Tehtävä ma-teoreetikoille

75 views
Skip to first unread message

merkitys

unread,
Jun 7, 2002, 8:09:33 AM6/7/02
to
Miten tulkitsisitte seuraavan tilanteen?

Nainen kertoo miehelle rakastuneensa, ja vaikka mies ei ole aiemmin
ajatellut kyseistä naista siinä mielessä, hurahtaa hän kokonaan
kuultuaan naisen tunteista, haluaa epätoivoisesti sitoutua ja uskoo
löytäneensä elämänsä rakkauden tästä naisesta. Miksi mies ei ole
aiemmin tajunnut tunteitaan, jos ne kerran ovat noin ylitselyövän
voimakkaita? Kumpi on rakastunut alle oman ma:nsa?

Markku Jantunen

unread,
Jun 7, 2002, 8:28:14 AM6/7/02
to
merk...@post.com (merkitys) writes:

>Miten tulkitsisitte seuraavan tilanteen?

Jos niitä tunteita ei ole ollut aikaisemmin. Rakastuminen tai edes
himoitseminen riippuu hyvin paljon SEKÄ kohteen puoleensavetävyydestä
ETTÄ käsityksestä tämän saavutettavuudesta. Luojan kiitos, koska
kaikkiin puoleensavetäviin ihmisiin, joita tapaa, rakastuminen tai
edes himostuminen, tekisi elämästä nopeasti helvetillistä.

Se, että tieto naisen tunteista saa miehen tunteet heräämään noin
voimakkaasti viittaa mielestäni todennäköisesti siihen, että mies
on aiemmin alitajuisesti arvioinut naisen liian vaikeasti saavutet-
tavaksi eikä ole kehittänyt tunteita tätä kohtaan. Sitten kun mies
yllättäen saakin tietää naisen tunteista, mies kehittää hyvin no-
peasti voimakkaat tunteet naista kohtaa, koska nyt aiemmin hyvin
vaikeasti saatavalta näyttänyt puoleensavetävä nainen onkin poimit-
tavissa.

>Kumpi on rakastunut alle oman ma:nsa?

Mahdotonta sanoa annetuilla lähtötiedoilla. Mies on voinut ali-
arvioida ma:nsa ja siten saumansa kyseiseen naiseen. Mies on
voinut myös yliarvioida naisen ma:n (suosion muiden miesten
keskuudessa) ja siten aliarvioida saumansa kyseiseen naiseen.
Voi myös olla, että naisen ma on todella selvästi korkeampi
kuin miehen, mutta että jostain logistisesta tms. syystä parem-
pia tilaisuuksia ei ole kohtalaisen pitkään aikaan ollut.

Toisaalta, jos molemmilla on korkeahko ma, ovat myös rakastumi-
sen/ihastumisen/seksuaalisen himon tunteet yleensä paljon voimak-
kaampia kuin matalan ma:n ihmisillä. Näin on siksi, että kummal-
lakin ryhmällä on samanlaiset mieltymykset. Matalan ma:n ihmiset
vain joutuvat tyytymään heikommin puoleensavetäviin kumppaneihin.

Kun esitetään tällaisia kysymyksiä, täytyy myös esittää riittä-
västi yksityiskohtia. Ei kai kukaan voi myöskään määritellä ke-
nellekään kuinka paljon tulee syödä, jotta laihtuisi, ellei ole
tiedossa perusenergiankulutus ja liikunnan määrä.

- mj

--
"Lihasmassa on naisia ja lapsia varten!" - Tuomo Salo
http://www.cs.tut.fi/~msj/

karvinen

unread,
Jun 7, 2002, 8:37:55 AM6/7/02
to
merkitys wrote:

Ehkä mies on ajatellut ettei hänellä ole saumaa ko. naiseen
(eli miehen ma alempi kuin naisen). Tällaisessa tapauksessa
miehen rakastuminen olisi vain yksipuolista energian hukkaa.
Naisen ilmoitus muuttaa kuitenkin tilanteen. "Epätoivoinen
sitoutuminen" on osoitus siitä, että mies haluaa kynsin hampain
pitää kiinni saavutetusta harvinaisen hyvästä pokasta.

Yleensä tällainen tilanne on toisin päin. Mies kun kelpuuttaa
usein itseään alemman ma:n naisen "kevyeeseen suhteeseen",
mutta tapahtuukin niin, että nainen tarraa mieheen kiinni kuin
sika limppuun (tai paremminkin limppu sikaan:)

Mitähän tavoittelemisen arvoisia resursseja nainen on
havainnut ko. miehessä?

Karvinen


merkitys

unread,
Jun 7, 2002, 9:08:42 AM6/7/02
to
Markku Jantunen wrote:
>
> >Kumpi on rakastunut alle oman ma:nsa?
>
> Mahdotonta sanoa annetuilla lähtötiedoilla. Mies on voinut ali-
> arvioida ma:nsa ja siten saumansa kyseiseen naiseen. Mies on
> voinut myös yliarvioida naisen ma:n (suosion muiden miesten
> keskuudessa) ja siten aliarvioida saumansa kyseiseen naiseen.
> Voi myös olla, että naisen ma on todella selvästi korkeampi
> kuin miehen, mutta että jostain logistisesta tms. syystä parem-
> pia tilaisuuksia ei ole kohtalaisen pitkään aikaan ollut.

Kyseisellä miehellä ei ole ollut ongelmia naisseuran löytämisessä, mutta
vakinaiseksi parisuhteeksi laskettavia vain pari. Tämä on kuitenkin
hyvin pitkälti ollut miehen oma valinta, eli hän ei ole ollut itse
valmis sitoutumaan keneenkään. Kyseinen nainen ei missään tapauksessa
odottanut mitään tuollaista sitoutumisvimmaa mieheltä kertoessaan
rakastumisestaan, enemmänkin kyse oli uteliaisuudesta sen suhteen, että
mihin tilanne tulee etenemään jos mihinkään.

Nainen puolestaan on ollut sitoutuneena koko aikuisen ikänsä, suhteiden
väliin ei ole mahtunut ollenkaan vapaata aikaa eikä kevyempiä suhteita,
pisin sitoutuminen on ollut 8 vuoden pituinen, joka päättyi puhtaasti
naisen tahdosta. Nainen itse ei ole kovinkaan sitoutumishaluinen, mutta
koska hän tuntee vetoa voimakastahtoisiin miehiin jotka puolestaan ovat
järjestään halunneet sitoutua, on hän ajautunut vakavampiin suhteisiin
kuin mitä hän itse olisi kaivannutkaan.

Mitä lisätietoa vielä tarvittaisiin, jotta kysymykseen voisi vastata
kunnolla?

merkitys

unread,
Jun 7, 2002, 9:15:42 AM6/7/02
to
karvinen wrote:
>
> Yleensä tällainen tilanne on toisin päin. Mies kun kelpuuttaa
> usein itseään alemman ma:n naisen "kevyeeseen suhteeseen",
> mutta tapahtuukin niin, että nainen tarraa mieheen kiinni kuin
> sika limppuun (tai paremminkin limppu sikaan:)
>
> Mitähän tavoittelemisen arvoisia resursseja nainen on
> havainnut ko. miehessä?

Ottaen huomioon miehen historian (kuvailtuna vastauksessani MJ:lle),
lienee hyvin todennäköistä, että nainen todellakin on kaivannut
kevyempää suhdetta ilman minkäänlaista painostusta sitoutumiseen.
Tavoittelemisen arvoisia resursseja kyllä miehestä löytyy niin
psyykkiseltä kuin fyysiseltäkin puolelta, mutta ehkä ne eivät kuitenkaan
olleet ne ensisijaiset asiat kohdetta valittaessa. Olisiko ehkä
mahdollista että nainen arvioi miehen ma:n yläkanttiin ja omansa
alakanttiin, ja kuvitteli korkean ma:n omaavan miehen pysyvän
sitoutumishaluttomana, ja näin myös kivuttomasti jätettävänä?

Jaakko H Kyrö

unread,
Jun 7, 2002, 10:20:12 AM6/7/02
to
merkitys wrote:


> Mitä lisätietoa vielä tarvittaisiin, jotta kysymykseen voisi vastata
> kunnolla?

Kysymykseen ei voi vastata kunnolla. Ma-teoria ei toimi
yksittäistapauksissa.

--
-------------------------------------------------------------------------------
Jaakko Kyrö, University of Helsinki, Department of Computer Science
Kyyhkysmäki 9 A 5
02600 Espoo
tel. 040-5960945
-------------------------------------------------------------------------------

eki

unread,
Jun 9, 2002, 6:07:34 AM6/9/02
to
merkitys wrote:

Tässä vaiheessa ei ole vielä oikeastaan tapahtunut mitään, joten matit ovat
yhtäsuuret. Se miten tilanne kehittyy tästä eteenpäin riippuu siitä, miten
nainen käyttää ukon hurahtamista hyväkseen. Eli tällaisista tilanteista
seuraa raskaita tappioita miehelle. Hän saa siitä syyttää itseään juuri
siksi, sinun sanojasi käyttäen, ettei "aiemmin tajunnut tunteitaan".

Yleensä ei kannata antaa suurtakaan merkitystä tuollaisille
rakkaudentunnustuksille. Ne ovat testejä, jotka todennäköisesti
osoittautuvat jälkikäteen lööperiksi ja saattavat miesten kannalta johtaa
pahoihin tappioihin. Lopputulos on, että ukon markkina-arvo menee hukkaan.
Kyse on vain miehen menetyksen suuruudesta.

Vastaus kysymykseen on siis: mies on rakastunut alle oman mattinsa.
Alituksen suuruuden voit laskea kaavasta 0-x, jossa x on miehen tappion
suuruus.

eki

merkitys

unread,
Jun 10, 2002, 9:33:06 AM6/10/02
to
Jaakko H Kyrö wrote:
>
> merkitys wrote:
>
> > Mitä lisätietoa vielä tarvittaisiin, jotta kysymykseen voisi vastata
> > kunnolla?
>
> Kysymykseen ei voi vastata kunnolla. Ma-teoria ei toimi
> yksittäistapauksissa.

Minulla on aika pitkälti erilainen näkemys sanasta teoria. Käsitykseni
myötäilee aika pitkälti Martti Muroman (Vaasan yliopisto) käsityksiä,
huomioi tähdellä merkityt kohdat:

---
Teoria = hypoteesi
- olettamus siitä miten asiat ovat
- hypoteesi on spesifi oletus todellisuudesta esim. riippuvuussuhteesta
*- h:n oikeellisuutta testataan empiiristen havaintojen avulla

Teoria = vahvistusta saanut hypoteesi
*- olettamuksella on empiiristä tukea

Teoria = empiiristen havaintojen takana olevan mekanismin kuvaus
- empiirinen tulos ei kerro taustatekijöitä, jotka ovat ilmiön takana
*- teoria on empirian taustalla oleva, sitä selittävä teoria
---

Joten mielestäni teoria, joka ei toimi empiirisesti, eli
yksittäistapausten kohdalla, ei ole ollenkaan mikään teoria. Teoria,
jota ei voi koetella? Teoria, joka ei selitä mitään, tai jolla ei voi
ennustaa mitään, ei ole teoriaa koskaan nähnytkään.

merkitys

unread,
Jun 10, 2002, 9:37:55 AM6/10/02
to
eki wrote:
>
> > Miten tulkitsisitte seuraavan tilanteen?
> >
> > Nainen kertoo miehelle rakastuneensa, ja vaikka mies ei ole aiemmin
> > ajatellut kyseistä naista siinä mielessä, hurahtaa hän kokonaan
> > kuultuaan naisen tunteista, haluaa epätoivoisesti sitoutua ja uskoo
> > löytäneensä elämänsä rakkauden tästä naisesta. Miksi mies ei ole
> > aiemmin tajunnut tunteitaan, jos ne kerran ovat noin ylitselyövän
> > voimakkaita? Kumpi on rakastunut alle oman ma:nsa?
>
> Tässä vaiheessa ei ole vielä oikeastaan tapahtunut mitään, joten matit
> ovat yhtäsuuret. Se miten tilanne kehittyy tästä eteenpäin riippuu
> siitä, miten nainen käyttää ukon hurahtamista hyväkseen. Eli tällaisista
> tilanteista seuraa raskaita tappioita miehelle. Hän saa siitä syyttää
> itseään juuri siksi, sinun sanojasi käyttäen, ettei "aiemmin tajunnut
> tunteitaan".

Mikä kaikki tässä on luettavissa miehelle tappioksi? Mahdollinen
sitoutuminen? Mahdollinen jätetyksi tuleminen sen jälkeen kun nainen on
hyödyntänyt häntä sopivaksi katsomallaan tavalla? Mahdollinen muuten
vain jätetyksi tuleminen?

> Yleensä ei kannata antaa suurtakaan merkitystä tuollaisille
> rakkaudentunnustuksille. Ne ovat testejä, jotka todennäköisesti
> osoittautuvat jälkikäteen lööperiksi ja saattavat miesten kannalta
> johtaa pahoihin tappioihin. Lopputulos on, että ukon markkina-arvo menee
> hukkaan. Kyse on vain miehen menetyksen suuruudesta.

Miksi nainen testailee? Onko markkina-arvon hukkaan menemistä, jos mies
sitoutuu?

> Vastaus kysymykseen on siis: mies on rakastunut alle oman mattinsa.
> Alituksen suuruuden voit laskea kaavasta 0-x, jossa x on miehen tappion
> suuruus.

Entä jos nainenkin sitoutuu? Onko kyseessä silti tappio miehelle?

Sylvester DeNusso

unread,
Jun 10, 2002, 10:36:36 AM6/10/02
to
merkitys <merk...@post.com> wrote in news:3D04AA92...@post.com:

> Joten mielestäni teoria, joka ei toimi empiirisesti, eli
> yksittäistapausten kohdalla, ei ole ollenkaan mikään teoria.

Eli kvanttifysiikka ja tilastotiede ovat puhdasta huuhaata. Selvä.

Hansen Henri

unread,
Jun 10, 2002, 10:45:49 AM6/10/02
to
merkitys <merk...@post.com> wrote:

: Joten mielestäni teoria, joka ei toimi empiirisesti, eli


: yksittäistapausten kohdalla, ei ole ollenkaan mikään teoria. Teoria,
: jota ei voi koetella? Teoria, joka ei selitä mitään, tai jolla ei voi
: ennustaa mitään, ei ole teoriaa koskaan nähnytkään.

MA-teoria / hypoteesi voidaan karkeasti jakaa muutamaan osaan:

1. Perinteinen markkinateoria, joka selittää yksinkertaisesti hintojen
muodostumisen vapailla markkinoilla, kysyntä ja tarjonta jne. Tätä on
koeteltu empiirisesti ja sillä voi ennustaa helpostikin monia talouteen
liittyviä asioita, mutta taloutta kokonaisuutena tai jonkin yksittäisen
tuotteen menekkiä ei voi aukottomasti ennustaa. Silti sitä pidetään
oikeana teoriana.

2. Havainto siitä, että ensiksikin ihmiset haluavat toisiltaan useita eri
asioita ja toiseksi ihmisillä on tarjottavana toisilleen eri asioita ja
erilaisia määriä, yksilöstä riippuen. Tämä havainto on helppo tehdä
esimerkiksi ulkonäöstä, sivistyksestä, varakkuudesta ja muista sellaisista
tekijöistä.

3. Kahden edellisen kohdan yhdistäminen käsitteellisellä tasolla. Kysynnän
ja tarjonnan luonteen kuvaileminen ihmissuhdemarkkinoilla. Erilaisten
estimaattien muodostaminen ja jonkinlaisen hinnan ja arvon käsitteen
luominen kuvaamaan ihmisten taipumusta haluta tiettyjä ihmisiä
kumppaneikseen. Markkina-arvoksi on ehdotettu useita suureita, omat
suosikkini ovat:
3.1. Se osuus väestöstä, joka pitää jonkinlaisen esittelyn
tms. jälkeen henkilöä niin kiinnostavana, että voisi ryhtyä jonkinlaiseen
romanttis-eroottiseen kanssakäymiseen tämän kanssa. (So. prosenttiluku
0--100). Tätä kutsutaan ns. absoluuttiseksi markkina-arvoksi.
3.2. Se osuus oman sukupuolen väestöstä, joka kohdan 3.1 vertailussa saa
pienemmän prosenttiluvun l. suhteellinen markkina-arvo.

Näiden lisäksi voidaan konstruoida erilaisia enemmän tai vähemmän
samanlaisia asioita kuvaavia mittareita.

4. Joukko hypoteeseja, joille on vaihtelevia määriä evidenssiä, ja joita
voidaan empiirisesti testata, jos em. markkina-arvot on mitattu tai jotka
seuraavat loogisesti 1. osion teorioista.
4.1 Korkeamman markkina-arvon omaavien yksilöiden on mahdollista
valita kumppaniehdokkaansa suuremmasta joukosta kuin muiden.
4.2 Korkean markkina-arvon yksilöt tuppaavat pariutumaan keskenään.
4.3 Ulkonäkö on melko hyvä estimaatti markkina-arvosta.
4.4 Miesten absoluuttinen markkina-arvo on alhaisempi kuin naisten so.
naiset ovat miehiä krantumpia.
4.5 Naiset saavuttavat markkina-arvon huippunsa nuorempina kuin miehet.
4.6 Miesten markkina-arvoissa on enemmän hajontaa kuin naisilla.
4.7 Krooninen epäonnistuminen minkäänlaisten suhteiden aloittamisissa
korreloi negatiivisesti markkina-arvon kanssa.
4.8 Markkina-arvoaan voi parantaa tekemällä itsestään haluttavamman. Tämä
on itseasiassa looginen seuraus määritelmistä, mutta laitoin tämän tähän,
koska yhdessä kohdan 4.7 kanssa tästä voi saada jonkinlaisen apuvälineen
kroonisen huonon flaksin parantamiseen.
4.9 Ihmiset ovat usein taipuvaisia pariutumaan suunnilleen omantasoistensa
kanssa, mutta tämä on vain seuraus markkina-arvon luonteesta ja siitä,
että ihmisten mieltymyksissä on yhteneväisyyksiä. Taustalla oleva
mekanismi on se, että ihmiset pyrkivät valitsemaan itseään mahdollisimman
miellyttävän kumppanin, jonka pystyy sitouttamaan.
SEURAUS: Yksittäinen havainto, että joku jossain on pariutunut selvästi
itseään alemman/ylemmän markkina-arvon omaavan kanssa _ei_ kumoa teoriaa.
4.10 Markkina-arvo vaikuttaa jonkin verran suoraan sosiaalisen paineen
vuoksi.
4.11 Suuri ero markkina-arvoissa suhteen syntyvaiheessa vähentää suhteen
keston odotusarvoa.

5. Tekijät, joihin teoria itse ei ota kantaa:
5.1 Erilaiset tekijät, jotka vaikuttavat markkina-arvoon, eivät ole
ma-teorian osia, vaan niiden tutkiminen vaatii jonkinlaista
metamarkkina-arvoteoriaa. Seuraus: Markkina-arvoteorian väittäminen
ei-toimivaksi siksi, että se keskittyisi ulkonäköön tai varallisuuteen
tms. on looginen argumentointivirhe.

6. Erilaiset falsifionniksi kelpuutettavat tekijät: Intuitiivisesti
hyväksyttävän, mitattavissa olevan "kelpuuttamisen" käsitteen
konstruointi ja mittaus. Teoria voidaan kumota, jos joitakin seuraavista
voidaan havaita:
6.1 Edustavassa (*) otoksessa parisuhteen osapuolten markkina-arvoilla on
riittävän (**) pieni tai negatiivinen korrelaatio.
6.2 Edustavassa otoksessa tehty havainto, että korkean markkina-arvon
yksilöt _todella_ saavat tilastollisesti merkitsevästi vähemmän
positiivista huomiota vastakkaiselta sukupuolelta parisuhdemarkkinoilla.
6.3 Edustavassa otoksessa tehty havainto, että suuri markkina-arvojen ero
parisuhteen osapuolilla korreloi positiivisesti parisuhteen keston
kanssa.(***)

7. Erilaiset virheelliset falsifiointimenetelmät:
7.1 Itse keksityt virheelliset loogiset seuraukset teoriasta ja niille
esitetyt itse keksityt vastaesimerkit eivät kumoa teoriaa.

(*) Edustava otos on sellainen, jossa ei ole käytetty jonkinlaista
puolueellista valintaa, esimerkiksi jonkin silpomiskultin jäsenien
käyttäminen tutkimuspopulaationa ja markkina-arvon mittaaminen yleisessä
populaatiossa tehdyllä kyselyllä.
(**) Tämä "riittävyys" voi olla keskustelun kohteena.
(***) Tämä kohta voi olla hieman huteralla pohjalla, mikäli ero on miehen
'hyväksi'. Eli on kyseenalaista, onko tämä validi falsifiointi teorialle.

--
Pride goeth before destruction, and an haughty spirit before a fall.
(Prov.16:18)

Aki M Suihkonen

unread,
Jun 10, 2002, 2:47:42 PM6/10/02
to
In article <ae2e2t$ij2$2...@news.cc.tut.fi>,
Hansen Henri <han...@atlaskerttu.cs.tut.fi> wrote:

>6. Erilaiset falsifionniksi kelpuutettavat tekijät:

>6.2 Edustavassa otoksessa tehty havainto, että korkean markkina-arvon
>yksilöt _todella_ saavat tilastollisesti merkitsevästi vähemmän
>positiivista huomiota vastakkaiselta sukupuolelta parisuhdemarkkinoilla.

Eikös tuo lause ole identtisesti epätosi?
Ymmärtääkseni seksuaalista haluttavuutta (=ma) ei pysty mittaamaan
muutoin kuin saadulla huomiolla.
--
Problems 1) do NOT write a virus or a worm program
"A.K.Dewdney, The New Turing Omnibus; Chapter 60: Computer viruses"

Kasperi Matilainen

unread,
Jun 11, 2002, 3:36:26 AM6/11/02
to
10 Jun 2002 18:47:42 GMT, Aki M Suihkonen erehtyi tokaisemaan:

>Hansen Henri <han...@atlaskerttu.cs.tut.fi> wrote:
>
>>6. Erilaiset falsifionniksi kelpuutettavat tekijät:
>>6.2 Edustavassa otoksessa tehty havainto, että korkean markkina-arvon
>>yksilöt _todella_ saavat tilastollisesti merkitsevästi vähemmän
>>positiivista huomiota vastakkaiselta sukupuolelta parisuhdemarkkinoilla.
>
>Eikös tuo lause ole identtisesti epätosi?
>Ymmärtääkseni seksuaalista haluttavuutta (=ma) ei pysty mittaamaan
>muutoin kuin saadulla huomiolla.

Juuri näin. Kohta 6.2. on trivialiteetti, joka seuraa suoraan MA:n
määritelmästä. Sen todistaminen vääräksi on yhtä mahdotonta kuin on
väittää, ettei lause "Tämä lause on totta." ole tosi. Kohta 6.2. on
aivan yhtä tyhjä sisällöltään kuin lause, joka sanoo olevansa totta.

Edelleen, kohdat

6.1 Edustavassa (*) otoksessa parisuhteen osapuolten
markkina-arvoilla on riittävän (**) pieni tai negatiivinen
korrelaatio.

6.3 Edustavassa otoksessa tehty havainto, että suuri markkina-


arvojen ero parisuhteen osapuolilla korreloi positiivisesti
parisuhteen keston kanssa.(***)

postuloivat vain yhden asian:

Parisuhde, jonka osapuolien MA:t eroavat paljon toisistaan,
ei onnistu.

Tämä onkin likimain koko MA-teorian sisältö.

Markkina-arvoteoriaa ei voi falsifioida muuten kuin marssittamalla
paikalle suuri joukko pitkäikäisiä aviopareja, joissa MA:t eivät
täsmää toisiinsa. Toisaalta pitkäikäisten avioparien osapuolten
markkina-arvon mittaaminen on jälkikäteen lähes mahdotonta.

Ainoaksi "oikeaksi" tavaksi todistaa MAT toimivaksi/toimimattomaksi
jää se, että järjestetään runsaasti "seitsemän minuutin treffit"-
tyyppisiä tilaisuuksia ja haastattelemalla niiden osanottajia luodaan
kattava tietokanta pariintumisikäisten "markkina-arvoista". Sitten
odotetaan 10...15 vuotta ja käydään haastattelemassa tietokannassa
olevat ihmiset uudestaan. Jos pitkäaikaista pariutumista ei-yhteen-
sopivien markkina-arvojen kesken on merkittävässä määrin tapahtunut,
MA-teoria voidaan lakaista roskiin astrologian, grafologian, pörssi-
ennusteiden ja skientologian seuraksi. Tietysti vielä voidaan
kiistellä mitä tarkoittaa "merkittävässä määrin".

MAT:n falsifiointi on kuitenkin sen verran hankalaa, etten usko sitä
tehtävän elinaikanani, eikä koskaan. Jos jotain teoriaa ei voi
falsifioida, se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi sillä
todistettu oikeaksi. Jumalaa ei välttämättä ole olemassa, vaikkei
Jumalan olemattomuutta voikaan todistaa.

MA-teoria on paljon melua tyhjästä. Se voitaisiin aivan hyvin korvata
äitini hokemilla vanhoilla elämänohjeilla:

"Tunne itsesi, anna arvo toisellekin"
"Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa"
"Rakasta vaimoasi niin kuin itseäsi, mutta älä enempää"
"Älä nai hepsankeikkaa, äläkä nirppanokkaa"
"Kauneus on katsojan silmässä"
jne.

Itse asiassa MA-teoria ei ole kansanviisauksia kummempi "teoria",
mutta kai joku L.Ron Hubbard voisi kirkon sille perustaa.

Kasperi Matilainen

unread,
Jun 11, 2002, 3:47:21 AM6/11/02
to
10 Jun 2002 18:47:42 GMT, Aki M Suihkonen erehtyi tokaisemaan:

>Hansen Henri <han...@atlaskerttu.cs.tut.fi> wrote:


>
>>6. Erilaiset falsifionniksi kelpuutettavat tekijät:
>>6.2 Edustavassa otoksessa tehty havainto, että korkean markkina-arvon
>>yksilöt _todella_ saavat tilastollisesti merkitsevästi vähemmän
>>positiivista huomiota vastakkaiselta sukupuolelta parisuhdemarkkinoilla.
>
>Eikös tuo lause ole identtisesti epätosi?
>Ymmärtääkseni seksuaalista haluttavuutta (=ma) ei pysty mittaamaan
>muutoin kuin saadulla huomiolla.

Juuri näin. Kohta 6.2. on paradoksi, mikä seuraa suoraan MA:n
määritelmästä. Sen todistaminen vääräksi on yhtä mahdoton kuin
lause: "Tämä lause ei ole totta." Et voi sanoa: "Minä valehtelen aina"

Kohdat 6.1 ja 6.3. ovat saman väitteen eri versioita.

6.1 Edustavassa (*) otoksessa parisuhteen osapuolten
markkina-arvoilla on riittävän (**) pieni tai negatiivinen
korrelaatio.

6.3 Edustavassa otoksessa tehty havainto, että suuri markkina-


arvojen ero parisuhteen osapuolilla korreloi positiivisesti
parisuhteen keston kanssa.(***)

Kohdilla 6.1 ja 6.3 on yksi ainoa antiteesi:

merkitys

unread,
Jun 11, 2002, 3:51:12 AM6/11/02
to

Ainakin tilastotieteen väittämät ovat helposti mitattavissa, siinä
yksittäistapaus ei ole yksi ihminen vaan yksi tutkimus, ja jos
tutkinnasta satunnaispoimittujen esim. sadan vastauksen tulokset
suunnilleen vastaavat suuremman vastaajamäärän tuloksia, on hypoteesi
siitä, että suppeamman vastaajamäärän antama tulos vastaa kohtuullisesti
koko kohderyhmän tulosta osoitettu toimivaksi teoriaksi.
Kvanttifysiikasta en mene sanomaan mitään, kun en siitä sen enempää
tiedä, mutta käyttötarkoituksensa silläkin lienee.

Mikä on ma-teorian käyttötarkoitus?

Hansen Henri

unread,
Jun 11, 2002, 4:10:33 AM6/11/02
to
Aki M Suihkonen <asui...@cc.hut.fi> wrote:

:>6.2 Edustavassa otoksessa tehty havainto, että korkean markkina-arvon

:>yksilöt _todella_ saavat tilastollisesti merkitsevästi vähemmän
:>positiivista huomiota vastakkaiselta sukupuolelta parisuhdemarkkinoilla.

: Eikös tuo lause ole identtisesti epätosi?

Ei ole, tai on, riippuen siitä, mitä tarkoitetaan "huomiolla" ja mitä
markkina-arvolla.

: Ymmärtääkseni seksuaalista haluttavuutta (=ma) ei pysty mittaamaan
: muutoin kuin saadulla huomiolla.

Voi mitata, ja täytyykin mitata muunlaisella tavalla. Esimerkiksi
kyselytutkimuksella tms.

Hansen Henri

unread,
Jun 11, 2002, 4:16:21 AM6/11/02
to
Kasperi Matilainen <kas...@sondi.financing.invalid> wrote:

: Markkina-arvoteoriaa ei voi falsifioida muuten kuin marssittamalla

: paikalle suuri joukko pitkäikäisiä aviopareja, joissa MA:t eivät
: täsmää toisiinsa. Toisaalta pitkäikäisten avioparien osapuolten
: markkina-arvon mittaaminen on jälkikäteen lähes mahdotonta.

Markkina-arvoteoriaa ei voi falsifioida marssittamalla paikalle
tuollaisia pareja, vaan ainoastaan marssittamalla paikalle suuri joukko
satunnaisesti valittuja pareja, joista sitten a posteriori tehdään
havainto, että suurella osalla osapuolten markkina-arvon ero on suuri.

: Ainoaksi "oikeaksi" tavaksi todistaa MAT toimivaksi/toimimattomaksi

: jää se, että järjestetään runsaasti "seitsemän minuutin treffit"-
: tyyppisiä tilaisuuksia ja haastattelemalla niiden osanottajia luodaan
: kattava tietokanta pariintumisikäisten "markkina-arvoista".

Ei jää. Jonkinlainen variantti seitsemän minuutin treffeistä tarvitaan,
mutta arvioitavan ei tarvitse tietää arvioijasta mitään. Arvio voidaan
tehdä valokuvan ja jonkinlaisen henkilötietolomakkeen avulla.

: Sitten

: odotetaan 10...15 vuotta ja käydään haastattelemassa tietokannassa
: olevat ihmiset uudestaan.

Ei tarvitse odottaa 10...15 vuotta, vaan 6-18 kuukautta on enemmän kuin
riittävä.

: MA-teoria on paljon melua tyhjästä. Se voitaisiin aivan hyvin korvata
: äitini hokemilla vanhoilla elämänohjeilla:

Markkina-arvoteoria on joukko itsestäänselvyyksiä, joita kutsutaan
yhteisellä nimityksellä.

merkitys

unread,
Jun 11, 2002, 4:15:38 AM6/11/02
to
Hansen Henri wrote:
>
> merkitys <merk...@post.com> wrote:
>
> : Joten mielestäni teoria, joka ei toimi empiirisesti, eli
> : yksittäistapausten kohdalla, ei ole ollenkaan mikään teoria. Teoria,
> : jota ei voi koetella? Teoria, joka ei selitä mitään, tai jolla ei voi
> : ennustaa mitään, ei ole teoriaa koskaan nähnytkään.
>
> MA-teoria / hypoteesi voidaan karkeasti jakaa muutamaan osaan:
>
> 1. Perinteinen markkinateoria, joka selittää yksinkertaisesti hintojen
> muodostumisen vapailla markkinoilla, kysyntä ja tarjonta jne. Tätä on
> koeteltu empiirisesti ja sillä voi ennustaa helpostikin monia talouteen
> liittyviä asioita, mutta taloutta kokonaisuutena tai jonkin yksittäisen
> tuotteen menekkiä ei voi aukottomasti ennustaa. Silti sitä pidetään
> oikeana teoriana.

Mutta tuotteen menekin syyt yleensä voidaan jälkikäteen selittää. Sitä
ajoin takaa alkuperäisellä kysymykselläni.

> 3.1. Se osuus väestöstä, joka pitää jonkinlaisen esittelyn
> tms. jälkeen henkilöä niin kiinnostavana, että voisi ryhtyä
> jonkinlaiseen romanttis-eroottiseen kanssakäymiseen tämän kanssa. (So.
> prosenttiluku 0--100). Tätä kutsutaan ns. absoluuttiseksi
> markkina-arvoksi.
> 3.2. Se osuus oman sukupuolen väestöstä, joka kohdan 3.1 vertailussa saa
> pienemmän prosenttiluvun l. suhteellinen markkina-arvo.
>
> Näiden lisäksi voidaan konstruoida erilaisia enemmän tai vähemmän
> samanlaisia asioita kuvaavia mittareita.

Olisin halunnut sijoittaa tuon kuvailemani tapauksen johonkin mittariin,
koska se ilmiönä on mielenkiintoinen. Ilman mittariin sijoitusta se
kuitenkin jää vertailukelvottomaksi, ja siten puhtaasti
yksittäistapaukseksi josta ei voi johtaa minkäänlaisia johtopäätöksiä.
Sääli.

> 4. Joukko hypoteeseja, joille on vaihtelevia määriä evidenssiä, ja joita
> voidaan empiirisesti testata, jos em. markkina-arvot on mitattu tai
> jotka seuraavat loogisesti 1. osion teorioista.

Tämä juuri tapauksessani kiinnostaa, eli:

> 4.1 Korkeamman markkina-arvon omaavien yksilöiden on mahdollista
> valita kumppaniehdokkaansa suuremmasta joukosta kuin muiden.

Miksi valita sellainen, jonka alunperin on poissulkenut vaihtoehtona, ja
valita vielä sellaisella sitoumuksella, kuin vaihtoehtoja ei olisi
vaikka niitä todellisuudessa on?

> 4.2 Korkean markkina-arvon yksilöt tuppaavat pariutumaan keskenään.

Tästäkö tapauksessa on kyse?

> 4.4 Miesten absoluuttinen markkina-arvo on alhaisempi kuin naisten so.
> naiset ovat miehiä krantumpia.

Miksi tässä tapauksessa tilanne näyttäisi olevan juuri toisinpäin?

> 4.7 Krooninen epäonnistuminen minkäänlaisten suhteiden aloittamisissa
> korreloi negatiivisesti markkina-arvon kanssa.

Tarkoittaako suuri määrä lyhyitä suhteita ja vain pari pidempää että ma
on matala, vaiko juuri päinvastoin?

> 4.9 Ihmiset ovat usein taipuvaisia pariutumaan suunnilleen
> omantasoistensa kanssa, mutta tämä on vain seuraus markkina-arvon
> luonteesta ja siitä, että ihmisten mieltymyksissä on yhteneväisyyksiä.
> Taustalla oleva mekanismi on se, että ihmiset pyrkivät valitsemaan
> itseään mahdollisimman miellyttävän kumppanin, jonka pystyy
> sitouttamaan. SEURAUS: Yksittäinen havainto, että joku jossain on
> pariutunut selvästi itseään alemman/ylemmän markkina-arvon omaavan
> kanssa _ei_ kumoa teoriaa.

Miksi esimerkkini toinen osapuoli on halukas sitoutumaan, vaikka toinen
ei millään tavoin ole edes yrittänyt sitouttaa?

Mikko Moilanen

unread,
Jun 11, 2002, 4:57:39 AM6/11/02
to
Kasperi Matilainen wrote:

> Ainoaksi "oikeaksi" tavaksi todistaa MAT toimivaksi/toimimattomaksi
> jää se, että järjestetään runsaasti "seitsemän minuutin treffit"-
> tyyppisiä tilaisuuksia ja haastattelemalla niiden osanottajia luodaan
> kattava tietokanta pariintumisikäisten "markkina-arvoista". Sitten
> odotetaan 10...15 vuotta ja käydään haastattelemassa tietokannassa
> olevat ihmiset uudestaan. Jos pitkäaikaista pariutumista ei-yhteen-
> sopivien markkina-arvojen kesken on merkittävässä määrin tapahtunut,
> MA-teoria voidaan lakaista roskiin astrologian, grafologian, pörssi-
> ennusteiden ja skientologian seuraksi. Tietysti vielä voidaan
> kiistellä mitä tarkoittaa "merkittävässä määrin".

Höpö höpö. Markkina-arvo teorian todistamiseen ei tarvita pitkäaiakaista
avioliittoa. Markkina-arvo teoria todistaa ennemmin sitä millä perusteilla
flaksi käy yleensäkkään. Sä haet nyt jotain avioliitto markkina-arvo
teoriaa.
--

begin https://baldor.ath.cx "the only truth !!!!!!!!!!!!!!!!!!???"
-- Petri Walli

Hansen Henri

unread,
Jun 11, 2002, 5:22:39 AM6/11/02
to
merkitys <merk...@post.com> wrote:

: Mutta tuotteen menekin syyt yleensä voidaan jälkikäteen selittää. Sitä
: ajoin takaa alkuperäisellä kysymykselläni.

Tuotteen "menekin" syyt voidaan yksittäisissä tapauksessa yleensä
selittää: Henkilön flaksi on heikko (so. matala markkina-arvo) siksi, että
hänellä on heikot sellaiset ominaisuudet, joita vastakkaisen sukupuolen
edustajat pitävät haluttavimpana. (Esim: Ulkonäkö, varallisuus, siisteys,
koulutus, huumorintaju tai vaikka ruoanlaittotaito)

:> Näiden lisäksi voidaan konstruoida erilaisia enemmän tai vähemmän
:> samanlaisia asioita kuvaavia mittareita.

: Olisin halunnut sijoittaa tuon kuvailemani tapauksen johonkin mittariin,
: koska se ilmiönä on mielenkiintoinen.

En syystä tai toisesta nähnyt alkuperäistä kirjoitusta.

:> 4.1 Korkeamman markkina-arvon omaavien yksilöiden on mahdollista


:> valita kumppaniehdokkaansa suuremmasta joukosta kuin muiden.

: Miksi valita sellainen, jonka alunperin on poissulkenut vaihtoehtona, ja
: valita vielä sellaisella sitoumuksella, kuin vaihtoehtoja ei olisi
: vaikka niitä todellisuudessa on?

Ehkä preferenssit ovat jossakin vaiheessa muuttuneet? Tai käsitys omasta
markkina-arvosta on muuttunut? Ei tuollaiseen voi vastata noin
yksinkertaisesti. Eikä teoria tietenkään selitä kaikkea ihmisten
käyttäytymistä.


:> 4.2 Korkean markkina-arvon yksilöt tuppaavat pariutumaan keskenään.

: Tästäkö tapauksessa on kyse?

Voi olla, mutta voi olla ettei. En tiedä tapauksesta mitään, joten en voi
sanoa.

:> 4.4 Miesten absoluuttinen markkina-arvo on alhaisempi kuin naisten so.
:> naiset ovat miehiä krantumpia.

: Miksi tässä tapauksessa tilanne näyttäisi olevan juuri toisinpäin?

Nyt täytyy muistaa, että on koko joukko naisia, jotka eivät ole kovin
kranttuja ja taas on olemassa paljonkin kranttuja miehiä. Tuo ero on
tilastollinen.

:> 4.7 Krooninen epäonnistuminen minkäänlaisten suhteiden aloittamisissa
:> korreloi negatiivisesti markkina-arvon kanssa.

: Tarkoittaako suuri määrä lyhyitä suhteita ja vain pari pidempää että ma
: on matala, vaiko juuri päinvastoin?

Yleensä varmaan korkeaa markkina-arvoa, ainakin miehellä. Keskitason ja
sitä matalamman tason miehillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia käydä
läpi suurta määrää (>20) lyhyitä (muutaman viikon) mittaisia suhteita.
Yhdenillan suhteita voi olla toisaalta mahdollista hankkia isoissa
kaupungeissa paljonkin, koska siellä vähemmän kranttujen naisten
vähemmistökin on aika suuri joukko ihmisiä.

: Miksi esimerkkini toinen osapuoli on halukas sitoutumaan, vaikka toinen


: ei millään tavoin ole edes yrittänyt sitouttaa?

En tiedä. Sitoutumishalukkuuteen vaikuttaa paitsi oma ja kumppanin
markkina-arvo, myös kaikenlaiset sosioekonomiset tekijät ja jotkin
erikoisemmat vaatimukset.

Kasperi Matilainen

unread,
Jun 11, 2002, 5:43:48 AM6/11/02
to
Tue, 11 Jun 2002 11:57:39 +0300, Mikko Moilanen <bal...@surfeu.fi>
erehtyi tokaisemaan:

>Höpö höpö. Markkina-arvo teorian todistamiseen ei tarvita pitkäaiakaista
>avioliittoa. Markkina-arvo teoria todistaa ennemmin sitä millä perusteilla
>flaksi käy yleensäkkään. Sä haet nyt jotain avioliitto markkina-arvo
>teoriaa.

Höpöhöpö itselles. MA-teoria nimenomaan ottaa kantaa siihen pysyykö
parisuhde kasassa jos markkina-arvot ei täsmää.

Pitkä parisuhde väärillä markkina-arvoilla räjäyttää koko teorian.

Flaxiteoria on MAT:akin yksinkertaisempi:

Jos olet komea, tanssitaitoinen mies, joka osaa puhua hauskoja
juttuja sujuvasti, etkä puhu kaikenaikaa tietokoneista ja Formuloista,
niin pimppaa tulee ikkunoista ja ovista, niin että raikaa.

Mutta jos et ole, niin siinähän nait Nyrkki-Kyllikkiä.


Hansen Henri

unread,
Jun 11, 2002, 6:04:11 AM6/11/02
to
Kasperi Matilainen <kas...@sondi.financing.invalid> wrote:

: Höpöhöpö itselles. MA-teoria nimenomaan ottaa kantaa siihen pysyykö


: parisuhde kasassa jos markkina-arvot ei täsmää.

Eihän ota kantaa, ei lainkaan, eikä missään nimessä. Etkö edes lukenut
sitä minun kirjoittamaani tekstiä?

: Pitkä parisuhde väärillä markkina-arvoilla räjäyttää koko teorian.

Höpönlöpön.

: Mutta jos et ole, niin siinähän nait Nyrkki-Kyllikkiä.

Siinähän.

Jaakko H Kyrö

unread,
Jun 11, 2002, 6:51:12 AM6/11/02
to
merkitys wrote:

> Jaakko H Kyrö wrote:
>>
>> merkitys wrote:
>>
>> > Mitä lisätietoa vielä tarvittaisiin, jotta kysymykseen voisi vastata
>> > kunnolla?
>>
>> Kysymykseen ei voi vastata kunnolla. Ma-teoria ei toimi
>> yksittäistapauksissa.
>

<klipsis>

> Joten mielestäni teoria, joka ei toimi empiirisesti, eli
> yksittäistapausten kohdalla, ei ole ollenkaan mikään teoria. Teoria,
> jota ei voi koetella? Teoria, joka ei selitä mitään, tai jolla ei voi
> ennustaa mitään, ei ole teoriaa koskaan nähnytkään.

Aivan. Ma-teoria on varmasti paikkansapitävä, sitä en kiistä. Epäilen vain
sen käytännön hyötyä. Esimerkiksi markkina-arvon määritelmä: Se on vain
kokoelma erilaisia ominaisuuksia, jotka on luokiteltu halutuiksi. (no
oikeammin kokonaisuus, joka muodostuu noista ominaisuuksista) Lisäksi ma on
määritelty tilastollisesti. Jos nyt valitaan satunnaisesti kaksi henkilöä,
joiden markkina-arvot ovat tiedossa, tiedetään, että jos he ajautuvat
parisuhteeseen, niin se todennäköisesti kestää.

Ongelmana onkin markkina-arvon määritelmä. Luulenpa, että jokaisella
yksilöllä on oma määritelmänsä markkina-arvolle, jota siis ei ole etukäteen
tiedossa, edes yksilöllä itsellään. Vasta sitten kun suhde menee poikki,
voidaan triviaalisti todeta, etteivät markkina-arvot olleet riittävän
samanlaisia (joka siis on asianosaisten tiedossa jo muutenkin :)

Ei minua lämmitä yhtään tieto siitä, että kestävään suhteeseen tarvitsen
jonkun, jonka markkina-arvo on riittävän lähellä omaani. Tämän tiedän toki
muutenkin, ja muuhun asiaan liittyvään ma-teoria ei ota kantaa.

--
-------------------------------------------------------------------------------
Jaakko Kyrö

Hansen Henri

unread,
Jun 11, 2002, 6:57:20 AM6/11/02
to
Jaakko H Kyr? <jk...@cs.helsinki.fi> wrote:

: Ongelmana onkin markkina-arvon määritelmä. Luulenpa, että jokaisella

: yksilöllä on oma määritelmänsä markkina-arvolle, jota siis ei ole etukäteen
: tiedossa, edes yksilöllä itsellään.

Eikä ole. Markkina-arvo ei ole kenenkään "määriteltävissä", vaan se
määrittyy markkinoilla.

merkitys

unread,
Jun 11, 2002, 7:08:03 AM6/11/02
to
Hansen Henri wrote:
>
> merkitys <merk...@post.com> wrote:
>
> : Mutta tuotteen menekin syyt yleensä voidaan jälkikäteen selittää. Sitä
> : ajoin takaa alkuperäisellä kysymykselläni.
>
> Tuotteen "menekin" syyt voidaan yksittäisissä tapauksessa yleensä
> selittää: Henkilön flaksi on heikko (so. matala markkina-arvo) siksi,
> että hänellä on heikot sellaiset ominaisuudet, joita vastakkaisen
> sukupuolen edustajat pitävät haluttavimpana. (Esim: Ulkonäkö,
> varallisuus, siisteys, koulutus, huumorintaju tai vaikka
> ruoanlaittotaito)
>
> :> Näiden lisäksi voidaan konstruoida erilaisia enemmän tai vähemmän
> :> samanlaisia asioita kuvaavia mittareita.
>
> : Olisin halunnut sijoittaa tuon kuvailemani tapauksen johonkin
> : mittariin, koska se ilmiönä on mielenkiintoinen.
>
> En syystä tai toisesta nähnyt alkuperäistä kirjoitusta.

Tässä alkuperäinen:

---

Miten tulkitsisitte seuraavan tilanteen?

Nainen kertoo miehelle rakastuneensa, ja vaikka mies ei ole aiemmin
ajatellut kyseistä naista siinä mielessä, hurahtaa hän kokonaan
kuultuaan naisen tunteista, haluaa epätoivoisesti sitoutua ja uskoo
löytäneensä elämänsä rakkauden tästä naisesta. Miksi mies ei ole
aiemmin tajunnut tunteitaan, jos ne kerran ovat noin ylitselyövän

voimakkaita? Kumpi on rakastunut alle oman ma:nsa?

Kyseisellä miehellä ei ole ollut ongelmia naisseuran löytämisessä, mutta
vakinaiseksi parisuhteeksi laskettavia vain pari. Tämä on kuitenkin
hyvin pitkälti ollut miehen oma valinta, eli hän ei ole ollut itse
valmis sitoutumaan keneenkään. Kyseinen nainen ei missään tapauksessa
odottanut mitään tuollaista sitoutumisvimmaa mieheltä kertoessaan
rakastumisestaan, enemmänkin kyse oli uteliaisuudesta sen suhteen, että
mihin tilanne tulee etenemään jos mihinkään.

Nainen puolestaan on ollut sitoutuneena koko aikuisen ikänsä, suhteiden
väliin ei ole mahtunut ollenkaan vapaata aikaa eikä kevyempiä suhteita,
pisin sitoutuminen on ollut 8 vuoden pituinen, joka päättyi puhtaasti
naisen tahdosta. Nainen itse ei ole kovinkaan sitoutumishaluinen, mutta
koska hän tuntee vetoa voimakastahtoisiin miehiin jotka puolestaan ovat
järjestään halunneet sitoutua, on hän ajautunut vakavampiin suhteisiin
kuin mitä hän itse olisi kaivannutkaan.

---

> :> 4.1 Korkeamman markkina-arvon omaavien yksilöiden on mahdollista
> :> valita kumppaniehdokkaansa suuremmasta joukosta kuin muiden.
>
> : Miksi valita sellainen, jonka alunperin on poissulkenut vaihtoehtona,
> : ja valita vielä sellaisella sitoumuksella, kuin vaihtoehtoja ei olisi
> : vaikka niitä todellisuudessa on?
>

> :> 4.2 Korkean markkina-arvon yksilöt tuppaavat pariutumaan keskenään.
>
> : Tästäkö tapauksessa on kyse?
>

> :> 4.4 Miesten absoluuttinen markkina-arvo on alhaisempi kuin naisten
> :> so. naiset ovat miehiä krantumpia.
>
> : Miksi tässä tapauksessa tilanne näyttäisi olevan juuri toisinpäin?
>

> :> 4.7 Krooninen epäonnistuminen minkäänlaisten suhteiden aloittamisissa
> :> korreloi negatiivisesti markkina-arvon kanssa.
>
> : Tarkoittaako suuri määrä lyhyitä suhteita ja vain pari pidempää että
> : ma on matala, vaiko juuri päinvastoin?
>
> Yleensä varmaan korkeaa markkina-arvoa, ainakin miehellä. Keskitason ja
> sitä matalamman tason miehillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia
> käydä läpi suurta määrää (>20) lyhyitä (muutaman viikon) mittaisia
> suhteita. Yhdenillan suhteita voi olla toisaalta mahdollista hankkia
> isoissa kaupungeissa paljonkin, koska siellä vähemmän kranttujen naisten
> vähemmistökin on aika suuri joukko ihmisiä.

Näin minäkin asian ajattelin, mutta toisaalta jos ma:n ominaisuuksiin
kerran liitetään myös kyky sitouttaa, menee kysymys monimutkaisemmaksi.
Samaa taisi Kasperi Matilainenkin tuossa pohtia.

> : Miksi esimerkkini toinen osapuoli on halukas sitoutumaan, vaikka
> : toinen ei millään tavoin ole edes yrittänyt sitouttaa?

Jätin kysymykseni näkyviin ja laitoin myös alkuperäisen viestini mukaan,
jos niihin vaikka näin olisi helpompi vastata?

Miikka Lahti

unread,
Jun 11, 2002, 7:50:43 AM6/11/02
to

Jaakko H Kyrö wrote:


> määritelty tilastollisesti. Jos nyt valitaan satunnaisesti kaksi henkilöä,
> joiden markkina-arvot ovat tiedossa, tiedetään, että jos he ajautuvat
> parisuhteeseen, niin se todennäköisesti kestää.


My ass.

Hansen Henri

unread,
Jun 11, 2002, 8:31:11 AM6/11/02
to
merkitys <merk...@post.com> wrote:

: Nainen kertoo miehelle rakastuneensa, ja vaikka mies ei ole aiemmin


: ajatellut kyseistä naista siinä mielessä, hurahtaa hän kokonaan
: kuultuaan naisen tunteista, haluaa epätoivoisesti sitoutua ja uskoo
: löytäneensä elämänsä rakkauden tästä naisesta. Miksi mies ei ole
: aiemmin tajunnut tunteitaan, jos ne kerran ovat noin ylitselyövän
: voimakkaita? Kumpi on rakastunut alle oman ma:nsa?

Vaikea sanoa. Äkkiseltään vaikuttaisi, että miehen M-A on matalampi, mistä
syystä hän ei ole ollut "kiinnostunut" naisesta - ihan viisaastikin.

: Kyseisellä miehellä ei ole ollut ongelmia naisseuran löytämisessä, mutta


: vakinaiseksi parisuhteeksi laskettavia vain pari.

Vaikea sanoa. Tämä viittaisi kohtuullisen korkeaan markkina-arvoon, mutta
tuosta voi olla hieman vaikea päätellä suoraan mitään. (Pitäisi laskea
menekki käyttäen jotain sopivaa yksikköä)(*)

: hyvin pitkälti ollut miehen oma valinta, eli hän ei ole ollut itse
: valmis sitoutumaan keneenkään.

Viittaisi siihen, että nainen voisi olla juuri sillä kynnyksellä, eli
naisen markkina-arvo on hieman miehen vastaavaa korkeampi ja
ominaisuuksiltaan miehen preferenssien mukainen. Ovatko miehen aiemmat
suhteet olleet sellaisia, että hän on "ajautunut" niihin, vai onko hän
oikein tavoitellut pitempiaikaisuutta? Nimittäin nuo kertoisivat miehen
taipumuksista enemmän.

: Nainen puolestaan on ollut sitoutuneena koko aikuisen ikänsä, suhteiden


: väliin ei ole mahtunut ollenkaan vapaata aikaa eikä kevyempiä suhteita,
: pisin sitoutuminen on ollut 8 vuoden pituinen, joka päättyi puhtaasti
: naisen tahdosta.

Tässäkin täytyy hieman tarkastella: Nainen siis jätti edellisen miehensä
- suhteen melko pitkä kesto viittaa siihen, että kyseessä ei _välttämättä_
ollut markkina-arvoero, vaan jokin muu. Lyhyiden suhteiden vähäinen määrä
(vai onko määrä peräti nolla?) viittaisi toisaalta taipumukseen pysyä
suhteessa pidempään. Toisaalta vapaana olemisen puuttuminen noista
väleistä viittaa hieman epästabiiliin mielenlaatuun, mutta kun en tiedä
suhteiden määrää, niin vaikea sanoa. Markkina-arvo ei voi olla älyttömän
matala, koska vapaalla jalalla ei ole tarvinut olla, mutta toisaalta,
ovatko ne suhteet loppuneet vasta kun uusi on jo alkanut, sekin vaikuttaa
arvioon.

: Nainen itse ei ole kovinkaan sitoutumishaluinen, mutta


: koska hän tuntee vetoa voimakastahtoisiin miehiin jotka puolestaan ovat
: järjestään halunneet sitoutua, on hän ajautunut vakavampiin suhteisiin
: kuin mitä hän itse olisi kaivannutkaan.

Hieman huolestuttavan kuuloinen lausunto, mutta en osaa sanoa tarkkaan
miksi.

: Näin minäkin asian ajattelin, mutta toisaalta jos ma:n ominaisuuksiin


: kerran liitetään myös kyky sitouttaa, menee kysymys monimutkaisemmaksi.

Sitoutuminen on olennaisesti monimutkaisempi tapahtumaketju, ja
markkina-arvon käyttäminen sitoutumiseen on heikommalla pohjalla kuin
suhteen muodostumisen ja toisaalta rikkoutumisen ennustamisessa.

: Jätin kysymykseni näkyviin ja laitoin myös alkuperäisen viestini mukaan,


: jos niihin vaikka näin olisi helpompi vastata?

OK. Ehkä tämä selvensi jotain.

(*) Sain eilen Jantusen Markulta kimmokkeen kehitellä jonkinlainen
mittayksikkö markkina-arvojen realisoimismahdollisuuksille.
Eräs tällainen olisi ns. 50-YEY, eli 50-persentiilin
yhdyntäekvivalenttiyksikkö. Yksi YEY vastaa yhden 50 persentiilillä
olevan vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa suoritetun yhdynnän
optiota.

Ongelmana tällaisessa yksikössä on mitoittaminen. Esimerkiksi Ferrarin
hankkiminen voisi tuoda 50 persentiilillä olevalle miehelle noin
400YEY:tä, mutta 95 persentiilillä olevalle vain ehkä 20YEY:tä.

Sylvester DeNusso

unread,
Jun 11, 2002, 10:06:59 AM6/11/02
to
Kasperi Matilainen <kas...@sondi.financing.invalid> wrote in
news:20hbguo59bpl0mnrn...@4ax.com:
> Pitkä parisuhde väärillä markkina-arvoilla räjäyttää koko teorian.

Ilmeisesti myös lottonumeroiden arvaamisen todennäköisyyslaskelmat
menettävät merkityksensä jos ensiviikolla tai joskus tulevaisuudessa löytyy
yksikin, joka arvaa ne oikein. Sehän todistaa, että oikeasti oikeiden
numeroiden arvaaminen on paljon helpompaa kuin yksi 36 miljoonasta (vai
paljonko se nyt onkaan?)?

Sylvester DeNusso

unread,
Jun 11, 2002, 10:08:39 AM6/11/02
to
merkitys <merk...@post.com> wrote in news:3D05ABF0...@post.com:

>> > Joten mielestäni teoria, joka ei toimi empiirisesti, eli
>> > yksittäistapausten kohdalla, ei ole ollenkaan mikään teoria.
>> Eli kvanttifysiikka ja tilastotiede ovat puhdasta huuhaata. Selvä.
> Ainakin tilastotieteen väittämät ovat helposti mitattavissa, siinä
> yksittäistapaus ei ole yksi ihminen vaan yksi tutkimus, ja jos
> tutkinnasta satunnaispoimittujen esim. sadan vastauksen tulokset
> suunnilleen vastaavat suuremman vastaajamäärän tuloksia,

Miten suhtaudut tutkimukseen, jonka mukaan keskimääräistä pidemmillä
miehillä käy keskimääräistä parempi flaksi? Tuohan tukee selkeästi ma-
teoriaa.

> Mikä on ma-teorian käyttötarkoitus?

Saada vähän järkeä ruusunpunaisiin romantikkohöpinöihin.

merkitys

unread,
Jun 11, 2002, 10:47:44 AM6/11/02
to
Sylvester DeNusso wrote:
>
> Miten suhtaudut tutkimukseen, jonka mukaan keskimääräistä pidemmillä
> miehillä käy keskimääräistä parempi flaksi? Tuohan tukee selkeästi ma-
> teoriaa.

Enpä minä ole ma-teoriaa sinänsä epäillytkään, vaan Jaakko Kyrön
käsitystä siitä, ettei teoriaa voi soveltaa yksittäistapauksissa. Vaan
kuuluuko tuollainen tutkimus ma-teorian sisälle, vai onko se jo sitä
meta-ma-teoriaa, jolla pyritään määrittelemään noita muuttujia, joiden
olemassaolo ma-teoriaan kyllä sisältyy, muttei sisältö?

> > Mikä on ma-teorian käyttötarkoitus?
>
> Saada vähän järkeä ruusunpunaisiin romantikkohöpinöihin.

:) Mahtaakohan onnistua siinä...

Ja sitäpaitsi minulla on kyllä omat epäilykseni romantikkojen suhteen.
Teatteriksi minä romanttisuuden aina olen mieltänyt, naistenkin
kohdalla, ja jos lähtisin etsimään noita ma-teorian muuttujia, etsisin
niitä biologiankirjoista...

merkitys

unread,
Jun 11, 2002, 11:07:07 AM6/11/02
to
Hansen Henri wrote:
>
> Vaikea sanoa. Äkkiseltään vaikuttaisi, että miehen M-A on matalampi,
> mistä syystä hän ei ole ollut "kiinnostunut" naisesta - ihan
> viisaastikin.
>
> : Kyseisellä miehellä ei ole ollut ongelmia naisseuran löytämisessä,
> : mutta vakinaiseksi parisuhteeksi laskettavia vain pari.
> : hyvin pitkälti ollut miehen oma valinta, eli hän ei ole ollut itse
> : valmis sitoutumaan keneenkään.
>
> Viittaisi siihen, että nainen voisi olla juuri sillä kynnyksellä, eli
> naisen markkina-arvo on hieman miehen vastaavaa korkeampi ja
> ominaisuuksiltaan miehen preferenssien mukainen. Ovatko miehen aiemmat
> suhteet olleet sellaisia, että hän on "ajautunut" niihin, vai onko hän
> oikein tavoitellut pitempiaikaisuutta? Nimittäin nuo kertoisivat miehen
> taipumuksista enemmän.

Pääasiassa hän on etsinyt vain lyhyempiä suhteita ilman sitä
vakiintumisen omaa elämää rajoittavaa puolta. Parin kohdalla hän sitten
on tehnyt poikkeuksen ja sitoutunut pidemmäksi aikaa, mutta niistäkin
yksi ajautui "vakipano"-systeemiksi ilman sen kummempia tunnesiteitä tai
uskollisuusedellytyksiä.

> : Nainen puolestaan on ollut sitoutuneena koko aikuisen ikänsä,
> : suhteiden väliin ei ole mahtunut ollenkaan vapaata aikaa eikä
> : kevyempiä suhteita, pisin sitoutuminen on ollut 8 vuoden pituinen,
> : joka päättyi puhtaasti naisen tahdosta.
>
> Tässäkin täytyy hieman tarkastella: Nainen siis jätti edellisen miehensä
> - suhteen melko pitkä kesto viittaa siihen, että kyseessä ei
> _välttämättä_ ollut markkina-arvoero, vaan jokin muu.

Syy tuolle erolle oli käsittääkseni aivan muu, eikä se sinänsä ole
merkityksellinen tekijä tässä kokonaisuudessa.

> Lyhyiden suhteiden vähäinen määrä (vai onko määrä peräti nolla?)
> viittaisi toisaalta taipumukseen pysyä suhteessa pidempään. Toisaalta
> vapaana olemisen puuttuminen noista väleistä viittaa hieman
> epästabiiliin mielenlaatuun, mutta kun en tiedä suhteiden määrää, niin
> vaikea sanoa.

Lyhyitä suhteita hänellä on ollut vain teini-iässä, kokonaismääränä
suhteitaa on käsittääkseni alle 10, lyhyet mukaanluettuna. Yrittäneitä,
kelpaamattomia edes suhteen kokeilemiseen löytyy selkeästi enemmänkin,
mutta niitä hän ei ole vaivautunut kuvailemaan tai laskemaan sen
tarkemmin.

> Markkina-arvo ei voi olla älyttömän matala, koska vapaalla jalalla ei
> ole tarvinut olla, mutta toisaalta, ovatko ne suhteet loppuneet vasta
> kun uusi on jo alkanut, sekin vaikuttaa arvioon.

Suhteita hänellä ei ole ollut päällekkäin, yleensä uusi vakava suhde on
vain löytynyt liian helposti ja edennyt liian nopeasti.

> : Nainen itse ei ole kovinkaan sitoutumishaluinen, mutta koska hän
> : tuntee vetoa voimakastahtoisiin miehiin jotka puolestaan ovat
> : järjestään halunneet sitoutua, on hän ajautunut vakavampiin suhteisiin
> : kuin mitä hän itse olisi kaivannutkaan.
>
> Hieman huolestuttavan kuuloinen lausunto, mutta en osaa sanoa tarkkaan
> miksi.

Sitoutumishaluttomuus epätyypillistä naiselle? Ajautuminen ilman selviä
omia päämääriä pahasta?

> : Näin minäkin asian ajattelin, mutta toisaalta jos ma:n ominaisuuksiin
> : kerran liitetään myös kyky sitouttaa, menee kysymys
> : monimutkaisemmaksi.
>
> Sitoutuminen on olennaisesti monimutkaisempi tapahtumaketju, ja
> markkina-arvon käyttäminen sitoutumiseen on heikommalla pohjalla kuin
> suhteen muodostumisen ja toisaalta rikkoutumisen ennustamisessa.

Ok.

> (*) Sain eilen Jantusen Markulta kimmokkeen kehitellä jonkinlainen
> mittayksikkö markkina-arvojen realisoimismahdollisuuksille.
> Eräs tällainen olisi ns. 50-YEY, eli 50-persentiilin
> yhdyntäekvivalenttiyksikkö. Yksi YEY vastaa yhden 50 persentiilillä
> olevan vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa suoritetun yhdynnän
> optiota.
>
> Ongelmana tällaisessa yksikössä on mitoittaminen. Esimerkiksi Ferrarin
> hankkiminen voisi tuoda 50 persentiilillä olevalle miehelle noin
> 400YEY:tä, mutta 95 persentiilillä olevalle vain ehkä 20YEY:tä.

:) Kuulostaa tarpeeksi monimutkaiselta sekoittaakseen nekin, jotka
jotain kyseisestä teoriasta ymmärtävät/haluavat ymmärtää...

Ella Lynoure Rajamäki

unread,
Jun 11, 2002, 1:21:10 PM6/11/02
to
On Tue, 11 Jun 2002 17:08:39 +0300, Sylvester DeNusso wrote:

> Miten suhtaudut tutkimukseen, jonka mukaan keskimääräistä pidemmillä
> miehillä käy keskimääräistä parempi flaksi? Tuohan tukee selkeästi ma-
> teoriaa.

Hmm. Tuon tuloksen saa silläkin, että keskimääräistä pidemmissä on ne
'alfaurokset', joilla käy tosi hyvä flaksi ja muilla keskimääräistä
pidemmillä käy vain kutakuinkin keskimääräinen flaksi. Joten kertoisitko
enemmän tutkimuksesta ja sen toteutustavasta?

--
Lynoure Rajamäki
lyn...@welho.com

eki

unread,
Jun 11, 2002, 2:20:35 PM6/11/02
to
merkitys wrote:

>
> Mikä kaikki tässä on luettavissa miehelle tappioksi? Mahdollinen
> sitoutuminen? Mahdollinen jätetyksi tuleminen sen jälkeen kun nainen on
> hyödyntänyt häntä sopivaksi katsomallaan tavalla? Mahdollinen muuten
> vain jätetyksi tuleminen?

No okei, eihän hengen menoa oikein voi arvostaa, mutta kaikki tätä pienemmät
menetykset.

>
>> Yleensä ei kannata antaa suurtakaan merkitystä tuollaisille
>> rakkaudentunnustuksille. Ne ovat testejä, jotka todennäköisesti
>> osoittautuvat jälkikäteen lööperiksi ja saattavat miesten kannalta
>> johtaa pahoihin tappioihin. Lopputulos on, että ukon markkina-arvo menee
>> hukkaan. Kyse on vain miehen menetyksen suuruudesta.
>
> Miksi nainen testailee? Onko markkina-arvon hukkaan menemistä, jos mies
> sitoutuu?

Miksi ei testailisi? Ihmiset yleensä testailee. Ma menee hukkaan, ellei
sille saa vastiketta.

>
>> Vastaus kysymykseen on siis: mies on rakastunut alle oman mattinsa.
>> Alituksen suuruuden voit laskea kaavasta 0-x, jossa x on miehen tappion
>> suuruus.
>
> Entä jos nainenkin sitoutuu? Onko kyseessä silti tappio miehelle?

Riippuu siitä, mitä tuo sitoutuminen tarkoittaa. Tässä tapauksessa nainen
vain ilmoitti rakastuneensa ja tämä riitti miehen sitouttamiseen. Miksi
nainen panostaisi enemmän, jos tavoite (tai oikeastaan välitavoite) on jo
aika pitkälle saavutettu? Tässä tulee mieleen vanha sanonta "tilaisuus
tekee varkaan". Jos paikka tulee, pitää tehdä maali.

eki

Sylvester DeNusso

unread,
Jun 11, 2002, 2:38:17 PM6/11/02
to
meng...@cc.hut.fi (Marcus E Engdahl) wrote in
news:ae5eoo$512ue$1...@midnight.cs.hut.fi:
> Tässä viitataan ilmeisesti tutkimukseen jonka mukaan pitkillä miehillä
> on keskimärin enemmän lapsia kuin lyhyillä. Pitkät ovat siis voittajia
> evoluution näkökulmasta.

Tais olla senkin lisäksi että pitkät käyvät enemmän vieraissa kuin lyhyet
;-)

Yllättäen referenssejä ei ole.

eki

unread,
Jun 11, 2002, 2:41:30 PM6/11/02
to
Marcus E Engdahl wrote:

>
> Tässä viitataan ilmeisesti tutkimukseen jonka mukaan pitkillä miehillä on
> keskimärin enemmän lapsia kuin lyhyillä. Pitkät ovat siis voittajia
> evoluution näkökulmasta.
>

Entäpä omasta näkökulmasta? Eikö evoluutio suosi sopeutuvaisimpia?

eki

eki

unread,
Jun 11, 2002, 3:06:12 PM6/11/02
to
Kasperi Matilainen wrote:

> Jos olet komea, tanssitaitoinen mies, joka osaa puhua hauskoja
> juttuja sujuvasti, etkä puhu kaikenaikaa tietokoneista ja Formuloista,
> niin pimppaa tulee ikkunoista ja ovista, niin että raikaa.

Ja jos sattuu olemaan esim. sadan kiloerkin omaisuus ja kunnon tulot, saa
välillä puhua vormuloistakin. Vai mitä? ;)

eki

Jaakko H Kyrö

unread,
Jun 11, 2002, 3:42:36 PM6/11/02
to
Hansen Henri wrote:

> Jaakko H Kyr? <jk...@cs.helsinki.fi> wrote:
>
> : Ongelmana onkin markkina-arvon määritelmä. Luulenpa, että jokaisella
> : yksilöllä on oma määritelmänsä markkina-arvolle, jota siis ei ole
> : etukäteen tiedossa, edes yksilöllä itsellään.
>
> Eikä ole. Markkina-arvo ei ole kenenkään "määriteltävissä", vaan se
> määrittyy markkinoilla.

Eli sitä ei tiedetä etukäteen.

--
-Jaakko Kyrö

Johanna Närväinen

unread,
Jun 12, 2002, 2:05:44 AM6/12/02
to

"Sylvester DeNusso" <den...@hotmail.pois.com> wrote in message
news:Xns922AAE55...@195.197.54.116...

Tuo onkin muuten hyvä analogia. Vastaavasti kuin joku voittaa lotossa,
joku voi onnistua pitkäaikaisessa suhteessa huomattavasti itseään
MA-asteikolla matalammalla tai korkeammalla olevan kanssa. Jokaisella
on siihen periaatteessa mahdollisuus (tosin todennäköisyys ei ole yhtä
satunnainen kuin lotossa, vann riippuu hankilöistäkin). Kuitenkin
itseään huomattavasti (MA-mielesssa) korkeampitasoisen kumppanin
asettaminen ainoaksi mahdolliseksi tavoitteeksi on vähän sama kuin jos
kieltäytyisi töistä ja jäisi odottelemaan lottovoittoa. Ja jos ei
lottoa, ei voi voittaa ja mitä enemmän lottoaa, sitä todennäköisempää
on voittaa joskus (ja sitä todennäköisemmin nettovoitto jää
negatiiviseksi, mutta tämän viimeisen soveltuvuudesta MA-analogiaan en
ole mitenkään varma).

J.

merkitys

unread,
Jun 12, 2002, 3:13:10 AM6/12/02
to
eki wrote:
>
> >> Yleensä ei kannata antaa suurtakaan merkitystä tuollaisille
> >> rakkaudentunnustuksille. Ne ovat testejä, jotka todennäköisesti
> >> osoittautuvat jälkikäteen lööperiksi ja saattavat miesten kannalta
> >> johtaa pahoihin tappioihin. Lopputulos on, että ukon markkina-arvo
> >> menee hukkaan. Kyse on vain miehen menetyksen suuruudesta.
> >
> > Miksi nainen testailee? Onko markkina-arvon hukkaan menemistä, jos
> > mies sitoutuu?
>
> Miksi ei testailisi? Ihmiset yleensä testailee. Ma menee hukkaan, ellei
> sille saa vastiketta.

Mikä tässä tapauksessa olisi vastike? Jos olettaisi että kyseisen naisen
ma olisi jonkin verran miehen ma:a korkeampi, ja nainenkin sitoutuisi
pysyvään suhteeseen, riittäisikö se silloin vastikkeeksi?

> >> Vastaus kysymykseen on siis: mies on rakastunut alle oman mattinsa.
> >> Alituksen suuruuden voit laskea kaavasta 0-x, jossa x on miehen
> >> tappion suuruus.
> >
> > Entä jos nainenkin sitoutuu? Onko kyseessä silti tappio miehelle?
>
> Riippuu siitä, mitä tuo sitoutuminen tarkoittaa. Tässä tapauksessa
> nainen vain ilmoitti rakastuneensa ja tämä riitti miehen sitouttamiseen.
> Miksi nainen panostaisi enemmän, jos tavoite (tai oikeastaan
> välitavoite) on jo aika pitkälle saavutettu? Tässä tulee mieleen vanha
> sanonta "tilaisuus tekee varkaan". Jos paikka tulee, pitää tehdä maali.

Miksi mies yleensäkään rakastuisi alle oman ma:nsa siinä määrin, että
hän haluaisi jopa sitoutua pysyvästi, tässä tapauksessa jopa mennä
naimisiin ja hankkia lapsia? Ei liene ma-teorian ajatusten mukaista.

Miksi nainen ei panostaisi? Suhde, jossa molemmat osapuolet ovat
tyytyväisiä lienee naisenkin etu, olipa toinen osapuoli sitten
sitoutettu tai ei. Epätyydyttävässä suhteessa ei sitoutumishalukkuus
kauaa pysy, olipa alku ollut miten helppo hyvänsä, ja tyydyttävässä
suhteessa sitoutumishalukkuus varmasti kasvaa, sillä miksi heittää hyvää
harakoille. Eli jos paikka tulee, pitää tehdä maali, ei vain potkaista
summittaisesti palloa maalin suuntaan.

Miikka Lahti

unread,
Jun 12, 2002, 3:42:24 AM6/12/02
to

merkitys wrote:


>
> Miksi mies yleensäkään rakastuisi alle oman ma:nsa siinä määrin, että
> hän haluaisi jopa sitoutua pysyvästi, tässä tapauksessa jopa mennä
> naimisiin ja hankkia lapsia? Ei liene ma-teorian ajatusten mukaista.


Siksi, että hänen preferenssinsä poikkeavat keskimääräisestä.
Preferenssien suurehkon hajonnan takia MAT ei pysty antamaan
kovin kummoisia ennusteita yksittäistapauksissa.


merkitys

unread,
Jun 12, 2002, 3:49:22 AM6/12/02
to

Vaan esimerkkitapauksessa selittämättä jää, että miksi miehen kiinnostus
heräsi vasta kun nainen oli ilmaissut rakastumisensa, jos naisen ma on
matalampi kuin miehellä. Ennustuksia tässä tuskin tarvitaankaan,
ennemminkin selityksiä.

Hansen Henri

unread,
Jun 12, 2002, 4:30:23 AM6/12/02
to
Miikka Lahti <miil...@cc.jyu.fi> wrote:

: Preferenssien suurehkon hajonnan takia MAT ei pysty antamaan
: kovin kummoisia ennusteita yksittäistapauksissa.

Preferenssien hajonnasta ei ole kovin paljoa tietoa, on vain erilaisia
ennakkoluuloja. Minusta näyttää siltä, että preferenssien hajonta ei ole
niin suuri, etteikö MAT voisi antaa jotain osviittaa sille, mihin
kannattaa panostaa.

Hansen Henri

unread,
Jun 12, 2002, 4:33:08 AM6/12/02
to
merkitys <merk...@post.com> wrote:

: Vaan esimerkkitapauksessa selittämättä jää, että miksi miehen kiinnostus


: heräsi vasta kun nainen oli ilmaissut rakastumisensa, jos naisen ma on
: matalampi kuin miehellä.

Oliko naisella MA selvästi matalampi? Hieman vaikea sanoa näkemättä ja
tietämättä enempää.

: Ennustuksia tässä tuskin tarvitaankaan,
: ennemminkin selityksiä.

Pyydät selitystä väärään suuntaan. Ei tapahtuneesta voi kovin helposti
päätellä markkina-arvoja. Jos muuta tietoa ei olisi, veikkaisin, että
naisen MA on korkeampi kuin miehen. Se selittäisi tuon käyttäytymisen -
mutta muitakin syitä voi olla. Ehkä mies on kyllästynyt etsimään sopivaa
naista ja uskoo voivansa sitouttaa tämän naisen pienellä vaivalla.

Kasperi Matilainen

unread,
Jun 12, 2002, 5:15:40 AM6/12/02
to
Tue, 11 Jun 2002 10:04:11 +0000 (UTC), Hansen Henri
<han...@atlaskerttu.cs.tut.fi> erehtyi tokaisemaan:

>: Höpöhöpö itselles. MA-teoria nimenomaan ottaa kantaa siihen pysyykö
>: parisuhde kasassa jos markkina-arvot ei täsmää.
>
>Eihän ota kantaa, ei lainkaan, eikä missään nimessä. Etkö edes lukenut
>sitä minun kirjoittamaani tekstiä?

No mitäs tämä sitten tarkoitti:

4.11 Suuri ero markkina-arvoissa suhteen syntyvaiheessa vähentää
suhteen keston odotusarvoa.

?
>
>: Pitkä parisuhde väärillä markkina-arvoilla räjäyttää koko teorian.
>
>Höpönlöpön.
>

Miksi sitten kelvollinen evidenssi MA-teorian toimimattomuudesta on:

6.3 Edustavassa otoksessa tehty havainto, että suuri markkina-arvojen
ero parisuhteen osapuolilla korreloi positiivisesti parisuhteen
keston kanssa.(***)
?

Sikäli päästelin höpöjä, että kärjistäen kirjoitin pitkästä
parisuhteesta yksikössä. Tottahan toki tarkoitin, että pitkä
parisuhde, ilman yhteensopivia markkina-arvoja, tilastollisesti
merkittävässä määrin esiintyessään räjäyttää MAT:n.

Vähän sama asia jos sanotaan (yksikössä), että suomalainen korpisoturi
antaa ryssän armeijalle turpiin, niin ei ajatella, että se tekisi sen
ihan yksin, vaan merkittävässä määrin esiintyessään.

Henry the

unread,
Jun 12, 2002, 5:25:27 AM6/12/02
to
Kasperi Matilainen <kas...@sondi.financing.invalid> wrote in
news:qdsdgu0ct1qp108r2...@4ax.com:

> Tottahan toki tarkoitin, että pitkä
> parisuhde, ilman yhteensopivia markkina-arvoja, tilastollisesti
> merkittävässä määrin esiintyessään räjäyttää MAT:n.

Sinäkin varmaan tunnet lukuisia pareja. Mikä on sinun yleisvaikutelmasi?
Vastaavatko noitten parien markkina-arvot suunnilleen toisiaan? Mitä itse
tunnen pareja, niin yleisvaikutelmani on, että heidän markkina-arvonsa
osuvat hyvin yksiin. Pelkästään ulkonäön perusteellakin arvioituna
sanoisin, että suhteen osapuolet ovat satunnaista selkeästi useammin
viehättävyydeltään toisiaan vastaavat.

Hiski Haapoja

unread,
Jun 12, 2002, 5:41:40 AM6/12/02
to
Kasperi Matilainen <kas...@sondi.financing.invalid> wrote in message news:<20hbguo59bpl0mnrn...@4ax.com>...

> Jos olet komea, tanssitaitoinen mies, joka osaa puhua hauskoja
> juttuja sujuvasti, etkä puhu kaikenaikaa tietokoneista ja Formuloista,
> niin pimppaa tulee ikkunoista ja ovista, niin että raikaa.

Höh, eihän minulta puutu noista kuin tanssitaito. Silti ikkunoista ja
ovista raikaa vain putkiremontin melua ja tupakansavua. :(

Hiski

Miikka Lahti

unread,
Jun 12, 2002, 5:35:12 AM6/12/02
to

Hansen Henri wrote:

> Miikka Lahti <miil...@cc.jyu.fi> wrote:
>
> : Preferenssien suurehkon hajonnan takia MAT ei pysty antamaan
> : kovin kummoisia ennusteita yksittäistapauksissa.
>
> Preferenssien hajonnasta ei ole kovin paljoa tietoa, on vain erilaisia
> ennakkoluuloja. Minusta näyttää siltä, että preferenssien hajonta ei ole
> niin suuri, etteikö MAT voisi antaa jotain osviittaa sille, mihin
> kannattaa panostaa.


Kuten esimerkiksi? Tietenkään ei kannata panostaa ihmisiin, jotka eivät
todennäköisesti ole kiinnostuneita. Mutta tämä tiedettiin jo ennen MAT:ia.

Markku Jantunen

unread,
Jun 12, 2002, 5:47:43 AM6/12/02
to
Hansen Henri <han...@atlaskerttu.cs.tut.fi> writes:

>Miikka Lahti <miil...@cc.jyu.fi> wrote:

>: Preferenssien suurehkon hajonnan takia MAT ei pysty antamaan
>: kovin kummoisia ennusteita yksittäistapauksissa.

>Preferenssien hajonnasta ei ole kovin paljoa tietoa, on vain erilaisia
>ennakkoluuloja.

Totta.

>Minusta näyttää siltä, että preferenssien hajonta ei ole niin suuri,
>etteikö MAT voisi antaa jotain osviittaa sille, mihin kannattaa
>panostaa.

Preferenssien hajonta on joissakin asioissa niin pieni, että niiden
perusteella voi jo tehdä aika hyviä ennusteita.

- mj
--
"Lihasmassa on naisia ja lapsia varten!" - Tuomo Salo
http://www.cs.tut.fi/~msj/

Miikka Lahti

unread,
Jun 12, 2002, 5:52:47 AM6/12/02
to

Markku Jantunen wrote:


>
>>Preferenssien hajonnasta ei ole kovin paljoa tietoa, on vain erilaisia
>>ennakkoluuloja.
>>
>
> Totta.


On siitä tietoa, että esim. ääriuskovaisen ja ateistin preferenssit
kumppanin uskonnollisuuden suhteen eroavat.


Henry the

unread,
Jun 12, 2002, 6:12:55 AM6/12/02
to
Miikka Lahti <miil...@cc.jyu.fi> wrote in
news:3D0715D0...@cc.jyu.fi:

> Tietenkään ei kannata panostaa ihmisiin, jotka eivät
> todennäköisesti ole kiinnostuneita. Mutta tämä tiedettiin jo ennen
> MAT:ia.

Ai jaa. Romanttinen kirjallisuus, Kauniit ja Rohkeat, eivätkä nykynaiset
tiedä sitä. "Prinssi saapui ratsullaan lähestyen minua, harmaata
hiirulaisnaista, ja kuin salama kirkkaalta taivaalta iski päähäni ajatus
selkeänä kuin kuultava lähde: Minun ei kannata panostaa tuon prinssin
iskemiseen, koska hän ei ole ma-teorian nojalla riittävän todennäköisesti
kiinnostunut"(Hertta-sarja)

Miikka Lahti

unread,
Jun 12, 2002, 6:20:44 AM6/12/02
to

Henry the wrote:

> Miikka Lahti <miil...@cc.jyu.fi> wrote in
> news:3D0715D0...@cc.jyu.fi:
>
>
>>Tietenkään ei kannata panostaa ihmisiin, jotka eivät
>>todennäköisesti ole kiinnostuneita. Mutta tämä tiedettiin jo ennen
>>MAT:ia.
>>
>
> Ai jaa. Romanttinen kirjallisuus, Kauniit ja Rohkeat, eivätkä nykynaiset
> tiedä sitä. "Prinssi saapui ratsullaan lähestyen minua, harmaata
> hiirulaisnaista, ja kuin salama kirkkaalta taivaalta iski päähäni ajatus
> selkeänä kuin kuultava lähde: Minun ei kannata panostaa tuon prinssin


Monikohan niihin uskoo.


merkitys

unread,
Jun 12, 2002, 6:55:41 AM6/12/02
to
Henry the wrote:
>
> > Tietenkään ei kannata panostaa ihmisiin, jotka eivät
> > todennäköisesti ole kiinnostuneita. Mutta tämä tiedettiin jo ennen
> > MAT:ia.
>
> Ai jaa. Romanttinen kirjallisuus, Kauniit ja Rohkeat, eivätkä nykynaiset
> tiedä sitä. "Prinssi saapui ratsullaan lähestyen minua, harmaata
> hiirulaisnaista, ja kuin salama kirkkaalta taivaalta iski päähäni ajatus
> selkeänä kuin kuultava lähde: Minun ei kannata panostaa tuon prinssin
> iskemiseen, koska hän ei ole ma-teorian nojalla riittävän
> todennäköisesti kiinnostunut"(Hertta-sarja)

Itse olen nainen, joten omakohtaista miesnäkökulmaa minulla ei asiasta
ole. Omalla kohdallani kuitenkin uskoisin, että mat toimii kohtuullisen
tehokkaasti alitajunnassani, joten miksei myös muiden harmaiden
hiirulaisnaisten? Silloin ei tarvitse aktiivisesti päättää olla
panostamatta prinsseihin, vaan voi sulkea silmänsä ja jättää mahdottomat
kokonaan huomiotta.

Sen verran harvoin olen törmännyt itseäni kiinnostaviin miehiin, että
ilmeisesti en edes huomaa noita periaatteessa kiinnostavia,
saavuttamattomia prinssejä lähiympäristössäni. Silloin kuitenkin, kun
olen sopivia yksilöitä kohdannut, olen heitä vaivattomasti "poiminut"
bussista, kaupungilta, nyysseistä, tanssikursseilta, työyhteyksistä,
bensa-asemalta tai vaikkapa kirjastosta. Eli ilmeisesti tunnistan
helposti omaa ma:ani vastaavat miehet, ja elän sen mukaan. Sillä tuskin
kuitenkaan ma:ni on niin korkea, että sen takia sopivien miesten
"poimiminen" olisi niin helppoa, vaan enemmänkin kyse on omanlaistensa
löytämisestä. Ulospäin kun vielä yleensä pyrin vaikuttamaan harmaalta
hiirulaiselta, jotta välttyisin mahdollisimman hyvin aina niin
epämukavalta kiinnostuneiden miesten tyrmäämiseltä.

"- Ai mikä prinssi, missä?, kysyin. Kuulin kyllä kavioiden kopseen,
mutta minulla oli tähdellisempääkin tekemistä, joten en viitsinyt
vilkaista selkäni taakse nähdäkseni loittonevan hevosen."
(Hertta-sarja)

merkitys

unread,
Jun 12, 2002, 7:00:00 AM6/12/02
to
Miikka Lahti wrote:
>
> >>Tietenkään ei kannata panostaa ihmisiin, jotka eivät
> >>todennäköisesti ole kiinnostuneita. Mutta tämä tiedettiin jo ennen
> >>MAT:ia.
> >>
> >
> > Ai jaa. Romanttinen kirjallisuus, Kauniit ja Rohkeat, eivätkä
> > nykynaiset tiedä sitä. "Prinssi saapui ratsullaan lähestyen minua,
> > harmaata hiirulaisnaista, ja kuin salama kirkkaalta taivaalta iski
> > päähäni ajatus selkeänä kuin kuultava lähde: Minun ei kannata panostaa
> > tuon prinssin
>
> Monikohan niihin uskoo.

Henry näköjään ainakin...

Kasperi Matilainen

unread,
Jun 12, 2002, 7:03:42 AM6/12/02
to
Wed, 12 Jun 2002 09:25:27 GMT, Henry the <hen...@hotmail.com> erehtyi
tokaisemaan:

>Sinäkin varmaan tunnet lukuisia pareja. Mikä on sinun yleisvaikutelmasi?
>Vastaavatko noitten parien markkina-arvot suunnilleen toisiaan? Mitä itse
>tunnen pareja, niin yleisvaikutelmani on, että heidän markkina-arvonsa
>osuvat hyvin yksiin. Pelkästään ulkonäön perusteellakin arvioituna
>sanoisin, että suhteen osapuolet ovat satunnaista selkeästi useammin
>viehättävyydeltään toisiaan vastaavat.
>

Miten vähän tunnetkaan elämää! Lyhyen aikaa kestäneissä suhteissa
saman markkina-arvon parit ovat valtaenemmistönä, mutta pitkään
kestäneissä liitoissa parin osapuolet ovat hyvin usein erittäin
epäsuhtaisia.

Markkina-arvon määrityshän perustuu hyvin pinnallisiin seikkoihin.
Se, joka on osannut valita parinsa muuhun kuin ensivaikutelmaan
perustuen, pystyy pitämään suhteen paljon paremmin kasassa läpi
elämän myllerrysten kuin MA-teoreetikko.

Kumotkaa MAT! Sananlaskut ovat parempi elämän ohjenuora.

Henry the

unread,
Jun 12, 2002, 7:17:07 AM6/12/02
to
Kasperi Matilainen <kas...@sondi.financing.invalid> wrote in
news:73aeguoor298e89ml...@4ax.com:

> Miten vähän tunnetkaan elämää!

No, onneksi tässä on vielä muutama vuosi aikaa oppia, ennen kuin
vanhuudenheikkous tahi liika oluenjuonti korjaa. Ja mikä parasta, täällä
nyysseissä löytyy runsain määrin itseäni paremmin elämää tuntevia
johdattaakseen minua valaistumisen synkällä polulla.

> Markkina-arvon määrityshän perustuu hyvin pinnallisiin seikkoihin.

Niin, täällä nyyssiryhmässä, koska niitä on helpompi käsitellä kuin
sisäisiä seikkoja.

> Kumotkaa MAT! Sananlaskut ovat parempi elämän ohjenuora.

"Vaimo, joka hakkaa miestään, pysyy virkeänä ja reippaana." (Puolalainen
sanalasku)

Hansen Henri

unread,
Jun 12, 2002, 7:31:18 AM6/12/02
to
Kasperi Matilainen <kas...@sondi.financing.invalid> wrote:

:>: Höpöhöpö itselles. MA-teoria nimenomaan ottaa kantaa siihen pysyykö


:>: parisuhde kasassa jos markkina-arvot ei täsmää.

: No mitäs tämä sitten tarkoitti:

: 4.11 Suuri ero markkina-arvoissa suhteen syntyvaiheessa vähentää
: suhteen keston odotusarvoa.
: ?

Niin, eli suuri ero markkina-arvoissa suhteen syntyvaiheessa lupaa erään
tulkinnan mukaan huonoa suhteen kestolle. Tuossa oli minun mokaani sen
verran, että olisi pitänyt olla "vähentää todennäköisyyttä, että suhde
selviää aivan alkuvaiheen yli". Markkina-arvon merkitys todennäköisesti
vähenee suhteen edetessä.

: Miksi sitten kelvollinen evidenssi MA-teorian toimimattomuudesta on:

: 6.3 Edustavassa otoksessa tehty havainto, että suuri markkina-arvojen
: ero parisuhteen osapuolilla korreloi positiivisesti parisuhteen
: keston kanssa.(***)
: ?

Tämä oli hieman huono muotoilu, sen myönnän. Tuo on kuitenkin melko
kelvollinen evidenssi teorian toimimattomuudesta, jos tarkasteluaika
rajataan sopivasti. Ja tarkemmin ajatellen muutenkin. Tuo on kuitenkin
looginen seuraus siitä, että korkean markkina-arvon omaavalla on paljon
valinnanvaraa ja matalan markkina-arvon omaavalla todennäköisesti melko
vähän haluttuja ominaisuuksia. Veikkaisin, että jos vakavia suhteita
(So. asutaan yhdessä tms.) pääsee muodostumaan, niin pitkällä aikavälillä
eron merkitys pienene.

: Vähän sama asia jos sanotaan (yksikössä), että suomalainen korpisoturi


: antaa ryssän armeijalle turpiin, niin ei ajatella, että se tekisi sen
: ihan yksin, vaan merkittävässä määrin esiintyessään.

Siinä mielessä muotoiluni oli todellakin virheellinen, että
markkina-arvojen eroa pitää tarkastella suhteen syntyvaiheessa, jolloin
niiden ennustusvoima on (oman arvioni mukaan) suurin.

Hiski Haapoja

unread,
Jun 12, 2002, 7:34:21 AM6/12/02
to
"Johanna N?v?nen" <jsil...@uku.fi> wrote in message news:<ae6o5m$h0k$1...@luotsi.uku.fi>...

> kieltäytyisi töistä ja jäisi odottelemaan lottovoittoa. Ja jos ei
> lottoa, ei voi voittaa ja mitä enemmän lottoaa, sitä todennäköisempää
> on voittaa joskus (ja sitä todennäköisemmin nettovoitto jää
> negatiiviseksi, mutta tämän viimeisen soveltuvuudesta MA-analogiaan en
> ole mitenkään varma).

Eli siis pitäisi edelleen vastata jokaiseen deitti.net -ilmoitukseen
ja toivoa että onni suosisi arvonnassa (joku vastaisi)? Ei jaksa enää,
ei viitsi, ei siitä kuitenkaan mitään tule. Omaa ilmoitusta ei
varsinkaan kannata jättää. Mihinkään kapakkaan ei myöskään kannata
mennä. Oikeastaan ainoa järjellinen asia minun markkina-arvollani
olisi räjäyttää itseni jossain paikassa, missä saisi mahdollisimman
monta nuorta naista nitistettyä samalla (vrt. palestiinalaiset). Mutta
kun en osaa tehdä pommeja.

Hiski

merkitys

unread,
Jun 12, 2002, 7:35:32 AM6/12/02
to
Hiski Haapoja wrote:
>
> Omaa ilmoitusta ei varsinkaan kannata jättää. Mihinkään kapakkaan ei
> myöskään kannata mennä. Oikeastaan ainoa järjellinen asia minun
> markkina-arvollani olisi räjäyttää itseni jossain paikassa, missä saisi
> mahdollisimman monta nuorta naista nitistettyä samalla (vrt.
> palestiinalaiset). Mutta kun en osaa tehdä pommeja.

Opettele. Ensin vaikka tanssimaan, ja jos se ei yksinään auta, niin
sitten tekemään pommeja. Näiden yhdistelmä saattaisi hyvinkin vedota,
vaikkapa siinä deitti.net-ilmoituksessakin... :)

Hansen Henri

unread,
Jun 12, 2002, 7:45:49 AM6/12/02
to
Hiski Haapoja <his...@hotmail.com> wrote:

: Eli siis pitäisi edelleen vastata jokaiseen deitti.net -ilmoitukseen


: ja toivoa että onni suosisi arvonnassa (joku vastaisi)? Ei jaksa enää,
: ei viitsi, ei siitä kuitenkaan mitään tule.

Tämä on juuri se, miksi kannattaa ihmissuhteissakin välttää lottoamista:
Pitemmän päälle siinä vain häviää. Hiskin kohdalla ongelmat eivät
tosin varmaankaan suoraan liity markkina-arvoon.

: Oikeastaan ainoa järjellinen asia minun markkina-arvollani


: olisi räjäyttää itseni jossain paikassa, missä saisi mahdollisimman
: monta nuorta naista nitistettyä samalla (vrt. palestiinalaiset).

Sinun markkina-arvosi ei olisi mitenkään erityisen heikko, jos puheesi
olisi yhtä eleganttia kuin kirjoituksesi. Ja se kliseinen itsetunnon
kohottaminen olisi myös ehkä paikallaan.

Henry the

unread,
Jun 12, 2002, 7:46:18 AM6/12/02
to
merkitys <merk...@post.com> wrote in news:3D073204...@post.com:

> Ensin vaikka tanssimaan, ja jos se ei yksinään auta, niin
> sitten tekemään pommeja. Näiden yhdistelmä saattaisi hyvinkin vedota

Tansseissa: "Oooh, hyvä Hiski, onko housuissanne pommi, vai...?"

merkitys

unread,
Jun 12, 2002, 7:54:50 AM6/12/02
to

"Joo, on se pommi. Pääsenkö muuten saatille...?"

merkitys

unread,
Jun 12, 2002, 8:01:05 AM6/12/02