Kuulostaa vs. kuullostaa?
Eemeli Haverinen
versioon törmää niin usein, että olen alkanut epäillä oikeinkirjoitustani.
--
Eemeli Haverinen :: "It is better to regret something you did
<eem...@iki.fi> :: than something you didn't do."
Marko Rauhamaa
> Kumpi on oikein? Itse kirjoitan aina yhdellä l-kirjaimella, mutta
> toiseen versioon törmää niin usein, että olen alkanut epäillä
> oikeinkirjoitustani.
Norminmukaista on kirjoittaa "kuulostaa" (= "kuulo" + "-s-" + "-taa",
missä "-s-" on arvatenkin epäperäinen analogialisä).
Kuitenkin monen puheessa (minunkin) "l" tulee lausutuksi geminaattana.
Syynä on varmaankin se, että pitkän vokaalin jälkeen lyhyt ja pitkä "l"
eivät ole voimakkaassa oppositiossa. Lisäksi "kuulla"-verbin monissa
muodoissa on jo pitkä "l", joten pitkä ääntämys on ymmärrettävä. Ehkäpä
verbi "kuunnella" (< "kuullella"?) on jotenkin vaikuttanut asiaan.
Samoin minä puhuin koulussa aina "piirrustustunnista".
Nämä geminaatalliset muodot ovat vielä murteellisia, mutta monet
murteellisuudet hiipivät pikku hiljaa yleiskieleen. Näin on käynyt
esimerkiksi muodolle "pidempi", joka lienee suomalaisessa lehdistössä
tavallisempi muoto kuin "pitempi".
Marko
--
Marko Rauhamaa mailto:marko.r...@iki.fi http://www.iki.fi/pacujo/
Suomenkielinen esperantokurssi http://www.iki.fi/pacujo/esperanto/kurssi/
Free Esperanto Course http://www.iki.fi/pacujo/esperanto/course/
Markus Lang
· Kumpi on oikein? Itse kirjoitan aina yhdellä l-kirjaimella, mutta toiseen
· versioon törmää niin usein, että olen alkanut epäillä oikeinkirjoitustani.
Kantasana on "kuulo", ja sen johdos on siksi
"kuulostaa".
Jos kantasana olisi "kuulto", sen johdos olisi
"kuullostaa".
Verbimuoto "kuulla" saattaa vaikuttaa siihen, että
kuulostaa-verbiin kirjoitetaan kaksi l:ää. Kyse on
kuitenkin virheellisestä analogiasta.
Kielihistoriallisesti muoto on ollut "kuulšak"
(suunnilleen). (Vrt. *kuulšostašak.)
Virheellinen analogia voi vaikuttaa myös
päinvastaiseen suuntaan: sanotaan "sairaaloinen",
koska sanotaan myös "sairaaloita". Moitteettomassa
muodossa on kuitenkin geminaatta (sairaalloinen <
sairaanloinen).
Tuulia Toivonen
: Kumpi on oikein? Itse kirjoitan aina yhdell=E4 l-kirjaimella, mutta toisee=
: n
: versioon t=F6rm=E4=E4 niin usein, ett=E4 olen alkanut ep=E4ill=E4 oikeinki=
: rjoitustani.
Kuulo -> kuulostaa on klassinen muistisääntö. Pätenee yhä?
Tuulia
Antti Salmenlinna
Eemeli Haverinen <eem...@iki.fi> wrote in article
<7bcfkl$a0o$1...@baker.cc.tut.fi>...
Kumpi on oikein? Itse kirjoitan aina yhdellä l-kirjaimella, mutta toiseen
versioon törmää niin usein, että olen alkanut epäillä oikeinkirjoitustani.
Tarkoitatko kuulemiseen liittyvää asiaa? Vai onko kyseessä kuultokuvien
(ns. diakuvien) valmistusprosessi?
Antti
Jukka Korpela
<ml...@cc.helsinski.fi> wrote in message
<7bdh5g$ctj$1...@oravannahka.Helsinki.FI>:
>Jos kantasana olisi "kuulto", sen johdos olisi "kuullostaa".
Ja kielessähän todella on kuulto-kantainen verbi, joskin siinä on eri
johdin: "kuullottaa" 'maalata läpikuultavalla värillä, laseerata'.
Muistaakseni samaa verbiä käytetään myös ruuanlaittoterminä,
viittaamassa esim. riisien kuumentamiseen vähässä öljyssä, jolloin
niihin tulee kuultoa.
--
Yucca, http://www.hut.fi/u/jkorpela/ or http://yucca.hut.fi/yucca.html
Eemeli Haverinen
>> Kumpi on oikein? Itse kirjoitan aina yhdellä l-kirjaimella, mutta
>> toiseen versioon törmää niin usein, että olen alkanut epäillä
>> oikeinkirjoitustani.
> Tarkoitatko kuulemiseen liittyvää asiaa? Vai onko kyseessä kuultokuvien
> (ns. diakuvien) valmistusprosessi?
Korvalla aistittavia asioita tarkoitin.
Nieminen Mika
: Pätenee yhä?
Minua hämäävät joskus nuo potentiaalimuodot (oliko oikea termi?).
Esimerkiksi tässä tapauksessa: Onko se "pätenee", kuten yllä, vai
"pädennee"? Vai ovatko kumpikin oikein?
--
main(i){char*_="BdsyFBThhHFBThhHFRz]NFTITQF|DJIFHQhhF";while(i=
*_++)for(;i>1;printf("%s",i-70?i&1?"[]":" ":(i=0,"\n")),i/=2);} /*- Warp -*/
Panu Mäkinen
> Minua hämäävät joskus nuo potentiaalimuodot (oliko oikea termi?).
> Esimerkiksi tässä tapauksessa: Onko se "pätenee", kuten yllä, vai
> "pädennee"? Vai ovatko kumpikin oikein?
Potentiaali lienee suomen kielen helpoimmin muodostettava modus.
Ensin otetaan verbin toisen partisiipin yksikön aktiivimuoto, josta
saadaan suoraan potentiaalin vartalo pudottamalla pois -ut/-yt.
Tähän muotoon lisätään tarvittava persoonapääte ja potentiaali on
valmis! Sääntö on niin yksinkertainen ja pätenee mitä hankalimpiinkin
tapauksiin, ettei voi kuin ihmetellä, miksi tätä opeteta (tai opita) jo
ala-asteella.
Siis näin:
purra -> purrut -> purren, purret, purree, ...
puraista -> puraissut -> puraissen, puraisset, puraissee, ...
valehdella -> valehdellut -> valehdellen, valehdellet, valehdellee, ...
Ainoan poikkeuksen tehnee olla-verbi, mikä lienee kaikille tuttua jo
ennestään.
Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni kysynkin, käytätkö muotoa "pätenyt"
vai "pädennyt". Tätä mieltä oli AltaVistalla toteuttamani suuri WWW-gallup:
pätenyt: 17 kpl pätenee: 5 kpl
pädennyt: 0 kpl pädennee: 0 kpl
Varovaisesti uskaltaisin siis todeta, että alempi on väärin tai ainakin se
on ylen harvinainen.
-pm
Otto-Ville Ronkainen
>Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni kysynkin, käytätkö muotoa "pätenyt"
>vai "pädennyt". Tätä mieltä oli AltaVistalla toteuttamani suuri WWW-gallup:
>pätenyt: 17 kpl pätenee: 5 kpl
>pädennyt: 0 kpl pädennee: 0 kpl
>Varovaisesti uskaltaisin siis todeta, että alempi on väärin tai ainakin se
>on ylen harvinainen.
Se lienee yhtä yleinen ja/tai oikea kuin muutkin verbin "pädetä" muodot...
(Vai oliko tämä sittenkin joku itäkarjalalalainen refleksiivi?)
Esa Toivonen
> Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni kysynkin, käytätkö muotoa "pätenyt"
> vai "pädennyt". Tätä mieltä oli AltaVistalla toteuttamani suuri WWW-gallup:
> pätenyt: 17 kpl pätenee: 5 kpl
> pädennyt: 0 kpl pädennee: 0 kpl
>
> Varovaisesti uskaltaisin siis todeta, että alempi on väärin tai ainakin se
> on ylen harvinainen.
Ehkä tilannetta sekoittavat erilaiset potentiaalin muodostamistavat
erilaisten sanatyyppien kohdalla. "Päteä" ilmaisee jatkuvaa olotilaa,
mutta kertaluontoisten tapahtumien ilmaisemisessa sanat käyttäytyvät
toisin. Esim. kadota-sanasta kadonnee-muoto viittaa pelkästään
tulevaisuuteen, ja menneeseen (ja tavallaan nykytilaan) viittaava muoto
saadaan aikaan vain lienee-sanan avulla (lienee kadonnut).
Tuolta pohjalta: jos joku tosissaan alkaisi käyttää pädennee-muotoa
(jota tosin en itse ainakaan ole koskaan ennen havainnut), ehkä sen
takana on:
a) tarkoitus viitata sellaisenaan vain nykyisyyteen viittaavan
pätenee-muodon sijasta painotetusti tulevaan oletettuun pätemiseen
(normaalisti: tullee pätemään).
b) väärä analogian hakeminen kadonnee-tyyppisestä yksisanaisesta
tulevaan todennäköisyyteen viittaamisesta.
--
Esa * Uusi tietotekniikka nakertaa hallitusten *
* tiukkaa sensuuria monissa Aasian maissa. *
* - Alexpress 16.01.98 - *
Markus Lang
· Ehkä tilannetta sekoittavat erilaiset potentiaalin muodostamistavat
· erilaisten sanatyyppien kohdalla. "Päteä" ilmaisee jatkuvaa olotilaa,
· mutta kertaluontoisten tapahtumien ilmaisemisessa sanat käyttäytyvät
· toisin. Esim. kadota-sanasta kadonnee-muoto viittaa pelkästään
· tulevaisuuteen, ja menneeseen (ja tavallaan nykytilaan) viittaava muoto
· saadaan aikaan vain lienee-sanan avulla (lienee kadonnut).
Tällä semanttisella selityksellä ei ole mitään
merkitystä. Pahemmin tuskin voi hakoteille eksyä.
· Tuolta pohjalta: jos joku tosissaan alkaisi käyttää pädennee-muotoa
· (jota tosin en itse ainakaan ole koskaan ennen havainnut), ehkä sen
· takana on:
· a) tarkoitus viitata sellaisenaan vain nykyisyyteen viittaavan
· pätenee-muodon sijasta painotetusti tulevaan oletettuun pätemiseen
· (normaalisti: tullee pätemään).
· b) väärä analogian hakeminen kadonnee-tyyppisestä yksisanaisesta
· tulevaan todennäköisyyteen viittaamisesta.
Ovatko "kadota" ja "päteä" molemmat supistumaverbejä?
Entä "kaivata" ja "kaivaa"?
Esa Toivonen
> Esa Toivosella oli asiaa:
>
> · Ehkä tilannetta sekoittavat erilaiset potentiaalin muodostamistavat
> · erilaisten sanatyyppien kohdalla. "Päteä" ilmaisee jatkuvaa olotilaa,
> · mutta kertaluontoisten tapahtumien ilmaisemisessa sanat käyttäytyvät
> · toisin. Esim. kadota-sanasta kadonnee-muoto viittaa pelkästään
> · tulevaisuuteen, ja menneeseen (ja tavallaan nykytilaan) viittaava muoto
> · saadaan aikaan vain lienee-sanan avulla (lienee kadonnut).
> Tällä semanttisella selityksellä ei ole mitään
> merkitystä. Pahemmin tuskin voi hakoteille eksyä.
Katu-uskottavan näköistä analyysiä kuitenkin ilmeisesti *olemattomasta*
ilmiöstä. :-)
Mutta muuten: Millä tavalla hakoteille? Perustele!
Jukka Korpela
<wa...@cc.tut.fi> wrote in message <7bh28f$eui$2...@baker.cc.tut.fi>:
>Tuulia Toivonen <tut...@utu.fi> wrote:
>: Pätenee yhä?
>
> Minua hämäävät joskus nuo potentiaalimuodot (oliko oikea termi?).
Oli oikea termi. Ja niiden käyttö tuollaisissa epäilevissä
kysymyslauseissa on suunnilleen ainoa käyttö, jota voi pitää
kansankieleen perustuvana. Potentiaalin käyttö kirjakielessä muutoin
perustuu lähinnä siihen, että se otettiin ruotsin torde + infinitiivi
vastineeksi.
>Esimerkiksi tässä tapauksessa: Onko se "pätenee", kuten yllä, vai
>"pädennee"? Vai ovatko kumpikin oikein?
"Pätenee" on oikein. Potentiaalin voi kätevimmin muodostaa sellaisista
partisiippimuodoista kuin "pätenyt". Esim. "juossut", siis "juossee";
"tullut", siis "tullee". Poikkeuksena "lienee", joka muodostetaan ihan
eri vartalosta kuin kyseisen verbin muut muodot.
Markus Lang
· Mutta muuten: Millä tavalla hakoteille? Perustele!
Suomen kielen sanoja ei taivuteta semantiikan
vaan sanavartalon mukaan. Sanavartaloon voi
tietenkin liittää morfeemeja, joilla on oma
merkityksensä, mutta taivutus noudattaa
morfologian sääntöjä.
Esa Toivonen
Höh. Tarkasteluni lähtökohta olikin, että ko. taivutusmuoto on
"virheellinen", joten kertomasi kaltaista jälkikäteen pääteltyä kielen
taivutussäännöstöä nimenomaan EI pidä siinä ottaa huomioon.
Tällöin *merkitysopillinen* pohdiskelu saattaa hyvinkin paljastaa
ainakin osan niistä syistä, joiden takia päätteitä on muotoiltu uudella
tavalla, koska tavalliselle, kielen sääntöjä kovinkaan paljon
ajattelemattomalle kielen käyttäjälle kieli on nimenomaan väline
*merkitysten* kommunikoimiseen.