Kuokkavieras
Heidi Sipiläinen
rupesimme miettimään, että mistä sanonta 'kuokkavieras' on peräisin. Ainahan
sitä puhutaan kuokkavieraista ja kuokkimisesta.
terveisin: Heidi
Jukka K. Korpela
> - - rupesimme miettimään, että mistä sanonta 'kuokkavieras' on
> peräisin. Ainahan sitä puhutaan kuokkavieraista ja kuokkimisesta.
Katsotaanpa... http://www.google.com/ ja hakusanoiksi
kuokkavieras alkuperä
niin löytyy tieto sitä koskevasta Valentin Kiparskyn
kirjoituksesta Virittäjä-lehdessä 1977: 12. Kyseistä lehteä ei
taida juuri löytyä kuin isoimmista tieteellisistä kirjastoista.
Veikkaisin, että kuokkavieras-sanan alkuosa on ihan eri alkuperää kuin
työkalua tarkoittava "kuokka". Ja melko itäistä (slaavilaista?
balttilaista?) alkuperää.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Matti Hollberg
>"Heidi Sipiläinen" <heidi.si...@kolumbus.fi.no.spam> wrote:
>
>> - - rupesimme miettimään, että mistä sanonta 'kuokkavieras' on
>> peräisin. Ainahan sitä puhutaan kuokkavieraista ja kuokkimisesta.
>Veikkaisin, että kuokkavieras-sanan alkuosa on ihan eri alkuperää kuin
>työkalua tarkoittava "kuokka". Ja melko itäistä (slaavilaista?
>balttilaista?) alkuperää.
Minä muistelen kuulleeni vanhoilta ihmisiltä (= ajat sitten kuolleilta)
sellaisen selityksen, että ennenvanhaan häihin tuli kutsumattomia vieraita
ja heille oli varattu ihan oma astiallinen sahtiakin. Tämän vastapalkaksi
he sitten toivat häälahjaksi kuokan. Miksi juuri kuokan, sitä en tiedä.
Vanhoista tavoista puheen ollen: miksi huutokaupat aloitetaan aina
rautakangen myynnillä?
--
Matti Hollberg / internet: holl...@arska.fys.utu.fi
Tommi Nieminen
regarding Re: Kuokkavieras:
> kuokkavieras alkuperä niin löytyy tieto sitä koskevasta Valentin
> Kiparskyn kirjoituksesta Virittäjä-lehdessä 1977: 12. Kyseistä
> lehteä ei taida juuri löytyä kuin isoimmista tieteellisistä
> kirjastoista.
Sekä luultavasti joka ikisen suomen laitoksen laitoskirjastosta...
joka onnekseni on minusta noin kymmenen metrin päässä. Hetki.
> Veikkaisin, että kuokkavieras-sanan alkuosa on ihan eri alkuperää
> kuin työkalua tarkoittava "kuokka". Ja melko itäistä (slaavilais-
> ta? balttilaista?) alkuperää.
Kiparsky mainitussa lähteessä:
- "_Kuokkavieras_ 'kutsumattoman vieraan' merkityksessä näyttää
olevan suomen kielen erikoisuus. Mitään sen tapaista kuvasanontaa
ei näy olevan naapurikielissä eikä sukukielissäkään." (12)
- "Suomen _kuokkavieras_-sanan ainoa selitysyritys on tietääkseni
Martti Airilan: »Kuokkavieras on A. V. Koskimiehen mukaan ollut
oikeastaan vieras, joka on osallistunut pitoihin sitä vastaan,
että on kuokkinut asianomaiselle kappaleen maata. - -»" (12-13)
- "Airilan--Koskimiehen selitys tuntuu kuitenkin asiallisesti hyvin
epätodennäköiseltä, sillä jos kuokkivia talkoolaisia olisi tarvit-
tu, he olisivat olleet hyvin tervetulleita." (13)
- "Itse _kuokka_-sana näyttää Toivosen mukaan olevan ainakin suoma-
lais-permiläistä alkuperää: - -" (13)
- "Selaillessani tätä [liettualaista] tietosanakirjaa löysin siitä
sattumalta tiedon, että U\v{z}nemunen [sori!] (Suvalkijan) puolel-
la 'kutsumattoman vieraan' merkityksessä on tavallisen ilmauksen
- - rinnalla käytössä myös sana _kriùkininkas_ tai _krùkininkas_,
joka on johdettu sanasta _kriùkis_ tai _krùkis_ 'koukku, kainalo-
sauva, hiilihanko' - -. Tämä liettuan sana taas on laina joko
saksasta (saks. _Krücke_ 'kainalosauva', _Ofenkrücke_ 'hiili-
hanko') tai venäjästä tai valkovenäjästä (ven. _krjuk_, valkoven.
_kruk_ 'koukku, haka')." (15)
- "Muutamissa liettuan murteissa on säilynyt sanontoja, joista voi-
daan uumoilla tuon kuvasanonnan alkuperää: - - [ohitan pitkät
pätkät liettuaa] 'ennen vanhaan ei yksikään mies käynyt iltamissa
ilman _kriukis_ta'; - - 'kylän läpi kävellessäsi ota jokin nuija
koiria vastaan'. - - voidaan pitää varmana, että koko balttilai-
sella kielialueella on ollut tunnettuna kielikuva »nuijalla varus-
tettu mies = kutsumaton vieras»." (16)
- "_Kuokkavieraat_ - - eivät siis alkuaan olleet mikään kielikuva,
vaan tarkoittivat kirjaimellisesti vaeltavia kerjäläisiä tai
puolikerjäläisiä, »sauvaniekkoja»." (18)
Piisaako?
--
.... Tommi Nieminen .... mailto:tommi.n...@uta.fi ....
I am either too low, or too highly priz'd;
When elate I'm envied, when meek I'm despis'd.
-William Blake-
.... http://www.uta.fi/~sktoni/ ....
Matti Hollberg
Tämä osoittautuikin mielenkiintoiseksi aiheeksi. Käväisin itse kanssa
lukemassa tuon Virittäjän artikkelin. Onneksi Tommi ehti ensin, niin
minun ei tarvitse referoida sitä sen enempää.
In article <20010824...@mis.configured.host> Tommi Nieminen <tommi.n...@uta.fi> writes:
>On 24.8.2001, 9:56:07, "Jukka K. Korpela" <jkor...@cs.tut.fi> wrote=20=
>> Veikkaisin, ett=E4 kuokkavieras-sanan alkuosa on ihan eri alkuper=E4=E4=
>> kuin ty=F6kalua tarkoittava "kuokka". Ja melko it=E4ist=E4 (slaavilais=
>> ta? balttilaista?) alkuper=E4=E4.
>Kiparsky mainitussa l=E4hteess=E4:
>- "Suomen _kuokkavieras_-sanan ainoa selitysyritys on tiet=E4=E4kseni
> Martti Airilan: =BBKuokkavieras on A. V. Koskimiehen mukaan ollut
> oikeastaan vieras, joka on osallistunut pitoihin sit=E4 vastaan,
> ett=E4 on kuokkinut asianomaiselle kappaleen maata. - -=BB" (12-13)
>
>- "Airilan--Koskimiehen selitys tuntuu kuitenkin asiallisesti hyvin
> ep=E4todenn=E4k=F6iselt=E4, sill=E4 jos kuokkivia talkoolaisia olisi t=
>arvit-
> tu, he olisivat olleet hyvin tervetulleita." (13)
>Piisaako?
Sen verran voisi vielä tarkentaa, että
1) Airilan--Koskimiehen selitys on Kiparskyn mukaan lähinnä "väkisin tehty".
2) Jos 'kuokan' etymologia on Kiparskyn arvelema, 'kuokalla' on alun
perin tarkoitettu pelkästä puusta tehtyä sauvaa, joka on soveltunut
pehmeiden maiden muokkaukseen (ja tappeluun) mutta ei suomalaisen
maaperän muokkaukseen. Täällä sen terää vahvistamaan on tarvittu metallia.
Tuo minun vanhoilta ihmisiltä kuulemani selitys voi johtua siitä, että
Airilan--Koskimiehen selitystä olisi tosiaan käytetty kansankin keskuudessa
ja siihen olisi tullut alueellista ja/tai paikallista variaatiota.
Seppo Oja
Yksi selitys voisi olla, että hienoihin pitoihin tulee porukkaa, joka on pukeutunut kuin olisi ollut
juuri pellolla kuokkimassa. Muut ovat juhlatamineissa ja kuokkavieraat työvaatteissa.
Seppo