"Nettitermisto" - Jukka Korpelan nakemyksista
Johan Alen
Jukka Korpela (fil. kand.) on esittänyt kirjoituksessaan
"Perusteluja termeille netti, nyyssit yms."
(http://www.hut.fi/~jkorpela/termit.html) näkemyksiään Internet-
ja tietoliikennesanaston luomisesta suomen kielelle. Puutun
eräisiin tuon kirjoituksen kohtiin ja sen yleiseen henkeen.
Korpela propagoi suomen kieleen otettaviksi sanoja "netti"
(Internet-tietoverkko), "meili" (sähköposti, sähköpostiviesti),
"nyyssit" (keskusteluryhmät tai niiden muodostama järjestelmä)
sekä "fakki" (nk. FAQ eli Frequently Asked Questions). Hän
esittää kuusi periaatetta, joiden perusteella hän
uudissanaehdotuksiaan muodostaa.
Kirjoituksen henki sinänsä
"On parempi, että nettiä, nyyssejä, meiliä yms. tarkoittavat
sanat eivät assosioidu suomen kielen vanhaan sanavarastoon,
koska sellaiset assosiaatiot luovat vääriä käsityksiä. Kyse on
kerta kaikkiaan uusista asioista, joihin on tutustuttava
sellaisina kuin ne ovat eikä jonkin ontuvan tai tyystin
harhaanjohtavan analogian tai metaforan pohjalta." Korpelan
mukaan esimerkiksi sana "verkko" ei kelpaa kuvaamaan
tietoverkkorakennelmaa ja sen olemusta. Suomen kielessä on
kuitenkin olemassa sana "tietoverkko", sen pidempi muoto
"tietokoneverkko" sekä vaihtoehtoisena "tietoliikenneverkko".
Osin näille on hahmotettavissa eri käyttöalueet (esim.
tietoliikenneverkko-käsite pitää sisällään myös
matkapuhelinviestinnän ja kuvaa verkon toiminnasta etupäässä
teleliikennettä, kun taas "tietokoneverkko" painottaa laitteiden
yhteyttä toisiinsa, ja "tietoverkon" päällimmäisin merkitys
mieltyy tiedon käsitteen yhteyteen, oikeammin kyse lienisi
informaatiosta - informaatioverkko). Tietokoneet voivat olla
verkossa (=kytkettyinä keskenään verkkoon). Ja niin edelleen.
Verkko-sanan uusmerkitykset ovat elävää nykysuomea. Tämä
assosiaatio ei "luo väärää käsitystä", toisin kuin Korpela
esittää.
"Kyse on kerta kaikkiaan uusista asioista", kirjoittaa Korpela.
Kyse on samasta vanhasta asiasta kuin aina ennenkin: ihmisistä,
ihmisten keksinnöistä ja inhimillisestä toiminnasta; ihmiset
vaihtavat informaatiota koneidensa välityksellä.
Ihmisten maailmaa kuvaavat ihmisten käsitteet. Kun tavalla tai
toisella "uusia" asioita ilmaantuu, soveltuvat vanhat käsitteet
uutuuksista puhumisen pohjaksi. Emme puhu kalkylaattoreista,
kalkulaattoreista (< calculator), kompuuttoreista (< computer)
tai enikeistä (< ENIAC) vaan tietokoneista; kyseessä on
informaatiota käsittelevä ihmisen tekemä laite, siis kone.
Kuulakärkikynä ei ole pöntti (< pen) tai kuulamustis.
Näyttöruutu ei ole skreeni (< screen). Kirjoituskone ei ole
tyyppäri (< typewriter).
Esimerkkisanani pohjaavat sanastoon, joka oli olemassa jo ennen
niiden kuvaamia asioita. Nämä sanat toimivat mainiosti!
Uudet asiat tajutaan vanhan kokemuksen avulla. Uusia asioita
kuvataan vanhan kokemuksen pohjalta. Tämä on todellisuutta,
jossa me elämme ja jossa kielemme elää.
Sepittäminen
Ymmärtääkseni Korpela on sanojen "sepittämistä" vastaan.
Sepittelyllä hän tuntuu tarkoittavan omakielisten vastineiden
luomista vierasperäisten sanojen käytön sijasta, siis
esimerkiksi "kieppo"-sanan luominen roll-on-deodorantin tilalle
olisi sepittämistä. Korpela kirjoittaa: "Sen [sanasepityksen]
yhtenä syy[nä] voi olla jonkinlainen sanamagia: asian nimeäminen
on jonkinlaista asian henkistä haltuunottamista."
Mielestäni Korpela itse leikkii magialla periaatteessaan numero
neljä ja sitä soveltaessaan: "4. nimen tulisi olla lyhyt - ei
määritelmä vaan käyttökelpoinen nimi". Tällainen "nimien"
peräänkuuluttaminen juuri on Korpelan kritisoimaa magiaa. Hän
suosii asioiden "nimeämistä" yhdyssanojen (eli "määritelmien")
sijasta, kenties jotta asioista saisi paremmin otteen
("haltuunottaminen"): "Muita vaihtoehtoja olisivat
tietokoneverkko, tietoliikenneverkko ja verkko. Niistä kaksi
ensin mainittua rikkovat pahasti 4. periaatetta."
Laajentuva maailma?
"Suomen kieleen on kylläkin sepitetty paljon uudissanoja
muodostamalla johdoksia tai yhdyssanoja sen sijaan, että olisi
lainattu kansainvälisiä sanoja. - - - Maailma on kuitenkin
muuttunut: uusia ilmiöitä ja käsitteitä syntyy ja ne leviävät
yleiseen tietoisuuteen niin nopeasti, että niistä joka
tapauksessa aletaan puhua lainasanoin."
Korpelan on vallannut teknologia- ja kansainvälisyysusko.
Molemmat ovat aikamme muotivitsauksia.
Mitä ovat "kansainväliset" sanat? Jos esimerkiksi ruotsalaiset
ja saksalaiset olivatkin aikanaan niin epäoriginelleja, etteivät
rohjenneet ottaa omaa sanaa käyttöön telefon-lainan tilalle
(ringapparat?), mikä siinä on kansainvälisyyttä? Saksalaisilla
riitti omaa päätä koostamaan sanat television tuijottamiselle ja
koko aparaatille (-r Fernseher, -s Fernsehen, fernsehen) -
taitava sanalaitos kaiken lisäksi! Muistanenko väärin, jos
otaksun jossain esiintyvän suomenkielisen termin
"kaukovarjostin" - kenties George Orwellin teoksen Nineteen
Eighty-four suomennoksessa?
Kansainvälisyyttä? Ei ainakaan kaikkien kansain välisyyttä ja
paljossa fantasian puutetta.
Maailma puolestaan ei ole muuttunut sen enempää kuin se on
koskaan muuttunut. Emme elä mitenkään erikoista tai kummallista
aikaa verrattuna löytöretkiin ja siirtomaasotiin tai
polttomoottorin, auton ja lentokoneen nopeatahtisen kehitystyön
tuoksinaan. Kaukaisella 1940-luvulla kehitettiin atomipommi ja
hetikohta sen rauhanomaisia sovelluksia. Kuka tämän lukijoista
eli silloin? - Suurin osa ei elänyt. Kuvittelemme monasti oman
aikamme olevan kaikkein poikkeuksellisin ja eriskummallisin
ajanjakso koko historiassa, mutta luulomme poksahtavat kuin
kärpäset polttolasin alla, kun niitä aletaan jynssätä historian
kiillotusaineella.
Eräitä yksittäisseikkoja
1
"Netistä" puhuessaan Korpela kirjoittaa: "- - - kyse on
pikemminkin ihmisiä kuin koneita yhdistävästä verkosta ja koska
kyse ei ole tietoliikenteestä yleensä vaan vain yhdestä - - -
tietoliikenteen muodosta." Internet nimenomaisesti yhdistää
tietokoneita, joiden keskenään luoman yhteyden avulla ihmiset
viestivät keskenään. Korpelan logiikan mukaan "puhelinverkko" on
täysin tuomittava käsite, koska verkko ei yhdistä puhelimia vaan
ihmisiä - ikään kuin ihmiset olisivat verkossa kiinni!
2
"Meiliä" Korpela käsittelee mm. seuraavasti: "Tavallisin
vaihtoehto sähköposti on sekä pitkä että harhaanjohtava.
Meilitse voidaan lähettää vain informaatiota, sen sijaan
postitse lähetettäessä informaatiolla on aina jokin aineellinen
kappale fyysisenä 'kantajana' - - - . Lisäksi postilähetys ei
välttämättä sisällä mitään informaatiota, vain tavaroita - - -
." Kun postitan kirjeen rakastetulleni, ei ole merkittävää, että
tuotokseni on paperilla vaan että se on olemassa ja että olen
kirjoittanut sen juuri hänelle, jolloin hän voi sen lukea.
Kirjeet eivät ole pelkkää informaatiota, mikäli kirjallisuus ei
ole pelkkää informaatiota. Mielestäni kirjallisuus on kaikkea
muutakin kuin informaatiota. (Tästä ajautuisimme vastaanoton eli
reseption tutkimukseen, ja se olisi pitkä sivuraide.)
Onko (bittikartta)kuva (sähköpostin liitteenä) informaatiota?
Jos on, onko Rembrandtin maalauksen kopio (postissa lähetettynä)
informaatiota? Mielestäni sekä bittikartta että kopio ovat
informaatiota, ja ainakin tuo kopio on selkeästi muutakin:
esine. Mutta ajatellaanpa asioita laajemmin. Kun äitini lähettää
minulle postitse talvitakin, eikö sillä ole informaatioarvo (ja
enemmänkin, mutta en puutu siihen tässä): hän välittää minusta
eikä halua minun vilustuvan mielestään kylmässä Helsingissä.
Takki ei ole vain esine. Myös bittikarttakuvilla ja
ohjelmakoodeilla, joita sähköpostin liitteeksi voidaan laittaa,
on sekä informaatiopuolensa että koostumuksensa, olomuotonsa
(ykkösten ja nollien sarja, joka voidaan muuntaa vaikkapa ASCII-
tekstiksi eli C-lähdekoodiksi, joka voidaan kääntää, jolloin
saadaan ajettava ohjelma, jolla on eri ykkösten ja nollien sarja
olemuksenaan kuin lähdekoodilla, vaikka niillä on pitkälle sama
informaatioarvo ja muukin merkitys).
3
"Sanasta meili voidaan joustavasti muodostaa johdoksia - - -
sana sähköpostittaa olisi paitsi pitkä myös monista
oudontuntuinen." Korpelan tarjoama vaihtoehto
sähköpostittamiselle on meilaaminen (meilata). Hänen
logiikallaan puhelimella ei soiteta vaan puhelinsoitetaan.
Niinpä sähköpostiakaan ei voida hänen maailmassaan LÄHETTÄÄ vaan
täytyy "sähköpostittaa". "Lähetin sinulle postia", voi kaverini
sanoa minulle, ja ymmärrän asiayhteydestä, mistä on kyse.
"Lähetin sinulle sähköpostia" on sama asia pitemmästi ilman
vaadetta asiayhteyden läsnäolosta.
4
Korpelan kirjoituksessa esiintyy ohimennen sana "Veb-doku"
tarkoittamassa "WWW-dokumentteja". Käsittelen sen tässä
yhteydessä, vaikka Korpela ei sitä suoraan esitäkään
käytettäväksi keskustelussa.
WWW on lyhenne sanoista World Wide Web. Sille olisi varmasti
tarvetta keksiä suomenkielinen vastine, koska kaksoisvee (w) ei
kielessämme huiman hienosti luovi. Miksi "Veb"? Web-sana
(tarkoittaa verkkoa) ylipäänsä on nimitykseen tungettu, jotta
saataisiin englanniksi tyylikäs lyhenne - WWW, W3. Jos antaisin
armoa Korpelan käytänteille, mutta pitäisin mielessäni suomen
kielen luonteenlaadun, suosittelisin ennemmin vaikkapa termiä
"kuvanetti" (erotuksena tekstipitoiselle muulle trafiikille) tai
"ikonetti" (hihii). Suositan vakavissani kuitenkin
jatkokehittelyä asian tiimoilta.
Dokumentti-sanan apinointi ja vieläpä muotoon "doku" taasen ei
istu kielitajuuni pätkän vertaa. Perustelen, mikäli ilmenee,
että joku sitä runsaasti viljelee ja suosittaa sitä suomen
kieleen asenneltavaksi.
Lopuksi
Suomen kieleen kaivataan sanoja, joilla voidaan viitata
kommunikaatioon Internet-tietoverkossa. Sellaisia sanoja, joita
voi käyttää sanomalehdessä ja kouluaineessa yhtä hyvin kuin
jokapäiväisessä puheessa (lyhentyneinä muotoina). Erikseen on
vielä asianharrastajien slangi, jossa tällä hetkellä käytetään
useita Korpelan esittämistä uudissanoista. Pitää kuitenkin aina
muistaa, että slangi on eri asia kuin kaiken kansan kieli, jota
sanomalehdistä luetaan. Kaikkia kielen muotoja joka tapauksessa
tarvitaan, mutta eri saroilla. Slangi muotoutuu omia aikojaan,
mutta kirjakieli kaipaa ohjailua, jottei se pursuaisi
käsittämättömäksi rönsyilyksi ja rinnakkaismuotojen
sekamelskaksi. Sanojen siirtyminen slangista kirjakieleen on
kituliasta, enkä näe mitään syytä edesauttaa tätä. FK Jukka
Korpelan tavoitteena on voimistaa sanojen virtausta slangista
kirjakieleen "nettisanaston" osalta. Tätä en voi hyväksyä
normiksi.
Tämä teksti löytynee piakkoin myös WWW:stä:
http://www.helsinki.fi/~jalen/termit.html
--
~ ------ comparative literature ------ ~
j.alen ~ http://www.helsinki.fi/~jalen/ ~
~ U n i v e r s i t y o f H e l s i n k i ~