Eesti ottaa käyttöön "neekeri" nimityksen.
Markku Verkkoniemi
>
>
> Outoa varsinkin siksi että helpointa olisi käyttää kansalaisuutta kuvaamaan
> ihmistä, ei ihonväriä.
>
Neekeri ei kuvaa pelkästään ihonväriä. Minusta esimerkiksi
papua-uusiguinealaiset eivät ole neekereitä, vaikka ovatkin hyvin tummia
ihonväriltään. Kansalaisuus ei riitä kuvaamaan ihmistä, voihan ihminen
olla esimerkiksi pitkä, vasenkätinen, laiha, puhevikainen jne.
Neekeriksi tunnistukseen riittää tietynlainen piirrejoukko, joka
tietysti vaihtelee havannoijan mukaan. USA:ssa taidetaan vieläkin
rekisteröidä ihmisiä neekereiksi ihan virallisestikin, josta aiheutuu
ongelmia.
Neekeri on ihan hyvä suomen kielen sana. Suomenkielisempi olisi
mustalainen, joka on jo varattu romaneille. Musta-adjektiivin käyttö vie
suomen kielessä ajatuksen ennemmin puoluekantaan tai ideologiaan:
valkoinen, punainen, vihreä.
Eestiläiset ovat muutenkin näissä kieliasioissa rohkeampia (ehkä
vanhakantaisempiakin): siellä uskallettiin ottaa käyttöön Euroopa Liit
-nimitys unionin sijaan.
terv. Markku
Jukka K. Korpela
>Neekeri on ihan hyvä suomen kielen sana. Suomenkielisempi olisi
>mustalainen, joka on jo varattu romaneille. Musta-adjektiivin käyttö vie
>suomen kielessä ajatuksen ennemmin puoluekantaan tai ideologiaan:
>valkoinen, punainen, vihreä.
Lisäksi musta-sanalla on vanhastaan paljonkin kielteisiä konnotaatioita
(mielleyhtymiä). Musta on toki myös anarkismin perinteinen tunnusväri.
Mutta näistä asioistahan on kieliryhmässä ollut puhetta useinkin, ks. esim.
<http://groups.google.com/groups?oi=djq&as_q=neekeri&
as_ugroup=sfnet.keskustelu.kieli&num=20>
>Eestiläiset ovat muutenkin näissä kieliasioissa rohkeampia (ehkä
>vanhakantaisempiakin):
Mutta sinä et ole niin rohkea, että kirjoittaisit Virosta ja virolaisista.
:-) Nehän ovat kielitoimistonkin suosittamia sanoja, mutta rohkeutta ehkä
hiukan tarvitaan, koska monet tuntuvat niitä vierastavan, ehkä siksi, että
ne tuntuvat rahvaanomaisemmilta kuin uudemmat lainasanat.
>siellä uskallettiin ottaa käyttöön Euroopa Liit
>-nimitys unionin sijaan.
Minä pidän nimitystä "Euroopan unioni" hiukan parempana kuin "Euroopan
liitto" oli. Ei niissä hirmuisen suurta eroa ole, mutta asiassa on
esimerkiksi se käytännöllinen puoli, että täsmällisemmyyttään sana "Unioni"
erillisenä sanana sopii paremmin lyhytsanaiseen tyyliin kuin "Liitto".
Koska kaksisanainen ilmaisu on melko pitkä, se _joka tapauksessa_ usein
lyhenee. Ja yleensä _sana_ on tyylikkäämpi kuin lyhenne kuten "EU"
Nettipoliisin päivän sana: Jos keskustelua käydään mielestäsi väärissä
ryhmissä, niin korrekti menettely on lähettää oma kommentti (tietenkin
crosspostattuna) sekä alkuperäisiin ryhmiin että siihen oikeaan _ja_ panna
Followup-To-kenttään vain se oikea _ja_ mainita asiasta viestissä
itsessään. Näin olen nyt tehnyt. Ja aiheen epistolateksti:
http://www.malibutelecom.com/yucca/nyysit/2.3.html#siirto
--
Yucca, http://www.malibutelecom.com/yucca/
alias http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Markku Verkkoniemi
>
> >Eestiläiset ovat muutenkin näissä kieliasioissa rohkeampia (ehkä
> >vanhakantaisempiakin):
>
> Mutta sinä et ole niin rohkea, että kirjoittaisit Virosta ja virolaisista.
> :-) Nehän ovat kielitoimistonkin suosittamia sanoja, mutta rohkeutta ehkä
> hiukan tarvitaan, koska monet tuntuvat niitä vierastavan, ehkä siksi, että
> ne tuntuvat rahvaanomaisemmilta kuin uudemmat lainasanat.
>
Jos kielitoimisto suosittelee jotain, se ei välttämättä kuvaa kielen
todellista käyttöä. Tästä on myös puhuttu aiemmin: Eesti=Viro,
eestiläinen=virolainen, eestin kieli=viron kieli. Hienosti taipuvat
molemmat muodot suomen kielellä ilman sen kummempaa rohkeutta. Sanotaan
nyt vielä se ketjun alkuperäinen neeger=neekeri, joista ensimmäinen
muoto ei sovi kuitenkaan fonotaktisesti suomen kieleen.
> >siellä uskallettiin ottaa käyttöön Euroopa Liit
> >-nimitys unionin sijaan.
>
> Minä pidän nimitystä "Euroopan unioni" hiukan parempana kuin "Euroopan
> liitto" oli. Ei niissä hirmuisen suurta eroa ole, mutta asiassa on
> esimerkiksi se käytännöllinen puoli, että täsmällisemmyyttään sana "Unioni"
> erillisenä sanana sopii paremmin lyhytsanaiseen tyyliin kuin "Liitto".
> Koska kaksisanainen ilmaisu on melko pitkä, se _joka tapauksessa_ usein
> lyhenee. Ja yleensä _sana_ on tyylikkäämpi kuin lyhenne kuten "EU"
>
En tiedä lyhennetäänkö Eestissä EL, luultavasti. Euroopan Unioni on
selkeästi vakiintunut suomeen, käytetään sitä.
> Nettipoliisin päivän sana: Jos keskustelua käydään mielestäsi väärissä
> ryhmissä, niin korrekti menettely on lähettää oma kommentti (tietenkin
> crosspostattuna) sekä alkuperäisiin ryhmiin että siihen oikeaan _ja_ panna
> Followup-To-kenttään vain se oikea _ja_ mainita asiasta viestissä
> itsessään. Näin olen nyt tehnyt. Ja aiheen epistolateksti:
> http://www.malibutelecom.com/yucca/nyysit/2.3.html#siirto
>
Korjasit virheeni, kiitos.
terv. Markku
WebSlave
> Neekeri ei kuvaa pelkästään ihonväriä.
Ei tietenkään, se kuvaa ihmistä, jolla on tietty ihonväri. (Ja se, missä
'neekeriyden' raja menee voi olla yksilökohtaista.)
> Minusta esimerkiksi
> papua-uusiguinealaiset eivät ole neekereitä, vaikka ovatkin hyvin tummia
> ihonväriltään.
Kuten yllä totean, se on yksilökohtaista. Tiedän joidenkin käyttävän
turkkilaisistakin neekeri-nimitystä, joten mitään yleispätevää sääntöä
ei ole.
> Kansalaisuus ei riitä kuvaamaan ihmistä, voihan ihminen
> olla esimerkiksi pitkä, vasenkätinen, laiha, puhevikainen jne.
Mikä tahansa (muu, paitsi passissa lukevaan kansalaisuuteen perustuva)
yleistys on tuhoon tuomittu, koska yksilöitä ei voida onnistuneesti
lokeroida. Jokainen on erilainen, ja muodostuu tietyistä ominaisuuksista.
> Neekeri on ihan hyvä suomen kielen sana.
Olen samaa mieltä. Mutta jos se koetaan loukkaavana, olen valmis
opettelemaan olemaan käyttämättä sitä. Kieli elää, ja ihmisten on
mukauduttava muutoksiin.
> Suomenkielisempi olisi
> mustalainen, joka on jo varattu romaneille.
Millä perusteella se olisi 'suomenkielisempi' ilmaisu tummaihoiselle
ihmiselle? Sanalla on jo olemassa oleva merkitys. Se, että 'neekeri' on
lainasana ei riitä perusteeksi sille, että jo merkityksen omaava
suomenkielinen sana pitäisi muuttaa sisällyttämään aivan alkuperäisestä
poikkeavia merkityksiä. 'Tummaihoinen' olisi paljon järkevämpi
vaihtoehto (ellei haluta lähteä amerikkalaiseen kaksinaismoralistiseen
PC'-ajatteluun).
> Musta-adjektiivin käyttö vie
> suomen kielessä ajatuksen ennemmin puoluekantaan tai ideologiaan:
> valkoinen, punainen, vihreä.
Ehkä sinulla. Itse en miellä mustaa 'poliittiseksi väriksi', vaikka
tiedänkin mitä musta historiallisesti viestittää (esim. paidan värinä).
Jos joku sanoo 'hän on musta', kuulija tuskin ensimmäiseksi ajattelee
kyseessä olevan ihmisen ideologiaa.
' politically correct
WebSlave
--------
Jukka K. Korpela
>Jos kielitoimisto suosittelee jotain, se ei välttämättä kuvaa kielen
>todellista käyttöä.
Totta: haku <http://www.altavista.digital.com/cgi-bin/query?
pg=q&text=yes&what=web&kl=fi&q=viro+eesti> antaa tuloksen
word count: viro: 103609 eesti: 1220826
Mutta se kuvastaa kielen _hyvää_ käyttöä. :-) Hyviä perusteluja on mm.
sivulla http://www.cc.jyu.fi/~saarinen/Viro-seura/viro_vai_eesti.html
josta voisi poimia erityisesti tämän: "Vaikka äkkiä ajatellen naapurikansan
nimen (Eesti) lainaaminen ja käyttäminen on kohteliasta, omaperäisen nimen
(Viro) käyttö on vielä kohteliaampaa. Omaperäinen nimi kantaa viestiä
pitkistä, vuosisatojen ja -tuhansien aikana muotoutuneista suhteista, joita
poliittiset tai kaupalliset konjunktuurit eivät heiluttele."
>Tästä on myös puhuttu aiemmin: Eesti=Viro,
>eestiläinen=virolainen, eestin kieli=viron kieli.
Totta. Ja jos joku alkaa puhua Eestistä, niin on ehkä paras vastata samaa
sanaa käyttäen. Kommenttini oli, kuten toivottavasti ymmärrettiin - siinä
oli hymiökin, joka ehkä voi tehota koska käytän sitä aika vähän - kevyen
luokan heitto, johon sain aiheen "rohkeudesta kieliasioissa".
>Hienosti taipuvat
>molemmat muodot suomen kielellä ilman sen kummempaa rohkeutta.
Taipuvat toki, mutta kyllä "eesti" ihan muodollaan ja taivutuksellaankin
paljastaa olevansa uudehko tulokas. Ensinnäkin se taipuu niin, että loppu-i
pysyy muuttumattomana yksikön muodoissa, kun taas kielen vanhassa
sanastossa perusmuodon loppu-i:tä vastaa muissa yksikkömuodoissa -e-. Siis
esim. kivi:kiven, laki:laen jne. (mutta kiivi:kiivin, laki:lain, kun "laki"
< ruotsin "lag"). Toiseksi ensimmäisen tavun alkuperäinen "ee" on suomen
kielessä säännönmukaisesti diftongiutunut, virossa säilynyt, esim. suomen
sana "kieli", viron "keel". Ensi tavun "ee" kertoo suomessa nykyisin, että
kyse on uudehkosta lainasanasta tai sitten sanasta, jossa on aiemmin ollut
konsonantti kahden e:n välissä, jolloin lähes aika on myös
rinnakkaismuotoja, joista tämä ilmenee (esim. tehdä-verbillä on tee-
alkuisten muotojen lisäksi teke-vartaloisia muotoja).
Niin, vastaavastihan "neekeri" on uudehko lainasana. Jos se olisi vanhempi,
se olisi "niekeri".
Markku Verkkoniemi
>
>
> Taipuvat toki, mutta kyllä "eesti" ihan muodollaan ja taivutuksellaankin
> paljastaa olevansa uudehko tulokas. Ensinnäkin se taipuu niin, että loppu-i
> pysyy muuttumattomana yksikön muodoissa, kun taas kielen vanhassa
> sanastossa perusmuodon loppu-i:tä vastaa muissa yksikkömuodoissa -e-. Siis
> esim. kivi:kiven, laki:laen jne. (mutta kiivi:kiivin, laki:lain, kun "laki"
> < ruotsin "lag"). Toiseksi ensimmäisen tavun alkuperäinen "ee" on suomen
> kielessä säännönmukaisesti diftongiutunut, virossa säilynyt, esim. suomen
> sana "kieli", viron "keel". Ensi tavun "ee" kertoo suomessa nykyisin, että
> kyse on uudehkosta lainasanasta tai sitten sanasta, jossa on aiemmin ollut
> konsonantti kahden e:n välissä, jolloin lähes aika on myös
> rinnakkaismuotoja, joista tämä ilmenee (esim. tehdä-verbillä on tee-
> alkuisten muotojen lisäksi teke-vartaloisia muotoja).
>
> Niin, vastaavastihan "neekeri" on uudehko lainasana. Jos se olisi
vanhempi,
> se olisi "niekeri".
Olisiko myös Iesti?
Eesti kuuluu samaan sarjaan esim. USA:n kanssa. Jotkut käyttävät jopa
termiä "usalaiset", joka ei ole varmastikaan kielitoimiston hyväksymää
suomea.
Tasavallan presidentti käyttäköön nimeä "Viro" tai "Pohjois-Amerikan
Yhdysvallat" ainakin virallisissa puheissa. Muut saavat käyttää nimiä
"Eesti" ja "USA".
Tuntuu jotenkin 1930-lukulaiselta käyttää pelkästään "Viro"-nimeä Suomen
etelänaapurista. Silloin ei varmaankaan lehdissäkään saanut kirjoittaa
"USA", vaan aina "Yhdysvallat". Nyt elämme 2000-lukua, ja "Eesti" on
yhtä tuttu suomalaiselle kuin "Viro".
terv. Markku
Markku Verkkoniemi
>
>
> Millä perusteella se olisi 'suomenkielisempi' ilmaisu tummaihoiselle
> ihmiselle? Sanalla on jo olemassa oleva merkitys. Se, että 'neekeri' on
> lainasana ei riitä perusteeksi sille, että jo merkityksen omaava
> suomenkielinen sana pitäisi muuttaa sisällyttämään aivan alkuperäisestä
> poikkeavia merkityksiä. 'Tummaihoinen' olisi paljon järkevämpi
> vaihtoehto (ellei haluta lähteä amerikkalaiseen kaksinaismoralistiseen
> PC'-ajatteluun).
>
Neekeri ja tummaihoinen eivät ole synonyymejä. Neekeri viittaa
päiväntasaajan eteläpuolisen Afrikan valtaväestön piirteisin.
Papua-uusiguinealainen ja somali eivät ole neekereitä, mutta kylläkin
tummaihoisia.
terv. Markku
Osmo Ronkanen
<webs...@my-deja.com wrote:
>
>Mikä tahansa (muu, paitsi passissa lukevaan kansalaisuuteen perustuva)
>yleistys on tuhoon tuomittu, koska yksilöitä ei voida onnistuneesti
>lokeroida. Jokainen on erilainen, ja muodostuu tietyistä ominaisuuksista.
On tilanteita, jossa ihminen voidaan kuvata vain ulkomuodon
perusteella. Esim. rikoksentekijä harvoin vilauttaa passiaan. En
haluaisi että rikollinen pääsee karkuun, kun poliisi joutuu
käyttämään kiertoilmaisuja, jotka sitten väärinymmärretään.
Tietysti rodun kuvaamisella on ongelmansa. USA:ssa poliisi on
etsinyt mustaihoista miestä on jonkin lähestynyt väärää, joka
sitten on ammuttu esim. kun hän ottaa lompakon esiin. Suomessa
kuitenkin rodulliset vähemmistöt on niin pieniä, ettei mitään
suurta ongelmaa tule. Lisäksi poliisin koulutus on parempi.
Toisaalta argumentointi, että "neekeri" on hyvä sana on aika
turhaa. Ei se muutu neutraaliksi näin sanomalla. Kyseistä sanaa
käyttetään lähes yksinomaan keskusteluissa, jotka koskevat sitä
onko se neutraali vai ei.
Osmo
Jukka K. Korpela
> > Niin, vastaavastihan "neekeri" on uudehko lainasana. Jos se olisi
> > vanhempi, se olisi "niekeri".
>
> Olisiko myös Iesti?
Tietysti. Miksi ei olisi? Tokihan "Eesti" ei _voisi_ olla niin vanha
lainasana, että se olisi ehtinyt osallistua äänteenmuutokseen ee > ie,
sillä "Eesti" on melko nuori sana (ilmeisesti alkujaan jostain
saksalaisesta kielimuodosta peräisin).
> Eesti kuuluu samaan sarjaan esim. USA:n kanssa.
Ei kuulu.
> Tasavallan presidentti käyttäköön nimeä "Viro" tai "Pohjois-Amerikan
> Yhdysvallat" ainakin virallisissa puheissa. Muut saavat käyttää nimiä
> "Eesti" ja "USA".
Miksi sotket USA:n tähän? Eihän Yhdysvallat kansan suussa edes ole USA vaan
Amerikka, ja ainakin yhdysvaltalainen on amerikkalainen. (Tämä on toki
viestintää häiritsevää.) Eikä USA:n virallinen nimi ole koskaan ollut
"Pohjois-Amerikan Yhdysvallat". Kuten tammikuisessa threadissä "USA:n
taivutus" käytiin läpi, se oli epävirallinen nimitys, joka yritti -
melkoisen turhaan - olla täsmällisempi, koska aikoinaan oli myös Keski-
Amerikan Yhdysvallat, ainakin muodollisesti jonkin aikaa.
> Tuntuu jotenkin 1930-lukulaiselta käyttää pelkästään "Viro"-nimeä
> Suomen etelänaapurista.
Pitäisiköhän tuohon vastata, että ollaan mieluummin 1930-lukulaisia kuin
1970-lukulaisia, jotka eivät saaneet käyttää muuta sanaa kuin "Eesti" ja
sitäkin mieluiten sen virallisen SNT-litanian kera.
WebSlave
> Toisaalta argumentointi, että "neekeri" on hyvä sana on aika
> turhaa. Ei se muutu neutraaliksi näin sanomalla.
Se on ollut neutraali ilmaisu, joka on saanut negatiivisen merkityksen
vasta ei-suomalaisen 'political correctness'-ajattelun kautta. Ne, jotka
ovat oppineet sanan 'neekeri' neutraalina mustaihoista tarkoittavana
sanana eivät osaa mieltää sitä rasisitiseksi. Itse olen tällainen
henkilö.
> Kyseistä sanaa
> käyttetään lähes yksinomaan keskusteluissa, jotka koskevat sitä
> onko se neutraali vai ei.
Ehkä niissä piireissä joissa sinä liikut. Itse olen käyttänyt (ja samoin
on ympäristöni käyttänyt) sanaa 'neekeri' aivan tavallisessa
puhekielessä tummaihoisen synonyyminä 20 vuotta elämästäni ja vasta
viimeisen 10 vuoden aikana sen neutraaliudesta on ollut puhetta. Olen
luopumassa sen käytöstä pikku hiljaa, mutta kotona opitusta
äidinkielestä ei niin vain pääse eroon.
WebSlave
--------
WebSlave
> Neekeri ja tummaihoinen eivät ole synonyymejä. Neekeri viittaa
> päiväntasaajan eteläpuolisen Afrikan valtaväestön piirteisin.
> Papua-uusiguinealainen ja somali eivät ole neekereitä, mutta kylläkin
> tummaihoisia.
En ole ikinä kuullut tuollaista tulkintaa, eikä oppimassani kielessä ole
ollut tuollaista merkitystä neekerille. Millaisia perusteita
tuollaiselle väitteelle on olemassa?
WebSlave
--------
Matti Vuorio
WebSlave wrote:
>
> Se on ollut neutraali ilmaisu, joka on saanut negatiivisen merkityksen
> vasta ei-suomalaisen 'political correctness'-ajattelun kautta. Ne, jotka
> ovat oppineet sanan 'neekeri' neutraalina mustaihoista tarkoittavana
> sanana eivät osaa mieltää sitä rasisitiseksi. Itse olen tällainen
> henkilö.
>
Onhan sitä ollut jotakin syötävää nimellä 'Neekeripusu', eikä mikään, mitä
minulle aikoinaan koulussa opetettiin, viitannut mihinkään 'rasistisuuteen'.
Muistan hyvin, kun eka kerran näin neekerin. Sodan jälkeen oli Turkuun
tullut ensimmäinen 'kahvilaiva', ja sen miehistön jäsenet tulivat vastaan
Turun kaduilla.
Minusta tämä sanan 'neekeri' rasistisuus perustuu USA'n demokratiahömppään.
T. Matti
anneli
kirjoitti viestissä news:3AFCF892...@chello.se...
> Neekeri ja tummaihoinen eivät ole synonyymejä. Neekeri viittaa
> päiväntasaajan eteläpuolisen Afrikan valtaväestön piirteisin.
> Papua-uusiguinealainen ja somali eivät ole neekereitä, mutta kylläkin
> tummaihoisia.
Somalitko eivät muka ole neekereitä?
Mitäs ne sitten ovat?
Joukostaan eksyneitä kiinalaisiako?
Uusi teoria somaleiden aasialaisesta alkuperästä ...
anneli
Carl.G.Bernamucci
--
Viimeisimmät tieteelliset tutkimukset tukevat teoriaa jonka mukaan
suomestakin voisi löytyä älyllistä elämää.
The Washington Post
"anneli" <kyoto_p...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:9dk9o0$pg$1...@news.kolumbus.fi...
Otetaan ripaus neegeriä, lsätään ripaus arabia, mukaan myös muita
epämääräisiä elementtejä kuten sitä mitä jokaisen varpaanväleistä löytyy
viikon pesemättömän patikkareissun jälkeen.
Sekoitetaan huolella, kaivetaan maahan ja annetaan muhia siellä 3kk ja se
mikä sieltä ryömii esiin on tuote nimeltä SOMALI.
antropologi CARL.G.B
Markku Verkkoniemi
>
>
> > Eesti kuuluu samaan sarjaan esim. USA:n kanssa.
>
> Ei kuulu.
>
Kyllä sanana kuuluu. Omakielinen sana, jota käytetään myös suomen
kielessä.
>
> Miksi sotket USA:n tähän? Eihän Yhdysvallat kansan suussa edes ole USA vaan
> Amerikka, ja ainakin yhdysvaltalainen on amerikkalainen. (Tämä on toki
> viestintää häiritsevää.) Eikä USA:n virallinen nimi ole koskaan ollut
> "Pohjois-Amerikan Yhdysvallat". Kuten tammikuisessa threadissä "USA:n
> taivutus" käytiin läpi, se oli epävirallinen nimitys, joka yritti -
> melkoisen turhaan - olla täsmällisempi, koska aikoinaan oli myös Keski-
> Amerikan Yhdysvallat, ainakin muodollisesti jonkin aikaa.
>
Se virallinen nimitys on voimassa. Hesarissakin yritetään viljellä
vanhoja virallisia nimityksiä.
> Pitäisiköhän tuohon vastata, että ollaan mieluummin 1930-lukulaisia kuin
> 1970-lukulaisia, jotka eivät saaneet käyttää muuta sanaa kuin "Eesti" ja
> sitäkin mieluiten sen virallisen SNT-litanian kera.
Antikommunisti tai kommunisti, ei paljon kielenkäyttöön vaikuta.
terv. Markku
Markku Verkkoniemi
Ei minkäänlaisia. Neekeri-nimitys on täysin subjektiivinen, niin kuin
"laiha".
terv. Markku
Jukka K. Korpela
> "Jukka K. Korpela" wrote:
>>
>>
>> > Eesti kuuluu samaan sarjaan esim. USA:n kanssa.
>>
>> Ei kuulu.
>
> Kyllä sanana kuuluu.
"USA" ei edes ole sana vaan lyhenne. (_Suomen_ kielessä se voidaan lukea
sanakin, mutta tuskin englannissa.) Eikä sitä suomessa edes lueta ollenkaan
samalla tavalla kuin englannissa.
> Omakielinen sana, jota käytetään myös suomen kielessä.
Missä mielessä se saisi ilmaisut samaan sarjaan? Valtaosa vieraista
paikkojen, alueiden yms. nimistä on käytössä suomen kielessä periaatteessa
samanlaisena kuin paikallisessa kielessä. Nyt oli puhe valtioista, joille
on suomen kielessä vanhastaan toisenlaiset nimitykset. Tarkoitatko samaan
sarjaan niputtamisella sitä, että _kaikki_ sellaiset vanhat nimitykset
pitäisi poistaa? Siis rajanaapurimme ovat Sverige, Norge tai Noreg ja
Rossiā, joista viimeksi mainittu tietysti pitää kirjoittaa kyrillisin
kirjaimin?
> Se virallinen nimitys on voimassa.
"Se"? Oletko edelleen sen harhakäsityksen vallassa, että "Pohjois-Amerikan
Yhdysvallat" olisi tai edes olisi ollut virallinen nimitys? Jos olet, luepa
tarkemmin viestit, joihin vastailet, ja tarvittaessa ne aiemmat
keskustelut, joihin on viitatty. Jos et, niin minkähän mitä virallista
nimitystä tarkoittanet? Tai ei, ei tarvitse vastata. Lopetan keskustelun
osaltani tähän, koska tämä alkaa liiaksi muistuttaa kirvesvartta.
Matti Sunell
> "Jukka K. Korpela" wrote:
> >
> > > Eesti kuuluu samaan sarjaan esim. USA:n kanssa.
> >
> > Ei kuulu.
> >
> Kyllä sanana kuuluu. Omakielinen sana, jota käytetään myös suomen
> kielessä.
En muista kuulleeni suomenkielisessä puheessa sanottavan "juuesei" paitsi
yhdessä J. Karjalaisen laulussa. Vai lausuvatko yhdysvaltalaiset kenties "usa"
tahi "uuäasaa"?
--
Matti
Markku Verkkoniemi
>
> "USA" ei edes ole sana vaan lyhenne. (_Suomen_ kielessä se voidaan lukea
> sanakin, mutta tuskin englannissa.) Eikä sitä suomessa edes lueta ollenkaan
> samalla tavalla kuin englannissa.
>
Kuitenkin omakielinen termi, jota käytetään suomessa. Lätti on Latviasta
käytetty vanha suomenkielinen sana, joka esiintyy suomen kielessä muun
muassa sukunimenä, mutta ei enää valtion nimenä. USA on esimerkki, joka
auttaa ymmärtämään kielen käyttöä.
>
> Missä mielessä se saisi ilmaisut samaan sarjaan? Valtaosa vieraista
> paikkojen, alueiden yms. nimistä on käytössä suomen kielessä periaatteessa
> samanlaisena kuin paikallisessa kielessä. Nyt oli puhe valtioista, joille
> on suomen kielessä vanhastaan toisenlaiset nimitykset. Tarkoitatko samaan
> sarjaan niputtamisella sitä, että _kaikki_ sellaiset vanhat nimitykset
> pitäisi poistaa? Siis rajanaapurimme ovat Sverige, Norge tai Noreg ja
> Rossiā, joista viimeksi mainittu tietysti pitää kirjoittaa kyrillisin
> kirjaimin?
>
Naapurimaittemme nimiä käytettäisiin varmasti, jos ne fonotaktisesti
sopisivat suomeen. Kielipoliisi ei määrittele tässäkään kielen käyttöä.
> > Se virallinen nimitys on voimassa.
>
> "Se"? Oletko edelleen sen harhakäsityksen vallassa, että "Pohjois-Amerikan
> Yhdysvallat" olisi tai edes olisi ollut virallinen nimitys?
Suomen tasavallan presidentti käyttää tätä nimitystä. Harha on ehkä
omassa päässäsi.
>Jos olet, luepa
> tarkemmin viestit, joihin vastailet, ja tarvittaessa ne aiemmat
> keskustelut, joihin on viitatty. Jos et, niin minkähän mitä virallista
> nimitystä tarkoittanet? Tai ei, ei tarvitse vastata. Lopetan keskustelun
> osaltani tähän, koska tämä alkaa liiaksi muistuttaa kirvesvartta.
>
Jukka, me keskustelemme, eikä sinun tarvitse aina vedota "aikaisempiin
viesteihin". Voit lopettaa keskustelun, mutta se ei muuta tosiseikkaa,
että sekä "Viro"- että "Eesti"-nimeä käytetään etelänaapuristamme.
terv. Markku
Markku Verkkoniemi
>
>
> En muista kuulleeni suomenkielisessä puheessa sanottavan "juuesei" paitsi
> yhdessä J. Karjalaisen laulussa. Vai lausuvatko yhdysvaltalaiset kenties "usa"
> tahi "uuäasaa"?
>
Suomessa voit valita itse miten lausut USA:n nimen. "Juu-es-ei",
"uu-äs-aa" tai "usa", suomea se ei kuitenkaan alunperin ole.
terv. Markku
Olli Orkoneva
älyllistä elämää.
Kun sieltä tulee grafiikkatiedostoja joissa on melkein sama TPO:n ADSL:ään
viittaava headeri kuin nimimerkillä "Carl.G.Bernamucci", niin herää kysymys,
repataanko Turussa jo headerinväärentämisen peruskurssitkin. Ja onko
Sielläpäin todella tapana avata liitetiedostot, jotka tulevat väärennetyn
lähettäjänimen takana piileskellen? Täällä nimittäin ei :)
terv. Olli Orkoneva
"Carl.G.Bernamucci" wrote:
> Viimeisimmät tieteelliset tutkimukset tukevat teoriaa jonka mukaan
> suomestakin voisi löytyä älyllistä elämää.
> The Washington Post
> >
anneli
kirjoitti viestissä news:3AFDA12E...@ougf.fi...
> Minusta tämä sanan 'neekeri' rasistisuus perustuu USA'n
> demokratiahömppään.
Olet AIVAN oikeassa,
... ja varsinkin USA:n mustien "demokraattien" hömppään ...
niiden, jotka eivät osanneet rei'ittää edes äänestyslippua Floridassa
ja Suomessa sen kuin vain peesataan järjettömästi
tuota ...dioottimaista hömppäilyä ...
anneli
Olli Orkoneva
illan mittaan. Tuo teksti oli vielä luettavissa, vain normaalia sekoilua
:)
Olli Orkoneva
Arto Halonen
"Markku Verkkoniemi" <m...@chello.se> skrev i meddelandet
news:3AFE6AC2...@chello.se...
> "Jukka K. Korpela" wrote:
>
> > > Se virallinen nimitys on voimassa.
> >
> > "Se"? Oletko edelleen sen harhakäsityksen vallassa, että
"Pohjois-Amerikan
> > Yhdysvallat" olisi tai edes olisi ollut virallinen nimitys?
>
> Suomen tasavallan presidentti käyttää tätä nimitystä. Harha on ehkä
> omassa päässäsi.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että USA:n virallinen nimi on
"United States of America", siis Amerikan Yhdysvallat, ilman mitään
ilmansuuntia. Voisin kuvitella, että joku protokollavastaava on kyllä
perästäpäin presidenttiäkin muistuttanut, että maan nimien kanssa on
oltava tarkkana, ettei kukaan loukkaannu... :-(
Otsikon asian vierestä: Minulla on lähituttavapiirissä yksi neekeri,
käytän tätä sanaa siksi, koska se ystäväni mielestä on paras
mahdollinen, sen takia, että kaikki tietävät heti, minkä värinen iho
hänellä on, jos sanotaan että hän on neekeri. Samaa ei hänen mielestään
voi sanoa kaikista asian ympärille rakennetuista eufemismeista. Olen
valmis hyväksymään neekeri-sanan käytön yleismerkityksessä, mutta jos
joku yksittäinen henkilö ei sitä halua itsestään käytettävän, on tätä
kunnioitettava.
Taavi Horila
<3AFDA12E...@ougf.fi>:
>Minusta tämä sanan 'neekeri' rasistisuus perustuu USA'n
>demokratiahömppään.
Oikeastaan siis tähän PC-hömppään.
Mutta on samantekevää mihin sanan rasistisuus perustuu. Jos ne
henkilöt joita neekereiksi kutsumme, loukkaantuvat tästä ilmaisusta,
niin on viisaampaa käyttää jotain muuta ilmaisua.
Mielestäni kyse on ihan tavallisesta kohteliaisuudesta ja hyvistä
tavoista.
TH
Eetu Pihlajakoski
Taavi Horila <taa...@cc.jyu.eiroskaa.fi> wrote in message
news:Xns90A15D...@193.229.0.31...
Toisaalta pitääkö tuollaisia loukkaantumisia ottaa edes vakavasti...
Nykysuomen sanakirjan mukaan neekeri on yksinkertaisesti negriisiseen
heimoon kuuluva ihminen, jonka tunnusmerkit ovat tumma iho, turpeet huulet
ja kihara musta tukka vrt murjaani (painos vuosi 1981). Jos satun näkemään
sellaisen, niin se on suomen kielen mukaan neekeri,.Jos neekeri siitä
loukkaantuu, niin kai minulla on oikeus olla loukkaantunut suomen kielen
halveksimisesta.
t.E
Jukka K. Korpela
> Nykysuomen sanakirjan mukaan neekeri on yksinkertaisesti negriisiseen
> heimoon kuuluva ihminen, jonka tunnusmerkit ovat tumma iho, turpeet
> huulet ja kihara musta tukka vrt murjaani (painos vuosi 1981).
Nykynettikielen sanakirjan mukaan olet luultavasti trolli, ks.
http://www.malibutelecom.com/yucca/nyysit/3.4.html#trolli
Jos oikeasti yritit siteerata tai referoida Nykysuomen sanakirjaa, niin
suosittelen lämpimästi, että opettelet lukemaan ennen kuin yrität
kirjoittaa julkisesti. Jos nyt avaat Nykäsen kohdasta "neekeri" ja luet
huolellisesti ja vertaat sitä itse kirjoittamaasi, alkaa korvia punottaa.
(Referoinnissa ei pidä korvata alkutekstin sanoja mielivaltaisesti
toisilla, siis etenkään silloin, kun ei tunne sen enempää korvattavan kuin
korvaavankaan sanan merkitystä.)
Follareita järkeistetty.
Taavi Horila
@news.kolumbus.fi>:
>Toisaalta pitääkö tuollaisia loukkaantumisia ottaa edes vakavasti...
Riippuu siitä, mitä pidät tärkeänä ihmisten välisessä kommunikaatiossa.
Minulle on tärkeää se, että saan asiat hoidettua ilman turhia ja
vältettävissä olevia ristiriitoja. Jos viestintäkumppani (laajasti
ymmärrettynä) loukkaantuu (tai arvelen hänen loukkaantuvan) jostakin
käyttämästäni termistä, vaikka itse en sitä loukkaavaksi koekaan, käytän
jotain muuta termiä.
Toistan vielä: kyse on mielestäni hyvistä tavoista ja kohteliaisuudesta.
Tilanne on täysin sama kuin esim. sanojen 'läski' tai 'ruipelo' kanssa.
Vaikka monen ihmisen fyysistä ulkomuotoa hyvin kuvaakin ilmaus 'läski',
niin en silti sitä käytä, koska se koetaan yleensä loukkaavana ilmaisuna.
>Nykysuomen sanakirjan mukaan neekeri on yksinkertaisesti negriisiseen
>heimoon kuuluva ihminen, jonka tunnusmerkit ovat tumma iho, turpeet huulet
>ja kihara musta tukka vrt murjaani (painos vuosi 1981).
Hanki uusi painos tai mene kirjastoon. Kieli muuttuu ja kehittyy.
TH
Markku Verkkoniemi
>
>
> Toistan vielä: kyse on mielestäni hyvistä tavoista ja kohteliaisuudesta.
> Tilanne on täysin sama kuin esim. sanojen 'läski' tai 'ruipelo' kanssa.
> Vaikka monen ihmisen fyysistä ulkomuotoa hyvin kuvaakin ilmaus 'läski',
> niin en silti sitä käytä, koska se koetaan yleensä loukkaavana ilmaisuna.
>
Minun kielenkäytössäni 'läski', 'ruipelo' ja 'nekru' kuuluvat yhtäältä
samaan joukkoon, 'lihava', 'laiha' ja 'neekeri' taas toiseen.
terv. Markku
Taavi Horila
<3AFF97CF...@chello.se>:
>Minun kielenkäytössäni 'läski', 'ruipelo' ja 'nekru' kuuluvat yhtäältä
^^^^^
>samaan joukkoon, 'lihava', 'laiha' ja 'neekeri' taas toiseen.
Varmaankin näin.
Pointtinani onkin ollut (toivottavasti nyt vihdoin saan sen selitettyä
ymmärrettävästi) että tärkeämpää onkin kohdehenkilön tapa suhtautua eri
sanoihin.
Minusta esim. ruipelo ei ole halventava sana (käytän sitä itsestänikin
joskus) mutta tiedän että moni kokee sen sellaisena. Siksi en siis
käytä sitä sanaa.
Ihmettelen vaan ihmisten intoa käyttää neekeri-sanaa ja puolustella sen
käyttöä, vaikka se koetaan nykyään monissa tapauksissa loukkaavaksi.
Saako jotkut jotain viboja neekeri-sanasta vai mistä ihmeestä on kyse?
TH
Markku Verkkoniemi
>
> Ihmettelen vaan ihmisten intoa käyttää neekeri-sanaa ja puolustella sen
> käyttöä, vaikka se koetaan nykyään monissa tapauksissa loukkaavaksi.
> Saako jotkut jotain viboja neekeri-sanasta vai mistä ihmeestä on kyse?
>
Neekeriystäväni (suomea osaavat) eivät koe sanaa loukkaavaksi. Luulenpa
että viboja saavat ne, jotka kuvittelevat sanan loukkaavaksi. Täällä
Ruotsissa, jossa PC-ajattelu on pitemmällä, termiä "neger" ei saa
lainkaan käyttää. On harmi, jos suomessa ajaudutaan samaan tilanteeseen,
siis toiseen suuntaan läheisen kielisukulaisen viron kanssa.
terv. Markku
Taavi Horila
>Neekeriystäväni (suomea osaavat) eivät koe sanaa loukkaavaksi.
No siinä tapauksessa on minusta ok, että käytät sanaa ystävistäsi.
Tähän on pakko tietysti vastata, että minä taas tiedän useita
'neekereitä' jotka eivät halua itseään kutsuttavan 'neekeriksi'.
>Luulenpa
>että viboja saavat ne, jotka kuvittelevat sanan loukkaavaksi.
Ehkä niin. Joidenkin osalta kyse voi olla myös silkasta trollauksesta
tai yleisen pahan olonsa purkamisesta.
TH
Eetu Pihlajakoski
Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
news:Xns90A17072A56C...@193.64.137.17...
> "Eetu Pihlajakoski" <h...@hei.fi> wrote:
>
> > Nykysuomen sanakirjan mukaan neekeri on yksinkertaisesti negriisiseen
> > heimoon kuuluva ihminen, jonka tunnusmerkit ovat tumma iho, turpeet
> > huulet ja kihara musta tukka vrt murjaani (painos vuosi 1981).
>
> Nykynettikielen sanakirjan mukaan olet luultavasti trolli, ks.
> http://www.malibutelecom.com/yucca/nyysit/3.4.html#trolli
>
> Jos oikeasti yritit siteerata tai referoida Nykysuomen sanakirjaa, niin
> suosittelen lämpimästi, että opettelet lukemaan ennen kuin yrität
> kirjoittaa julkisesti. Jos nyt avaat Nykäsen kohdasta "neekeri" ja luet
> huolellisesti ja vertaat sitä itse kirjoittamaasi, alkaa korvia punottaa.
> (Referoinnissa ei pidä korvata alkutekstin sanoja mielivaltaisesti
> toisilla, siis etenkään silloin, kun ei tunne sen enempää korvattavan kuin
> korvaavankaan sanan merkitystä.)
Hetken luulin olevani väärässä, mutta erehdyin..
Korviani alkoi punottaa ja tunsin itseni huonomuistiseksi provokaattoriksi.
Mutta... tein kuten kehoitit ja näin sinne oli kirjoitettu:
Neekeri : Negridiseen roturyhmään kuuluva henkilö. erik. henkilö, joka
kuuluu Afrikan tummaihoiseen alkuväestöön tai polveutuu siitä vrt murjaani.
Neekerit eli mustaihoiset, pesunkestävä neekeri. Neekerien ulkomuodolle on
ominaista villamainen tukka, leveä litteä nenä ja paksut huulet.
(Lähde: Nykysuomen sanakirja )
Ilokseni totesin etten ollut paljoa muistanut väärin, henkilö oli muuttunut
ihmiseksi ja muuta pientä, mutta perusajatus oli selvä: Suomen kielessä
neekeri on aivan virallinen sana ja tosiaan...se tarkoittaa neekeriä.
Nyt ei enää korvia punota vaan niskan punotus erottuu taas
t.E
Lodewijks
news:3AFDA12E...@ougf.fi...
> Onhan sitä ollut jotakin syötävää nimellä 'Neekeripusu', eikä mikään, mitä
> minulle aikoinaan koulussa opetettiin, viitannut mihinkään
'rasistisuuteen'.
> Muistan hyvin, kun eka kerran näin neekerin. Sodan jälkeen oli Turkuun
> tullut ensimmäinen 'kahvilaiva', ja sen miehistön jäsenet tulivat vastaan
> Turun kaduilla.
>
> Minusta tämä sanan 'neekeri' rasistisuus perustuu USA'n
demokratiahömppään.
Minä olen vähän eri mieltä.
60-luvun alkupuolella juttelin appi-ukkoni kanssa (jörö etelä-pohjalainen
isäntämies), joka, kuullessaan radiosta USA:n etelävaltioiden
rotulevottomuuksista oli sitä mieltä, että ihan OK ettei mustia lapsia
päästetä valkoisten kouluihin. Kun kysyin miksi, oli vastaus: "onhan se
rumannäkööstä, mustat ja valkooset sekaisin samassa luokassa". Hän oli
tosissaan, eikä siis kertakaikkiaan tiennyt mistä oikein oli kysymys. Kun
sitten kysyin, "Oletko koskaan nähnyt neekeriä?" (käytin tietenkin sama sana
kuin hän), vastasi hän: "Oon mä kerran. Vaasas, sirkukses".
Tällainen tilanne on helppo ymmärtää. Orjuudesta tai rasismista niissä
ympyröissä ei keskustella, mutta taas kun eletään www-sivujen valtakunnassa,
luulisin, että esim. neekeri-sanan käyttö pystytään sijoittamaan
historialliseen kontekstiinsa, johon tiiviisti liittyvät orjakauppaa ja
rasismia, olkoonkin ettei Suomi ole entinen koloniallinen mahti.
Onko siis niin, että rasistisia ilmaisuja voidaan käyttää myös tahattomasti?
Onko sanonta: "Anteeksi nyt, että lähden kun mustalainen" rasismia?
Tai: "Se ukko on kuule semmonen juutalainen"?
Tahallisia tai ei: minun korviini ne särähtävät pahasti. Waltzu.
Jukka K. Korpela
> Neekeri : Negridiseen roturyhmään kuuluva henkilö[;] erik. henkilö, joka
> kuuluu Afrikan tummaihoiseen alkuväestöön tai polveutuu siitä[;] vrt[.]
> murjaani. [|] Neekerit eli mustaihoiset[. P]esunkestävä neekeri.
> Neekerien ulkomuodolle on ominaista villamainen tukka, leveä [ja] litteä
> nenä ja paksut huulet. (Lähde: Nykysuomen sanakirja )
Alkaa jo olla melkein oikein. Kyllä se siitä! Hakasulkeisiin olen merkinnyt
korjaukset. Esimerkiksi pystyviivahan on sinänsä vain välimerkki, mutta
tässä se osoittaa olennaisen asian: siirtymisen määritelmästä
esimerkkeihin. Mainittakoon vielä selvyyden vuoksi, että tuo oli _ote_
hakusanan "neekeri" selityksestä.
Aiemmassa tekstissä oli monikin asia aivan toisin kuin alkutekstissä, joten
tämä sopii hyväksi esimerkiksi siitä, ettei pidä lainata muistinvaraisesti.
Kun tarkistaa asiat, tulee katsoneeksi, mitä lähteessä todella sanotaan.
> - - perusajatus oli selvä:
> Suomen kielessä neekeri on aivan virallinen sana ja tosiaan...se
> tarkoittaa neekeriä.
Virallinen? Nykysuomen sanakirja ei ole virallisen kielenkäytön normi. Se
heijastelee noin 1940- ja 1950-luvun kielenkäyttöä, joten siihen vetoaminen
ei ole kovin kestävä argumentti, kun nykykielestä puhutaan. Sen sijaan se
kyllä osoittaa, että sanaa "neekeri" on _vanhastaan_ käytetty suomen
kielessä eikä sanakirjan tekijöiden mielestä ole ollut syytä mainita
mistään erityisesti tyylisävystä tms.
Asetin follarit taas takaisin kieliryhmään, siltä varalta, että ohjelmasi
olisi tietämättäsi ollut noudattamatta Followup-To-kenttää (mikä yksinään
olisi painava syy vaihtaa ohjelmaa).
Osmo Ronkanen
<h...@hei.fi wrote:
>
>Toisaalta pitääkö tuollaisia loukkaantumisia ottaa edes vakavasti...
>Nykysuomen sanakirjan mukaan neekeri on yksinkertaisesti negriisiseen
>heimoon kuuluva ihminen, jonka tunnusmerkit ovat tumma iho, turpeet huulet
>ja kihara musta tukka vrt murjaani (painos vuosi 1981).
Kappas kun ei sanonut "mutakuono". Mitään "negriisistä heimoa" ei
ole. Afrikkalaiset on geneettisesti enemmän eroavia kuin kaikki
muut ihmiset. Esim. ajatus että hutut ja tutsit ovat samaa heimoa
on täysin outo.
Osmo
Osmo Ronkanen
(Taavi Horila wrote:
>
>Minusta esim. ruipelo ei ole halventava sana (käytän sitä itsestänikin
>joskus) mutta tiedän että moni kokee sen sellaisena. Siksi en siis
>käytä sitä sanaa.
>
Laihuus ei yleensä nykymaailmassa ole halveksuttava piirre. Jos
se olisi, voisit pitää sitä että sinua nimitetään ruipeloksi
loukkaavana. Saattavathan mustat USA:ssa käyttää termiä "nigger"
itsestään ja tosista mustista. Tämä ei ole loukkaavaa, sillä
käyttäjä ei asetu termillä toisen yläpuolelle.
>Ihmettelen vaan ihmisten intoa käyttää neekeri-sanaa ja puolustella sen
>käyttöä, vaikka se koetaan nykyään monissa tapauksissa loukkaavaksi.
>Saako jotkut jotain viboja neekeri-sanasta vai mistä ihmeestä on kyse?
Siinä on se periaate, että ei muiden pitäisi määrätä siitä mitä
sanoja Suomessa käytetään. Tämä on myös varsin ymmärrettävä
periaate. Lisäksi sanoja vaihtamalla vain voitetaan aikaa ja
tehdään asiat epätäsmälliseksi. Esim. mitä ymmärrät sanan
"differentially abled" tarkoittavan?
Itse tunnen termin "Caucasian" loukkaavaksi. Miellän itseni
Eurooppalaiseksi, en joksikin Kakasusvuorilta tulevaksi.
Osmo
Pete Peltola
Osmo Ronkanen wrote:
>
> In Article <Xns90A18A...@193.229.0.31 taa...@cc.jyu.eiroskaa.fi
> (Taavi Horila wrote:
>. Esim. mitä ymmärrät sanan
> "differentially abled" tarkoittavan?
"Operationally challenged"?
Viki
"Osmo Ronkanen" <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:9dop68$8t7$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> In Article <Xns90A18A...@193.229.0.31 taa...@cc.jyu.eiroskaa.fi
> >Ihmettelen vaan ihmisten intoa käyttää neekeri-sanaa ja puolustella sen
> >käyttöä, vaikka se koetaan nykyään monissa tapauksissa loukkaavaksi.
> >Saako jotkut jotain viboja neekeri-sanasta vai mistä ihmeestä on kyse?
>
> Siinä on se periaate, että ei muiden pitäisi määrätä siitä mitä
> sanoja Suomessa käytetään. Tämä on myös varsin ymmärrettävä
> periaate. Lisäksi sanoja vaihtamalla vain voitetaan aikaa ja
> tehdään asiat epätäsmälliseksi. Esim. mitä ymmärrät sanan
> "differentially abled" tarkoittavan?
Polttaa, polttaa! Sanat ja niiden merkitykset, heh heh. Kannattaisi
lukaista Daniil Harmsin "Sattumia" (WSOY 1988) s. 209 - 211: "Esineet ja
muodot/DANIIL IVANOVITS HARMSIN KEKSINTÖ"
Siinä pohdiskellaan sanaa kaappi ja "kaapin" eri merkityksiä (neljä
käyttömerkitystä ja viides tosiolevainen merkitys), mutta miksi "kaapin"
sijaan ei voisi pohdiskella vaikka sanaa "neekeri" tai "hesalainen" ? Kuten
Harms toteaa: "Sana "kaappi" sijoittuu käsitemaailmassa rinnakkain
sellaisten sanojen kanssa kuin "ihminen", "hedelmättömyys", "tiheys",
"ylitys" jne.
Siinä erotellaan es
Matti Vuorio
Pete Peltola wrote:
Kuulin semmoisen muotoilun, että : Tarvitsee valistuneen esimiehen !
T. Matti
Taavi Horila
$8t7$1...@oravannahka.helsinki.fi>:
>>Ihmettelen vaan ihmisten intoa käyttää neekeri-sanaa ja puolustella sen
>>käyttöä, vaikka se koetaan nykyään monissa tapauksissa loukkaavaksi.
>>Saako jotkut jotain viboja neekeri-sanasta vai mistä ihmeestä on kyse?
>
>Siinä on se periaate, että ei muiden pitäisi määrätä siitä mitä
>sanoja Suomessa käytetään.
Eihän tässä olekaan mistään muiden määräilystä kyse. Minusta tässä on
kyse meidän kohteliaisuudesta: miksi käyttää sellaista sanaa jonka
tiedetään loukkaavan jotakuta toista ihmistä.
>Lisäksi sanoja vaihtamalla vain voitetaan aikaa ja
>tehdään asiat epätäsmälliseksi.
Ongelmana toki on se, että jossain vaiheessa kenties nyt käyttämämme
sanat muuttuvat loukkaaviksi. Toisaalta ei se neekerikään käsitteenä
kovin täsmällinen ole, iäkkäämmät ihmiset käyttävän sanaa usein kaikista
tummemman värisistä ihmisitä, pl. romanit.
TH
Niemist| Riitta Elina
> (Lähde: Nykysuomen sanakirja )
Nykysuomen sanakirja ei nimestään huolimatta kelpaa oikein lähteeksi
nykyajan kielenkäytöstä, vaan sanaston keräilyajan kielenkäytöstä
(muistaakseni 30-60 -luku). Suomenkielen perussanakirjan aineisto on
kerätty myöhemmin, 80-luvulla.
--
Riitta Niemistö "RAKAS JUMALA OLETKO TOSIAAN OLEMASSA JOTKUT EI
p. 365 3863 t. USKO SITÄ NIIN ETTÄ JOS OLET NIIN SUN ON KYLLÄ
261 7273 k. PARASTA TEHDÄ ASIALLE PIAN JOTAKIN."
-- Henna kokoelmassa Lasten kirjeitä Jumalalle
Jyri Hakola
> Mutta on samantekevää mihin sanan rasistisuus perustuu. Jos ne
> henkilöt joita neekereiksi kutsumme, loukkaantuvat tästä ilmaisusta,
> niin on viisaampaa käyttää jotain muuta ilmaisua.
>
> Mielestäni kyse on ihan tavallisesta kohteliaisuudesta ja hyvistä
> tavoista.
Kielestä ja maailmasta tulee ennenpitkää hyvin tasapaksua jos jokaisessa
käänteessä poistetaan kaikki sellainen mistä joku saattaa jossain
loukkaantua..
--
___________________________________________________________
jyri....@hut.fi Jyri Hakola
http://www.hut.fi/~jphakola JMT 11M 253
02150 Espoo
* It's better to reign in Hell than serve in Heaven *
Pekka Koivisto
>Taavi Horila wrote:
>> Mutta on samantekevää mihin sanan rasistisuus perustuu. Jos ne
>> henkilöt joita neekereiksi kutsumme, loukkaantuvat tästä ilmaisusta,
>> niin on viisaampaa käyttää jotain muuta ilmaisua.
>>
>> Mielestäni kyse on ihan tavallisesta kohteliaisuudesta ja hyvistä
>> tavoista.
>
>Kielestä ja maailmasta tulee ennenpitkää hyvin tasapaksua jos jokaisessa
>käänteessä poistetaan kaikki sellainen mistä joku saattaa jossain
>loukkaantua..
Eikä tule. Kieli kehittyy ja termit ja sanat ja asenteet jne. muuttuvat
kaiken aikaa. Aivan yhtä lailla on eräiden ryhmien nimeksi vakiintunut sana,
joka on alunperin ollut halventava pilkkanimi.
Eikä tässä tapuksessa ole kysee siitä, että joku joskus harvoin loukkaantuu
ko. nimestä, vaan siitä että nimeä käytetään pääsääntöisesti ja yleisesti
halventavasti ja kielteisessä merkityksessä eli selkokielellä haukkumasanana.
Muussa tapauksessakin se viittaa ihmisrotuihin, joiden olemassaololle ei
perusteita.
pk
--
Esa Aaltonen
Pekka Koivisto wrote:
> Eikä tässä tapuksessa ole kysee siitä, että joku joskus harvoin loukkaantuu
> ko. nimestä, vaan siitä että nimeä käytetään pääsääntöisesti ja yleisesti
> halventavasti ja kielteisessä merkityksessä eli selkokielellä haukkumasanana.
> Muussa tapauksessakin se viittaa ihmisrotuihin, joiden olemassaololle ei
> perusteita.
Monia etunimiä käytetään haukkumaniminä tai muina alatyylin ilmauksina. Pitäisikö
siis viranomaisten tarkkailla herkeämättä uusimpia haukkumasanainnovaatioita ja
asettua kielteiselle kannalle aina, kun joku aikoo antaa lapselle nimeksi Urpon,
Jorman tai Uunon? Nimipäiväkalenteri uusiksi aina, kun räkänokat välitunnilla
keksivät uusia kielenkäyttötarpeisiinsa osuvia ilmauksia?
EA
Niemist| Riitta Elina
> Kielestä ja maailmasta tulee ennenpitkää hyvin tasapaksua jos jokaisessa
> käänteessä poistetaan kaikki sellainen mistä joku saattaa jossain
> loukkaantua..
Nyt ei ole kysymys siitä, että "joku saattaa jossain" vaan siitä, että
yksi kansanryhmä pitää valtaväestön tästä ryhmästä käyttämää nimitystä
halventavana. Ei sellaista pidä käyttää, jos kohtelias olla
tahtoo. Törppöily on asia erikseen.
--
Riitta Niemistö "Jotakin ehkä tietäisin,
p. 365 3863 t. olinhan siellä minäkin."
261 7273 k. -- J.L. Runeberg: Vänrikki Stool (Suom. Otto Manninen)
Niemist| Riitta Elina
> Eestiläiset ovat muutenkin näissä kieliasioissa rohkeampia (ehkä
> vanhakantaisempiakin): siellä uskallettiin ottaa käyttöön Euroopa Liit
> -nimitys unionin sijaan.
Virolaisia varmaankin meinaat. Meillä kun on naapureillemme oma
vanhastaan käytössä ollut nimi, joka samoin kuin Ruotsi viittaa meitä
lähimpään maakuntaan. Kyllähän tuota Euroopan liittoa Suomessa
kovasti käyttöön yritettiin ottaa, kielitoimisto suositteli ja niin
Hesari kuin Aamulehti käytti, Iltasanomat ei. Lopulta fiksumpi luovutti.
Suomeen vain on viime vuosikymmeninä juurtunut ajatus, jotta olisi
jotenkin hienompaa ja kansainvälisempää vääntää vieraskielinen nimitys
suomalaiseen kieliasuun kuin käyttää ihan omaperäistä
nimitystä. Aikaisemmin ajateltiin toisin ja siitä hyvästä soittelemme
matkapuhelimella emmekä trafiikkitelefoonilla.
--
Riitta Niemistö "I wish there were a button somewhere
p. 365 3863 t. that I could just push to stop me
261 7273 k. from talking."
-- Angela's thought in 'My so called life'
Olli Orkoneva
käyttäytyä tahallaan huonosti.
Olli
Jyri Hakola wrote:
>
> > Mielestäni kyse on ihan tavallisesta kohteliaisuudesta ja hyvistä
> > tavoista.
>
> Kielestä ja maailmasta tulee ennenpitkää hyvin tasapaksua jos jokaisessa
> käänteessä poistetaan kaikki sellainen mistä joku saattaa jossain
> loukkaantua..
--
Olli Orkoneva
Free Studio Oy, Aleksis Kiven katu 17 A, 00510 Helsinki, FINLAND
Tel. +358-41-5169777, fax +358-9-43982553 orko...@nic.fi
Private Metsätorpantie 2 D 10, 02430 Masala +358-9-2977237
Pekka Koivisto
Äiti ja isä ei ole kenellekään antanut nimeksi neekeri, vaan se on
joko rotuopillinen muinasjäänne tai haukkumasana. Ero on huomattava.
pk
--
Esa Aaltonen
Niemist| Riitta Elina wrote:
> Virolaisia varmaankin meinaat. Meillä kun on naapureillemme oma
> vanhastaan käytössä ollut nimi, joka samoin kuin Ruotsi viittaa meitä
> lähimpään maakuntaan.
Ruotsissa ei kai sentään ole Ruotsi-nimistä maakuntaa. Lukemani mukaan nimi
tulee muinaisruotsin sanasta *rothsman (sanan alkuperäisasusta en ole
läheskään varma) eli soutumiehestä – suunnilleen ajalta, jolloin viikingit
ajelivat pursillaan kauppareittejä Novgorodiin. Ruotseiksi sanottiin
sittemmin muutamia satoja vuosia meilläkin veronkeruupuuhissa häärineitä
samaisen kansan edustajia.
Viro on muuten latviaksi Igaunia nykyisen Viron eteläosan tienoilla
sijainneen Ugandin muinaismaakunnan mukaan. Kielisukulaisemme liiviläiset,
joiden sukupuuttoon kuoleva joukko yhä harvenevalla joukolla asuttaa
Riianlahden eteläpuolta, olivat taasen ammoin saarenmaalaisten kanssa niin
tiiviissä yhteistyössä, että kutsuivat koko Viroa Saarmaaksi.
EA
Pekka Koivisto
Niemist| Riitta Elina <mar...@korppi.cs.tut.fi> wrote:
>Suomeen vain on viime vuosikymmeninä juurtunut ajatus, jotta olisi
>jotenkin hienompaa ja kansainvälisempää vääntää vieraskielinen nimitys
>suomalaiseen kieliasuun kuin käyttää ihan omaperäistä
>nimitystä. Aikaisemmin ajateltiin toisin ja siitä hyvästä soittelemme
>matkapuhelimella emmekä trafiikkitelefoonilla.
Uusien nimikkeet ovat muutoinkin suurelta osin sopimuspohjaisia ja ne
joko tulevat yleiseen käyttöön tai olevat tulematta. Saattaisimme
historian sijasta lukea tosine-nimistä ainetta kouluissamme.
pk
--
Taavi Horila
<3B00FF43...@hut.fi>:
>Kielestä ja maailmasta tulee ennenpitkää hyvin tasapaksua jos jokaisessa
>käänteessä poistetaan kaikki sellainen mistä joku saattaa jossain
>loukkaantua..
[Muut jo vastailivatkin ansiokkaasti]
Minä en vaatinut mitään sanojen poistamista kielestä (mitenkähän
sellainen edes onnistuisi). Totesin, että on typerää ja epäkohteliasta
käyttää toisista ihmisistä sellaisia ilmauksia, jotka ko. ilmauksen
kohteet kokevat loukkaavaksi. Viralliset yhteydet on lisäksi asia
erikseen.
Jos sinä tai joku muu kuitenkin haluaa käyttäytyä huonosti, niin siitä
vaan.
TH
Taavi Horila
artikkelissa <9dr0ok$h8b$2...@baker.cc.tut.fi>:
>Aikaisemmin ajateltiin toisin ja siitä hyvästä soittelemme
>matkapuhelimella emmekä trafiikkitelefoonilla.
Tai miten olisi sellulaarifooni? ;-)
TH
Jukka Vaijärvi
Niemist| Riitta Elina wrote:
> Kyllähän tuota Euroopan liittoa Suomessa
> kovasti käyttöön yritettiin ottaa
Sano rehdisti Euvostoliitto vaan.
Paskasammiota ei muuksi muuta sen kutsuminen muilla nimityksillä.
Jukka
Niemist| Riitta Elina
> Ruotsissa ei kai sentään ole Ruotsi-nimistä maakuntaa. Lukemani mukaan nimi
> tulee muinaisruotsin sanasta *rothsman (sanan alkuperäisasusta en ole
> läheskään varma) eli soutumiehestä suunnilleen ajalta, jolloin viikingit
> ajelivat pursillaan kauppareittejä Novgorodiin. Ruotseiksi sanottiin
> sittemmin muutamia satoja vuosia meilläkin veronkeruupuuhissa häärineitä
> samaisen kansan edustajia.
Saatat hyvinkin tietää asian minua paremmin. Minä muistan joskus
jossakin (koulussa?) kuulleeni tai lukeneeni, että Ruotsi olisi saanut
nimensä Roslagenin maakunnan mukaan ja samaa perää olisivat nämä
ryssät.
Mitenhän muuten Suomessa venäläiset suhtautuvat ryssittelyyn? Onhan tuo
nimitys samaa kantaa kuin muiden kielten neutraalit nimitykset, mutta
ainakin suomalaiseen korvaan se kuulostaa tosi pahalta.
--
Riitta Niemistö "Kirjoitusvihreet. Niitä sattuu...
p. 365 3863 t. Jos se on jonkun muun virhe, älä puutu asiaan."
261 7273 k. -- Timo Kiravuo: News-etiketti
Markku Jantunen
>Äiti ja isä ei ole kenellekään antanut nimeksi neekeri, vaan se on
>joko rotuopillinen muinasjäänne tai haukkumasana. Ero on huomattava.
Minusta on aika kätevää, että rikospaikalla nähdyn rotuun voidaan
viitata, koska termit "musta", "valkoinen" ja "aasialainen" tiivis-
tävät melko tehokkaasti informaatiota epäillyn ulkonäöstä.
Mustille eli afrikkalaisperäisille on nimittäin tyypillistä moni
muukin piirre kuin tumma ihonväri. Heillä on usein prognathismi
(eteenpäintyöntyvä suunseutu), voimakkaasti kiharat pikimustat
hiukset, litteä ja leveä nenä sekä luiska otsa ja vastaavasti
suurempi osa kallon tilavuudesta pään takaosassa. Silmien väri
on aina ruskea.
Valkoisille (ihonväri vaihtelee tummaruskeasta miltei vaaleanpu-
naiseen) on tyypillistä vaihtelevan väriset ja vaihtelevasti ki-
hartuneet tai täysin suorat ja/tai taipuisat hiukset (mutta hyvin
harvoin yhtä kiharat ja mustat kuin afrikkalaisperäisillä), ka-
peahko ja suora eteenpäintyöntyvä nenä ja verrattaen korkeahko pää
ja otsa. Silmien väri voi olla mikä tahansa esiintyvistä.
Aasialaisilla on aina mustat ja suorat, karkeat ja jäykät hiukset,
aina ruskeat silmät, silmien sisemmissä kulmissa ihopoimu, kellan-
ruskea iho, yleensä verrattaen pienehkö ruumiin koko, suora kasvojen
sivuprofiili ja verrattaen vähän sivuprofiilista ulospäintyöntyvä
nenä.
Lisäksi kallon luuston yksityiskohdissa on piirteitä, joista voidaan
suurella todennäköisyydellä tunnistaa pelkästä kallosta henkilön
kuuluvuuden aste em. kolmeen ryhmään. Tätä käytetään hyödyksi mm.
rikostutkinnassa henkirikosten uhrien tunnistamisessa. (Hakusana:
forensic anthropology).
Tämän lisäksi on havaittu, että mongolidien (aasialaisten) kykyraken-
ne painottuu eurooppalaisiin normeihin verrattuna spatiaaliseen hah-
mottamiseen kielellisten kykyjen kustannuksella äidinkielestä ja kult-
tuurista riippumatta kaikissa populaatioissa Amerikan alkuperäisasuk-
kaista ja aasialaisperäisistä Pohjois-Amerikan siirtolaisista inuiit-
teihin ja kiinalaisiin saakka.
- mj
--
msj at cs dot tut dot fi
http://www.cs.tut.fi/~msj/
Esa Aaltonen
Niemist| Riitta Elina wrote:
> Esa Aaltonen <esa.aa...@helsinki.fi> kirjoitteli:
> > Ruotsissa ei kai sentään ole Ruotsi-nimistä maakuntaa. Lukemani mukaan nimi
> > tulee muinaisruotsin sanasta *rothsman (sanan alkuperäisasusta en ole
> > läheskään varma) eli soutumiehestä suunnilleen ajalta, jolloin viikingit
> > ajelivat pursillaan kauppareittejä Novgorodiin. Ruotseiksi sanottiin
>
> Saatat hyvinkin tietää asian minua paremmin. Minä muistan joskus
> jossakin (koulussa?) kuulleeni tai lukeneeni, että Ruotsi olisi saanut
> nimensä Roslagenin maakunnan mukaan ja samaa perää olisivat nämä
> ryssät.
Jasså, tuosta Roslagen-teoriasta en ollutkaan kuullut. Tuo soutumiesselitys
muuten myöskin sisällytti venäläisten nimityksen russki~rysk~ryssä samasta
alkuperästä juontuvaksi. Liittyi muistaakseni jotenkin juuri niiden viikinkien
ahkeraan ramppaamiseen Novgorodissa, mutta harmikseni tuo osa luisen puurokulhoni
muistisopukkaa on kovasti sumuinen. Kohta täytyy ruveta kaivelemaan opuksia...
> Mitenhän muuten Suomessa venäläiset suhtautuvat ryssittelyyn? Onhan tuo
> nimitys samaa kantaa kuin muiden kielten neutraalit nimitykset, mutta
> ainakin suomalaiseen korvaan se kuulostaa tosi pahalta.
Niin ja samaa kantaa kuin heidän itsekin itsestään käyttämänsä nimitys. Mutta
suomessa ryssä-sanan valitseminen venäläisen sijaan on yleensä täysin tietoinen
valinta ja sisältää useimmiten tarkoituksellisen halventavan sävyn, eli kaikki
loukkaavuuden edellytykset ovat olemassa. Virolaiset taas kutsuvat
halventamistarkoituksessa suomalaisia poroiksi (ja kiinnostavaa kyllä myös
latvialaiset virolaisia, näin olen antanut itselleni kertoa), mutta vaikka
nimitys on pilkkanimeksi tarkoitettu, ainakin minun on vaikea suhtautua sanaan
kovin kaunaisesti. Entä jos pilkan käsitteellinen tarkoitus olisi sama mutta
nimityksenä "sika" tai jokin muu suomalaisessakin tunteita herättävä sana? Jotkin
sanat kaikesta huolimatta vain kuulostavat pahemmalta kuin toiset. Miten muuten
luulet ruotsalaisten suhtautuvan svedu-sanaan? Sehän on eräällä tavalla
analoginen ryssittelyn kanssa.
EA
Matti Vuorio
Niemist| Riitta Elina wrote:
> Mitenhän muuten Suomessa venäläiset suhtautuvat ryssittelyyn? Onhan tuo
> nimitys samaa kantaa kuin muiden kielten neutraalit nimitykset, mutta
> ainakin suomalaiseen korvaan se kuulostaa tosi pahalta.
>
Nyt en ymmärrä.
T. Matti
Niemist| Riitta Elina
> Liittyi muistaakseni jotenkin juuri niiden viikinkien ahkeraan
> ramppaamiseen Novgorodissa, mutta harmikseni tuo osa luisen
> puurokulhoni muistisopukkaa on kovasti sumuinen.
Tuon viikinkiselityksen minäkin olen kuullut. Miksi me muuten puhumme
venäläisistä?
--
Riitta Niemistö "You are cute too,
p. 365 3863 t. in an annoying sort of way."
261 7273 k. -- Londo in Babylon 5: "The Parliament of Dreams"
Esa Aaltonen
Niemist| Riitta Elina wrote:
> Tuon viikinkiselityksen minäkin olen kuullut. Miksi me muuten puhumme
> venäläisistä?
>
Joo, samaa yritin tässä muistella, ja olen kyllä muistaakseni siihenkin
jonkin selityksen jossain nähnyt, mutta muisti ei ihan yllä. Viroksihan
Venäjä ja venäjä on niinikään Venemaa ja vene keel, mistä äkkiseltään
voisi olettaa nimityksen alkuperän juontavan vähintään
parin–kolmentuhannen vuoden taa. Eiköhän tässä täytyne kotiin mennessä
tehdä pieni manööveri kirjaston kautta.
EA
Jukka Vaijärvi
Niemist| Riitta Elina wrote:
>
> Esa Aaltonen <esa.aa...@helsinki.fi> kirjoitteli:
> > Liittyi muistaakseni jotenkin juuri niiden viikinkien ahkeraan
> > ramppaamiseen Novgorodissa, mutta harmikseni tuo osa luisen
> > puurokulhoni muistisopukkaa on kovasti sumuinen.
>
> Tuon viikinkiselityksen minäkin olen kuullut. Miksi me muuten puhumme
> venäläisistä?
Ne on venemaalaisia. Olaus Magnuksen kronikan mukaan venäläiset
harrastivat keskiajalla Itämeren rannikkorosvoilua kevyehköillä veneillä
kulkien.
Jukka
Olli Orkoneva
myös Suomen oma nimi? Eivät nämä nyt niin harvinaisia tapauksia ole.
Olli
Niemist| Riitta Elina wrote:
>
> Virolaisia varmaankin meinaat. Meillä kun on naapureillemme oma
> vanhastaan käytössä ollut nimi, joka samoin kuin Ruotsi viittaa meitä
> lähimpään maakuntaan. Kyllähän tuota Euroopan liittoa Suomessa
Niemist| Riitta Elina
> Ruotsin ruotsinkielinenkin nimi viittaa kyllä maakuntaan, samoin kaiketi
> myös Suomen oma nimi?
Toki, tuohon turkulaisten ja naapureidensa asuttamaan varsinaiseen Suomeen.
--
Riitta Niemistö "Jos nykyäänkin kirjallinen viestintä on
p. 365 3863 t. niin vaikeaa, millainen tilanne olikaan,
261 7273 k. kun ei edes kirjaimia ole olemassa?"
-- Marko Ikäheimo Norsunlapsesta Kalaksikukossa
Carl.G.Bernamucci
australian aboriginien ajattelutavasta, luin joskus jostakin että se
poikkeaa aika lailla muiden ihmisten vastaavasta, kirjoittipa joku että
aboriginit ajattelevat samalla tavalla kuin kivikauden ihmiset.
Käsite ajatusmaailma taitaa loppujen lopuksi olla yhtä vaikeaselkoinen kuin
käsite aika.
--
Viimeisimmät tieteelliset tutkimukset tukevat teoriaa jonka mukaan
suomestakin voisi löytyä älyllistä elämää.
The Washington Post
"Markku Jantunen" <m...@kaarne.cs.tut.fi> kirjoitti viestissä
news:9dr6k7$o4q$1...@baker.cc.tut.fi...
WebSlave
> Jasså, tuosta Roslagen-teoriasta en ollutkaan kuullut. Tuo
> soutumiesselitys muuten myöskin sisällytti venäläisten
> nimityksen russki~rysk~ryssä samasta alkuperästä juontuvaksi.
> Liittyi muistaakseni jotenkin juuri niiden viikinkien
> ahkeraan ramppaamiseen Novgorodissa, mutta harmikseni tuo osa
> luisen puurokulhoni muistisopukkaa on kovasti sumuinen. Kohta
> täytyy ruveta kaivelemaan opuksia...
Tässä ryhmässä mainitun FinnPro-linkin takaa löytyvä sivu asettaa
viikinkiteorian hieman toisenlaiseen valoon.
http://medlem.tripodnet.nu/finnpro/pirkviik.htm
Sivun loppupuolella mainitaan seuraavaa:
"Oikeastaan ovat ruotsalaiset viikingit ryssiä, niinkuin m m viimeksi
Ruotsin Tiederadion akateemiset Uppsalasta esittivät (001007). Myös
ruotsalaiset tutkijat myöntävät nykyään, että Novgorod oli se myyttinen
viikinkien Holmgård. Novgorodissa on huomattavasti runsaammin kuin
Ruotsissa tyypillisiä "viikinki" -löytöjä, jotka ovat tuntuvasti
vanhempia kuin ruotsalaiset vastaavat, mikä vahvasti viittaa siihen,
että viikinkien alkukoti sijaitsi Itämerestä itään."
Sivu(sto)n tieteellisen arvon arvioikoon kukin itse.
WebSlave
--------
anneli
kirjoitti viestissä news:Xns90A15D...@193.229.0.31...
> Mutta on samantekevää mihin sanan rasistisuus perustuu. Jos ne
> henkilöt joita neekereiksi kutsumme, loukkaantuvat tästä ilmaisusta,
> niin on viisaampaa käyttää jotain muuta ilmaisua.
Se että joku loukkaantuu jostain, ei tee asiasta (tai sanasta) rasismia.
Nykysuomen sanakirja: Rasisimi = rotusyrjintä, rotukiihko(ilu)
Ei varistakaan Suomessa kutsuta "mustaksi linnuksi" vaan Varikseksi.
Toista on USA:ssa.
Tämän päivän Hesari tiesi taas, että afrikkalaisten lasten rikollisuus
on hurjasti vähentynyt Helsingissä. Nyt se on pikaisten laskelmieni
mukaan enää vain runsas kaksinkertainen verrattuna valkoiseen
valtaväestöön, kun se oli aikaisemmin viime vuonna jopa 15 kertainen.
Sellaisia ne somalit nyt vain näköjään ovat, ... suuria rosvoja... ja
lapsesta
lähtien. Olisiko kylmällä ympäristöllä vaikutusta ... vai olisiko tuo
yksinomaan kulttuuri-kasvatuksen tulosta ... neekeriperheessä ?
No, mustalaisten (... eikun ... romaanien) rikollisuus sen sijaan on
hurjassa kasvussa. Suomalaiset (ja ruotsalaiset) Mannet ovatkin olleet
ihmeen hiljaisia jo pitkän aikaa, mutta nyt onkin maahamme tullut
joukoittain uusia romaaneja maista, joissa heidän alkuperäiskulttuurinsa
yhä kukoistaa. Ei ihme että mustalaisten rötöstelystä on tulossa taas
maan vaiva Suomeen ... neekerien rikollisuuden ohella.
> Mielestäni kyse on ihan tavallisesta kohteliaisuudesta ja hyvistä
> tavoista.
Hyviin tapoihin kuuluu noudattaa OLESKELUmaan lakia, eikä
ryöstellä ohikulkijoita. Kun kerran ryöstely jatkuu, niin jatkuu
neekeriyskin ... se on sitä neekeri-kulttuuria ... Hörhöjen kaipaamaa
kulttuurituontia Afrikasta Suomeen.
"oleskelumaa"... eikös vain ollutkin mainio ilmaisu ... ? Rasismia?
NEEKERIT ovat tulleet Suomeen OLESKELEMAAN ...
... kustannuksellamme.
anneli
Markku Verkkoniemi
>
> Muussa tapauksessakin se viittaa ihmisrotuihin, joiden olemassaololle ei
> perusteita.
>
Neekeri ei viittaa rotuihin sen kummemmin kuin tummaihoinen. Sana
ilmaisee tiettyjen piirteiden joukkoa. On olemassa albiinoneekereitä
(siis pigmentti puuttuu). Miten heitä pitäisi kuvailla PC-täydellisesti:
valkoihoinen tummaihoinen afrikkalainen?
terv. Markku
Markku Verkkoniemi
>
> Virolaisia varmaankin meinaat. Meillä kun on naapureillemme oma
> vanhastaan käytössä ollut nimi, joka samoin kuin Ruotsi viittaa meitä
> lähimpään maakuntaan. Kyllähän tuota Euroopan liittoa Suomessa
> kovasti käyttöön yritettiin ottaa, kielitoimisto suositteli ja niin
> Hesari kuin Aamulehti käytti, Iltasanomat ei. Lopulta fiksumpi luovutti.
>
Ihme, etteivät fiksummat luovuta Eesti-sanan käytössä, joka on selkeästi
juurtunut suomeen. Eesti, eestiläinen ja eestin kieli ovat käsitteitä,
jotka jokainen suomalainen ymmärtää oikein (paitsi kielipoliisit). Viron
kielestä voi hyvinkin tulla lisää nykylainoja suomen kieleen. Tämä on
kielen normaalia kehitystä.
> Suomeen vain on viime vuosikymmeninä juurtunut ajatus, jotta olisi
> jotenkin hienompaa ja kansainvälisempää vääntää vieraskielinen nimitys
> suomalaiseen kieliasuun kuin käyttää ihan omaperäistä
> nimitystä. Aikaisemmin ajateltiin toisin ja siitä hyvästä soittelemme
> matkapuhelimella emmekä trafiikkitelefoonilla.
>
Trafiikkitelefooni ei ole suomessa yleisessä käytössä.
Sanomme elektroni emmekä sähkäle. Minulla ei ole mitään sitä vastaan,
että käytetään sähkäle-sanaa, mutta sitä vastaan kyllä, jos yleisessä
käytössä ollut elektroni yhtäkkiä 'kielletään'.
terv. Markku
arto k eskelinen
news:9dr0ok$h8b$2...@baker.cc.tut.fi...
<klip>
> Aikaisemmin ajateltiin toisin ja siitä hyvästä soittelemme
> matkapuhelimella emmekä trafiikkitelefoonilla.
Ainakin minä ja moni muukin soittelee känny(kä)llä. Vaihtoeh-
toisessa todellisuudessa vehkeen nimi olisi luullakseni mobiili-
telefooni. :-)
BTW, mikä on matkapuhelinta tarkoittava termi viron kielessä?
yst.terv.
// AE
--
I love deadlines. I love the whoosing noise they make
as they go by. -Douglas Adams (1952-2001).
Markku Verkkoniemi
>
> BTW, mikä on matkapuhelinta tarkoittava termi viron kielessä?
>
Mobiiltelefon.
terv. Markku
Tommi Perkola
Jukka =?iso-8859-1?Q?Vaij=E4rvi?= <jukka.v...@dinosoft.fi> wrote:
>Ne on venemaalaisia. Olaus Magnuksen kronikan mukaan venäläiset
>harrastivat keskiajalla Itämeren rannikkorosvoilua kevyehköillä veneillä
>kulkien.
Minä taas luulin, että he ovat saaneet nimityksensä vendeistä samaan
tapaan kuin saksalaiset sakseista.
--
Tommi Perkola http://www.uta.fi/~matope/
Jukka K. Korpela
> nimeä [ neekeri ] käytetään
> pääsääntöisesti ja yleisesti halventavasti ja kielteisessä
> merkityksessä eli selkokielellä haukkumasanana.
Jos siltä tuntuu, kannattaa miettiä, millaisten ihmisten kanssa
seurustelee.
> Muussa tapauksessakin
> se viittaa ihmisrotuihin, joiden olemassaololle ei perusteita.
Niin, negridinen "rotu" olisi objektiivisemmin kuvattavissa ihmislajin
_alalajiksi_, mutta sitä ei nykyisin uskalleta tehdä.
En viitsi enää yrittää ohjata "keskustelua" yhteen ryhmään, koska se
näyttää menneen joka tapauksessa sekoiluksi. Täsmennän kuitenkin, että
viestini on tarkoitettu trolliksi mutta on silti tiukkaa asiaa.
--
Yucca, http://www.malibutelecom.com/yucca/
alias http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jukka K. Korpela
> Suomeen vain on viime vuosikymmeninä juurtunut ajatus, jotta olisi
> jotenkin hienompaa ja kansainvälisempää vääntää vieraskielinen nimitys
> suomalaiseen kieliasuun kuin käyttää ihan omaperäistä
> nimitystä.
Ehkäpä on, ja ehkäpä siihen on semmoinen käytännön syy, että lainaaminen
sujuu luonnostaan, "omaperäinen nimitys" pitää yleensä sepittää. Ei
suomessa ollut mitään sellaista sanaa kuin "puhelin" ennen kuin joku
sepitti sen "telefonin" tai "telehvonin" vastineeksi. Joskus sepitys
onnistuu, joskus ei.
> Aikaisemmin ajateltiin toisin ja siitä hyvästä soittelemme
> matkapuhelimella emmekä trafiikkitelefoonilla.
Niinkö? Sanooko joku todella soittavansa matkapuhelimella? Eikö pikemminkin
vain kännykällä [Kännykkä® on Nokian rekisteröity tavaramerkki, jonka Nokia
on antanut luisua yleisnimeksi] tai modernimmin mobiililla tai kenties
nasevasti puhelimella? Hyvin useinhan on joko asiayhteydestä selvää tai
sitten täysin epäolennaista, tarkoittaako "puhelin" matkapuhelinta vai ns.
lankapuhelinta.
Jukka K. Korpela
> In article <3B011F77...@dinosoft.fi>,
> Jukka =?iso-8859-1?Q?Vaij=E4rvi?= <jukka.v...@dinosoft.fi> wrote:
>>Ne on venemaalaisia. Olaus Magnuksen kronikan mukaan venäläiset
>>harrastivat keskiajalla Itämeren rannikkorosvoilua kevyehköillä veneillä
>>kulkien.
>
> Minä taas luulin, että he ovat saaneet nimityksensä vendeistä samaan
> tapaan kuin saksalaiset sakseista.
Me too.
Kiinnostavaa asiassa on se, että suomi ja viro taitavat olla ainoita
kieliä, joissa venäläisiä tarkoittava sana on alun perinkin viitannut
_slaavilaiseen_ kansaan. (Vendit olivat slaaveja.)
Ja jos sanaa "eesti" pidetään korrektimpana kuin sanaa "viro" sen takia,
että "eesti (keel)" on kyseisen kielen omakielinen nimitys, niin silloinhan
venättä pitäisi ehdottomasti sanoa ryssäksi, joka sentään jotenkin vastaa
ilmaisua "russkij jazyk".
Apropoo - vaikka tämäkin kai on sanottu tässä ryhmässä jo noin 42 kertaa -
"ryssä" ja sen sukulaissanat ovat saaneet kielteisen leimansa melkoisen
myöhään. Vielä ns. autonomian ajan lopulla suuriruhtinas ja keisari,
alamaistensa puoleen suomeksi kääntyessään, kertoi olevansa koko Ryssänmaan
tsaari. Mutta selvää kai on, että nykysuomessa - viimeistään 1930-luvulta
alkaen, käytännössä jo aiemmin - "ryssä" on muodostunut halventavaksi
sanaksi. Tilanne on aivan toinen kuin sellaisten sanojen kuin "viro" ja
"neekeri" osalta, jotka vain _joidenkin ihmisten_ mielestä ovat
halventavia.
(Ja oma lukunsa on sitten se, että ystävien kesken voi muutoin
halventavasta nimityksestä tulla hellittelynimitys. Samoin kuin se, että
ihmisyhteisö voi, päänsä pystyyn nostaen, ottaa haukkumasanansa nimeksi,
jota se kantaa kunnialla. Esim. "kveekarit", engl. "quakers" 'vapisijat'.)
Matias Roto
"anneli" <kyoto_p...@hotmail.com> wrote in message
news:9drgan$kbb$1...@news.kolumbus.fi...
> Tämän päivän Hesari tiesi taas, että afrikkalaisten lasten rikollisuus
> on hurjasti vähentynyt Helsingissä. Nyt se on pikaisten laskelmieni
> mukaan enää vain runsas kaksinkertainen verrattuna valkoiseen
> valtaväestöön, kun se oli aikaisemmin viime vuonna jopa 15 kertainen.
Moninkertaiset rikostilastot kertovat ainoastaan, että sopeuttamisohjelma ei
ole toiminut niin hyvin kuin olisi pitänyt. Maahamme tuli erittäin hyvin
koulutettu ja sivistynyt väestönosa Somaliasta turvapaikkaa hakemaan. Asia
venyi tarpeettoman mutkikkaiden menettelytapojen takia. Aikaisempi voimakas
heimo ja sukukontrolli murtui kun perheet sijoitettiin hajalleen eri
puolille Suomea. Moni nuori koki olonsa samaan aikaa turvattomaksi ja samaan
aikaan vapaammaksi kuin aikaisemmin. Ikivanha järjestelmä missä järjestys
saneltiin suvun taholta murtui. Alkoi uuden etsintä. Osalle se merkitsi
juurettomuutta. Samalla alkoi tulla kerta toisensa jälkeen joidenkin
suomalaisporukoiden taholta sopimattomia herjoja. Luontainen vastareaktio
panna hanttiin heräsi. Syntyi tappeluita ja levottomuuksia. jne.
Rikoskierre oli valmis. Vasta voimakas asioihin puuttuminen on vähän
auttanut tilanteen rauhoittamiseksi. Vieläkin on paljon tehtävää, ennen kuin
jokainen oppii maamme tavoille.
> Sellaisia ne somalit nyt vain näköjään ovat, ... suuria rosvoja... ja
> lapsesta
> lähtien. Olisiko kylmällä ympäristöllä vaikutusta ... vai olisiko tuo
> yksinomaan kulttuuri-kasvatuksen tulosta ... neekeriperheessä ?
Kyseessä on kulttuurishokin jälkireaktio, kun sopeutusohjelma ei toiminut
niin tehokkaasti kuin sen olisi pitänyt. Ohjelman pienimuotoisuudessa
säästetyt rahat maksettiin takaisin oikeuslaitoksen puolella.
> No, mustalaisten (... eikun ... romaanien) rikollisuus sen sijaan on
> hurjassa kasvussa. Suomalaiset (ja ruotsalaiset) Mannet ovatkin olleet
> ihmeen hiljaisia jo pitkän aikaa,
Sitä mukaa kuin romaanien olot saatiin yhteiskunnallisesti turvatuksi putosi
pohja pois heidän rikollisuuskierteiltään. Heillä on virallinen asema
esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.
http://www.kotus.fi/
Vain harva sortuu rikollisuuteen jos elämänsä saa parempaan malliin kunnolla
elämällä. (Toki on todettava että kaikki ongelmat eivät vielä ole
poistuneet. Vielä on paljon tehtävää.)
> mutta nyt onkin maahamme tullut
> joukoittain uusia romaaneja maista, joissa heidän alkuperäiskulttuurinsa
> yhä kukoistaa.
Maahamme yritti turvapaikka-anomuksen nimissä useita joiden motiivina oli
elintasopakolaisuus. Heidän käännytettiin takaisin omiin maihinsa.
Mustalaiskulttuuri on monisäikeinen juttu. Pelkällä heitolla ei sitä voi
kuitata. Tässä pari osoitetta mistä asiaa voi opetella:
http://www.koulukanava.fi/historia/romanit/romanit.htm
http://www.romanomissio.fi/romanit2.htm
> anneli
Terveisin Matias Roto
Osmo Ronkanen
(Taavi Horila wrote:
>ronk...@cc.helsinki.fi (Osmo Ronkanen) kirjoitteli artikkelissa <9dop68
>$8t7$1...@oravannahka.helsinki.fi>:
>
>>>Ihmettelen vaan ihmisten intoa käyttää neekeri-sanaa ja puolustella sen
>>>käyttöä, vaikka se koetaan nykyään monissa tapauksissa loukkaavaksi.
>>>Saako jotkut jotain viboja neekeri-sanasta vai mistä ihmeestä on kyse?
>>
>>Siinä on se periaate, että ei muiden pitäisi määrätä siitä mitä
>>sanoja Suomessa käytetään.
>
>Eihän tässä olekaan mistään muiden määräilystä kyse.
Siitähän juuri on kyse. Ulkomaalaiset sanovat, ettei suomessa
saa käyttää sanaa "Neekeri".
Mitä, jos saksalaiset sanoisivat että sana "saksalainen" loukkaa
ja pitäisisi käyttää sanaa "deutsi"?
>Minusta tässä on
>kyse meidän kohteliaisuudesta: miksi käyttää sellaista sanaa jonka
>tiedetään loukkaavan jotakuta toista ihmistä.
Miksi ihmeessä kieltä pitäisi muuttaa tollaisten seikkojen takia.
Toisista sana "nainen" voi olla loukkaava, koska se on johdettu
nainnista.
>
>>Lisäksi sanoja vaihtamalla vain voitetaan aikaa ja
>>tehdään asiat epätäsmälliseksi.
>
>Ongelmana toki on se, että jossain vaiheessa kenties nyt käyttämämme
>sanat muuttuvat loukkaaviksi. Toisaalta ei se neekerikään käsitteenä
>kovin täsmällinen ole, iäkkäämmät ihmiset käyttävän sanaa usein kaikista
>tummemman värisistä ihmisitä, pl. romanit.
No tämä johtuu puhtaasta tietämättömyydestä. Sana "musta" ja
varsinkin "tumma" voidaan aidosti ymmärtää väärin. Samoin esim.
poliisihan ei saa käyttää sanaa "skini" tai "skinhead", vaan
pitää sanoa esim. "kalju". Tämä on jo täysin hämäävää.
Osmo
Tommi P Uschanov
> Täsmennän kuitenkin, että viestini on tarkoitettu trolliksi
> mutta on silti tiukkaa asiaa.
Tartun trolliisi ja kysyn, miten ihmeessä viesti, jossa
lukee selvästi, että se on tarkoitettu trolliksi, voi olla
tarkoitettu trolliksi. Eikö tämä ole vain uusi versio
vanhaa sotaratsua "Tämä lause on epätosi"?
--
"I have tried too, in my time, to be a philosopher; but, I don't
know how, cheerfulness was always breaking in." --Oliver Edwards
T P Uschanov tusc...@cc.helsinki.fi +358 (0)40 584 2720
Visit my home page! http://www.helsinki.fi/~tuschano/
Jukka K. Korpela
> Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote:
>> Täsmennän kuitenkin, että viestini on tarkoitettu trolliksi
>> mutta on silti tiukkaa asiaa.
>
> Tartun trolliisi ja kysyn, miten ihmeessä viesti, jossa
> lukee selvästi, että se on tarkoitettu trolliksi, voi olla
> tarkoitettu trolliksi.
Jos tästä halutaan keskustella, niin kieliryhmä lienee jakelussa olevista
ryhmistä vähiten väärä. Korpelan laki: keskustelun taso on kääntäen
verrannollinen Newsgroups-rivillä olevien ryhmien lukumäärän kuutioon.
Huomattava osa ihmisistä ei tiedä, mitä "trolli" tarkoittaa, eikä viestin
eksplisiittinen mainitseminen trolliksi siis suurestikaan vähennä sen
mahdollista trollausvaikutusta.
> Eikö tämä ole vain uusi versio
> vanhaa sotaratsua "Tämä lause on epätosi"?
Pikemminkin "Tämä propositio on kontrafaktuaalinen".
Matias Roto
"Olli Orkoneva" <orko...@nic.fi> wrote in message
news:3B012A2A...@nic.fi...
> Ruotsin ruotsinkielinenkin nimi viittaa kyllä maakuntaan, samoin kaiketi
> myös Suomen oma nimi? Eivät nämä nyt niin harvinaisia tapauksia ole.
Balttilaisesta "oma maa" sanasta on eri tavoin kehittynyt niin Suomi, Häme
kuin Saami -sanatkin.
> Olli
Terveisin Matias Roto
Tommi P Uschanov
Miksi imperfekti? Slaaveiksi he yhä esittäytyvät. Ks. esim.:
Viki
"Tommi P Uschanov" <tusc...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:9ds2bj$amr$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote:
> > (Vendit olivat slaaveja.)
>
> Miksi imperfekti? Slaaveiksi he yhä esittäytyvät. Ks. esim.:
>
> http://www.serbja.de/
>
Sorbisch Volk = vendit???
Olisiko yhtään informatiivisempaa linkkiä. Tuolla soc.culture.nordic
ryhmässä on näitä kuka miksi milloin kenestä mihin on tullut keskusteluja.
Mm. nimimerkki Inger E Johansson kirjoittelee kaikenlaista bullsittiä
tyyliin:
"> During the Merovingian Period a unique culture developed in Finland.
Yes, but that was Swedes and Wends(Kvens) who moved were behind that
development. Please try to learn something about when and how
artifact-observable changes happened and compare that with the large amount
of texts from those days that still are around instead of dreaming."
Mutta kai nuo vendit ihan oikea kansanryhmä olivat (ovat?), tuntuu että vain
sopivissa piireissä sopivan mystinen porukka (ihmettelen miksi, jos kansa
elää vielä) jota käytetään kaikenlaisen omassa päässä kehitetyn legendan
tilkkeenä..
Mutta kyse voi tietenkin olla vain liian kauan sitten saadusta ja
puutteellisesti omaksutusta perusopetuksesta minun kohdallani. Joten mikäli
joku jelppaisi antamalla helpon ja hauskan vinkin linkistä joka kertoo
perusasiat vendeistä.
Hakukoneet ei oikein raksutelleet, sain tietää vain että Salossa on
Vendimuseo:
"Vendimuseo on näyttely, jossa kerrotaan faktaa ja fiktiota vendien
vaelluksista. Museo on taiteilijoiden luovan hulluuden tuote." Kuulostaapa
lupaavalta ja täsmälliseltä historiantutkimukselta!
Lisäksi väitettiin että Vantaa on saanut nimensä Vendeistä. Vendejä on myös
virheellisesti kutsuttu vandaaleiksi kerrottiin tuossa "hullut taiteilijat"
jutussa, mutta miksi kutsuttiin vandaaleiksi, olivatko vandaalit
samanaikainen heimo samalla seudulla, jolla sattui vielä olemaan
samankaltainen nimi?
Panu Mäkinen
> Virolaiset taas kutsuvat
> halventamistarkoituksessa suomalaisia poroiksi (ja kiinnostavaa kyllä myös
> latvialaiset virolaisia, näin olen antanut itselleni kertoa), -
Yleinen haukkumanimi põder ei tarkoita poroa vaan hirveä (Alces alces).
Põder lienee samaa alkuperää kuin suomen kielen sana (metsä)peura
(Rangifer tarandus fennicus), jopa on viroksi ulukpõhjapõder.
Poro (Rangifer tarandus tarandus) on puolestaan põhjapõder.
Haukkumanimenä käytetään joskus myös suoraan suomesta lainattua
sanaa poro.
Lisää aiheesta on luettavissa Mai Loogin teoksesta Esimene
Eesti Slängi Sõnaraamat osoitteessa http://www.eki.ee/dict/slang/
tai suoraan sivulta http://www.eki.ee/cgi-bin/sl_dic/?96 .
-pm
_/ _/ _/_/_/
_/ _/ _/_/_/
_/_/_/ n i v e r s i t a t e s _/ e n n i c a e
·· http://www.jyu.fi/~pamakine/linkit/uni.va.html ··
George Saraiste Jr.
>
>Suomalaiset (ja ruotsalaiset) Mannet ovatkin
- Hai, terrve.! Mihi sie oot menoos.?
- Mie oon menoos ostaan paitaa.
- Hai, osta miulle kans, jollet jää kii.
- G.S. -
Taavi Horila
>>Eihän tässä olekaan mistään muiden määräilystä kyse.
>
>Siitähän juuri on kyse. Ulkomaalaiset sanovat, ettei suomessa
>saa käyttää sanaa "Neekeri".
Täh? No ainakaan minulle ei ole yksikään ulkomaalainen mitään
tuollaista sanonut, sen sijaan tiedän että monet suomalaiset, joihin
tämä nimitys osuu, pitävät sitä loukkaavana.
>Mitä, jos saksalaiset sanoisivat että sana "saksalainen" loukkaa
>ja pitäisisi käyttää sanaa "deutsi"?
No sitten minä sanoisin "deutsi". Miksi ihmeessä en sanoisi?
En ymmärrä, että joidenkin sanojen pitäminen ennallaan olisi niin
tärkeää, että sen takia kannattaa ehdoin tahdoin aiheuttaa ongelmia.
>>Minusta tässä on
>>kyse meidän kohteliaisuudesta: miksi käyttää sellaista sanaa jonka
>>tiedetään loukkaavan jotakuta toista ihmistä.
>
>Miksi ihmeessä kieltä pitäisi muuttaa tollaisten seikkojen takia.
Miksi ei? Mikä kielessä on niin pyhää, ettei se voisi sopeutua uusiin
tilanteisiin?
>Toisista sana "nainen" voi olla loukkaava, koska se on johdettu
>nainnista.
En ole kuullut yhdenkään naisen pitävän sanaa loukkaavana. Oletko
sinä kuullut?
Esimerkkisi olivat aika huonoja. Neekeri-sanalla on tietty
historiallinen painolastinsa, eikä edes ihan pieni sellainen.
Mikä ihme siinä neekeri-sanassa on niin tärkeää, että siitä täytyy
ehdoin tahdoin pitää kiinni? Osaisiko joku tähän vastata?
TH
TH
Pekka Koivisto
Markku Jantunen <m...@kaarne.cs.tut.fi> wrote:
>hip...@uta.fi (Pekka Koivisto) writes:
>
>>Äiti ja isä ei ole kenellekään antanut nimeksi neekeri, vaan se on
>>joko rotuopillinen muinasjäänne tai haukkumasana. Ero on huomattava.
>
>Minusta on aika kätevää, että rikospaikalla nähdyn rotuun voidaan
>viitata, koska termit "musta", "valkoinen" ja "aasialainen" tiivis-
>tävät melko tehokkaasti informaatiota epäillyn ulkonäöstä.
Nyt et käytäkään sanaa neekeri, joten sitä ei tarvita kun sen käyttö
on loukkaavaa. Ulkonäköä voi kuvata monella tavalla, siihen käy esim.
afrikkalaisperäinen, aasilaisperäinen,
tummahiuksinen skandinavialaisen näköinen, lyhyt eteläeurooppalainen
jne. epämääräiset määreet ja esim. USA:ssa African-American riittää aivan
yhtä hyvin ja on se etnisyyden sana mitä ryhmä käyttää itsestään sekä vielä
kuvaa asian aivan yhtä tarkasti.
>Mustille eli afrikkalaisperäisille on nimittäin tyypillistä moni
>muukin piirre kuin tumma ihonväri....
Hus, takaisin sci.anthropologyyn sekoilemaan rotuoppien kanssa.
pk
--
Pekka Koivisto
Kyllä se viittaa rotuihin ja sen oletetaan siihen viittavan, vaikka sanan
alkuperä onkin värissä musta. PC:stä en tiedä, mutta albiinon
kuvaamiseen riittää kyllä pelkkä albiino.
pk
--
Pekka Koivisto
>Niin, negridinen "rotu" olisi objektiivisemmin kuvattavissa ihmislajin
>_alalajiksi_, mutta sitä ei nykyisin uskalleta tehdä.
sci.anthropologyyn, hus
pk
--
Niemist| Riitta Elina
> Trafiikkitelefooni ei ole suomessa yleisessä käytössä.
Eikö?
--
Riitta Niemistö "Hyvä Jumala
p. 365 3863 t. Se oli kyllä Jussi joka rikkoi maljakon ENKÄ minä.
261 7273 k. Nyt sinulla on se kirjallisesti."
-- Jenny kokoelmassa Lasten kirjeitä Jumalalle
Viki
"George Saraiste Jr." <george....@kolumbus.fi> wrote in message
news:9dsi77$j96$1...@news.kolumbus.fi...
No joo... mutta ei maha mittää... pakko kertoa tämä:
Mannen mersusta puhkesi kumi, ja eiku rengasta vaihtamaan kun tunkki ja
vararengaskin sattuivat olemaan mukana.
Paikalle kurvasi heimoveli Volvollansa ja siitä kyselemään:
- Hai, mitä sie hyvä ihmine teeet?
- Et sie hyvä veli nää, rengastaha mie yritän irti
- Voisin mie kyll auttaakii?
- Ei siu tarvii, ei täss mee ku yks hetki vaa...
Manne jatkoi pulttien irroittelua, kun kuului melkoinen mäsäys. Siitä kun
kohottautui katsomaan, niin heimoveli putsaili tuulilasin rippeitä tunkin
varrella pois tieltä ja totesi:
- Hyvä veli, älä sie ahneeks ruppee, jos sie viet renkaat nii mie otan nuo
hyvät stereot!
>
> - G.S. -
>
>
>
Jukka K. Korpela
> Mutta kai nuo vendit ihan oikea kansanryhmä olivat (ovat?), tuntuu että
> vain sopivissa piireissä sopivan mystinen porukka (ihmettelen miksi,
> jos kansa elää vielä) jota käytetään kaikenlaisen omassa päässä
> kehitetyn legendan tilkkeenä..
Sellaisia kehitelmiähän syntyy sanoista kuin sanoista, eivätkä ne todista,
että kyseistä kansanryhmää ei oikeasti ole olemassa.
Vendeistä on kai kirjoittanut erityisesti Matti Klinge (muistaakseni
etenkin teoksessa "Muinaisuutemme merivallat"). Ja Klinge tuskin ihan
huuhaata kirjoittelee, vaikka vähän originelli onkin. Sivulla
http://www.helsinki.fi/hum/hist/hriikki/hriik297.html
olevan tiedon mukaan hän on myös pitänyt esitelmän "Keitä olivat vendit?"
Salon seudun osuuspankin kulttuurisarjassa Halikossa 4.III 1997.
Sen etsiminen voi olla vaikeampaa - mutta yliopiston kirjastossa sen kai
pitäisi olla, jos se on ylipäänsä painosta julkaistu.
Osmo Ronkanen
jkor...@cs.tut.fi (Jukka K. Korpela wrote:
>Niemist| Riitta Elina <mar...@korppi.cs.tut.fi> wrote:
>
>> Suomeen vain on viime vuosikymmeninä juurtunut ajatus, jotta olisi
>> jotenkin hienompaa ja kansainvälisempää vääntää vieraskielinen nimitys
>> suomalaiseen kieliasuun kuin käyttää ihan omaperäistä
>> nimitystä.
>
>Ehkäpä on, ja ehkäpä siihen on semmoinen käytännön syy, että lainaaminen
>sujuu luonnostaan, "omaperäinen nimitys" pitää yleensä sepittää. Ei
>suomessa ollut mitään sellaista sanaa kuin "puhelin" ennen kuin joku
>sepitti sen "telefonin" tai "telehvonin" vastineeksi. Joskus sepitys
>onnistuu, joskus ei.
Lisäksi pitää muistaa että unioni on jo täysin vakiintunut sana.
Sitä nimenomaan käytetään juuri valtioiden liitoista. Helsingissä
on Unioninkatu Suomen ja Venäjän unionia kunnioittamassa. Myös
joukko-opissa käyetään sanaa "unioni".
Valtioliitto saatetaan sekoittaa helposti liittovaltioon,
varsinkin jos on vähän huono suomen kielessä, kuten Mannerheim,
joka 75-vuotis syntymäpäivillään sanoi olleensa erityisen
ilahtunut Neuvostovaltion sähkeestä. :-)
Osmo
Osmo Ronkanen
>"ryssä" ja sen sukulaissanat ovat saaneet kielteisen leimansa melkoisen
>myöhään. Vielä ns. autonomian ajan lopulla suuriruhtinas ja keisari,
>alamaistensa puoleen suomeksi kääntyessään, kertoi olevansa koko Ryssänmaan
>tsaari.
Eikä ollut. Ensinnäkin Pietari Suuren ajoista alkaen Venäjän
hallitsijan arvonimi oli keisari (imperator). Toiseksi tota
Ryssänmaata käytettiin vain autonomian alussa. Esim. Rikoslaki
alkaa:
Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan
Keisari ja Itsevaltias. Puolanmaan Zsaari, Suomen
Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan
Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten
armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen
Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin
myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus
annetaan:
Osmo
Jukka K. Korpela
> In Article <Xns90A2E89EE7C0...@193.64.137.17
> jkor...@cs.tut.fi (Jukka K. Korpela wrote:
>>Vielä ns. autonomian ajan lopulla suuriruhtinas ja
>>keisari, alamaistensa puoleen suomeksi kääntyessään, kertoi olevansa
>>koko Ryssänmaan tsaari.
>
> Eikä ollut. Ensinnäkin Pietari Suuren ajoista alkaen Venäjän
> hallitsijan arvonimi oli keisari (imperator). Toiseksi tota
> Ryssänmaata käytettiin vain autonomian alussa.
Niinpä näyttää olevan. "Ryssänmaa" on kai jäänyt mieleeni kuuluisista
Aleksanteri I:n lausumien suomennoksista: hallitsijanvakuutuksesta*) ja
puheesta Porvoon valtiopäivillä. Mutta jo pari vuotta myöhemmin puhutaan
"Venäjänmaasta" tai "Venäjästä"*).
*) http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Arkisto/hallitsijanv.htm
**) esim. v. 1811: http://www.pp.clinet.fi/~pkr01/historia/altfinl.html
Pointtini kuitenkin pysyy: "ryssä" ja "Ryssänmaa" olivat virallisimpaankin
kielenkäyttöön kelpaavia sanoja vielä suhteellisen vähän aikaa sitten,
vieläpä tilanteessa, jossa Ryssän tsaari hallitsi Suomea.
Niin, tsaari vai keisari? Näiden samaa alkuperää (Caesar) olevien
arvonimien keskinäinen suhde on aika mutkikas, ja valinnat heijastelevat
myös kielenkäyttäjän arvostuksia ja käsityksiä. Nähdäkseni suomalaisessa
historiankirjoituksessa on aika pitkälti omaksuttu käytäntö, jonka mukaan
varsinaisen Ryssänmaan, siis Venäjän, hallitsijaa sanottiin tsaariksi, koko
Venäjän valtakunnan hallitsijaa keisariksi. Tämä ei toisaalta välttämättä
vastaa hallitsijan itsensä käyttämää titulatuuria. Joka tapauksessa
venäjässä käytettiin sekä nimitystä "imperator" että nimitystä "tsarj",
jonkin logiikan mukaan. Vertaa nyky-Venäjän tilanteeseen, jossa myös
erotetaan (ainakin jollakin teoreettisella tasolla) Venäjän federaatio
(Rossijskaja federatsija) ja varsinainen Venäjä (Rossija).
Muutenkin tittelit käännettäessä helposti muuntuvat. Esimerkiksi tuon
edellä mainitun v:n 1811 dokumentin (Vanhan Suomen yhdistäminen muuhun
Suomeen) saksankielinen (ja alkuperäinen?) versio käyttää titulatuuria
"Kayser und Selbstherrscher aller Russen etc. etc. etc." mutta suomennos
"Koko Venäjän ...".
Viki
"Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote in message
news:Xns90A37B51A273...@193.64.137.17...
Kiitos vastauksesta, mukava huomata että ryhmän "viisat miehetkään" eivät
ihan kaikkea oitis latele, minäkin löysin maininnan esitelmästä, mutta sen
sisällöstä en mitään.
Mutta kiinnostaisi tietää onko tuo Sorbisch Volk = vendit, kun sanaan (siis
se So..., Volks on jopa wagenissa) en lukion lyhyessä saksassa törmännyt
eikä sanakirjaohjelmani (EuroTranslator) sitä myöskään tunne. Englanniksi
nimitys on kai Wends? (tulee muuten hassuja tuloksia jos hakee sanalla
Vendit ja kielinä suomi ja englanti, kaikkea muuta kuin kansatiedettä...)
Jukka K. Korpela
> Mikä ihme siinä neekeri-sanassa on niin tärkeää, että siitä täytyy
> ehdoin tahdoin pitää kiinni? Osaisiko joku tähän vastata?
Se, että sillä on tietty merkitys (denotaatio) eikä mitään järkevää
korvaavaa sanaa ole. Ei kieltä kannata ruveta muuttelemaan vain siksi, että
jotkut liittävät mielessään sanoihin kaikenlaisia mielleyhtymiä
(konnotaatioita); jokainen uusi sana imaisisi itseensä kuitenkin omat
mielleyhtymänsä.
Miksi ihmeessä neekeri-sanan pannaan julistajat säännönmukaisesti rupeavat
vaihtamaan puheenaihetta, kun pitäisi esittää vaihtoehto? Tai viimeistään
siinä vaiheessa, kun osoitetaan (esimerkiksi), että musta-sana se vasta
rasitettu onkin. Puheenaiheen vaihtamista on esimerkiksi väittää, että
rotuja ei ole olemassakaan. Siitä riippumatta, että väite ei pidä
paikkaansa, se olisi totenakin vain kiertelyä. Kukaan ei nykyaikana uskone,
että yksisarvisia on oikeasti olemassa. Mutta silti sana "yksisarvinen" on
tarpeen, ainakin puhuttaessa muinaisista uskomuksista.
Taavi Horila
<Xns90A38E95A750...@193.64.137.17>:
>taa...@cc.jyu.eiroskaa.fi (Taavi Horila) wrote:
>
>> Mikä ihme siinä neekeri-sanassa on niin tärkeää, että siitä täytyy
>> ehdoin tahdoin pitää kiinni? Osaisiko joku tähän vastata?
>
>Se, että sillä on tietty merkitys (denotaatio) eikä mitään järkevää
>korvaavaa sanaa ole.
Tarkoitat ilmeisesti muutaman vuosikymmenen vanhaa merkitystä? Nykyisin tuon
sanan merkitys on käytännössä muuttunut haukkumasanaksi.
Joidenkin iäkkäämpien ihmisten kuulee vielä käyttävän neekeri-sanaa siten,
että asiayhteydestä voi päätellä että kyseessä ei ole haukkumasana.
Nuorempien suusta (tai kirjoitettuna) lähes poikkeuksetta päinvastoin.
Toinen mieleen tuleva sanan ei-negatiivinen käyttö on tällaiset keskustelut
sanan merkityksestä.
TH
Pekka Koivisto
Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote:
> Se, että sillä on tietty merkitys (denotaatio) eikä mitään järkevää
> korvaavaa sanaa ole.
Ah, luulin edellistä oikeaksi trolliksi. Kyllä on.
>Puheenaiheen vaihtamista on esimerkiksi väittää, että
> rotuja ei ole olemassakaan.
Miksihän neekeri-sanan käytön puolustajat sitten mahtavat järjestään uskoa
rotujen olemassaolon tieteelliseen todellisuuteen? Ellei sitä siis
käytetä rotumerkityksessään?
>Miksi ihmeessä neekeri-sanan pannaan julistajat säännönmukaisesti rupeavat
>vaihtamaan puheenaihetta, kun pitäisi esittää vaihtoehto?
On esitetty - useasti.
Vaihtoehtona on käyttää etnisyysilmaisuja, niin kuin niitä paljon
käytetäänkin. Silloin kuin ihonväriin on jostain kumman syystä viitattava,
etnisyys riittää siihenkin ihan mainioisti - jos täytyy olla tarkempi
ilmoitetaan ihon väri esim. vaalean ruskea tms. Kyllä meitä
"kalpeanaamojakin" kutsutaan lähinnä eurooppalaisiksi tai
eurooppalaisperäisiksi tai skandinaaveiksi, keskieurooppalaisiksi jne..
USA:ssa käytetään huvittavaa muinaisjäännettä kaukaasialainen, mutta
myös varsin usein myös viittausta eurooppalaiseen. Siellä käytettään myös
hispaanoa, joka viittaa kieleen, ei "rotuun" tai ihonväriin. Jos uskot
rotuoppiin, he ovat "valkoisia".
Mustaa käytetään jo aikalailla neutraalisti ja
afroamerikkalaiset kutsuvat itseään varsin usein mustiksi esim.
Black Culture, Black Rock Coalition tms...
>Mutta silti sana "yksisarvinen" on
>tarpeen, ainakin puhuttaessa muinaisista uskomuksista.
Kyllä neekeri ja negroidi sanoja voidaan käyttää "uskomuksista" puhuttaessa
vrt. esim. Masosen väitöskirja "Negroland Revisited".
Neekeri-sanan käyttö yleisenä nimikkeenä ihmisistä, jotka eivät halua
itsestään tätä nimeä käytettävän on pelkästään sitä huonoa käytöstä, josta
tässä ketjussa on moneen kertaan mainittu.
pk
--
Markku Jantunen
>USA:ssa käytetään huvittavaa muinaisjäännettä kaukaasialainen, mutta
>myös varsin usein myös viittausta eurooppalaiseen.
Eurooppalainen on huonompi sana, jos tarkoitetaan eurooppalaisen näköis-
ten ihmisten joukkoa, jonka asuinalueet ulottuvat ja ulottuivat kymme-
niä tuhansia vuosia ennen Kolumbusta laajoille alueille Euroopan ulko-
puolelle.
"Kaukaasialaisia" ovat eurooppalaisperäisten lisäksi arabit ja muut
lähi-idän asukkaat, afgaanit, pakistanilaiset, intialaiset jne.
Nimitys "kaukaasialainen" on varsin osuva ulkonäköä koskevaa infor-
maatiota pakkaava yleiskäsite. Yhteyksissä, joissa nimenomaan ulkonäöllä
on väliä (esimerkiksi etsintäkuulutettua kuvailtaessa) eikä etnisyydellä,
"kaukaasialaista" käytetään ja tullaan jatkossakin käyttämään kaikenlais-
ten PC-pellejen vastustuksesta huolimatta.
- mj
--
msj at cs dot tut dot fi
http://www.cs.tut.fi/~msj/
Jukka K. Korpela
> In article <Xns90A38E95A750...@193.64.137.17>,
> Jukka K. Korpela <jkor...@cs.tut.fi> wrote:
- -
>>Miksi ihmeessä neekeri-sanan pannaan julistajat säännönmukaisesti
>>rupeavat vaihtamaan puheenaihetta, kun pitäisi esittää vaihtoehto?
>
> On esitetty - useasti.
> Vaihtoehtona on käyttää etnisyysilmaisuja, niin kuin niitä paljon
> käytetäänkin.
Niinpä. Tässä oli malliesimerkki puheenaiheen vaihtamisesta.
Kun kysytään vaihtoehtoa sanalle "neekeri", ei esitetä mitään vaihtoehtoa,
vaan puhe yritetään kääntää johonkin hämärään "etnisyyteen". Kreikan
"ethnos" tarkoittaa suunnilleen 'kansa', mutta PC-kielinen "etnisyys" on
saatu hämärretyksi niin, ettei se tarkoita oikeastaan mitään mutta
heijastaa käyttäjänsä mielen sekaannusta.
Mika Virkkula
"Pekka Koivisto" <hip...@uta.fi> wrote in message
news:9dqv9o$gku$1...@baker.cc.tut.fi...
> Muussa tapauksessakin se viittaa ihmisrotuihin, joiden olemassaololle ei
> perusteita.
Monet ovat erimieltä.