Vierasperäisten sanojen ääntäminen
juha
puheesta, tavasta kahdentaa vokaalit äännettäessä vierasperäisiä sanoja.
Sanotaan laaser, kun pitäisi sanoa laser. Sanotaan raadon, kun pitäisi sanoa
radon. Muitakin esimerkkejä annettiin: media, amor, bonus, helium ja virus.
Kirjoittajan mukaan kysymyksessä on ruotsalainen ääntämys, joka ei kuulu
suomeen. Oma sivistystasoni on niin matala, että en oikein tiedä, uskoako
vai ei. Olen aina kuvitellut, että laser äännetään suomessa laaser.
Alakoulun opettajani aikanaan opetti meille, silloisille pienille
taaperoille, että veto-oikeus ei äänny veto-oikeus. Meillä oli vaikeuksia
ymmärtää, mistä veto-oikeudessa on kysymys, ehkä juuri siksi asia jäi niin
hyvin mieleen. Veto-oikeus kirjoitusasun mukaan äännettynä tarkoitti
opettajan mukaan, että puhutaan suomen vetää-verbistä eikä latinankielisestä
kieltää-verbistä.
Miten on laserin ja veto-oikeuden kanssa? Haluaisin puhua oikein, pyydän
asiantuntevia ohjeita, kiitos!
Juha
H. Markus Lang
Sonera corp Internet services wrote:
> Miten on laserin ja veto-oikeuden kanssa? Haluaisin puhua oikein, pyydän
> asiantuntevia ohjeita, kiitos!
En ole varma, kysytkö neuvoa vilpittömin mielin vai onko Sinulla
ketunhäntä kainalossa. (Jos haluaisit myös kirjoittaa oikein, voisit
alkajaisiksi opetella pilkkusäännöt. Käytät sanaa "kanssa"
svetisistisesti: "Hur är det _med_ 'laser' och 'veto-rätt'?")
"Laser" äännetään niin kuin kirjoitetaan, lyhyellä a:lla, koska
kysymyksessä on ns. erikoislaina. Jos äännettäisiin [laaser],
kirjoitettaisiin "laaser". (Jätetään niin pöyristyttävä ääntämys kuin
[laasser] tässä huomiotta.) Sen sijaan veto-oikeus äännetään
[veeto-oikeus], koska kysymyksessä on sitaattilaina latinan kielestä
(veto 'kiellän'] eikä erikoislaina tahi yleislaina.
-----------------------------------
marku...@elisanet.fi Tyhmäkin voi olla siisti.
http://www.elisanet.fi/markus.lang/
eki
<marku...@elisanet.fi> a écrit:
>
>Sonera corp Internet services wrote:
>
>> Miten on laserin ja veto-oikeuden kanssa? Haluaisin puhua oikein, pyydän
>> asiantuntevia ohjeita, kiitos!
>
>En ole varma, kysytkö neuvoa vilpittömin mielin vai onko Sinulla
>ketunhäntä kainalossa. (Jos haluaisit myös kirjoittaa oikein, voisit
>alkajaisiksi opetella pilkkusäännöt. Käytät sanaa "kanssa"
>svetisistisesti: "Hur är det _med_ 'laser' och 'veto-rätt'?")
>
>"Laser" äännetään niin kuin kirjoitetaan, lyhyellä a:lla, koska
>kysymyksessä on ns. erikoislaina. Jos äännettäisiin [laaser],
>kirjoitettaisiin "laaser". (Jätetään niin pöyristyttävä ääntämys kuin
>[laasser] tässä huomiotta.) Sen sijaan veto-oikeus äännetään
>[veeto-oikeus], koska kysymyksessä on sitaattilaina latinan kielestä
>(veto 'kiellän'] eikä erikoislaina tahi yleislaina.
>
Tuopa oli pienoinen yllätys!
Mummiälestä aktiivin indikatiivin preesensin yksikön ekan
persoonan, tai jonkun, loppu-o on lätinässä pitkä, siis "vetoo" .....
Pakko kai se on sitten uskoa, että se on "veeto", kun herra
Tohtori niin sanoo!
Jukka K. Korpela
> "Laser" äännetään niin kuin kirjoitetaan, lyhyellä a:lla, koska
> kysymyksessä on ns. erikoislaina.
Ääntämys [laser] on kyllä Perussanakirjan esittämä, ja sanakirja vieläpä
ottaa asiakseen erikseen mainita, että ääntämys ei ole [laaser]. Mutta
tokkopa tälle kannattaa erityistä perustelua kehittää. Niin vain on.
Tämä sana on ruvettu lukemaan kirjoitusasun mukaan. Jos se olisi
lainattu alkukielestä englannista puhutussa muodossa, se olisi [leiser]
tai [leiseri]. Jos se olisi lainattu ruotsista puhutussa muodossa, se
olisi [laaser] tai [laaseri].
Käytännössä sellaiset sanat, joista tässä on puhe, ääntyvät varsin
vaihtelevasti. Vokaalin pituus vaihtelee lyhyestä pitkään ja on varsin
usein jonkinlainen välimuoto. Suomen kielen järjestelmään tämä istuu
huonosti, koska vokaalin pituus on usein hyvin olennainen ja
distinktiivinen eli ainoa ero muuten samanlaisten sanojen välillä (tili
~ tiili, kulo ~ kuulo). Taustalla on kuitenkin yli sata vuotta jatkunut
kiista lainasanojen mukauttamisesta suomeen. Tilanne ei ole kovin
järkyttävä, koska vain aika harvoissa tämän tyypin sanoissa vokaalin
pituus on distinktiivinen ja silloinkin asiayhteys yleensä auttaa
päättelemään oikein. Joku ehkä sekoittaa laamapaidan dalai lamaan, mutta
ei kovin usein.
> Jos äännettäisiin [laaser],
> kirjoitettaisiin "laaser".
Niin kuin kirjoitetaan "booa" ja "gnuu"? :-)
> Sen sijaan veto-oikeus äännetään
> [veeto-oikeus], koska kysymyksessä on sitaattilaina latinan kielestä
> (veto 'kiellän'] eikä erikoislaina tahi yleislaina.
Sitaattilainaluonne on kyseenalainen tai ainakin tulkinnanvarainen.
Selvää rajaa sitaattilainan ja erikoislainan taikka erikoislainan ja
yleislainan välillä ei ole. Tässä tapauksessa kyse on suomen kielessä jo
pitkään (joskin toki vain joissakin kielimuodoissa) käytetystä sanasta,
joten sen pitäminen sitaattilainana on vähän keinotekoista.
Perussanakirjan mukaan ääntämys on [veto] tai [veeto], Nykysuomen
sivistyssanakirjan mukaan [veeto], mutta se mainitsee, että latinassa
ääntämys on [vetoo].
Latinan kielen ääntämys on vaihdellut ja vaihtelee. Keskiajalta alkaen
on yleensä lausuttu [veeto] (sen sijaan [veetto] on suomalainen, omalla
tavallaan ruotsin vaikutuksesta johtuva erikoisuus), mutta latinistit
yleensä pyrkivät noudattamaan klassillista ääntämystä, joka on tässä
tapauksessa [vetoo]. Latinan sanojen lausuminen suomen kielessä on melko
epäjohdonmukaista, koska esimerkiksi cesium-sanan ääntämys [keesium] on
perusteltavissa vain klassisoivana "kikerointina", ja johdonmukaista
olisi kai klassisoida perusteellisemmin: caesium [kaisium] *). Lisäksi
maailman latinisteista ilmeisesti suurin osa ajattelee, että latinan v
ääntyi klassillisella ajalla bilabiaalisena, suunnilleen sellaisena kuin
englannin w. Johdonmukaisella ääntämyksellä [wetoo]
saattaisi saada osakseen huomiota mutta ei ajatustaan kovin hyvin perille.
*) Nimi "cesium" on muodostettu v. 1860 latinan sanasta caesius : caesia
: caesium 'harmaansininen'. Sanan sepittäjät Bunsen ja Kirchhoff
ilmeisesti tunsivat latinan sanan asussa "cesium", sillä keskiajalla ja
uudella ajalla oikeinkirjoitus horjui tällaisissa tapauksissa, koska
ae:n ja pitkänä ääntyvän e:n ero oli ääntämyksestä hävinnyt aikoja
sitten. Jos noudatamme heidän ratkaisuaan oikeinkirjoituksen suhteen,
niin miksi sitten ääntäisimme "latinan" sanan klassisoivasti?
Sepittäjien oma ääntämys taisi olla [tseesium], kun taas Suomessa kai
niihin aikoihin seurattiin lähinnä ranskalaistyyppistä ääntämystä, kuten
[seesium].
Joka tapauksessa juuri veto-sanan osalta klassisoiva ääntämys [vetoo] on
sikäli perusteltu, että sen merkityskin johtuu klassilliselta ajalta:
"veto" 'kiellän' oli kansantribuunien (tribuni plebis, plebeijien eli
alempien kansanluokkien valitsemien virkamiesten) käyttämä ilmaus, kun
he käyttivät valtaansa kumota senaatin tai ylempien virkamiesten
päätöksiä. Epäjohdonmukaisempi klassillinen ääntämys on silloin, kun
jokin latinankielinen sana tai sanonta on peräisin keskiajalta tai
uudelta ajalta eli sitä ei alun perin lausuttu klassillisen latinan mukaan.
eki
<jkor...@cs.tut.fi> a écrit:
>H. Markus Lang wrote:
>
>> "Laser" äännetään niin kuin kirjoitetaan, lyhyellä a:lla, koska
>> kysymyksessä on ns. erikoislaina.
>
>Ääntämys [laser] on kyllä Perussanakirjan esittämä, ja sanakirja vieläpä
>ottaa asiakseen erikseen mainita, että ääntämys ei ole [laaser]. Mutta
>tokkopa tälle kannattaa erityistä perustelua kehittää. Niin vain on.
>Tämä sana on ruvettu lukemaan kirjoitusasun mukaan. Jos se olisi
>lainattu alkukielestä englannista puhutussa muodossa, se olisi [leiser]
>tai [leiseri]. Jos se olisi lainattu ruotsista puhutussa muodossa, se
>olisi [laaser] tai [laaseri].
>
>Käytännössä sellaiset sanat, joista tässä on puhe, ääntyvät varsin
>vaihtelevasti. Vokaalin pituus vaihtelee lyhyestä pitkään ja on varsin
>usein jonkinlainen välimuoto. Suomen kielen järjestelmään tämä istuu
>huonosti, koska vokaalin pituus on usein hyvin olennainen ja
>distinktiivinen eli ainoa ero muuten samanlaisten sanojen välillä (tili
>~ tiili, kulo ~ kuulo). Taustalla on kuitenkin yli sata vuotta jatkunut
>kiista lainasanojen mukauttamisesta suomeen. Tilanne ei ole kovin
>järkyttävä, koska vain aika harvoissa tämän tyypin sanoissa vokaalin
>pituus on distinktiivinen ja silloinkin asiayhteys yleensä auttaa
>päättelemään oikein. Joku ehkä sekoittaa laamapaidan dalai lamaan, mutta
>ei kovin usein.
>
>> Jos äännettäisiin [laaser],
>> kirjoitettaisiin "laaser".
>
>Niin kuin kirjoitetaan "booa" ja "gnuu"? :-)
Olemalla tohtori pystyy näköjään välttämään ittuilun!
Silloin "kritiikki" on kädenlämpöistä arkaa "tikkuilua". : )
Esko Matikainen
> kirjoitetaan ja kirjoitetaan niinkuin se lausutaan.
Niin minunkin kansakoulunopettajani sanoi, mutta pani silti
sanelukirjoitukseen sanan asfaltti, jonka lausui asvaltti. Siitä sai
sitten ylimääräisen pisteen jos osasi kirjoittaa äffällä. Aina
lapsia huijataan!
>>Miten on laserin ja veto-oikeuden kanssa? Haluaisin puhua oikein,
>>pyydän asiantuntevia ohjeita, kiitos!
>
> Ei niitä täältä saa. Minäkin haluaisin että olisi olemassa jokin
> paikka, jossa voisi esittää tällaisia kysymyksiä. Ehkä yhdeksän
> vastausta kymmenestä täällä on vittuilua? Kumma että juuri
> kieliasiat herättävät tällaisen vimman tietyissä ihmisissä.
Saapas! Jotkut eivät vain ymmärrä sitä että mitä enemmän
asiantuntemusta on, sitä monimutkaisemmilta asiat saattavat
vaikuttaa. Jos haluatte yksinkertaisia vastauksia, kysykää
yksinkertaisilta ihmisiltä!
juha
> En ole varma, kysytkö neuvoa vilpittömin mielin vai onko Sinulla
> ketunhäntä kainalossa. (Jos haluaisit myös kirjoittaa oikein, voisit
> alkajaisiksi opetella pilkkusäännöt. Käytät sanaa "kanssa"
> svetisistisesti: "Hur är det _med_ 'laser' och 'veto-rätt'?")
Kainalossa on vain omia karvoja. Yritin kirjoittaa oikein, enkä tiennyt
kirjoittaneeni väärin. Olen nähnyt jonkin verran vaivaa vielä vanhalla iällä
osatakseni panna pilkut oikeisiin paikkoihin ja osatakseni jättää ne
vääristä paikoista pois, mutta ilmeisesti taidoissa on vielä hiomista.
Virheetön kieli on niin paljon harvinaisempaa kuin huono kieli, että
virheiden tarttuminen omaan kielenkäyttöön ei ole mikään ihme. Palaute, jota
omasta kielenkäytöstäni olen kouluvuosien jälkeen saanut, on koskenut vain
vieraita kieliä. Palaute oman äidinkielen kirjoittamisesta on harvinaista
herkkua, ja otan sen kiitollisuudella vastaan.
Hämmästelen sitä, että ruotsalaispiirteet ovat löytäneet tiensä
savolaispojan kieleen, kotiseudullani ei ruotsia puhuttu. Väitän, että
laaser on Suomessa yleisemmin käytetty äänneasu kuin laser, ja olen
vilpittömästi uskonut sen olevan oikein, kielikorvassani on särähtänyt, kun
olen joskus kuullut jonkun puhuvan laserista. Yritän virittää kielikorvani
hyväksymään sen, että lyhyt a on oikein.
Juha
juha
>> Sen sijaan veto-oikeus äännetään
>> [veeto-oikeus], koska kysymyksessä on sitaattilaina latinan kielestä
>> (veto 'kiellän'] eikä erikoislaina tahi yleislaina.
"Jukka K. Korpela" kirjoitti:
> Sitaattilainaluonne on kyseenalainen tai ainakin tulkinnanvarainen.
...
> Latinan kielen ääntämys on vaihdellut ja vaihtelee. Keskiajalta alkaen on
> yleensä lausuttu [veeto] (sen sijaan [veetto] on suomalainen, omalla
> tavallaan ruotsin vaikutuksesta johtuva erikoisuus), mutta latinistit
> yleensä pyrkivät noudattamaan klassillista ääntämystä, joka on tässä
> tapauksessa [vetoo].
Omista kouluvuosistani on jo aikaa ja mainitsemistani alaluokkien ajoista
vielä enemmän. Olisin valmis lyömään vetoa, että alaluokkien opettajani
vaati lausumaan nimenomaan [veetto-oikeus]. Kun aloin asiaa miettiä ja
tarkastin sanan vielä vanhasta latinan sanakirjastani, alkoi homma vähän
haiskahtaa. Latinan tunnit eivät olleet suosikkilistani kärkipäässä, ja
latinan opetus oli koulussani mielestäni tavattoman vanhanaikaisesti
toteutettu, niinpä ei kolmen vuoden ajan latinan tunneilla istumisesta
mieleen paljoa jäänyt. Sen verran vanhat latinan opit kuitenkin mielen
pohjalla kummittelevat, että veto pitäisi muistini mukaan ääntää [vetoo],
kuten Jukka klassillista ääntämystä valotti.
Taidan varmuuden vuoksi käyttää klassista epävarmojen sanojen ääntämistapaa,
jos pitää puhua veto-oikeudesta. Mumisen epäselvästi ja toivon, että kukaan
ei ilkeä kysyä, mitä se mumisee.
Juha
Mika Pirhonen
>>yleensä lausuttu [veeto] (sen sijaan [veetto] on suomalainen, omalla
>>tavallaan ruotsin vaikutuksesta johtuva erikoisuus), mutta latinistit
>>yleensä pyrkivät noudattamaan klassillista ääntämystä, joka on tässä
>>tapauksessa [vetoo].
>
> Omista kouluvuosistani on jo aikaa ja mainitsemistani alaluokkien ajoista
> vielä enemmän. Olisin valmis lyömään vetoa, että alaluokkien opettajani
> vaati lausumaan nimenomaan [veetto-oikeus]. Kun aloin asiaa miettiä ja
Yläluokkien opettajani lausui järkähtämättä [veetto], kun yritimme
joskus erehdyksessä lausua [veto].
Tosin yläasteen ruotsin opettajani lausui [viellä]. Mieleni teki
tuhantisen kertaa vastata hänelle jossakin lauseessa sana [sielä].
Mika.
Mika Pirhonen
>> Jos äännettäisiin [laaser], kirjoitettaisiin "laaser".
>
> Niin kuin kirjoitetaan "booa" ja "gnuu"? :-)
Kas, kieltämättä gnu-antiloopin nimen lausun noin puolellatoista u:lla,
mutta käärme on minulla kyllä ihan [boa] erotukseksi booasta.
Mika.
Mika Pirhonen
> > Sanotaan laaser, kun pitäisi sanoa laser. Sanotaan raadon, kun pitäisi sanoa
> radon.
Raadonkaasua tulee maasta hautausmaalla, radonkaasua Pispalanharjulla.
> Muitakin esimerkkejä annettiin: media, amor, bonus, helium ja virus.
Kaikki nuo muut pystyn jotenkin käsittämään, mutta en heliumin e:n
venytystä. Heli-nimen luulisi olevan niin tuttu ja perisuomalainen, että
se ääntyisi luontevasti tuonkin sanan alussa.
Mika.
Mika Pirhonen
> Niin minunkin kansakoulunopettajani sanoi, mutta pani silti
> sanelukirjoitukseen sanan asfaltti, jonka lausui asvaltti. Siitä sai
> sitten ylimääräisen pisteen jos osasi kirjoittaa äffällä. Aina
> lapsia huijataan!
Todellakin! Ei äffää käytetä muissa sanoissa kuin pesufati.
Mika.
Mika Pirhonen
> Muakin tuo ruotsalaistyyppinen ääntämys ärsyttää. Etenkin Nelosen uutisten
> Peekking. Toisaalta taas intternetti ja Forttum kuulostaa ihan oikeilta.
Jälkimmäiset eivät todellakaan kuulosta. Teet vähän vähemmälle.
Ja eikös tuon ensimmäisen pidä nykyään olla päätön [beitzing]?
> Sitten on vielä laseri, joka on tietyntyyppinen tulostin.
Eli siis rintteri. Ja sitten samankaltainen sana on printteri, joka
tarkoittaa semmoista nopeaa juoksijaa. Mutta näin toki vain Tampereella.
> Minun opettajani sanoi että suomenkieli lausutaan niinkuin se kirjoitetaan ja
> kirjoitetaan niinkuin se lausutaan.
Joo, magneettikengät.
> Ei niitä täältä saa. Minäkin haluaisin että olisi olemassa jokin paikka, jossa
> voisi esittää tällaisia kysymyksiä. Ehkä yhdeksän vastausta kymmenestä täällä on
> vittuilua? Kumma että juuri kieliasiat herättävät tällaisen vimman tietyissä
> ihmisissä.
Outoa.
Mika.
Jukka K. Korpela
>> Muitakin esimerkkejä annettiin: media, amor, bonus, helium ja virus.
>
> Kaikki nuo muut pystyn jotenkin käsittämään, mutta en heliumin e:n
> venytystä.
Samasta asiastahan noissa kaikissa on kyse: ruotsissa on pääpainollinen,
pitkä (tai vähintään puolipitkä) avotavun vokaali, ja tällaiset äänteet on
vanhastaan tulkittu pitkiksi vokaaleiksi sanaa suomeen lainattaessa. Niinpä
meillä on "maali" eikä "mali" (nykyruotsin "mål"), "riisi" eikä "risi" jne.
Vasta myöhemmin ruvettiin ajattelemaan, että sanat pitää kirjoittaa samaan
tapaan kuin ruotsissa, ja vielä tätäkin myöhemmin ruvettiin vaatimaan tämän
mukaista ääntämystä.
Toisaalta nykyisin _yleissääntönä_ on edelleenkin, että ensimmäisessä tavussa
vastaa ruotsin pääpainollista pitkää vokaalia suomen pitkä vokaali, joka
kirjoitetaan kahdella vokaalinmerkillä. Esim. "baari", "oodi", "fuuga".
Esimerkkisanat ovat siis _poikkeuksellisia_, vieläpä pääosin erillisiä, siis
yksittäisiä sanoja koskevia poikkeuksia. Tosin "media" perustuu
näennäisesti yleiseen periaatteeseen, jonka mukaan -ia-loppuisissa sanoissa
tämän aineksen edellinen vokaali on lyhyt (esim. Australia), mutta tämä
periaate on vasta suhteellisen hiljaan laajennettu maannimistä muihinkin
sanoihin (esim. akasia), ja lisäksi säännön ehto "edempänä sanassa" lienee
tulkittava niin, että ensimmäisessä tavussa sitä ei sovelleta! (Siksi: Aasia,
Lyydia.) Lisäksi "helium" on tulkittava sellaisen yleisen periaatteen
ilmentymäksi, että alkuaineiden -um-loppuisissa nimissä vokaali on lyhyt
(esim. kalium, barium) - joskaan tällaista periaatetta ei kai esitetä missään
säännöstössä, vaan sitä vain sovelletaan.
Mitään erityistä logiikkaa ei kannata etsiä siitä, että mainitut sanat ovat
nykynormien mukaan lyhytvokaalisia. Sen sijaan pitkävokaalinen ääntämys on
hyvin ymmärrettävä, koska se noudattaa yleissääntöä. Puolipituinen ääntämys
taas voi johtua epävarmuudesta tai siitä, että harkitusti käytetään
välimuotoa, jotta ei pahasti loukattaisi kenenkään kielikorvaa.
> Heli-nimen luulisi olevan niin tuttu ja perisuomalainen, että
> se ääntyisi luontevasti tuonkin sanan alussa.
Heh. Eipä tässä juuri sananalun tuttuudesta ole kyse. Eivät "medi-" ja "bo-"
ole mitenkään perisuomalaisia.
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
hvai...@cc.joensuu.fi
>Ei äffää käytetä muissa sanoissa kuin pesufati.
Pevva?
hvai...@cc.joensuu.fi
toinen a pois.
Jukka K. Korpela
> Siihen on varmaan joku syy, että faaraosta on otettu äffän jälkeen
> toinen a pois.
Jep. Joku teki aikamatkan muinaiseen Egyptiin ja selvitti, että sanan
alkutavussa ääntyi muinaisegyptissä lyhyt vokaali. Vokaalin tarkempi
laatu jäi selvittämättä, ja koko sanan muinaisegyptiläinen ääntämys on
epävarma rekonstruktio. (Melko varmaa on, että konsonantit olivat [pr?],
missä ? on jonkinlainen katkoäänne, mutta vokalisointi, kuten [pera?aa]
tai [per?aa] tai [pero?], on varsin epävarma.) Mutta pieni epävarmuus ei
toki haittaa tietoon perustuvaa kielenohjailua!
Todellinen syy on varmaankin yksinkertaisesti se, että
raamatunkäännöksissä on käytetty kirjoitusasua "farao".
Jostakin syystä tämä kirjoitusasu haluttiin säilyttää,
vaikka nimien asua muuteltiin aika holtittomasti.
Aabrahamistakin tehtiin Abraham, ja ei ihme, jos Saara,
anteeksi Sara, nauraa.
Tässä yhteydessä on varmaan paikallaan sanoa, että monet egyptologit
eivät hyväksy koko fa(a)rao-sanan käyttöä Egyptin vanhan valtakunnan ja
keskivaltakunnan hallitsijoista, koska tiettävästi nimeä [pr?] ruvettiin
käyttämään vasta 18. dynastian eli ns. uuden valtakunnan aikana.
Varhaisempia hallitsijoita pitäisi kai sitten kutsua vain hallitsijoiksi
tai kuninkaiksi. Tällainen erottelu on kyllä koomisuudeltaan samaa
luokkaa kuin farao-asun normatiivisuus.
Tommi Nieminen
> Hämmästelen sitä, että ruotsalaispiirteet ovat löytäneet tiensä
> savolaispojan kieleen,
Vielä 1900-luvun alussa ruotsista lainatut piirteet levisivät
tehokkaasti vaikkakin hitaahkosti koko Suomeen, missä ne murteissa
sitten ovat näihin päiviin säilyneet.
> Väitän, että laaser on Suomessa yleisemmin käytetty äänneasu kuin
> laser,
Karvas kokemus on minua opettanut, että kannattaa olla varovainen
sanoessaan jonkin olevan "Suomessa yleisempi". Usein joutuu toteamaan,
että omassa elinpiirissä ylivoimaisesti yleisempi muoto ei koko Suomen
mittapuulla niin verrattoman hallitseva sitten olekaan.
Täältä Tampereelta tarkkaillen väittäisin lyhyt-a:llisen muodon olevan
selvästi yleisempi, mutta ehkä niinkin vain minun piireissäni...
--
.... Tommi Nieminen .... http://www.saunalahti.fi/~tommni/ ....
It is a very sad thing that nowadays there is so little
useless information. -Oscar Wilde-
.... tommi dot nieminen at campus dot jyu dot fi ....
jr
> Kas, kieltämättä gnu-antiloopin nimen lausun noin puolellatoista u:lla, mutta
> käärme on minulla kyllä ihan [boa] erotukseksi booasta.
Mikä on booa?
--
jr
H. Markus Lang
Jukka K. Korpela wrote:
> Perussanakirjan mukaan ääntämys on [veto] tai [veeto], Nykysuomen
> sivistyssanakirjan mukaan [veeto], mutta se mainitsee, että latinassa
> ääntämys on [vetoo].
Olisi siis pitänyt katsoa useammasta sanakirjasta. No, onneksi täältä
internetistä saa aina veto-apua :-D
(Sanaleikki! Tajusiko kukaan!?! "Veto-apua"!!)
-----------------------------------
marku...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/markus.lang/
T Taneli Vahakangas
> hvai...@cc.joensuu.fi wrote:
>
>> Siihen on varmaan joku syy, että faaraosta on otettu äffän jälkeen
>> toinen a pois.
>
> Jep. Joku teki aikamatkan muinaiseen Egyptiin ja selvitti, että sanan
> alkutavussa ääntyi muinaisegyptissä lyhyt vokaali. Vokaalin tarkempi
> laatu jäi selvittämättä, ja koko sanan muinaisegyptiläinen ääntämys on
> epävarma rekonstruktio. (Melko varmaa on, että konsonantit olivat [pr?],
> missä ? on jonkinlainen katkoäänne, mutta vokalisointi, kuten [pera?aa]
> tai [per?aa] tai [pero?], on varsin epävarma.) Mutta pieni epävarmuus ei
> toki haittaa tietoon perustuvaa kielenohjailua!
Egyptologit taitavat kirjoittaa [pr?]:n "pr-aA", mutta samasta
asiasta on toki kysymys. Raamatun heprean masoreettinen vokalisaatio
esittää [par`ooh] tai [par`oo], konsonanttien peh res `ain he
pohjalta. Tuolla vokalisaatiolla tosin on huomattava ajallinen
etäisyys sanan aktiiviseen käyttöön Egyptissä. On kuitenkin
huomattava, että ensimmäiselle konsonantille olisi voitu esittää
myös ääntämys [far`o], mutta näin ei ole siis tehty. Vokaali on joka
tapauksessa lyhyt.
Septuagintassa on faraoo, mutta siinä käytetyn kreikan vokaalien
pituuksista en tiedä. Ehkä kuitenkin lopussa oleva oomega ohjaisi
lausumaan alkutavun lyhyenä?
Taneli
Osmo R
> Joka tapauksessa juuri veto-sanan osalta klassisoiva ääntämys [vetoo]
> on sikäli perusteltu, että sen merkityskin johtuu klassilliselta
> ajalta: "veto" 'kiellän' oli kansantribuunien (tribuni plebis,
> plebeijien eli alempien kansanluokkien valitsemien virkamiesten)
> käyttämä ilmaus, kun he käyttivät valtaansa kumota senaatin tai
> ylempien virkamiesten päätöksiä. Epäjohdonmukaisempi klassillinen
> ääntämys on silloin, kun jokin latinankielinen sana tai sanonta on
> peräisin keskiajalta tai uudelta ajalta eli sitä ei alun perin
> lausuttu klassillisen latinan mukaan.
Minusta on aika outoa mennä jäljittelemään jotain kuollutta kieltä
ääntämisessä. Ei amerikkalaisetkaan äännä tuota sanaa niinkuin
muinaiset roomalaiset. Mielestäni "vetoo-oikeus" kolmine oineen olisi outo.
Toisaalta eihän tuota sanaa enää tarvi käyttääkään, ku ko. oikeus on
käytännössä poistettu presidentiltä.
Osmo
opti...@yahoo.co.uk
Pete
Pete
nimittäin ihminen keksi naimifen. f a k !
Pete
eki
Guutta caavat laapidem, noon vii seed seepe caadendo!
Mika Pirhonen
>> Kas, kieltämättä gnu-antiloopin nimen lausun noin puolellatoista
>> u:lla, mutta käärme on minulla kyllä ihan [boa] erotukseksi booasta.
>
> Mikä on booa?
Käsittääkseni ei mikään.
Mika.
Mika Pirhonen
Mikko Järvinen
Booatahan on sana, se onomatopoeettinen verbi sille, mitä (mopon)
moottori tekee, kun sillä yritetään kiihdyttää ja kaasuttimen suutin
on syystä tai toisesta liian pieni eli polttoaineseos liian laiha.
Kaiketi tästä voidaan johtaa mikä on booa.
--
Mikko Järvinen - ech at iki dot fi - http://www.iki.fi/ech/
H. Markus Lang
Osmo Ronkanen wrote:
> Mielestäni "vetoo-oikeus" kolmine oineen olisi outo.
Onko myös "maa-alue" mielestäsi outo, koska siinä on kolme a:ta? Entä
"maa-aavikko"?
-----------------------------------
marku...@elisanet.fi
http://www.elisanet.fi/markus.lang/
Kaija Tuuna
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:dvdt7c$7br$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> hvai...@cc.joensuu.fi wrote:
>
>> Siihen on varmaan joku syy, että faaraosta on otettu äffän jälkeen
>> toinen a pois.
>
> Jep. Joku teki aikamatkan muinaiseen Egyptiin ja selvitti, että sanan
> alkutavussa ääntyi muinaisegyptissä lyhyt vokaali. Vokaalin tarkempi laatu
> jäi selvittämättä, ja koko sanan muinaisegyptiläinen ääntämys on epävarma
> rekonstruktio. (Melko varmaa on, että konsonantit olivat [pr?], missä ? on
> jonkinlainen katkoäänne, mutta vokalisointi, kuten [pera?aa] tai [per?aa]
> tai [pero?], on varsin epävarma.) Mutta pieni epävarmuus ei toki haittaa
> tietoon perustuvaa kielenohjailua!
Mikähän merkki tuossa kyssärin paikalla pitäisi olla?
>
> Todellinen syy on varmaankin yksinkertaisesti se, että
> raamatunkäännöksissä on käytetty kirjoitusasua "farao".
> Jostakin syystä tämä kirjoitusasu haluttiin säilyttää,
> vaikka nimien asua muuteltiin aika holtittomasti.
> Aabrahamistakin tehtiin Abraham, ja ei ihme, jos Saara,
> anteeksi Sara, nauraa.
Eikös se jossain käännöksessä ole vielä lyhyempi, eli Abram?
>
> Tässä yhteydessä on varmaan paikallaan sanoa, että monet egyptologit eivät
> hyväksy koko fa(a)rao-sanan käyttöä Egyptin vanhan valtakunnan ja
> keskivaltakunnan hallitsijoista, koska tiettävästi nimeä [pr?] ruvettiin
> käyttämään vasta 18. dynastian eli ns. uuden valtakunnan aikana.
> Varhaisempia hallitsijoita pitäisi kai sitten kutsua vain hallitsijoiksi
> tai kuninkaiksi. Tällainen erottelu on kyllä koomisuudeltaan samaa luokkaa
> kuin farao-asun normatiivisuus.
Kaija
Kaija Tuuna
"Mika Pirhonen" <mika.k.t...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:WnMSf.8$at...@read3.inet.fi...
Joten myös "ähvä"?
Kaija
T Taneli Vahakangas
>
> "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti
> viestissä:dvdt7c$7br$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>> anteeksi Sara, nauraa.
>
> Eikös se jossain käännöksessä ole vielä lyhyempi, eli Abram?
Ei, vaan nimi vaihtui tarinan edetessä:
"Niin älköön sinua enää kutsuttako Abramiksi, vaan nimesi olkoon
Aabraham, sillä minä teen sinusta kansojen paljouden isän."
1 Moos. 17:5
Taneli
Jukka K. Korpela
> Mikähän merkki tuossa kyssärin paikalla pitäisi olla?
Enköhän selittänyt sen melko tyhjentävästi? "Jonkinlainen katkoäänne"
sisältää sen, että mitään selvää foneettista kuvausta ei ole, mutta
jonkinlaisesta katkoäänteestä on kyse.
>> Tässä yhteydessä on varmaan paikallaan sanoa, että monet egyptologit
>> eivät hyväksy koko fa(a)rao-sanan käyttöä Egyptin vanhan valtakunnan ja
>> keskivaltakunnan hallitsijoista, koska tiettävästi nimeä [pr?] ruvettiin
>> käyttämään vasta 18. dynastian eli ns. uuden valtakunnan aikana.
>> Varhaisempia hallitsijoita pitäisi kai sitten kutsua vain hallitsijoiksi
>> tai kuninkaiksi. Tällainen erottelu on kyllä koomisuudeltaan samaa
>> luokkaa kuin farao-asun normatiivisuus.
>
> Kaija
Miksi lainaat tekstin, johon sinulla ei ole muuta kommentoitavaa kuin
etunimesi?
(Tavanomainen tulkintahan on "olen ihan pihalla enkä osaa edes rajata
lainauksia".)