Munchausenin syndrooma?
H Markus Lang, musiikkitiede
Tänään esitetään Nelosella dokumenttiohjelma "Munchausenin syndroomasta"
(Munchausen sydrome), ja näin taudin nimi kirjoitettiin myös Gelsinskaja
Pravdan TV-sivuilla.
Olisiko sittenkin puhuttava ja kirjoitettava "Münchhausenin
oireyhtymästä", vai onko se jo liian osaamattomuusrajoitteista ja tyhmiä
syrjivää?
Jonkin aikaa sitten sama kanava esitti Terry Gilliamin elokuvan "Paroni
von Münchhausenin seikkailut" nimellä "Paroni von Münchausenin
seikkailut". Eikö sen kuitenkin olisi pitänyt olla "Paroni von
Munchausenin seikkailut", Nelosesta kun on kysymys?
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Heikki Heinonen
<ml...@elo.helsinski.fi> höpisi että:
>
>seikkailut". Eikö sen kuitenkin olisi pitänyt olla "Paroni von
>Munchausenin seikkailut", Nelosesta kun on kysymys?
Kerran uutisissa oli Gondolezza Rice. En vain muista millä kanavalla.
Pekka Lahdenmäki
> Kerran uutisissa oli Gondolezza Rice. En vain muista millä kanavalla.
Usein on Markus Lang, tällä kanavalla.
--
Pekka
Jukka K. Korpela
> Tänään esitetään Nelosella dokumenttiohjelma "Munchausenin
> syndroomasta" (Munchausen sydrome), ja näin taudin nimi kirjoitettiin
> myös Gelsinskaja Pravdan TV-sivuilla.
Jos tarkoitat Helsingin Sanomia, niin se ei ole itsensäkään kanssa yhtä
mieltä, sillä sen Nyt-liitteen mukaan tulee ohjelma "Münchausenin
syndroomasta". Erikoista on, että ilmeisesti arvailuperiaatteilla
harrastettavassa nimien kirjoittelussa niin harvoin osutaan oikeaan edes
vahingossa.
> Olisiko sittenkin puhuttava ja kirjoitettava "Münchhausenin
> oireyhtymästä", vai onko se jo liian osaamattomuusrajoitteista ja
> tyhmiä syrjivää?
Olisiko elitististä ja tasavaltaisuudenvastaista käyttää nimitystä
"von Münchhausenin oireyhtymä"? Ymmärtääkseni von-etuliite kuuluu
sukunimeen, vaikka sitä ei otettaisi huomioon aakkostuksessa. Eihän aivan
vastaavia af-, de- yms. etuliitteitäkään pudoteta pois.
Mitä oireyhtymään tulee, niin kuulostaapa kummalliselta nimitykseltä.
Eihän von Münchhausen tiettävästi hakannut ketään, varsinkaan lapsiaan,
päästäkseen tekemisiin lääkäreiden kanssa ja saadakseen siten huomiota
osakseen. Huomiota hän kyllä tavoitteli - mutta kertomalla hurjia
tarinoita, joihin taisi joskus panna vähän omiaan.
Jatkot rajattu kieliryhmään.
--
Yucca
Vastauksia ryhmässä sfnet.keskustelu.kieli usein kysyttyihin kysymyksiin:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html
Timo MK Pietilä
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> kirjoitti viestissä
news:Xns94C3B258ECBE...@193.229.0.31...
>
> Mitä oireyhtymään tulee, niin kuulostaapa kummalliselta nimitykseltä.
> Eihän von Münchhausen tiettävästi hakannut ketään, varsinkaan lapsiaan,
> päästäkseen tekemisiin lääkäreiden kanssa ja saadakseen siten huomiota
> osakseen. Huomiota hän kyllä tavoitteli - mutta kertomalla hurjia
> tarinoita, joihin taisi joskus panna vähän omiaan.
Münchhausenin oireyhtymässä ei hakata ketään, vaan puhtaasti valehdellaan
omista oireista, ja myös tahallisesti aiheutetaan niitä. (esim verivirtsa
neulalla auttamalla, paiseita ruiskuttamalla maitoa ihon alle jne.).
Jos tekojen kohteena on joku muu, onkin kyseessä "Münchhausen by the proxy -
syndrooma".
Mikko Leho
news:Xns94C3B258ECBE...@193.229.0.31:
> Mitä oireyhtymään tulee, niin kuulostaapa kummalliselta nimitykseltä.
> Eihän von Münchhausen tiettävästi hakannut ketään, varsinkaan
> lapsiaan, päästäkseen tekemisiin lääkäreiden kanssa ja saadakseen
> siten huomiota osakseen. Huomiota hän kyllä tavoitteli - mutta
> kertomalla hurjia tarinoita, joihin taisi joskus panna vähän omiaan.
Ohjelmankuvaus: "Munchausenin syndrooma on useimmiten naisia vaivaava
henkinen häiriö, jonka oireina naiset aiheuttavat sairauksia ja vammoja
lapsilleen päästäkseen tekemisiin lääkäreiden kanssa ja saadakseen huomiota
itselleen." Ei pidä paikkaansa siinä mielessä, että kyseessä olisi aina
äiti ja tämän lapsi. Munchausenin syndroomaa voivat sairastaa myös miehet
eivätkä sitä potevat välttämättä vahingoita muita kuin itseään.
--
"Scientists believe that sudden bends in light are caused by black holes.
Maybe so but what if there's another reason for light's erratic behavior?
What if it's been drinking?"
- Alan Moore
Mikko Leho ~ http://htklx2.htk.fi/~leho/
Pertti Luukkonen
Münchhausen-oireyhtymä (s. 121). Yhdysvaltalaisessa DSM-IV-TR:ssä on
Münchausen. Eurooppalaisessa englanninkielisessä ICD-10:ssä on Munchhausen.
Colmanin Dictionary of Psychologyssä sanotaan, että ens. kuvasi ja nimesi
laajasti hyväksytyn väärinkirjoituksen kera brittil. lääkäri Richard (Alan
John) Asher (1912 - 69) kolmen sivun artikkelissa Lancetissa 1951. Nimi
pohjaa saks. kirjailijan Rudolf Erich Raspen (1737 - 94) M.-kertomuksiin
(1785), jotka pohjaavat todelliseen paroniin (1720 - 97), joka taisteli ven.
armeijassa turkkilaisia vastaan.
Pertti Luukkonen
Jukka K. Korpela
> Psykiatrian luokituskäsikirjassa (ICD-10) on oikeaoppisesti
> Münchhausen-oireyhtymä (s. 121).
Se kylläkin on vieraiden esikuvien mukainen ilmaisu. Suomen kielen
mukainen ilmaisutapa käyttää genetiiviä, siis "von Münchhausenin
oireyhtymä". Vastaavastihan sanotaan esimerkiksi "Parkinsonin tauti" eikä
"Parkinson-tauti". Eri asia on, että koko nimi on ilmeisesti täysin
epäonnistunut.
> Colmanin Dictionary of Psychologyssä sanotaan, että ens. kuvasi ja
> nimesi laajasti hyväksytyn väärinkirjoituksen kera brittil. lääkäri
> Richard (Alan John) Asher
No, tavallaanhan on osuvaa, jos harhaanjohtavaan nimeämiseen liittyy
vielä nimen väärinkirjoitus.
Follarit taas kerran rajattu ryhmään, johon ne kuuluvat.
eki
<mikko...@poista.mail.htk.fi> wrote:
>"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in
>news:Xns94C3B258ECBE...@193.229.0.31:
>
>> Mitä oireyhtymään tulee, niin kuulostaapa kummalliselta nimitykseltä.
>> Eihän von Münchhausen tiettävästi hakannut ketään, varsinkaan
>> lapsiaan, päästäkseen tekemisiin lääkäreiden kanssa ja saadakseen
>> siten huomiota osakseen. Huomiota hän kyllä tavoitteli - mutta
>> kertomalla hurjia tarinoita, joihin taisi joskus panna vähän omiaan.
>
>Ohjelmankuvaus: "Munchausenin syndrooma on useimmiten naisia vaivaava
>henkinen häiriö, jonka oireina naiset aiheuttavat sairauksia ja vammoja
>lapsilleen päästäkseen tekemisiin lääkäreiden kanssa ja saadakseen huomiota
>itselleen." Ei pidä paikkaansa siinä mielessä, että kyseessä olisi aina
>äiti ja tämän lapsi. Munchausenin syndroomaa voivat sairastaa myös miehet
>eivätkä sitä potevat välttämättä vahingoita muita kuin itseään.
>
Ohjelmassa kuvattiinkinkohan oireyhtymää nimeltä "von Muenchhausen
syndrome *by proxy*"....(emph.add)
Matti Kaki
says...
>
>
>
>Tänään esitetään Nelosella dokumenttiohjelma "Munchausenin syndroomasta"
>(Munchausen sydrome), ja näin taudin nimi kirjoitettiin myös Gelsinskaja
>Pravdan TV-sivuilla.
>
>Olisiko sittenkin puhuttava ja kirjoitettava "Münchhausenin
>oireyhtymästä", vai onko se jo liian osaamattomuusrajoitteista ja tyhmiä
>syrjivää?
Kun üükkösiä ei juuri monessa maassa käytetä.
Matti Käki oh2bio
Jukka K. Korpela
> Kun üükkösiä ei juuri monessa maassa käytetä.
Ü-kirjainta kyllä käytetään (eri merkityksissä) mm. saksassa, espanjassa,
unkarissa, ranskassa, portugalissa ja turkissa. Näitä kieliä puhutaan
varsin monessa maassa, ja puhujamääräkin on melkoinen.
(Hiukan tarkempia tietoja:
http://www.eki.ee/letter/chardata.cgi?search=u+with+diaeresis
jossa oleva kieliluettelo ei sekään varmaankaan ole kattava.)
Jatkot vaihteeksi rajattu oikeaan ryhmään.
Jarmo Puolakanaho
> Ü-kirjainta kyllä käytetään (eri merkityksissä) mm. saksassa, espanjassa,
> unkarissa, ranskassa, portugalissa ja turkissa. Näitä kieliä puhutaan
_Periaatteessa_ dieresisien käyttö u-kirjaimen kanssa on mahdollista
myös englannissa. Suoraa esimerkkiä ei tullut mieleen, mutta sana
"co-operation" on mahdollista kirjoittaa myös "cöoperation".
--
A classic is something that everybody wants to have read
and nobody wants to read.
Matti Sunell
> _Periaatteessa_ dieresisien käyttö u-kirjaimen kanssa on mahdollista
> myös englannissa. Suoraa esimerkkiä ei tullut mieleen, mutta sana
> "co-operation" on mahdollista kirjoittaa myös "cöoperation".
Vanhemmissa teksteissä tämmöistä näkee. Oikea järjestys on kuitenkin
coöperation, coördination jne.
Matti.
eki
>On Tue, 06 Apr 2004 17:01:13 GMT, Mikko Leho
><mikko...@poista.mail.htk.fi> wrote:
>
>>Ohjelmankuvaus: "Munchausenin syndrooma on useimmiten naisia vaivaava
>>henkinen häiriö, jonka oireina naiset aiheuttavat sairauksia ja vammoja
>>lapsilleen päästäkseen tekemisiin lääkäreiden kanssa ja saadakseen huomiota
>>itselleen." Ei pidä paikkaansa siinä mielessä, että kyseessä olisi aina
>>äiti ja tämän lapsi. Munchausenin syndroomaa voivat sairastaa myös miehet
>>eivätkä sitä potevat välttämättä vahingoita muita kuin itseään.
>
>Itse ohjelmassa tehtiin tämä ero:
>
>"Munchausen syndrome" on se että ihminen tekee itselleen vahinkoa tai
>liioittelee sairauksiaan saadakseen lääkärin ja ympäristön huomiota,
>tukea jne.
>
>"Munchausen syndrome _by proxy_" taas on tuo ohjelmassa käsitelty
>oireyhtymä, jossa aiheutetaan toiselle vahinkoa jotta itselle
>saataisiin ymmärtämystä, tukea jne.
>
>En muista suomennettiinko tuo "by proxy" ohjelmassa muotoon
>"välillinen". Eli "välillinen Munchausenin syndrooma" on se mistä
>tässä ohjelmassa siis puhuttiin, ei "Munchausenin syndrooma".
>
Muistaakseni se suomennettiin ainakin kahdella -- ellei kolmella --
eri tavalla, joista yksi taisi olla juuri "välillinen".
eki
<ja...@despammed.com> wrote:
>In sfnet.keskustelu.kieli Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>> Ü-kirjainta kyllä käytetään (eri merkityksissä) mm. saksassa, espanjassa,
>> unkarissa, ranskassa, portugalissa ja turkissa. Näitä kieliä puhutaan
>
>_Periaatteessa_ dieresisien käyttö u-kirjaimen kanssa on mahdollista
>myös englannissa. Suoraa esimerkkiä ei tullut mieleen, mutta sana
>"co-operation" on mahdollista kirjoittaa myös "cöoperation".
Kappas vaan, näinollenkohan siis "Motörhead" on periaatteessa
hyväksyttävissä oleva kirjoitusasu?
H Markus Lang, hakuna matata
Jukka K. Korpela wrote:
>>Tänään esitetään Nelosella dokumenttiohjelma "Munchausenin
>>syndroomasta" (Munchausen sydrome), ja näin taudin nimi kirjoitettiin
>>myös Gelsinskaja Pravdan TV-sivuilla.
>
> Jos tarkoitat Helsingin Sanomia
Kyllä! Oikeasta arvauksesta 10 pistettä ja papukaijamerkki.
Eikö toimittajilta voi edellyttää minkäänlaista yleissivistystä?
>>Olisiko sittenkin puhuttava ja kirjoitettava "Münchhausenin
>>oireyhtymästä", vai onko se jo liian osaamattomuusrajoitteista ja
>>tyhmiä syrjivää?
>
> Olisiko elitististä ja tasavaltaisuudenvastaista käyttää nimitystä
> "von Münchhausenin oireyhtymä"? Ymmärtääkseni von-etuliite kuuluu
> sukunimeen, vaikka sitä ei otettaisi huomioon aakkostuksessa. Eihän aivan
> vastaavia af-, de- yms. etuliitteitäkään pudoteta pois.
Hmm.. minä jättäisin sen pois, koska ei se varsinaisesti mitään
selvennä. Yleensä ihmiset kuuntelevat - sukunimeä käytettäessä -
"Beethovenin musiikkia", eivät "van Beethovenin musiikkia". Toisaalta
kyllä puhutaan "von Wrightin filosofiasta", ei "Wrightin filosofiasta",
mutta olisiko tämä kuitenkin poikkeuksellista? ("Von Neumannin keksintö"
vai "Neumannin keksintö"?)
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Jukka K. Korpela
>> Olisiko elitististä ja tasavaltaisuudenvastaista käyttää nimitystä
>> "von Münchhausenin oireyhtymä"? Ymmärtääkseni von-etuliite kuuluu
>> sukunimeen, vaikka sitä ei otettaisi huomioon aakkostuksessa. Eihän
>> aivan vastaavia af-, de- yms. etuliitteitäkään pudoteta pois.
>
> Hmm.. minä jättäisin sen pois, koska ei se varsinaisesti mitään
> selvennä.
Se kai kuitenkin on osa sukunimeä. Sen pois jättäminen on aika
mielivaltaista. Miltä tuntuisi lukea Ludwig Beethovenista? Eihän
siinäkään "van" varsinaisesti selvennä.
> Toisaalta
> kyllä puhutaan "von Wrightin filosofiasta", ei "Wrightin
> filosofiasta", mutta olisiko tämä kuitenkin poikkeuksellista? ("Von
> Neumannin keksintö" vai "Neumannin keksintö"?)
Ei ole poikkeuksellista, vaan normaaliin hyvään kielenkäyttöön kuuluu
käyttää nimen yhteyteen kiinteästi kuuluvia prepositioita, jotka ovat
kadottaneet prepositioluonteensa ja muuttuneet osaksi nimeä. Tavallaanhan
"von" tai "van" tai "af" on verrattavissa suomen kielen johtimeen
-nen tai -la. Miten suhtautuisimme siihen, että ne jätettäisiin pois
silloin, kun ne eivät ole yksiselitteisyyden kannalta välttämättämiä?
No, analogia on sikäli huono, että suomen -nen- tai -la-loppuiset nimet
usein kuuluvat nimiperheeseen, jonka muut nimet ovat päätteettömiä tai
toisella päätteellä muodostettuja, esim. Korpela ~ Korpinen ~ Korpi.
Mutta mistä tiedetään, milloin van Beethoven -tyyppisenen nimi kuuluu
nimiperheeseen, jossa on myös prepositiottomia jäseniä?
Jopa tietotekniikan teksteissä, jotka muutoin eivät yleensä ole parasta
laatua, puhutaan kyllä von Neumannista (mm. von Neumannin periaate).
Ja nimi "Neumann" taitaa todella esiintyä myös ilman prepositiota,
joten tässä on erityinen syy käyttää sitä silloin kun se nimeen kuuluu.
Jukka K. Korpela
> "Munchausen syndrome" on se että ihminen tekee itselleen vahinkoa tai
> liioittelee sairauksiaan saadakseen lääkärin ja ympäristön huomiota,
> tukea jne.
Siinäkin merkityksessä nimitys siis on, nimen väärinkirjoitusta tässä nyt
enää käsittelemättä, erittäin epäonnistunut. Eihän paroni von Münchhausen
silponut itseään eikä liioitellut sairauksiaan, vaan kertoili meheviä
tarinoita.
Jos joku olisi ruvennut käyttämään von Müncchausenin nimeä nimityksessä,
joka _yleisesti_ tarkoittaa huomionkipeyttä, joka johtaa poikkeaviin
tekoihin huomion saamiseksi, niin siinä vielä olisi ollut jotain tolkkua.
Mutta jos se on väännetty nimitykseksi _erityiselle_ huomionkipeyden
muodolle, jota von Münchhausen _ei_ harrastanut, niin tekisi melkein
mieli kehittää jokin nimitys _sellaiselle_ kummallisuudelle (moroninen
kakonomatopoesia?).
Follarit ihan vaihteeksi oikeaan ryhmään. From-kenttäsi on muuten
väärennetty.
Timo MK Pietilä
> juha <ju...@invalid.none.com> wrote:
>
> > "Munchausen syndrome" on se että ihminen tekee itselleen vahinkoa tai
> > liioittelee sairauksiaan saadakseen lääkärin ja ympäristön huomiota,
> > tukea jne.
>
> Siinäkin merkityksessä nimitys siis on, nimen väärinkirjoitusta tässä nyt
> enää käsittelemättä, erittäin epäonnistunut. Eihän paroni von Münchhausen
> silponut itseään eikä liioitellut sairauksiaan, vaan kertoili meheviä
> tarinoita.
>
Nimi tulee siitä, että Münchhausenin syndroomassa potilas valehtelee
oireensa, ja tietää itse valehtelevansa. Tavallisesti kiinnijäädessä ei edes
yritä väittää vastaan, häipyy vain paikalta.
On muitakin psyykisistä syistä johtuvia elimellisiä oireita, esim.
konversio-oireita ja/tai hysteerisiä halvauksia, mutta erotuksena niissä
potilas ei itse tietoisesti aiheuta oireita, eikä tietoisesti teeskentele
esim. halvausoirettaan.
Jukka K. Korpela
> Nimi tulee siitä, että Münchhausenin syndroomassa potilas valehtelee
> oireensa, ja tietää itse valehtelevansa.
Ymmärsitkö viestini sen kohdan, jota et lainannut?
Von Münchhausen ei tiettävästi valehdellut oireitaan.
> On muitakin psyykisistä syistä johtuvia elimellisiä oireita,
Oliko von Müncchausenilla joitakin elimellisiä oireita, jotka olisivat
johtuneet hänen tarinoinnistaan?
(Sanassa "psyykkinen" on muuten kaksi k:ta.)
Pertti Luukkonen
Epäonnistunuthan Münchhausenin syndrooma toki nimenä on. Yleensä keksijä
vetää pinnat kotiin, esim. Ganserin syndrooma (Sigbert J. M. Ganserin
[1853 - 1931] mukaan vuodelta 1897) tai Alzheimerin tauti (Alois A.:n
[1864 - 1915] mukaan 1907). - Olisiko syytä kirjoittaa pienellä, siis
ganserin oireyhtymä?
Pertti Luukkonen
Susanna Mäenpää
"Jukka K. Korpela" wrote:
>
> "Timo MK Pietilä" <spam...@jippii.fi> wrote:
>
> > On muitakin psyykisistä syistä johtuvia elimellisiä oireita,
>
> Oliko von Müncchausenilla joitakin elimellisiä oireita, jotka olisivat
> johtuneet hänen tarinoinnistaan?
>
> (Sanassa "psyykkinen" on muuten kaksi k:ta.)
>
Ja vastaavasti nimessä "Münchhausen" on kaksi h:ta, mutta
vain yksi c. Ettet vain ole jo etuajassa Mynssenissä:
http://www.oktoberfest.de/
:)
SM
Jukka K. Korpela
> - Olisiko syytä kirjoittaa pienellä, siis ganserin oireyhtymä?
Ei, vaan versaalialkuisuus (iso alkukirjain) säilytetään, koska
edelleenkin kyse on nimestä, sen genetiivimuodosta. Vasta kun esimerkiksi
nimi itsessään muodostuu käsitteen nimeksi (esimerkiksi "newton"
mittayksikkönä) tai yhdyssanan osaksi (esim. "dieselmoottori") tai
johdoksen kantasanaksi (esim. "parkinsonismi"), se kirjoitetaan gemenalla
(pienin kirjaimin).
eki
Tota ei hokannu meitsi eikä H. Markus Lang, hakuna matata! :p
>
>:)
>SM
Ville Eloranta
news:Xns94C4C00CAB18...@193.229.0.31...
> Se kai kuitenkin on osa sukunimeä. Sen pois jättäminen on aika
> mielivaltaista. Miltä tuntuisi lukea Ludwig Beethovenista? Eihän
> siinäkään "van" varsinaisesti selvennä.
Ludwig van Beethovenissa ymmärrän hyvin tuon van-etuliitteen
olemassaolon. Eikös etunimi pois jätettäessä kuitenkin aivan yleisesti
puhuta Beethovenista eikä van Beethovenista? "Pidän Beethovenin
musiikista" pro "Pidän van Beethovenin musiikista" lienee verrattomasti
tavallisempaa. Siksi myös oireyhtymän tapauksessa etuliitteen pois
jättäminen olisi loogista. Toisaalta on sitten näitä von
Wright -tapauksia, joissa etuliite esiintyy joka tapauksessa, joten
käytäntö on selvästi hyvin horjuvaa.
--
Ville Eloranta
Pertti Luukkonen
> "Pertti Luukkonen" <pertti_l...@kolumbus.fi> wrote:
> > - Olisiko syytä kirjoittaa pienellä, siis ganserin oireyhtymä?
>(- -) Vasta kun esimerkiksi
> nimi itsessään muodostuu käsitteen nimeksi (esimerkiksi "newton"
> mittayksikkönä) tai (- -)
Jotenkin noin ajattelin käyneet; "mulla on parkinson". Kävisikö
suomalaisessa tekstissä angst?
Pertti Luukkonen
MR
"Jukka K. Korpela" wrote:
>
> Matti Kaki <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>
> > Kun üükkösiä ei juuri monessa maassa käytetä.
>
> Ü-kirjainta kyllä käytetään (eri merkityksissä) mm. saksassa, espanjassa,
> unkarissa, ranskassa, portugalissa ja turkissa. Näitä kieliä puhutaan
> varsin monessa maassa, ja puhujamääräkin on melkoinen.
>
> (Hiukan tarkempia tietoja:
> http://www.eki.ee/letter/chardata.cgi?search=u+with+diaeresis
> jossa oleva kieliluettelo ei sekään varmaankaan ole kattava.)
>
Kiinnitti huomiota tuossa listassa ruotsi, kun
ei tule mieleen yhtään sanaa ruotsin kielessä,
jossa olisi ü-kirjain.
H Markus Lang, hakuna matata
University of Jyväskylä wrote:
>>(Hiukan tarkempia tietoja:
>>http://www.eki.ee/letter/chardata.cgi?search=u+with+diaeresis
>>jossa oleva kieliluettelo ei sekään varmaankaan ole kattava.)
>>
>
> Kiinnitti huomiota tuossa listassa ruotsi, kun
> ei tule mieleen yhtään sanaa ruotsin kielessä,
> jossa olisi ü-kirjain.
Olisiko varattu nimiä varten - niin kuin å, joka kuuluu suomen aakkosiin
siksi, että sitä tarvitaan kohtalaisen usein sukunimissä ja jopa
suomalaisissa paikannimissä?
------------------------------
ml...@elo.helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/~mlang/
Jukka K. Korpela
> Kiinnitti huomiota tuossa listassa ruotsi, kun
> ei tule mieleen yhtään sanaa ruotsin kielessä,
> jossa olisi ü-kirjain.
Tiedot perustunevat osittain Alvestrandin muistioon (Internet-Draftiin),
http://www.eki.ee/itstandard/docs/draft-alvestrand-lang-char-03.txt
joka on liki kymmenen vuoden takaa mutta edelleenkin kai kattavin yritys
koota yhteen tiedot eri kielissä käytetyistä merkeistä. Homma havaittiin
lähinnä mahdottomaksi, koska ei voida yksikäsitteisesti määritellä, mitä
tarkoittaa merkin kuuluminen johonkin kieleen, eikä ole oikein mitään
virallisia orgaaneja, jotka asiaan ottaisivat kantaa - ja sikäli kuin
olisi, niiden kannanotot voisivat heijastaa osittain kielipolitiikkaa
enemmänkin kuin kielen todellisuutta.
Kyseisen muistion mukaan ruotsissa tarvittavia merkkejä (required
characters) ovat Ascii-merkkien lisäksi ä, ö ja å, mutta "tärkeinä
merkkeinä" (important characters) mainitaan myös á, é ja ü. Tämä on
tietysti aika mielivaltaista - é olisi katsottava ruotsin varsinaiseen
merkistöön kuuluvaksi (esim. "idé"), á esiintyy monissa ruotsalaisiksi
katsottavissa nimissä (esim. "Collán"), kun taas ü:n esiintyminen
rajoittuu vieraisiin nimiin (ja ehkä nimistä johdettuihin sanoihin) eli
se on asemaltaan suunnilleen samanlainen kuin x-kirjain tai å-kirjain
suomessa. Osittain kyse on siitä, että kulttuurihistorian ja -suhteiden
takia jonkin kielen sanoissa käytetyt merkit voidaan tulkita ikään kuin
liitännäisjäseniksi toisen kielen merkistössä. Tosin tuo ü:n
liitännäisasemakin ruotsissa tuntuu hiukan oudolta, mutta taustalla ovat
ehkä Ruotsissa esiintyvät saksalaiset (ja virolaiset) sukunimet.
Ari Pesonen
<jkor...@cs.tut.fi> wrote:
(snip)
>liitännäisasemakin ruotsissa tuntuu hiukan oudolta, mutta taustalla ovat
>ehkä Ruotsissa esiintyvät saksalaiset (ja virolaiset) sukunimet.
Niin ja eritoten turkkilaiset
AriP
Ari Pesonen
<jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>katsottavissa nimissä (esim. "Collįn"), kun taas ü:n esiintyminen
Collan ei ymmärtääkseni ole ruotsalainen nimi, vaan jonkin sortin
vierasperäistetty suomalainen (vrt. Kettunen > Alopaeus), enkä koskaan
ole siinä nähnyt käytettävän akuuttia.
AriP.
Tuomas Yrjövuori
>
> liitännäisjäseniksi toisen kielen merkistössä. Tosin tuo ü:n
> liitännäisasemakin ruotsissa tuntuu hiukan oudolta, mutta taustalla ovat
> ehkä Ruotsissa esiintyvät saksalaiset (ja virolaiset) sukunimet.
Kuulostaa uskottavalta. Ei tarvitse kauaa miettiä, niin mieleen tulee
yleisurheilija Karolina Klüft. Vaikka historiaa en osaakaan, voisin
kuvitella Ruotsissa olleen pidempään tuollaisia kansainvälisiä nimiä
kuin Suomessa.
--
Tuomas Yrjövuori
Tuomas Yrjövuori
>
> Kuulostaa uskottavalta. Ei tarvitse kauaa miettiä, niin mieleen tulee
> yleisurheilija Karolina Klüft. Vaikka historiaa en osaakaan, voisin
> kuvitella Ruotsissa olleen pidempään tuollaisia kansainvälisiä nimiä
> kuin Suomessa.
Niin ja en ole tekemässä mitään kielipolitiikkaa, mutta onhan meilläkin
aakkosissa Å.
:-)
--
Tuomas Yrjövuori
Jukka K. Korpela
> Collan ei ymmärtääkseni ole ruotsalainen nimi, vaan jonkin sortin
> vierasperäistetty suomalainen (vrt. Kettunen > Alopaeus),
"Collan" tai "Collįn" on käsittääkseni nimenomaan ruotsalainen nimi,
vaikka tämäntyyppiset nimet saattavatkin palautua esim. -anius-loppuisiin
(uus)latinalaisiin nimiin.
> enkä koskaan
> ole siinä nähnyt käytettävän akuuttia.
Minä olen, ja http://www.altavista.com/web/results?q=coll%C3%A1n kertoo,
että muutkin ovat. :-) Tokihan asu taitaa useammin olla "Collan" kuin
"Collįn", ja on vaikea sanoa, milloin "Collan" on on kirjoitusvirhe
(heitetään akuutit pois) ja milloin nimen oikea asu.
Väestörekisterikeskuksen tiedoissa ilmeisesti aksentit on otettu huomioon
(tosin tekisin tässäkin saman varauksen kuin edellä), sillä sukunimihaku
sanalla Collįn antaa "alle 14" osumaa ("Yksityisyydensuojan turvaamiseksi
palvelussa ei näytetä sukunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä
on vähän"), kun taas haku sanalla Collan antaa 210 osumaa
Ari Pesonen
<jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>Ari Pesonen <ari.p...@wwnet.fi> wrote:
>
>> Collan ei ymmärtääkseni ole ruotsalainen nimi, vaan jonkin sortin
>> vierasperäistetty suomalainen (vrt. Kettunen > Alopaeus),
>
>"Collan" tai "Collán" on käsittääkseni nimenomaan ruotsalainen nimi,
>vaikka tämäntyyppiset nimet saattavatkin palautua esim. -anius-loppuisiin
>(uus)latinalaisiin nimiin.
>
Pikainen googlaus kertoi, että aatelissuku von Collan on kotoisin
Savosta. Lienevätkö sitten sukua muille Collaneille.
ks. www.riddarhuset.fi/suku_tieto.php?sukunro=A246
Ari P.