
venäläisten heistä käyttämäksi rasistoidiksi pilkkanimeksi. Tansseja
kutsuisin yksinkertaisesti polovtsitansseiksi tai ehkä
polovtsilaistansseiksi.
Jukka K. Korpela
> Ei niin. Kyseessä olivat kumaanit, oletettavasti turkkilaisperäinen
> paimentolaiskansa, ja "polovtsy" lienee käsitettävä lähinnä
> venäläisten heistä käyttämäksi rasistoidiksi pilkkanimeksi.
Yksikkö on kai kuitenkin "polovets" (ISO 9:n mukaan translitteroituna
"polovec"). Vaikka -e- taivutusmuodoissa katoaakin, tuntuisi luonnolliselta
suomeen lainattaessa ottaa se mukaan. Tosin "Suomalainen tietosanakirja"
(s.v. "kumaanit", jossa mainitaan myös asu "komaanit") mainitsee: "Venäjällä
/polovtsit/". Google-haulla löytyi yksi sivu, jolla on "polovtsit", ja
toinen, jolla on "polovetsit". Hakusanoilla "polovtsi" ja "polovetsi" löytyy
paljon enemmän, erikielisiä sivuja, ja vaihtamalla -i:n -y:ksi löytyy vielä
lisää. Joka tapauksessa e:llistä muotoakin esiintyy myös englannissa. Ei
liene mitään syytä käyttää suomessa sellaista asua, jossa on varsin raskas
konsonanttiyhdistelmä - vieläpä tavallaan raskaampi kuin venäjässä, jossa kai
v ääntyy ainakin pääosin soinnittomana (f), jolloin siirtymä sen ja sitä
seuraavan soinnittoman äänteen välillä on helpompi.
> Tansseja kutsuisin yksinkertaisesti polovtsitansseiksi tai ehkä
> polovtsilaistansseiksi.
Niin minäkin, paitsi että lisäisin siis sen e:n.
Follareita rajattu.
WebSlave
> Some anonymous coward [namely WebSlave] wrote:
> > Jälkimmäisessä tapauksessa kyllä. Jos lainataan suoraan (ja merkitään
> > se), niin sitten lainataan, eikä lähdetä taivuttelemaan lainausta -
> > jolloin se lakkaisi olemasta suora lainaus.
> Ja höpön pöpön! Olet ymmärtänyt lainausmerkkien olemuksen väärin,
> naiivisti väärin. Ole hyvä ja kerro minulle, miten joku voi olla noin
> helkkarin t-y-h-m-ä?
Tyhmyydestäni et voi tietää. Ylläoleva korkeintaan kertoo
oppimattomuudestani.
> Lainausmerkeillä voidaan osoittaa muutakin kuin ns. oratio directa. Jos
> alentuisit tutustumaan kieliopin sääntöihin, ennen kuin alat toisia
> opettaa, tämä seikka saattaisi valjeta jopa Sinulle.
En käsittääkseni kuitenkaan *opettanut*, siksi kiisto. Eikä
kielioppisääntöihin tutustuminen olisi alentumista. Miksi olisi?
> > Luin "The Mists of Avalon":ia koko illan.
> > Luin "Tuntematon sotilas":ta koko illan.
> Näin ei voida moitteettomassa yleiskielessä kirjoittaa (lukuun ottamatta
> ns. pEel0ja, jotka per definitionem tekevät mitä he tahtovat).
Kiitos. Nyt ainakin tiedän tuonkin (ja yritän muistaa jatkossa).
> > Lainausmerkkien käyttö kirjojen nimissä ei liene
> > kovin perusteltua. (Itse käyttäisin pitkissä nimissä heittomerkkiä
> > erotuksena suorasta lainauksesta, mutta myönnän etten tiedä onko se
> > yhtään järkevämpi tai oikeampi tapa.)
> Ne, jotka
> ovat alentuneet tutustumaan suomen kielioppiin, tietävät, että
> puolilainausmerkkiä (tuoPuuha-Petteri puhuu "heittomerkistä"!) käytetään
> vain seuraavissa tapauksissa: (1) lainausmerkkeinä toisen lainauksen
> sisällä, (2) merkityksen selityksen ympärillä. Erikseen on olemassa
> heittomerkki, jota käytetään joskus sellaisissa sanoissa kuin vast'ikään
> ja taivutettaessa Bizet'n nimeä ja sanaa vaaka : vaa'an.
En vaivautunut olemaan turhan pedanttinen termistön kanssa, mistä
ylläoleva "purkaus" lienee oikeutettu.
No hyvä, mielestäni ylläolevassa lauseessa *lainaus*merkit sanan
"purkaus" ympärillä ovat 'liian vahvoja', koska kyseessä ei ole suora
lainaus. No, olen tuossakin asiassa ilmeisesti väärässä, vaikka
miellyttävämmältä tuntuukin käyttää näitä 'hipsuja'. Laiskuutta tietysti
käyttää samaa merkkiä sekä heittomerkkinä että puolilainausmerkkinä,
mutta sitä tämä tietokoneaika teettää.
> > Ihan mielenkiinnosta, miten toivoisit oman nimimerkkisi taivutettavan?
> Jollain muulla tavalla.
>
> Markus Lang von Feuerbruch esitti männä vuonna oman kuvitteellisen
> toiveensa:
> <http://www.google.com/groups?selm=959g9t%24208%241%40oravannahka.helsinki
> .fi&output=gplain>.
Tuossa ei nähdäkseni otettu kantaa nykyiseen "nimimerkkiisi".
> Etkö muuten hallitse lauseenvastikkeidenkaan käyttöä? Pitää sanoa:
> "Miten toivoisit omaa nimimerkkiäsi taivutettavan?"
Hyvä huomio. Hallitsen kyllä lauseenvastikkeen käytön, mutten
nyyssikirjoittelussa muista erityisesti panostaa oikeakielisyyteen,
vaikka tässä tapauksessa kieliryhmässä ollaankin.
> > Kiisto: Mielipiteilläni ja tulkinnoillani ei välttämättä ole tekemistä
> > oikeakielisyyden tai suositusten kanssa, vaan ainoastaan oman
> > kielikorvani. [No mikset sitten pidä suutasi kiinni?]
Pidän kyllä suuni kiinni kirjoittaessani. ;-) Jokainen avaa suunsa
joskus väärässä paikassa värään aikaan. WebSlavekin.
> Kielikorvassasi on vaikkua. Osaatko putsata? Voisin lainata revolveria.
Vaikka revolveri epäilemättä poistaisi ongelman, se tuskin saisi minua
kirjoittamaan jatkossa oikeakielisemmin.
--
WebSlave
--------
Osmo Ronkanen
> Nyysseissä käytetty nimimerkki on hieman eri asia (pelkkä merkkijono),
> mistä J. Korpela jo kirjoittikin.
>
> Ihan mielenkiinnosta, miten toivoisit oman nimimerkkisi taivutettavan?
>
> H Markus Lang, musiikkitieteen
> H Markus Langin, musiikkitieteen
> "H Markus Lang, musiikkitieteen"
> "H Markus Langin, musiikkitieteen"
> "H Markus Lang, musiikkitiede":n
>
> Vaiko jollain muulla tavalla?
Nimimerkin "H Markus Lang, musiikkitiede"
Osmo
H Markus Lang, musiikkitiede
> Yllä olevassa Korpelan viestissä on (vähintään) kaksi seikkaa, mitkä ns.
> sivistyneen arvauksen metodilla ovat niitä, jotka ovat nostaneet
> v-käyrää Korpelan miljardiyleisöllä nyyssi- (ja varmaan muussakin)
> maailmassa
Eikö Sinun mielestäsi ole vähintäänkin raukkamaista hyökkäillä
nimettömyyden suojista jonkun kirjoittajan kimppuun? Sitä paitsi Sinun
narinasi ovat aiheettomia ja asiattomia, toisin kuin tov. Korpelan.
Ehkä kannattaa miettiä, mihin tuollaisen nimettömyyden viehätys
ylimalkaan perustuu. Nimettömyys tarjoaa tuollaisille kehitysvammaisille
pulunnussijoille vallantuntoa, koska kirjoitteluasetelma perustuu
näkymättömyyteen: kirjoittajaa itseään me emme näe, mutta hän näkee
kaikki. Jokainen sosiaalipsykologiaan perehtynyt tietää, että ihmisten
välinen eriarvoisuus ja valta-asetelma kärjistyy tuollaisessa
tilanteessa erityisen jyrkäksi. Lisäksi tilanne täyttää "näkymättömän
miehen" voimakkaalla vallan ja haavoittumattomuuden tunteella, joka
tietyissä tapauksissa suorastaan päihdyttää harjoittajansa. Tuskinpa
osun paljonkaan harhaan olettaessani, että tässäkin tapauksessa on
kysymys narsistisesti tai paranoidisesti värittyneestä
rajatilapatologiasta. Niin kutsutut kunnon ihmiset eivät nauti
tuollaisesta "sala-ammuskelusta", koska se ei ole tervettä, hyveellistä
eikä edes sopivaa. Julkisessa kansalaisyhteiskunnassa ihmisten oletetaan
kantavan vastuun tekemisistään ja sanomisistaan omalla nimellään.
Tuollainen anonyymius pitäisi voida kieltää samoin perustein kuin on
kielletty esiintymästä naamioituneena julkisella paikalla ja ajamasta
autoa rekisterikilvittä: pieni osa ihmisistä menee yksinkertaisesti
sekaisin siitä vallantunteesta, jota anonyymius heissä lietsoo.
Ylimalkaan salakähmäisyys kuuluu diktatuuriyhteiskuntiin ja läpinäkyvyys
demokratioihin.
(Tiedän, että tämä keskustelu kuuluisi jo toiseen ryhmään, mutta jne.
Anteeksi.)
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
H Markus Lang, musiikkitiede
> olen tuossakin asiassa ilmeisesti väärässä, vaikka
> miellyttävämmältä tuntuukin käyttää näitä 'hipsuja'.
"Miellyttävä tunne" ei ole asiaperustelu. Rautalankaa: pedofiilista
"tuntuu miellyttävältä", kun hän raiskaa lapsen, mutta tuskinpa se
oikeuttaa hänen tekonsa. Kieltämättä nyky-yhteiskunnassa kannustetaan
ihmisiä toimimaan lyhytnäköisesti oman mielihyvän saamiseksi ja
maksimoimiseksi.
> Laiskuutta tietysti
> käyttää samaa merkkiä sekä heittomerkkinä että puolilainausmerkkinä,
> mutta sitä tämä tietokoneaika teettää.
Taas meni metsään. Heittomerkkinä ja puolilainausmerkkinä nimenomaan
käytetään samaa merkkiä (yläpilkkua).
> Vaikka revolveri epäilemättä poistaisi ongelman, se tuskin saisi minua
> kirjoittamaan jatkossa oikeakielisemmin.
Ainakin säästyisimme virheiltäsi.
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
WebSlave
> [WebSlave] wrote:
> > olen tuossakin asiassa ilmeisesti väärässä, vaikka
> > miellyttävämmältä tuntuukin käyttää näitä 'hipsuja'.
> "Miellyttävä tunne" ei ole asiaperustelu.
Ei niin. Kyllä tuosta mielestäni pitäisi ilmetä, että kyse on
mielipiteen ilmaisusta eikä asiaperustelusta.
> Rautalankaa: pedofiilista
> "tuntuu miellyttävältä", kun hän raiskaa lapsen, mutta tuskinpa se
> oikeuttaa hänen tekonsa.
Jopas rinnastuksen keksit. Väärin kirjoittaminen ei sentään ole laitonta.
> > Laiskuutta tietysti
> > käyttää samaa merkkiä sekä heittomerkkinä että puolilainausmerkkinä,
> > mutta sitä tämä tietokoneaika teettää.
> Taas meni metsään. Heittomerkkinä ja puolilainausmerkkinä nimenomaan
> käytetään samaa merkkiä (yläpilkkua).
No niin. Mutta niitä ei sitten saisi kutsua samaksi merkiksi?
Korpelakin taitaa olla sitä mieltä, että puolilainausmerkkiä kannattaisi
kutsua heittomerkiksi.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/lain.html#uudet-ohjeet
(Tosin nykyistä pystysuoraa heittomerkkiä sitten pitäisi kutsua
ascii-heittomerkiksi. Luulen, että ylläolevalla sivulla on kyllä
merkkivirhe, sillä lauseessa, jossa tuo todetaan onkin ".)
Tämähän olikin vielä sotkuisempi juttu kuin odotinkaan. Merkki on sama,
mutta käyttöympäristö määrittelee kummaksi sitä pitäisi sanoa.
Kielikellokin käyttää molempia samassa lauseessa. ;-)
"Heittomerkkiä käytetään myös puolilainausmerkkinä toisen lainauksen
sisällä"
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/merkit.html#heittomerkki
Eli olinkos minä nyt sittenkään niin täysin väärässä sanoessani sitä
heittomerkiksi?
--
WebSlave
--------
Jukka K. Korpela
> Korpelakin taitaa olla sitä mieltä, että puolilainausmerkkiä kannattaisi
> kutsua heittomerkiksi.
> http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/lain.html#uudet-ohjeet
> (Tosin nykyistä pystysuoraa heittomerkkiä sitten pitäisi kutsua
> ascii-heittomerkiksi. Luulen, että ylläolevalla sivulla on kyllä
> merkkivirhe, sillä lauseessa, jossa tuo todetaan onkin ".)
Olet oikeassa, siellä oli lausuma, että merkkiä " sopisi kutsua Ascii-
heittomerkiksi, mutta tarkoitin toki merkkiä '. Näissä menee aika helposti
aika sekaisin. :-)
> Tämähän olikin vielä sotkuisempi juttu kuin odotinkaan.
Erityisen sotkun aiheuttaa se, että merkkiä ' kutsutaan heittomerkiksi,
vaikka se on eri merkki kuin suomen kielen sääntöjen mukainen heittomerkki
eli puolilainausmerkki.