Markkina-arvon matemaattinen muotoilu versio 2
Hansen Henri
ominaisuuksista, niin esitän siitä abstrahoihdumman version tässä:
OSIO 1: Matemaattinen malli
/Parisuhdemarkkinat/ on nelikkö (X,Y,k_x,k_y), missä X ja Y ovat
joukkoja, ja k_x on relaatio X <-> Y, ja k_y relaatio Y <-> X.
Sanomme, että s j/kelpuuttaa/ t:n, joss k_x(s,t) tai k_y(s,t).
Kutsumme joukkoa {x \in X | k_x(x,s)} /s:n kelpuuttavaksi
joukoksi/, jos s kuuluu Y:hyn (X:lle määritelmä on symmetrinen) ja
merkitsemme sitä Ks.
s:n /Absoluuttinen markkina-arvo/ on tällöin MA(s) = #Ks/#X
(Tässä #A tarkoittaa joukon A alkioiden lukumäärää).
Suhteellinen markkina-arvo X:n jäsenelle s määritellään:
SMA(s) = #{x \in X | MA(x) < MA(s)}.
Merkitsemme Ts = {y \in X | k_y(s,y)} ja kutsumme tätä joukkoa /s:n
tavoitejoukoksi/. Joukkojen Ts ja Ks leikkausta sanotaan /s:n
kumppanikandidaateiksi/, ja merkitsemme sitä Es.
Tässä on kaikki tarvittavat käsitteet, joiden pohjalta voimme alkaa laatia
itse teoriaa.
Sovimme, että jokaista s vastaavaa kandidaattijoukkoa Es kohden on
olemassa numerointi ns: Es -> 1,..,#Es, jota kutsutaan kandidaatijoukon
järjestykseksi tai _preferenssiksi_.
Sanomme, että pari (x,y) on /vakaa/, jos kaikille t pätee:
ny(t) > ny(x) => \exists u: nt(u) > nt(y) & nu(t) > nu(x).
Lause 1: Jos kaikki kandidaattijoukot ovat täysiä, so. Jokainen Es = X
(tai Y, riippuen siitä, kummassa joukoss s on) ja #X = #Y, niin on
olemassa paritus p siten, että p(s,t) => \forall x : ns(x) > ns(t) =>
\exists u : p(u,t) & nt(u) > nt(s). (Tämä on tunnettu stable marriage
problem).
OSIO 2: Empiirisen teorian muodostaminen
Kun joukot X ja Y ovat suuria, on järkevämpää määrittää preferenssi ns
numeroinnin sijaan funktioksi fs, joka saa arvoja väliltä [0,1], ja arvon
0 aina kun kumppaniehdokas ei ole kandidaatti. Tämän jälkeen voidaan
jokaisen yksilön kysynnälle määrittää jakauma ja odotusarvo hänen
preferenssilleen. (Huomaa, että määritelmässä t:n preferenssi on siis
fs(t) jollekin s).
Henkilön markkina-arvot voidaan mitata yksinkertaisella koejärjestelyllä.
Otetaan n miestä ja naista tarkasteluun. Arvioitaessa miesten
markkina-arvoa, miehet laitetaan yksi kerrallaan huoneeseen, josta ei näe
ulospäin. Miehet saavat itse valita asusteensa ennen huoneeseen astumista.
Huone on pitkänlainen ja siellä on tuoli ja pöytä. Mies saa olla huoneessa
täysin haluamallaan tavalla ja saa valita huoneessa soimaan haluamaansa
musiikkia. Lisäksi huoneessa on avustaja, joka on miehen henkilökunnan
joukosta valitsema avustaja, joka seisoo huoneessa siten, ettei häntä näy
huoneen toisella seinällä olevan puoliläpäisevän lasin läpi. Naiset
esittävät kysymyksiä vuorollaan avustajalle mikrofonin välityksellä ja
avustaja sitten esittää nämä kysymykset miehelle. Kunkin miehen kohdalla
järjestely kestää 15 minuuttia. Ennen ajan päättymistä jokainen nainen
vastaa kysymykseen: Haluaisiko hän tutustua tähän mieheen tarkemmin,
selkeänä intentionaan molemminpuolisesti nautittavan sukupuolisuhteen
muodostaminen.
Kun kaikki miehet on käyty läpi, vaihdetaan sukupuolten osia.
Näin saataisiin määritettyä kelpuutusrelaatiot koehenkilöiden joukossa ja
siten markkina-arvot määrättyä. Tämän jälkeen voitaisiin vielä tehdä
koejärjestely kandidaattijoukkojen kesken, jossa määritettäisiin
preferenssifunktio. Näitä ei kuitenkaan kerrottaisi koehenkilöille
itselleen.
Seurantatutkimuksena tutkittaisiin kunkin henkilön sukupuolielämän kehitys
seuraavan puolentoista vuoden aikana. Kyselytutkimuksella kartoitettaisiin
henkilöiden kumppanien määrä. Koehenkilöitä pyydettäisiin myös
toimittamaan mahdollisuuksien mukaan tietoa kumppanien sosioekonomisesta
asemasta, valokuvia yms, joiden perusteella pyrittäisiin määrittämään
erilaisia muuttujia kumppaneista ja näiden korrelaatioita markkina-arvon
kanssa.
Lopulta pitäisi tehdä ekstensiivinen tilastollinen analyysi kaikesta
aineistosta ja etsiä eniten markkina-arvoon vaikuttavia tekijöitä.
OSIO 3: Hypoteeseja
Havaintoihin perustuvia hypoteeseja asian tiimoilta on paljon. Eräs
tärkeimmistä on, että naisen absoluuttinen markkina-arvo/suhteellinen
markkina-arvo on keskimäärin huomattavan paljon suurempi kuin miehen.
Toinen, tilastollisella tasolla vastaantuleva on, että päästäkseen
lähemmäs vakaata pariutumista, henkilön kannattaa pariutua sellaisen
yksilön kanssa, jonka suhteellinen markkina-arvo on lähellä omaa. (Tämä on
sivumennensanoen markkina-arvoteorian merkittävin mahdollinen tulos
yksittäiselle ihmiselle!). Uskoisin, että tämän pystyy todistamaan, jos
olettaa preferenssit normaalijakautuneiksi.
Hulluin juttu tässä on se, että markkina-arvoteoriaa eniten vastustavat
ihmiset perustavat väitteensä joko siihen, että markkina-arvoa ei voi
mitata (vaikka juuri olen kuvannut sen mittaamiseen soveltuvan kokeen) tai
siihen, että ihmisillä on niin paljon asioita, joihin he kiinnittävät
huomiota (mikä puolestaan tekee preferensseistä käytännössä pakosta
normaalijakautuneita!)
--
And blessed is he, whosoever shall not be offended in me. (Matt.11:6)
John Merredith
>
>Hulluin juttu tässä on se, että markkina-arvoteoriaa eniten vastustavat
>ihmiset perustavat väitteensä joko siihen, että markkina-arvoa ei voi
>mitata (vaikka juuri olen kuvannut sen mittaamiseen soveltuvan kokeen) tai
>siihen, että ihmisillä on niin paljon asioita, joihin he kiinnittävät
>huomiota (mikä puolestaan tekee preferensseistä käytännössä pakosta
>normaalijakautuneita!)
Hmm. Perehtymättä syvällisemmin esittämääsi matemaattiseen malliin,
voin jo selkeällä maalaisjärjellä todeta, että kaikkea ei voi mitata.
Edes vaikka olet juuri kuvannut kokeen.
Ihmiset voivat olla kokonaisuutena normaalijakautuneita, mutta
yksittäisen ihmisen käyttäytymisen varianssi on niin suuri, että hänen
preferenssinsä ovat mittausjärjestelmäsi ulottumattomissa. Tai sitten
olet sekä rikas (jos haluat) ja elät kauniin (jos haluat) naisen (jos
haluat) kanssa...:-)
John
karvinen
> Hulluin juttu tässä on se, että markkina-arvoteoriaa eniten vastustavat
> ihmiset perustavat väitteensä joko siihen, että markkina-arvoa ei voi
> mitata (vaikka juuri olen kuvannut sen mittaamiseen soveltuvan kokeen) tai
> siihen, että ihmisillä on niin paljon asioita, joihin he kiinnittävät
> huomiota (mikä puolestaan tekee preferensseistä käytännössä pakosta
> normaalijakautuneita!)
<APLODEJA>
Markkina-arvoteoriaa vastustavat ihmiset, jotka
eivät uskalla puhua asioista niiden oikeilla nimillä,
vaan pukevat ihmissuhteiden dynamiikan romanttisen
retoriikan valekaapuun. He pelkäävät, että
ihmissuhteista häviää hohto ja taika, jos niihin
liittyviä mekanismeja selitetään tai koetetaan
rationaalisesti ymmärtää. He valitsevatkin
mielummin itsepetoksessa elämisen.
- Itse väitän, että taika ei häviä ymmärryksen myötä.
Sen sijaan surun kyyneleisiin tällä tiedolla voi
olla jopa positiivinen vaikutus.
Kun ihmiset sanovat rakastavansa toista, he
yleensä tarkoittavat rakastettavan henkilön
ominaisuuksia, joista on heille jotain hyötyä.
Yleisimpiä näistä ovat fyysiset, taloudelliset
ja sosiaaliset ominaisuudet. Eli henkilön
(tässä tapauksessa miehen:) markkina-arvo
on erinomaisen korkea, jos hänellä satuuu
olemaan munaa, hynää ja vieläpä supliikkia.
t: Karvinen
Sylvester DeNusso
news:3BFFC29A...@email.com...
> Markkina-arvoteoriaa vastustavat ihmiset, jotka
> eivät uskalla puhua asioista niiden oikeilla nimillä,
> vaan pukevat ihmissuhteiden dynamiikan romanttisen
> retoriikan valekaapuun.
Totta. Keksinpäs tässä pari "hyvää" syytä vastustaa koko
markkina-ajattelua.
Kauniit naiset nimittäin tahtovat ajatella että miehet ovat
kiinnostuneita heistä juuri supermukavan luonteen ja älykkyyden takia.
Rumat taas toivovat että rakastumisella/ihastumisella ei ole mitään
tekemistä rationalisuuden kanssa, ts. kuka tahansa, myös Brad Pitt,
voi rakastua juuri heihin kun sattuu "oikea hetki".
Kutri
karvinen wrote:
>
> <APLODEJA>
>
> Markkina-arvoteoriaa vastustavat ihmiset, jotka
> eivät uskalla puhua asioista niiden oikeilla nimillä,
> vaan pukevat ihmissuhteiden dynamiikan romanttisen
> retoriikan valekaapuun.
Itse en varsinaisesti vastusta markkina-arvoteoriaa,
mutta sen ongelmana on mielestäni se, että eri ihmiset/
ihmisryhmät arvostavat kumppaneissaan hieman eri
asioita. OK, asiaa on jauhettu täällä kyllästymiseen
asti, mutta vielä minun mielipiteeni soppaan.
Esimerkkitilanteita, joissa miehen markkina-arvo
(asteikolla 1-10 - 10 korkein) vaihtelee. Siksi
miehen, etten osaa arvioida hyvin naisten markkina-
arvoja.
* Älykäs, mutta köyhä ja vaatimattoman näköinen yliopis-
ton tutkija/apulaisprofessori/dosentti -mies, 30 v.
- alaa innokkaasti opiskelevien ja opettajiaan ihai-
levien nuorten naisten silmissä markkina-arvo on 8
(olis 10 jos olis proffa).
- trendikkäissä klubbaripiireissä markkina-arvo on 1.
* hyvännäköinen, trendikäs ja hauska, "oikeita tyyppejä"
tunteva mutta persaukinen ja ilman päämäärää elämässä
haahuileva 22 v. bailaaja-kundi.
- trendikkäissä klubbaripiireissä markkina-arvo 9
(DJ:nä tms. toimiminen toisi 10)
- uraorientoituneiden ja päämäärätietoisten oikik-
sessa/kauppiksessa opiskelevien naisten silmissä
markkina-arvo 5 (leluksi kelpaa, aviomieheksi ei.
* juntin näköinen, juntisti pukeutuva ja juntisti
käyttäytyvä IT-miljonääri 26-v.
- wannabe julkkismissien/mallien silmissä markkina-
arvo 10
- ekoluomubio-henkisten silmissä markkina-arvo 1
* sekopää, narsistinen, mitättömän näköinen, köyhä
ja itsekeskeinen new age -gurumies, 38 v.
- itseään (ja miestä) etsivien new age hörhöjen
silmissä markkina-arvo 10
- terveiden uraorientoituneiden tai trendikkäiden
bailaajapimujen silmissä markkina-arvo 1
* Helvetin ruma, ylipainoinen, puoliksi alkoholi-
soitunut menestyneen suomirock-bändin laulaja
- yleisössä heiluvien naisfanien silmissä
markkina-arvo 10
- muiden naisten silmissä markkina-arvo 2 (lisä-
pisteitä julkisuudesta)
Muita miehiä joiden markkina-arvo vaihtelee reip-
paasti arvioijaryhmän mukaan: persaukinen, mutta
arvostettu kirjailija/taiteilija/näyttelijä, suht
menestynyt, mutta kirjasivistymätön ja tavallisen
näköinen urheilija, helvetin tylsä ja kuiva, mutta
hyvintienaava yritysjohtaja, kilparatsastaja, tans-
sija, klassisen musiikin säveltäjä jne.
Markkina-arvoteoria toimii yleispätevämmin ehkä
juuri ns. tavallisten ihmisten kohdalla, jotka
tekevät jotain normaalia yhdeksästä viiteen
palkkatyötä, eivätkä erotu joukosta oikein millään
muullakaan tavalla.
Naisten markkina-arvoon vaikuttanee tosiaan merkit-
tävimmin ulkonäkö, meidän ei-säkenöivien kaunottarien,
mutta muuten pätevien naisten harmiksi...
> - Itse väitän, että taika ei häviä ymmärryksen myötä.
> Sen sijaan surun kyyneleisiin tällä tiedolla voi
> olla jopa positiivinen vaikutus.
En usko tiedosta olevan hyötyä suuntaan tai
toiseen. Päinvastoin: jos kauheasti alkaa tiedos-
taa markkina-arvoa ja oma markkina-arvo ei ole
niin korkea kuin toivoisi sen olevan, asian
tiedostamisella voi olla vain masentava vaikutus.
väittää Kutri,
jonka markkina-arvo olisi aika helvetin kor-
kea, jos hän olisi mies (ja huomattavasti matalampi,
koska on vain nainen :-)
Miika Seppänen
>* Helvetin ruma, ylipainoinen, puoliksi alkoholi-
>soitunut menestyneen suomirock-bändin laulaja
Mitä sulla on Patea vastaan? ;-)
>Naisten markkina-arvoon vaikuttanee tosiaan merkit-
>tävimmin ulkonäkö, meidän ei-säkenöivien kaunottarien,
>mutta muuten pätevien naisten harmiksi...
...mikä on yksi syy omaan varaukselliseen suhtautumiseeni
markkina-arvohihhulointeihin. Mulle kun kiinnostavimmat naiset eivät
yleensä ole olleet niitä yleisten markkina-arvoteorioiden mukaan
arvioituja kymppejä, vaan "vaatimattomampia." MAT:n ja minun
näkemykset ovat siinä määrin eriäviä, että kyseenalaistan koko asian
yleispätevyyden. Harmikseni oma MA:ni tuntuu olevan korkein juuri
sellaisten naisten keskuudessa, joiden MA minulle on matalin...
Joillakin on Jeesus, joillakin primaaliterapia, joillakin
markkina-arvoteoria...
-Miika
Henry the
> Itse en varsinaisesti vastusta markkina-arvoteoriaa,
> mutta sen ongelmana on mielestäni se, että eri ihmiset/
> ihmisryhmät arvostavat kumppaneissaan hieman eri
> asioita.
Se, mitä yksittäinen ihminen arvostaa, ei ole oleellista. Oleellista on se,
kuinka paljon pelimerkkejä(ominaisuuksia) tuo ihminen tarvitsisi saadakseen
itselleen jonkin tietyn kumppanin. Suurin osa naisista ei arvosta pätkän
vertaa ylipainoista ja ikääntyvää rokkaria, mutta se ei tarkoita sitä, että
monellakaan heistä olisi tarvittavia pelimerkkejä tuon rokkarin
nappaamiseksi sitä halutessaan.
> * Älykäs, mutta köyhä ja vaatimattoman näköinen yliopis-
> ton tutkija/apulaisprofessori/dosentti -mies, 30 v.
Hänen iskemiseensä riittäisi keskitason ulkonäkö + jonkinasteinen fiksuus.
ma=5
> * hyvännäköinen, trendikäs ja hauska, "oikeita tyyppejä"
> tunteva mutta persaukinen ja ilman päämäärää elämässä
> haahuileva 22 v. bailaaja-kundi.
Hänen iskemiseensä tarvittaisiin hyvä ulkonäkö + seksikkyys. ma=8
> * juntin näköinen, juntisti pukeutuva ja juntisti
> käyttäytyvä IT-miljonääri 26-v.
Hänen iskemiseensä tarvittaisiin huippu-ulkonäkö + malleus(tms).
ma=9
> * sekopää, narsistinen, mitättömän näköinen, köyhä
> ja itsekeskeinen new age -gurumies, 38 v.
Gurulla olisi varaa valita lukuisien neitojen joukosta. Hyvä ulkonäkö + new
age henkisyys. ma=8
> * Helvetin ruma, ylipainoinen, puoliksi alkoholi-
> soitunut menestyneen suomirock-bändin laulaja
Tarvittaisiin hyvä ulkonäkö + rockelämämyönteisyys. ma=8
> persaukinen, mutta arvostettu kirjailija/taiteilija/näyttelijä
ma=8
>suht menestynyt, mutta kirjasivistymätön ja tavallisen
> näköinen urheilija
ma=7
> helvetin tylsä ja kuiva, mutta hyvintienaava yritysjohtaja
ma=7
Antamani ma-luvut olivat suhteellisen korkeita, koska antamasi
esimerkkimiehet olivat omalla sarallaan menestyneitä ja naisethan
tunnetusti arvostavat menestystä. Miehen ma voi olla korkea, vaikka suurin
osa naisista inhoaisikin tuota miestä. Samalla tavalla urheiluauton ma voi
olla korkea, vaikka monet eivät sellaista haluaisikaan käyttöautokseen.
> Markkina-arvoteoria toimii yleispätevämmin ehkä
> juuri ns. tavallisten ihmisten kohdalla, jotka
> tekevät jotain normaalia yhdeksästä viiteen
> palkkatyötä, eivätkä erotu joukosta oikein millään
> muullakaan tavalla.
Tavallisten ihmisten kohdalla ulkopuolisten heihin kohdistamat
haluttavuusarviot ovat yhtenevämpiä kuin mainitsemiesi erityisryhmien
kohdalla. Se ei kuitenkaan kerro siitä, kuinka paljon ominaisuuksia iskijä
tarvitsee itselleen hakkiakseen kumppanikseen jonkin tietyn henkilön.
blacker fa
> Naisten markkina-arvoon vaikuttanee tosiaan merkit-
> tävimmin ulkonäkö, meidän ei-säkenöivien kaunottarien,
> mutta muuten pätevien naisten harmiksi...
Kyllä näkisin sen vaikuttavan myös miesten kohdalla -
joskin miehet eivät voi kaikessa karkeudessaan olla kauniita
- edustavathan he sitä "rumempaa" sukupuolta, joka
joutuu ponnistelemaan elämän eteen.
Mutta ei ulkonäkö voi olla pääasia. Kyllä tietysti
kohtalainen ulkonäkö, siisteys ja hyvä kunto ovat sellaisia
edellytyksiä, mitkä itsekin partnereilleni asetan.
Oleellista on kuitenkin se, että partneri ajattelee omilla aivoilla,
ja mukautuu omaan ajatuksenjuoksuuni.
Elikä, en haluaisi kävellä pitkiä matkoja rumahkon naisen
vieressä. Omat naiseni ovat ja tulevat aina olemaan hyväkuntoista
eliittiä, jota kelpaa tarpeen vaatiessa esitellä
muullekin väestölle.
Ja niin, ovatpa vielä saatananpalvojiakin.
> jonka markkina-arvo olisi aika helvetin kor-
> kea, jos hän olisi mies (ja huomattavasti matalampi,
> koska on vain nainen :-)
Markkina-arvoteoria on sellainen ulkoinen juttu, johon en
itse lähtisi mukaan. Oma markkina-arvoni heiluu liene siinä 0:n
paikkeilla. Kaikki naiset jotka minua ja saatanallisia
säikeitäni seuraavat ovat karkoittaneet bestiksensä ja ystävänsä
muille teilleen.HEHHEH.
Sellaista tämä saatananpalvojan elo on. Olla kova jätkä olematta
mitään muuta.
Se on Katri,
Blacker fa
Kutri
Henry the wrote:
> Se, mitä yksittäinen ihminen arvostaa, ei ole oleellista. Oleellista on se,
> kuinka paljon pelimerkkejä(ominaisuuksia) tuo ihminen tarvitsisi saadakseen
> itselleen jonkin tietyn kumppanin. Suurin osa naisista ei arvosta pätkän
> vertaa ylipainoista ja ikääntyvää rokkaria, mutta se ei tarkoita sitä, että
> monellakaan heistä olisi tarvittavia pelimerkkejä tuon rokkarin
> nappaamiseksi sitä halutessaan.
>
Hmmm... Olin siis ymmärtänyt teorian väärin.
No, ihan sama. Tuolla logiikalla oman mieheni
markkina-arvo on 9, omani ehkä 6. Sain mieheni
"kiikkiin" vasta sitten, kun sinnikkäällä yrit-
tämisellä olin päässyt esittelemään hänelle
muitakin kuin ulkoisia ominaisuuksiani, jotka,
kuten sanottua, ovat melko keskitasoiset. Noloa,
mutta totta. Toisaalta tulee mieleen, että olen
vain kaksi kertaa seurustellut vakavammin ja
molemmilla kerroilla päätynyt naimisiin miehen
kanssa, jota monet naiset (myös ulkopuolisten
todistajalausuntojen mukaan) ovat yrittäneet
turhaan sitouttaa. Mitä tästä opimme? Alkuvai-
heessa naisen ulkonäkö on ehkä merkitsevin arvo,
mutta pidemmällä tähtäimellä siedettävän näköinen
ja muilta ominaisuuksiltaan ihanteellinen nainen
hakkaa kauniin, mutta muilta kyvyiltään ja lah-
joiltaan keskinkertaisemman?
spekuloi
Kutri
Kutri
Henry the wrote:
>
> Se, mitä yksittäinen ihminen arvostaa, ei ole oleellista. Oleellista on se,
> kuinka paljon pelimerkkejä(ominaisuuksia) tuo ihminen tarvitsisi saadakseen
> itselleen jonkin tietyn kumppanin. Suurin osa naisista ei arvosta pätkän
> vertaa ylipainoista ja ikääntyvää rokkaria, mutta se ei tarkoita sitä, että
> monellakaan heistä olisi tarvittavia pelimerkkejä tuon rokkarin
> nappaamiseksi sitä halutessaan.
>
Jaa mutta -- tästä on täällä kai mainittu aikai-
semmin -- mitä jos köyhä ja keskinkertaisen nä-
köinen yliopiston opettajamies onkin ihan sairaan
nirso -- ts. haluaa kauniin ja ihanan naisen, eikä
tyydy vähempään? OK, hän ehkä elää koko loppu-
elämänsä yksin, mutta eikö ko. henkilön markkina-
arvo ole silloin korkeampi?
pohdiskelee
Kutri
Kimmo Isokoski
Hansen Henri <han...@atlaskerttu.cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:9tll27$5rp$1...@news.cc.tut.fi...
> Otetaan n miestä ja naista tarkasteluun. Arvioitaessa miesten
> markkina-arvoa, miehet laitetaan yksi kerrallaan huoneeseen, josta ei
näe
> ulospäin.
(...)
> järjestely kestää 15 minuuttia. Ennen ajan päättymistä jokainen nainen
> vastaa kysymykseen: Haluaisiko hän tutustua tähän mieheen tarkemmin,
> selkeänä intentionaan molemminpuolisesti nautittavan sukupuolisuhteen
> muodostaminen.
>
> Kun kaikki miehet on käyty läpi, vaihdetaan sukupuolten osia.
Koejärjestely vaikuttaa hieman erikoiselta jos sillä on tarkoitus
selvittää kahden ihmisen seksisuhteen mahdollisuuksia. Haastattelijan ja
haastateltavan välillä olisi oltava samassa huoneessa tai heidän
välillään olisi oltava vähintään katsekontakti. Jotkut väittävät että
tuoksu (tai ferormoonit tai mitä ne nyt ovatkaan) on hyvin ratkaisevia
parinmuodostuksessa mutta se ainakin on vissi ja varma, että silmiin
katsominen on ehdottoman välttämätöntä kunnollisen kontaktin saamiseksi.
Jos katse kuvastaa jotain sellaista jota mahdollinen vastapuoli
arvostaa, niin se avittaa paljon vaikka muuten olisikin hieman
ulkonäkörajoitteinen.
Itse olen ainakin vakuuttunut, että ihmisen eroottisuus näkyy vain ja
ainoastaan silmistä ja esim. pukeutumistyyli ei kerro tuosta
ominaisuudesta mitään.
Esitetty koejärjestely on Napakymppi-tasoinen ja hieman ihmetyttää,
mihin todellisen elämän tilanteisiin sillä arvellaan viitattavan.
Henry the
> Sain mieheni "kiikkiin" vasta sitten, kun sinnikkäällä yrit-
> tämisellä olin päässyt esittelemään hänelle
> muitakin kuin ulkoisia ominaisuuksiani, jotka,
> kuten sanottua, ovat melko keskitasoiset.
Sisäisten hyvien ominaisuuksien ongelma on juuri siinä, että useinkaan
henkilölle ei tule edes tilaisuutta päästä esittelemään niitä
havittelemalleen henkilölle. Autoistakin huomataan ensimmäisenä hyvä maali
ja ralliratti. Luotettavuus hyvine ajo-ominaisuuksineen selviävät vasta
lähemmässä tarkastelussa. Mainonnan ongelmat ja edut koskevat myös
ihmissuhdemarkkinoita. Televisiosta tuttu merkkituote tai julkkis käy hyvin
kaupaksi, vaikka tuolla tuotteella tai julkkiksella ei olisikaan mitään
parempia ominaisuuksia kuin muillakaan.
> Alkuvaiheessa naisen ulkonäkö on ehkä merkitsevin arvo,
> mutta pidemmällä tähtäimellä siedettävän näköinen
> ja muilta ominaisuuksiltaan ihanteellinen nainen
> hakkaa kauniin, mutta muilta kyvyiltään ja lah-
> joiltaan keskinkertaisemman?
Siedettävän näköinen ja sisäisesti kaunis on parisuhteessa todellakin
parempi valinta kuin kaunis ja sisäisesti siedettävä, vaikka markkina-arvot
ovatkin useimmiten päinvastaiset, johtuen markkinointiteknisistä seikoista.
Hyväpeltisten autojen markkina-arvo on sisuskaluiltaan parempia korkeampi,
koska hyväpeltisyys on helpommin havainnoitavissa oleva toivottu
ominaisuus. Ihmisille on myöskin tyypillistä liittää koreaan ulkokuoreen
automaattisesti muita hyviä ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä, vaikka nuo
kuvitelmat perustuvatkin suurelta osin kuvitelmiin.
Henry the
> Jaa mutta -- tästä on täällä kai mainittu aikai-
> semmin -- mitä jos köyhä ja keskinkertaisen nä-
> köinen yliopiston opettajamies onkin ihan sairaan
> nirso -- ts. haluaa kauniin ja ihanan naisen, eikä
> tyydy vähempään? OK, hän ehkä elää koko loppu-
> elämänsä yksin, mutta eikö ko. henkilön markkina-
> arvo ole silloin korkeampi?
Vertauksena voisin esittää esim. sen, että yrittäisin myydä ruosteisen
Carinani sadalla tonnilla, vaikka käypä hinta markkinoilla olisikin
kymppitonni. Syynä hinnoitteluuni voisi olla se, että luulisin tosissani
Carinan arvoksi sata tonnia tai se, että Carina sinällään olisi minulle
sadan tonnin arvoinen, vaikka hyvin ymmärtäisin, että kukaan ostaja ei
maksaisi siitä tuota summaa.
Yleisimmin ylihinnoittelu on sinkkunaisten ongelma mainitsemistani syistä
johtuen. Osa sinkkunaisista kuvittelee parisuhde ma:nsa liian korkeaksi
johtuen mm. siitä, että heidän ympärillään pörrää lukuisa määrä seksin
perässä juoksevia tasokkaita uroita. Osa sinkkunaisista taas ei halua
luopua sinkkudestaan sillä hinnalla, mitä markkinoilla tarjotaan, vaikka he
tietävätkin, että heidän pyyntönsä on epärealistisen korkea.
Pyyntihintaa ei kannata sekoittaa käypäiseen myyntihintaan. Toisinaan tuote
voi mennä kaupaksi selvään yli- tai alihintaan, mutta niinhän käy kaikilla
markkinoilla. Parisuhdemarkkinoilla ei-käypäiseen hintaan tehdyistä
kaupoista seuraa ongelmia, koska ylihintaan ostaneella on täysi
palautusoikeus.
karvinen
> Itse olen ainakin vakuuttunut, että ihmisen eroottisuus näkyy vain ja
> ainoastaan silmistä ja esim. pukeutumistyyli ei kerro tuosta
> ominaisuudesta mitään.
Ihmeesti se pukeutumistyyli näyttää kuitenkin vaikuttavan.
Esim. ihan tavallisella kauppareissulla olen huomannut,
että supermarketissa saan naisilta katseita (positiivisia
sellaisia) enemmän siististi suoriin housuihin pukeutuneena
kuin jos olen pukeutunut farkkuihin (kuten normaalisti asian
laita on). Tämä on fakta, jonka olen empiirisesti todennut
monta kertaa. Ero on suuri ja sen todella huomaa.
t: Karvinen
Heikki Hyyrö
news:9tll27$5rp$1...@news.cc.tut.fi...
> Hulluin juttu tässä on se, että markkina-arvoteoriaa eniten vastustavat
> ihmiset perustavat väitteensä joko siihen, että markkina-arvoa ei voi
> mitata (vaikka juuri olen kuvannut sen mittaamiseen soveltuvan kokeen) tai
> siihen, että ihmisillä on niin paljon asioita, joihin he kiinnittävät
> huomiota (mikä puolestaan tekee preferensseistä käytännössä pakosta
> normaalijakautuneita!)
Ööh, siis se vastustuskriteeri lienee kai tällaisen mittaamisen
epämielekkyys _käytännössä_.
Toisekseen esittämäsi kaltainen mittaussysteemi ei ole hyvä, koska siinä ei
ole silmästä silmään kohtaamista, "vapaata keskustelua kasvokkain". Tuolla
tavalla toteutettuna ulkonäkö korostuisi liikaa luonteeseen nähden, siis
jopa baari-tilanteeseen verrattuna. Toisaalta jos testaaminen tapahtuisi
kasvokkain, olisi huonona puolena vastavuoroisenkin mielipiteen vaikutus:
jos nainen tulkitsisi miehen elkeistä, että mies ei pidä hänestä, niin se
varmaankin vaikuttaisi vääristävästi.
Helmu
Heikki Hyyrö
news:x25M7.71$j7....@read2.inet.fi...
> Itse olen ainakin vakuuttunut, että ihmisen eroottisuus näkyy vain ja
> ainoastaan silmistä ja esim. pukeutumistyyli ei kerro tuosta
> ominaisuudesta mitään.
Tätä en muuten ole ikinä oikein ymmärtänyt, kuinka monet sanovat että silmät
ovat suuri tekijä. Nähdäkseni kun loppujen lopuksi varsinaisesti itse silmät
(siis nimenomaan ne valkeat pallurat iiriksineen päivineen) ovat eri
ihmisillä hyvinkin samannäköiset (väri toki vaihtelee, mutta...).
Katsekontakti toki toimii jonkinlaisena psykologisena laukaisijana, mutta
ratkaisevaa siinä ei liene se, että millaiset ne silmät ovat vaan se, että
millainen tämä katsoja muuten on ja miten hän katsoo (katsooko vakaasti
silmiin vai "pälyileekö", millainen kasvonilme, jne.).
Helmu
karvinen
> Kutri <ku...@mac.com> wrote in news:3C0051F1...@mac.com:
> > Sain mieheni "kiikkiin" vasta sitten, kun sinnikkäällä yrit-
> > tämisellä olin päässyt esittelemään hänelle
> > muitakin kuin ulkoisia ominaisuuksiani, jotka,
> > kuten sanottua, ovat melko keskitasoiset.
> Sisäisten hyvien ominaisuuksien ongelma on juuri siinä, että useinkaan
> henkilölle ei tule edes tilaisuutta päästä esittelemään niitä
> havittelemalleen henkilölle.
Juuri näin. Sisäiset ominaisuudet ovat tärkeitä, mutta
silti niitä pyritään etsimään ensisijaisesti ulkoisesti
edustavien ihmisten joukosta. Eli havitellaan jackpottia:
fiksua _ja_ filmaattista ihmistä. Sen sijaan vaatimattoman
näköisen ihmisen kohdalla tiedetään jo heti kättelyssä,
että jackpot jää saamatta. Se ei tunnu houkuttelevalta
ahneen romantikon silmissä.
t: Karvinen
karvinen
> Kutri <ku...@mac.com> wrote in news:3C0052BE...@mac.com:
>
> > Jaa mutta -- tästä on täällä kai mainittu aikai-
> > semmin -- mitä jos köyhä ja keskinkertaisen nä-
> > köinen yliopiston opettajamies onkin ihan sairaan
> > nirso -- ts. haluaa kauniin ja ihanan naisen, eikä
> > tyydy vähempään? OK, hän ehkä elää koko loppu-
> > elämänsä yksin, mutta eikö ko. henkilön markkina-
> > arvo ole silloin korkeampi?
>
> Vertauksena voisin esittää esim. sen, että yrittäisin myydä ruosteisen
> Carinani sadalla tonnilla, vaikka käypä hinta markkinoilla olisikin
> kymppitonni. Syynä hinnoitteluuni voisi olla se, että luulisin tosissani
> Carinan arvoksi sata tonnia tai se, että Carina sinällään olisi minulle
> sadan tonnin arvoinen, vaikka hyvin ymmärtäisin, että kukaan ostaja ei
> maksaisi siitä tuota summaa.
>
> Yleisimmin ylihinnoittelu on sinkkunaisten ongelma mainitsemistani syistä
> johtuen. Osa sinkkunaisista kuvittelee parisuhde ma:nsa liian korkeaksi
> johtuen mm. siitä, että heidän ympärillään pörrää lukuisa määrä seksin
> perässä juoksevia tasokkaita uroita. Osa sinkkunaisista taas ei halua
> luopua sinkkudestaan sillä hinnalla, mitä markkinoilla tarjotaan, vaikka he
> tietävätkin, että heidän pyyntönsä on epärealistisen korkea.
Naisilla ja autoilla on myös se yhteinen piirre, että molempien
markkina-arvo putoaa suht.koht jyrkästi iän myötä:)
- Tunnen kyllä nirsoja miehiäkin, mutta olen samaa
mieltä siitä, että 'ylihinnoittelua' esiintyy useammin
naisilla.
t: Karvinen
Sylvester DeNusso
news:3C0146C7...@email.com...
> - Tunnen kyllä nirsoja miehiäkin
Niin minkäin. Itseni :-(
Anne L.
> - Tunnen kyllä nirsoja miehiäkin, mutta olen samaa
> mieltä siitä, että 'ylihinnoittelua' esiintyy useammin
> naisilla.
Mistä tunnistat 'ylihinnoittelun'? Sen voi mielestäni sotkea ainakin
seuraaviin mahdollisiin tilanteisiin:
a) Naisella on sillä hetkellä mielessä aivan muut asiat kuin miehen
etsiminen. (Miehen etsimiseen ei välttämättä löydy yhtään aikaa tai
energiaa.)
b) Naisella on hyvin omituiset mieltymykset miesten suhteen tai hän on
lesbo. (Varsinkin tuon jälkimmäisen vaihtoehdon aika moni todennäköisesti
vielä tälläkin vuosikymmenellä salaa ja kysyttäessä miehestä vastaa
ympäripyöreästi: "Ei ole vielä sopivaa löytynyt".)
c) Nainen seurustelee salaa.
--
katti... murr
http://www.iki.fi/~anne
karvinen
Kohta A on ravinteliympäristössä vähemmän
todennäköinen. Ja samassa tilanteessa kohta
C tarkoittaisi pikemminkin että nainen käy
kartsalla salaa. Sen sijaan voisin tosiaan kuvitella
sekoittavani ylihinnoittelevan naisen lesboon.
Muuten.. olen sitä mieltä, että lesbot ovat
epäkohteliaita, traumaattisia, tylyjä ja kylmiä
ihmisiä. Homomiehet sitävastoin ovat usein
positiivisia, avoimia ja iloisia .. myös naisia kohtaan.
- Onkohan minulla aivan väärä käsitys?
t: Karvinen
Anne L.
> "Anne L." wrote:
>
>> Mistä tunnistat 'ylihinnoittelun'? Sen voi mielestäni sotkea ainakin
>> seuraaviin mahdollisiin tilanteisiin:
>>
>> a) Naisella on sillä hetkellä mielessä aivan muut asiat kuin miehen
>> etsiminen. b) Naisella on hyvin omituiset mieltymykset miesten suhteen
>> tai hän on lesbo. c) Nainen seurustelee salaa.
>
> Kohta A on ravinteliympäristössä vähemmän
> todennäköinen. Ja samassa tilanteessa kohta
> C tarkoittaisi pikemminkin että nainen käy
> kartsalla salaa.
Mitä naisen (mahdollisesti varatun), joka haluaa vain käydä juomassa
kavereidensa kanssa juomassa pari olutta, bailaamassa, tanssimassa tms.
(kohdat A ja C) tulisi sitten tehdä, jotta hän ei välittömästi olisi
ulkopuolisten mielestä 'iskemässä miehiä'? Käydä vain kotibileissä ja
karttaa ravintoloita? (Sorry, tulee väkisinkin mieleen muslimimaat.)
Itse asiassa: kohdassa A nainen saattaa kyllä olla liikkeellä 'iskemässä
miehiä', mutta EI parisuhteeseen, vaan seksiseuraksi. (Jossain vanhassa
City-lehdessä mm. 10th floor Hgissä mainittiin paikaksi, jossa liikkuu
paljon yhden illan seuraa hakevia naisia.)
> Sen sijaan voisin tosiaan kuvitella
> sekoittavani ylihinnoittelevan naisen lesboon.
...
> Muuten.. olen sitä mieltä, että lesbot ovat
> epäkohteliaita, traumaattisia, tylyjä ja kylmiä
> ihmisiä. Homomiehet sitävastoin ovat usein
> positiivisia, avoimia ja iloisia .. myös naisia kohtaan.
> - Onkohan minulla aivan väärä käsitys?
Vaikea sanoa. Mä en tunne ketään (täys)lesboa tai (täys)homoa
henkilökohtaisesti.
Hannu
viestissäsi. Ikuinen ja niin perkeleesti kulunut lausahdus: "Sisäinen
kauneus tärkein." todellakin pitää paikkansa. Olet näköjään saanut sen
jälleen huomata.
Rakkautta sinulle myös jatkon suhteen. Mukava kuulla tarinoita tunteisiin
perustuvasta rakkauden ja läheisyyden oivalluksesta. Markkinateoriatkin on
kiinnostavia, mutta niitä ja vastaavia syntyykin lähinnä vain meidän
"tunteettomien" mielissä.
T:
Hannu
"Kutri" <ku...@mac.com> kirjoitti viestissä:3C0051F1...@mac.com...
Aaro Koskinen
> Juuri näin. Sisäiset ominaisuudet ovat tärkeitä, mutta
> silti niitä pyritään etsimään ensisijaisesti ulkoisesti
> edustavien ihmisten joukosta. Eli havitellaan jackpottia:
> fiksua _ja_ filmaattista ihmistä.
No eikös wanha totuus ole: sisäinen rumuus näkyy päällepäin.
A.
--
Aaro Koskinen, aa...@iki.fi, http://www.iki.fi/aaro
Hansen Henri
: Esitetty koejärjestely on Napakymppi-tasoinen ja hieman ihmetyttää,
: mihin todellisen elämän tilanteisiin sillä arvellaan viitattavan.
Koejärjestelyssä on ongelmansa. Olennainen pointti siinä on se, että
arvioija näkee arvioitavan, muttei toisinpäin. Tämä ei johdu siitä, että
kontakti olisi huono asia, vaan siitä, että jos arvioijia on paljon yhtä
aikaa, vaikuttavat arvioitavan preferenssit merkittävästi tulokseen. (Hän
todennäköisesti vilkuilisi jatkuvasti itse prefereoimaansa naista).
Toinen vaihtoehto testille olisi, että miehet ja naiset jututtaisivat
toisiaan pareittain muutaman minuutin ja sitten vastaisivat kysymyksiin.
Kimmo Isokoski
Heikki Hyyrö <hh5...@uta.fi> kirjoitti
viestissä:9treu5$27s$2...@news.cc.tut.fi...
> "Kimmo Isokoski" <k.iso...@pp.inet.fi> wrote in message
> news:x25M7.71$j7....@read2.inet.fi...
> > Itse olen ainakin vakuuttunut, että ihmisen eroottisuus näkyy vain
ja
> > ainoastaan silmistä
> ratkaisevaa siinä ei liene se, että millaiset ne silmät ovat vaan se,
että
> millainen tämä katsoja muuten on ja miten hän katsoo (katsooko
vakaasti
> silmiin vai "pälyileekö", millainen kasvonilme, jne.).
Sitähän se käytänössä tarkoittaa, kun puhutaan silmistä eli mukaan
kuuluu myös silmien lähiympäristö ja se miten katsoo
keskustelukumppania. Varmaan silmiä pidetään "sielun peilinä" siksi,
että ihmisellä on vähemmän mahdollisuuksia tietoisesti kontrolloida
silmien alueen (mikro)ilmeitä, päinvastoin kuin esim. suun ilmeitä.
Kimmo Isokoski
Hansen Henri <han...@atlaskerttu.cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:9tstg9$t7s$2...@news.cc.tut.fi...
> Toinen vaihtoehto testille olisi, että miehet ja naiset jututtaisivat
> toisiaan pareittain muutaman minuutin ja sitten vastaisivat
kysymyksiin.
Tuo voisi toimia jo hieman paremmin, sillä jos tarkoitus on mitata
_seksuaalista_ markkina-arvoa, niin se ei onnistu vain pelkällä
rationaalisella ajattelulla. Ilman läheisyyttä tapahtuvalla tarkkailulla
saadaan vain jokin missi/misterkisan tyylinen pisteytys ja se ei kerro
seksuaalisuudesta paljoakaan.
Miikka Lahti
Hansen Henri wrote:
> Koska monet ovat tulleet urputtamaan tämän elegantin matemaattisen teorian
> ominaisuuksista, niin esitän siitä abstrahoihdumman version tässä:
>
> OSIO 1: Matemaattinen malli
>
> /Parisuhdemarkkinat/ on nelikkö (X,Y,k_x,k_y), missä X ja Y ovat
> joukkoja, ja k_x on relaatio X <-> Y, ja k_y relaatio Y <-> X.
>
> Sanomme, että s j/kelpuuttaa/ t:n, joss k_x(s,t) tai k_y(s,t).
>
> Kutsumme joukkoa {x \in X | k_x(x,s)} /s:n kelpuuttavaksi
> joukoksi/, jos s kuuluu Y:hyn (X:lle määritelmä on symmetrinen) ja
> merkitsemme sitä Ks.
>
> s:n /Absoluuttinen markkina-arvo/ on tällöin MA(s) = #Ks/#X
Tämä syrjii pahasti friikkiyksilöitä ja suosii keskimääräisyyttä. Esim.
punkkari tai lestadiolainen saa ymmärrettävistä syistä väistämättä
huonon MA:n, vaikka olisi kuinka suosittu omassa porukassaan (kuitenkin
vain oman porukan suosiolla on friikeille todellista merkitystä)
Sylvester DeNusso
news:6QpM7.96$tE1....@read2.inet.fi...
> Tuo voisi toimia jo hieman paremmin, sillä jos tarkoitus on mitata
> _seksuaalista_ markkina-arvoa, niin se ei onnistu vain pelkällä
> rationaalisella ajattelulla. Ilman läheisyyttä tapahtuvalla
tarkkailulla
> saadaan vain jokin missi/misterkisan tyylinen pisteytys ja se ei
kerro
> seksuaalisuudesta paljoakaan.
Voitaisiinhan sen avulla päätellä, korreloiko se kuinka hyvin
erilaisten suhteiden kanssa. Siis jos oletetaan että kaikissa
ulkonäköluokissa luonteenpiirteet ovat suht samanlaisesti jakautunut
(ts rumia tyhmiä on suhteessa yhtä paljon kuin kauniita tyhmiä jne...)
ja tarkastellaan koehenkilöiden parisuhteita muutaman vuoden ajalta ja
verrataan niitä tähän saatuun pisteytykseen niin varmaan jotain voisi
päätellä (mitä? en tiedä kun en ole suorittanut koetta).
Hypoteesina voisi heittää hatusta että ylemmissä pisteluokkien
yksilöillä voisi olla vähemmän vaihtelua esimerkiksi seksin määrässä
tarkasteluaikana (ts. rumalla seksin määrä voi vaihdella rankasti sen
mukaan seurusteleeko/ei, mutta komea/kaunis saa hankittua sitä
tarpeeseen helpommin). Toinen voisi olla että ylemmän pistemäärän
saaneilla olisi keskimääräistä enemmän kumppaneita. En tiedä pitäisikö
nuo paikkaansa. Mielenkiintoinen koejärjestely kuitenkin...on varmaan
joku joskus tuollaista testaillutkin. Jaksaisi vain netistä etsiä
jotain matching-kokeita tjsp mutta ei jaksa.
Risto Pitkänen
> Tämä syrjii pahasti friikkiyksilöitä ja suosii keskimääräisyyttä. Esim.
> punkkari tai lestadiolainen saa ymmärrettävistä syistä väistämättä
> huonon MA:n, vaikka olisi kuinka suosittu omassa porukassaan (kuitenkin
> vain oman porukan suosiolla on friikeille todellista merkitystä)
Sanottiinko Henrin formuloinnissa joukoista X ja Y mielestäsi jotain
sellaista, joka estää sen soveltamisen esimerkiksi lestadiolaisten
tai punkkareiden parisuhdemarkkinoihin?
Risto
--
risto.p...@iki.fi http://www.iki.fi/rike
"There's this thing called being so open-minded your brains drop out."
(Richard Dawkins)
Kokkarinen Ilkka
>Tämä syrjii pahasti friikkiyksilöitä ja suosii keskimääräisyyttä. Esim.
>punkkari tai lestadiolainen saa ymmärrettävistä syistä väistämättä
>huonon MA:n, vaikka olisi kuinka suosittu omassa porukassaan (kuitenkin
>vain oman porukan suosiolla on friikeille todellista merkitystä)
Eiköhän tuossa Henrin määritelmässä oletettu implisiittisesti, että
arvostelijat kerätään arvosteltavan elinpiiristä. En tiedä, miten
elinpiiri testissä rajattaisiin, mutta tuskinpa Henri ajatteli, et-
tä esimerkiksi kiinalaisia olisi oltava suomalaisten markkina-arvon
arvostelijoina sama prosentti kuin mitä heitä on koko maailman väes-
töstä.
--
"People who cry about stereotypes are usually upset because they fall
into them." --- Seanbaby
Hansen Henri
: Tämä syrjii pahasti friikkiyksilöitä ja suosii keskimääräisyyttä.
Niin sen on tarkoituskin, koska todellisuus toimii sillä tavalla.
Hansen Henri
: Sanottiinko Henrin formuloinnissa joukoista X ja Y mielestäsi jotain
: sellaista, joka estää sen soveltamisen esimerkiksi lestadiolaisten
: tai punkkareiden parisuhdemarkkinoihin?
En tietenkään sanonut. Toisaalta, jos laitetaan punkkari ja lestadiolainen
tavalliseen yökerhoon diskohileiden sekaan, niin ...
karvinen
> karvinen <karv...@email.com> wrote in news:3C015062...@email.com:
> > "Anne L." wrote:
> >> Mistä tunnistat 'ylihinnoittelun'? Sen voi mielestäni sotkea ainakin
> >> seuraaviin mahdollisiin tilanteisiin:
> >> a) Naisella on sillä hetkellä mielessä aivan muut asiat kuin miehen
> >> etsiminen. b) Naisella on hyvin omituiset mieltymykset miesten suhteen
> >> tai hän on lesbo. c) Nainen seurustelee salaa.
> > Kohta A on ravinteliympäristössä vähemmän
> > todennäköinen. Ja samassa tilanteessa kohta
> > C tarkoittaisi pikemminkin että nainen käy
> > kartsalla salaa.
> Mitä naisen (mahdollisesti varatun), joka haluaa vain käydä juomassa
> kavereidensa kanssa juomassa pari olutta, bailaamassa, tanssimassa tms.
> (kohdat A ja C) tulisi sitten tehdä, jotta hän ei välittömästi olisi
> ulkopuolisten mielestä 'iskemässä miehiä'? Käydä vain kotibileissä ja
> karttaa ravintoloita? (Sorry, tulee väkisinkin mieleen muslimimaat.)
Vaikka ei olisi etsimässä ravintolasta seuraa ja
vaikka keskinäiset MA:t menisivät pahasti
ristiin, niin mielestäni kohtelias käyttäytyminen
kuuluu kuitenkin asiaan. Ja mielestäni varsinkaan
nuoret naiset eivät sitä välttämättä osaa. Jos mies
ei kiinnosta, niin se ilmaistaan ylimielisellä ilmeellä
ja tökerölllä kommentilla. Vai onko niin, että nämä
tyttöset ovat joutuneet niin monen epämiellyttävän
lähestymisyrityksen kohteeksi (humalaiset suomalaiset
juntit?), että ovat joutuneet omaksumaan näin kovan
linjan? Pub on 'public place' ja kyllä siellä pitää varautua
siihen, että joku voi tulla juttelemaan. Jos haluaa olla
absoluuttisen omissa oloissa, niin silloin siideri omassa
olohuoneessa voi olla ihan hyvä ratkaisu.
t: Karvinen
Kimmo Isokoski
Hansen Henri <han...@atlaskerttu.cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:9tvc25$5v0$1...@news.cc.tut.fi...
> Miikka Lahti <miil...@cc.jyu.fi> wrote:
>
> : Tämä syrjii pahasti friikkiyksilöitä ja suosii keskimääräisyyttä.
>
> Niin sen on tarkoituskin, koska todellisuus toimii sillä tavalla.
Todellisuudessahan tapahtuu esivalinta, eli friikkiyksilöt pariutuvat
friikkiyksilöiden joukosta. Ainakin minä oletin, että tuossa esitetyssä
ma-teoriassa tapahtuu myös jonkinlainen valinta jo ennen koetilannetta?
Jos tarkoitus on testata täysin satunnaisesti valittujen ihmisten
keskinäistä sopivuutta, niin tulokset eivät kuvaa todellisuutta millään
tavoin.