"Staijaus"
Jukka K. Korpela
> Mistä ulkomaankielen sanasta tulee termi "staijaus"?
Se on alkujaan yleisslangin sana, joka on otettu ornislangiin ja joka on
väännelmä lähinnä ruotsin sanasta "stå" (tai "stanna"). "Nykyslangin
sanakirja" (1979) mainitsee sen sekä seisomista yleensä että lintujen
tarkkailuna tarkoittavana. Yleisslangin sanana se on varmaankin aika vanha.
Mm. Helsingin 1940 - 60 -lukujen puhekielen sanakirja
http://kotisivu.mtv3.fi/suku/slangia.html
tuntee sen:
"staijata seistä (/kulmilla staijattii/)".
Mutta nyt kun aloin asiaa miettiä, aloin epäillä "Nykyslangin sanakirjan"
selitystä. Se on vähän viitteellinen: "(vrt. ruotsin /stå/ seistä, /stanna/
jäädä seisomaan)" eli ei suoranaisesti väitä mitään alkuperästä mutta antaa
vahvasti ymmärtää sanan syntyneen ruotsin sanan tai sanojen vaikutuksesta.
Eikös paljon ilmeisempi lähtökohta, suoranainen lainanantajakieli, olisi
venäjä, josta on tunnetusti tullut Stadin slangiin paljon sanoja?
Venäjässähän on verbi "stojat" 'seisoa', jossa -o- ääntyy lähinnä suomen a:ta
vastaavana äänteenä.
Taitaisi sopia paremmin kieliryhmään, joten kopio & jatkot sinne.
Dmitri Ståhl
>>Mistä ulkomaankielen sanasta tulee termi "staijaus"?
>
>
> Se on alkujaan yleisslangin sana, joka on otettu ornislangiin ja joka on
> väännelmä lähinnä ruotsin sanasta "stå" (tai "stanna"). "Nykyslangin
> sanakirja" (1979) mainitsee sen sekä seisomista yleensä että lintujen
> tarkkailuna tarkoittavana. Yleisslangin sanana se on varmaankin aika vanha.
> Mm. Helsingin 1940 - 60 -lukujen puhekielen sanakirja
> http://kotisivu.mtv3.fi/suku/slangia.html
> tuntee sen:
> "staijata seistä (/kulmilla staijattii/)".
>
> Mutta nyt kun aloin asiaa miettiä, aloin epäillä "Nykyslangin sanakirjan"
> selitystä. Se on vähän viitteellinen: "(vrt. ruotsin /stå/ seistä, /stanna/
> jäädä seisomaan)" eli ei suoranaisesti väitä mitään alkuperästä mutta antaa
> vahvasti ymmärtää sanan syntyneen ruotsin sanan tai sanojen vaikutuksesta.
> Eikös paljon ilmeisempi lähtökohta, suoranainen lainanantajakieli, olisi
> venäjä, josta on tunnetusti tullut Stadin slangiin paljon sanoja?
> Venäjässähän on verbi "stojat" 'seisoa', jossa -o- ääntyy lähinnä suomen a:ta
> vastaavana äänteenä.
Minusta kyseinen sana on *epäilemättä* venäläisperäinen.
Panu Höglund
>
> Minusta kyseinen sana on *epäilemättä* venäläisperäinen.
Niin minustakin. Ruotsilla selittäminen osoittaa vain, etteivät
sanakirjan tekijät osanneet venäjää.
PenttiL
> > Mistä ulkomaankielen sanasta tulee termi "staijaus"?
>
> Se on alkujaan yleisslangin sana, joka on otettu ornislangiin ja joka on
> väännelmä lähinnä ruotsin sanasta "stå" (tai "stanna"). "Nykyslangin
> sanakirja" (1979) mainitsee sen sekä seisomista yleensä että lintujen
> tarkkailuna tarkoittavana. Yleisslangin sanana se on varmaankin aika
vanha.
> Mm. Helsingin 1940 - 60 -lukujen puhekielen sanakirja
> http://kotisivu.mtv3.fi/suku/slangia.html
> tuntee sen:
> "staijata seistä (/kulmilla staijattii/)".
>
Paitsi staijailija on ehkä vähän enemmän paikoillaan kuin luudailija.
Mutta mistähän tuo luudailla sitten tulee; tuskin luudan kanssa mitään
tekemistä...?
-Pentti
Dmitri Ståhl
>>Minusta kyseinen sana on *epäilemättä* venäläisperäinen.
>
> Niin minustakin. Ruotsilla selittäminen osoittaa vain, etteivät
> sanakirjan tekijät osanneet venäjää.
Vaikuttaa siltä. Pari kuukautta sitten sattuin selailemaan Veikko
Ruopilan kirjaa "Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa" (SKS,
1986). Heti ensimmäisellä sivulla tekijä esitti akroska-sanan alkuperää:
selitys oli pitkänlainen, monimutkainen ja täysin väärä, kun oikea
selitys löytyy joka sanakirjasta.
(akroska (ven. okroshka) on keittomainen ruokalaji, kaljaan sekoitettu
sekasalaatti)
Jukka K. Korpela
> Must s'on vähä sama ko "luudailla"...;-)
> Paitsi staijailija on ehkä vähän enemmän paikoillaan kuin luudailija.
> Mutta mistähän tuo luudailla sitten tulee; tuskin luudan kanssa mitään
> tekemistä...?
Olisikohan kyseessä johdos verbistä "luudata", jonka Nykyslangin sanakirja
tuntee merkityksessä 'juosta, luffata' ja jonka se kertoo olevan peräisin
ruotsin sanasta "loda" 'kuljeskella'?
Tosin http://kotisivu.mtv3.fi/suku/slangia.html sanoo, että verbin merkitys
olisi 'oleilla jossain', ja http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ kertoo, että
ruotsin "loda" tarkoittaa 'ströva l. "stryka" omkring, "luffa"'. Joten tuo
Nykyslangin sanakirjain esittämä merkitys 'juosta' ei ehkä vastaa
todellisuutta.
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
SeaMan
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti viestissä
news:Xns934FE83D3C17...@193.229.0.31...
> tuntee merkityksessä 'juosta, luffata' ja jonka se kertoo olevan peräisin
> ruotsin sanasta "loda" 'kuljeskella'?
Välil on kliffa tsiigaa kun välkyt funtsii tääl vaik Stadin
slangii jota meitsi on bamlannu puol vuosisataa ja rapiat.
Ei oo tarvittu Nykyslangin sanakirjaa ja jos siel tosissaan
esitellään sellasia verbejä kun "luudata" ja "luffata" niin sit
sitä ei tarvi kukaan ainakaan jos slangista bamlataan.
Tollaset verbit kun on stadiksi "luudaa" ja "luffaa".
"Luudailla" on, hmmm... siinä ja siinä, menee hintsusti,
giltsien puheessa ehkä.
seilori
stadista
markus_fin
"SeaMan" <sea...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:b6a92p$c53$1...@news1.songnet.fi...
Turun seudulta asiaa katsellen, naurattaa.
En ole koskaan kuullut verbejä luudata, luudailla tai luudaa.
Kuvittelisin ettei niitä Helsingissäkään hevin kuule jos on ikinä
kuultukaan. Nykyslangia?
Onko "luuhata" samaa perua?
Kehäkolmosen tuonpuoleinen slangi on aika naurettavaa, varsinkin jos
sitä puhuu Klaude Kopteri. Iso mies polvihousuissa, jutut samoin kesken
jääneet.
m_f
Kimmo
>
> "SeaMan" <sea...@luukku.com> kirjoitti viestissä
> news:b6a92p$c53$1...@news1.songnet.fi...
> >
> > "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti viestissä
> > news:Xns934FE83D3C17...@193.229.0.31...
> > > "PenttiL" <pentti....@helsinki.fi> wrote:
> > >
> > > > Must s'on vähä sama ko "luudailla"...;-)
> > >
> > > Olisikohan kyseessä johdos verbistä "luudata", jonka Nykyslangin
> sanakirja
> > > tuntee merkityksessä 'juosta, luffata' ja jonka se kertoo olevan
> peräisin
> > > ruotsin sanasta "loda" 'kuljeskella'?
> >
> > Välil on kliffa tsiigaa kun välkyt funtsii tääl vaik Stadin
> > slangii jota meitsi on bamlannu puol vuosisataa ja rapiat.
> > Ei oo tarvittu Nykyslangin sanakirjaa ja jos siel tosissaan
> > esitellään sellasia verbejä kun "luudata" ja "luffata" niin sit
> > sitä ei tarvi kukaan ainakaan jos slangista bamlataan.
> > Tollaset verbit kun on stadiksi "luudaa" ja "luffaa".
> >
> > "Luudailla" on, hmmm... siinä ja siinä, menee hintsusti,
> > giltsien puheessa ehkä.
>
> Turun seudulta asiaa katsellen, naurattaa.
> En ole koskaan kuullut verbejä luudata, luudailla tai luudaa.
> Kuvittelisin ettei niitä Helsingissäkään hevin kuule jos on ikinä
> kuultukaan. Nykyslangia?
Nykyslangia, ei tosiaankaan.
Jotkut taivutusmuodot ovat kylläkin aikojen muuttuneet. Slangissa
on vaikutteita vuosisadan ajalta (esim. paljon venäjää, muuta myös
ruotsia)
Nykykieltä se on jos alkuperäisenä kielenä englanti ja silloinkin
television amerikkalainen alakieli. Mutta silloin ei kyseessä ole
stadin slangi.
K