Miksi seksi syyllisyystekij änä on niin yliarvostettu ?

0 views
Skip to first unread message

fuupaar

unread,
Aug 18, 2003, 8:47:19 AM8/18/03
to
Keskustelin tuossa parin naispuolisen tutun kanssa siitä miten me
miehet olemme niin sikoja. Kuunneltuani juttuja heidän kokemuksistaan
(plus mitä muuten tiesin) olin heidän kanssaan samaa mieltä; noiden
esimerkkimiesten valossa saa kyllä sanoa että miehet on sikoja.

Saimme kuitenkin väittelyn aikaiseksi siinä vaiheessa kun tarrasin
tarkemmin siihen _miksi_ ko. tapaukset (ja siten kaikki muutkin
miehet) ovat sikoja.

Kumpikin neitokainen oli tulisen mustavalkoisesti sitä mieltä että
seksuaalinen kanssakäyminen toisen naisen kanssa on Numero Yksi syy
jonka perusteella suhde on Kerrasta Poikki, ilman sen enempiä
oikeudenkäyntejä. Ei mitään sävyeroja sen mukaan että oliko kyseessä
pidempi juttu, tai toistuva tapa, vai vain yksittäistapaus. Ei mitään
lievennyksiä sen perusteella että tunteita ei ollut mukana ja/tai
tapaus tapahtui humalassa tai vastaavaa.

Sensijaan monta muuta toimivalle suhteelle olennaista asiaa oltiin
kyllä valmiit antamaan anteeksi, antamaan toinen tilaisuus (ja
uudelleen ja uudelleen...) tai ainakin vetämään jonkinlainen
"kohtuullistettu" raja vakavan ja anteeksi annettavan välille.

Heidän kriteereillään mies sai kuitenkin rellestää jatkuvasti
kavereiden kanssa, lusmuilla töidensä kanssa, tuhlata yhteiset rahat,
jättää kodinhoidon täysin huomioitta, olla täysi kotityranni ja vaikka
käytännössä hylätä perheensä ja aina löytyy tilaa ymmärrykselle ja
anteeksiannolle.

Itseäni tuo sapettaa aivan suunnattomasti. Ei sikäli etteikö
luvaton seksuaalisen kanssakäyminen toisen kanssa olisi sekin
vääryys, mutta vain yhtenä vääryytenä muiden joukossa. Haluan että
kunnollinen mies voi ansaita arvostuksensa oikein suhteutetuilla
perusteilla. Haluan että Kunnollista Miestä arvostetaan kunnollisena
miehenä siksi että hän kyättäytyy suhteessaan kunnollisen miehen
tavoin suhteen jokaisella alueella. Ja haluan että miehelle joka on
muilta osin käyttäytynyt kunnollisesti tarjoittaisiin edes
mahdollisuus oikeudenmukaiseen oikeuskäsittelyyn jos hän joskus sattuu
elämän puristuksessa purkamaan paineitaan vieraaseen naiseen.


Ne miehet jotka ovat sikoja JA kuksivat muita naisia, ne saa minunkin
mielestä kärventää roviolla :=)

P.S. Anonyyminä avautuminen tuntuu turvallisemmalta, muuten kun voi
tulla mielipiteidensä vuoksi leimatuksi

Sylvester DeNusso

unread,
Aug 18, 2003, 9:04:03 AM8/18/03
to
fuu...@yahoo.com (fuupaar) wrote in news:79a0b4fb.0308180447.7a54ae19
@posting.google.com:

> Kumpikin neitokainen oli tulisen mustavalkoisesti sitä mieltä että
> seksuaalinen kanssakäyminen toisen naisen kanssa on Numero Yksi syy
> jonka perusteella suhde on Kerrasta Poikki, ilman sen enempiä
> oikeudenkäyntejä. Ei mitään sävyeroja sen mukaan että oliko kyseessä
> pidempi juttu, tai toistuva tapa, vai vain yksittäistapaus.

Bluffia.

Johanna Närväinen

unread,
Aug 18, 2003, 9:14:00 AM8/18/03
to

"Sylvester DeNusso" <ei...@ei.oo> wrote in message
news:Xns93DBA375...@192.89.123.233...

Sitä, tai sitten malli, joka tunkee joka puolelta alitajuntaan ja on
"se ainoa sallittu" vastaus. Varsinkin silloin, jos ei ole koskaan
joutunut oikeasti miettimään ko. aihetta, on helppo heitellä
mustavalkoisia mielipiteitä.

J.

Prosessi

unread,
Aug 18, 2003, 9:27:46 AM8/18/03
to
fuupaar wrote:

> Kumpikin neitokainen oli tulisen mustavalkoisesti sitä mieltä että
> seksuaalinen kanssakäyminen toisen naisen kanssa on Numero Yksi syy
> jonka perusteella suhde on Kerrasta Poikki, ilman sen enempiä
> oikeudenkäyntejä. Ei mitään sävyeroja sen mukaan että oliko kyseessä
> pidempi juttu, tai toistuva tapa, vai vain yksittäistapaus. Ei mitään
> lievennyksiä sen perusteella että tunteita ei ollut mukana ja/tai
> tapaus tapahtui humalassa tai vastaavaa.

Bluffiksi sanoisin minäkin, eihän sitä voi myöntää että tuollaisia
antaisi anteeksi, tai mies vielä alkaa ihan sen takia "toteuttaa itseään".

Itse suhtautuisin näin:

Pidempi juttu = Mies olisi nössö joka ei uskaltaisi jättää vaikka
haluaisi, sellaista miestä en tarvitsisi.

Toistuva tapa = Itsessäni täytyisi olla jotain vikaa, kun muualta
tarvitsisi nautinto hakea. Keskustelu ratkaisisi miten toimisin.

Tunteita ei ollut mukana = En pitäisi tuosta ajatuksesta, tuntuisi että
mies ei kykene hallitsemaan viettejään, huono itsekuri näkyy muussakin
elämässä. Ei lieventävä asianhaara. Sama alkoholin kanssa, jos se
aiheuttaa noin voimakasta moraalin heikkenemistä, juomista sietäisi
rajoittaa. Toinen kerta, eli kun tilanteen tietää, olisi jo liikaa.

> Sensijaan monta muuta toimivalle suhteelle olennaista asiaa oltiin
> kyllä valmiit antamaan anteeksi, antamaan toinen tilaisuus (ja
> uudelleen ja uudelleen...) tai ainakin vetämään jonkinlainen
> "kohtuullistettu" raja vakavan ja anteeksi annettavan välille.
>
> Heidän kriteereillään mies sai kuitenkin rellestää jatkuvasti
> kavereiden kanssa, lusmuilla töidensä kanssa, tuhlata yhteiset rahat,
> jättää kodinhoidon täysin huomioitta, olla täysi kotityranni ja vaikka
> käytännössä hylätä perheensä ja aina löytyy tilaa ymmärrykselle ja
> anteeksiannolle.

Kokemuksen puutetta? Jos ei tiedä miltä tuntuu kun mies esim. tuhlaa
yhteiset rahat ja jättää kaiken vastuun naiselle, ei voi tajuta miten
rankkaa se on. Nuorempana siedin, enää en.

> Haluan että Kunnollista Miestä arvostetaan kunnollisena
> miehenä siksi että hän kyättäytyy suhteessaan kunnollisen miehen
> tavoin suhteen jokaisella alueella. Ja haluan että miehelle joka on
> muilta osin käyttäytynyt kunnollisesti tarjoittaisiin edes
> mahdollisuus oikeudenmukaiseen oikeuskäsittelyyn jos hän joskus sattuu
> elämän puristuksessa purkamaan paineitaan vieraaseen naiseen.

Samaa mieltä. Ja itse asiassa yllätin itsenikin toteamalla nykyiselle
miehelleni, joka siis sattui olemaan seksuaalisesti täysin kokematon
tutustuessamme, että jos joskus alkaa tuntua siltä että pitäisi päästä
kokeilemaan että onko se niin erilaista jonkun muun kanssa, niin
sietäisin sen. Kunhan kertoisi aikeistaan etukäteen. Sen verran
itseluottamusta tuolta alueelta löytyy, etten pelkäisi hänen löytävän
parempaa.

Kirsi Lindh-Mansikka

unread,
Aug 18, 2003, 10:46:13 AM8/18/03
to
"Johanna Närväinen" <jsil...@uku.fi> tuumasi jotta:

> Sitä, tai sitten malli, joka tunkee joka puolelta alitajuntaan ja on
> "se ainoa sallittu" vastaus. Varsinkin silloin, jos ei ole koskaan
> joutunut oikeasti miettimään ko. aihetta, on helppo heitellä
> mustavalkoisia mielipiteitä.

"Ei saa olla uskoton" lienee normi, jota ei vuosituhansien saatossa ole
enää edes tarvinnut edes perustella. Se vain on niin, koska se on aina
ollut niin, ja asia opitaan jo pienestä pitäen kuin uskonto ikään. Mitään
oikeasti järkevästi perusteltua syytä tällaiseen "kerrasta poikki"-
menttaliteettiinhan ei sinänsä ole olemassa, vaan kaikkien syiden takana
lymyää joko "se vain on niin" tai "koska minä haluan", mitkä käytännössä
ovat sama asia.

Suhde joka oikeasti kestää uskottomuuden, minkämallisen vain, tuntuu
edelleenkin olevan vähän friikkikamaa ja positiivisesti tarkasteltu asia
lähinnä akkainlehdissä, joissa suvaitsevaisuus ja asioista puhuminen on
päivän nimi. Naapurin Matti-Maijaaa ei asioista välttämättä kuitenkaan saa
vakuuttuneeksi vaikka päällään seisoisi.

Kauas on ihminen juuriltaan tullut, kun miettii että alkuperäiset
perusvietit ja -tarpeet eivät sinänsä tee parisuhdetta ja muualla
juoksemista toisensa poissulkeviksi asioiksi. Jossain vaiheessa kulttuuri
ja yhteriskuntarakenne ovat siihen pakottaneet, mutta lopulta on tainnut
mennä jo niin päin, että tarve on lakannut muovaamasta kulttuuria ja
pikemminkin kulttuuri on ruvennut muovaamaan tarpeita. Yhteiskunnassa,
jossa naisella on mahdollisuus tulla toimeen siinä missä miehenkin, tarve
pitää miehen seksuaalielämä omien lukkojen takana on aika aikansa elänyt
juttu.

-Kirsi

Paul Pekkarinen

unread,
Aug 18, 2003, 12:37:18 PM8/18/03
to
"Kirsi Lindh-Mansikka" <kri...@iki.fi> wrote in message

> Kauas on ihminen juuriltaan tullut, kun miettii että alkuperäiset
> perusvietit ja -tarpeet eivät sinänsä tee parisuhdetta ja muualla
> juoksemista toisensa poissulkeviksi asioiksi.

Riippuu vähän siitä millä pohjalla parisuhde on. Ihminen on varmaan
siitä erikoinen eläin, että meillä on sellainen juttu jota kutsutaan
rakkaudeksi. Kuitenkaan kovin monet eivät ole tietoisia siitä "jutusta",
vaan kykenevät käsittelemään pelkästään parisuhteita ja irtosuhteita.
Silloinhan parisuhteesta tulee tietynlaista mekaanista säätämistä,
jossa tiettyjen asioiden tekeminen tuottaa tietyn lopputuloksen.

> Jossain vaiheessa kulttuuri
> ja yhteriskuntarakenne ovat siihen pakottaneet,

Luultavasti kyse ei ole kuitenkaan ollut "pakottamisesta", vaan
aika pitkälle käytännöllisyydestä. Kahden vanhemman muodostama
nk. perhe on hyvin usein havaittu toimivaksi kasvuympäristöksi
ns. lapsille.

Kirsi Lindh-Mansikka

unread,
Aug 18, 2003, 2:05:37 PM8/18/03
to
pau...@mbnet.fi (Paul Pekkarinen) tuumasi jotta:

> Riippuu vähän siitä millä pohjalla parisuhde on. Ihminen on varmaan
> siitä erikoinen eläin, että meillä on sellainen juttu jota kutsutaan
> rakkaudeksi.

Niinpä on, muuttaako se jotain? Perusteleeko se jotenkin sen, miksi
irtosuhteesta heitetään heti pellolle? Itse asiassa, eikö kyseessä ole aika
rakkausköyhä ilmapiiri, jossa noin vain paiskataan kumppani ulos ilman
mitään keskusteluja? Vai pitäisikö tässä jotenkin ajatella asia niin, että
irtsaaja on rakkaudeton ja kylmä tyyppi kun irtsaa?

> Luultavasti kyse ei ole kuitenkaan ollut "pakottamisesta", vaan
> aika pitkälle käytännöllisyydestä.

Käytännön useimmiten sanelevat pakko ja pakon kanssa eläminen mukavimmalla
mahdollisella tavalla. Toisaalta eipä se käytäntö ole niitä sivusuhteiden
ja bordelleissa käyntien esteenä ollut ennenkään. Nykyään tosin tuntuu että
niistä päästetään paljon isompi huuto kuin ennen.

> Kahden vanhemman muodostama
> nk. perhe on hyvin usein havaittu toimivaksi kasvuympäristöksi
> ns. lapsille.

Edelleenkin jää hämäräksi miten kahden vanhemman muodostelma jotenkin
sulkisi ulos irtosuhteen harmonisen olemassaolon.

-Kirsi

Paul Pekkarinen

unread,
Aug 18, 2003, 5:38:22 PM8/18/03
to
"Kirsi Lindh-Mansikka" <kri...@iki.fi> wrote in message
> Niinpä on, muuttaako se jotain? Perusteleeko se jotenkin sen, miksi
> irtosuhteesta heitetään heti pellolle? Itse asiassa, eikö kyseessä ole aika
> rakkausköyhä ilmapiiri, jossa noin vain paiskataan kumppani ulos ilman
> mitään keskusteluja? Vai pitäisikö tässä jotenkin ajatella asia niin, että
> irtsaaja on rakkaudeton ja kylmä tyyppi kun irtsaa?

Kyllä sen ainakin minä olen käsittänyt niin, että pettäjä ei
rakasta puolisoaan, vaan on valehdellut tunteensa. Siinä vaiheessa
"keskustelut" ovat vähän turhanaikaisia.

> Edelleenkin jää hämäräksi miten kahden vanhemman muodostelma jotenkin
> sulkisi ulos irtosuhteen harmonisen olemassaolon.

Se, että vanhemmat rakastavat toisiaan on hyvä esimerkki lapsille.
Mutta sinulle tämä asia tuntuu tosiaan olevan aika hämärä...

Pave

unread,
Aug 19, 2003, 1:00:08 AM8/19/03
to

"Kirsi Lindh-Mansikka" <kri...@iki.fi> wrote in message
news:Xns93DBD770E1...@192.89.123.233...

> Edelleenkin jää hämäräksi miten kahden vanhemman muodostelma jotenkin
> sulkisi ulos irtosuhteen harmonisen olemassaolon.

Eikös tämä ole klassinen kysymys. Toiminta joka
varmistaa geneettisen perimän siirtymisen sukupolvelta
toiselle. Nainen pystyy tuottamaan vain n. yhden lapsen
vuodessa, joten naiselle sen lapsen saama hoiva ja turva
on ensiarvoisen tärkeää. Niinpä nainen pyrkii sitomaan
miehen perheeseen, jotta lapsella olisi enemmän tukea.
Mies taas pystyy saattamaan naisia siunattuun tilaan
sadoittain vuoden aikana. Niinpä jos mies haluaa varmistaa
omien geeniensä ikuisen elämän, on edullisinta koettaa
tällätä naapurinkin rouva tiineeksi.


Pave


Johanna Närväinen

unread,
Aug 19, 2003, 1:25:08 AM8/19/03
to

"Paul Pekkarinen" <pau...@mbnet.fi> wrote in message
news:8f2c2bbc.03081...@posting.google.com...

> "Kirsi Lindh-Mansikka" <kri...@iki.fi> wrote in message
> > Niinpä on, muuttaako se jotain? Perusteleeko se jotenkin sen,
miksi
> > irtosuhteesta heitetään heti pellolle? Itse asiassa, eikö kyseessä
ole aika
> > rakkausköyhä ilmapiiri, jossa noin vain paiskataan kumppani ulos
ilman
> > mitään keskusteluja? Vai pitäisikö tässä jotenkin ajatella asia
niin, että
> > irtsaaja on rakkaudeton ja kylmä tyyppi kun irtsaa?
>
> Kyllä sen ainakin minä olen käsittänyt niin, että pettäjä ei
> rakasta puolisoaan, vaan on valehdellut tunteensa. Siinä vaiheessa
> "keskustelut" ovat vähän turhanaikaisia.

Aika yksioikoinen näkemys. Samalla tavalla voi sanoa muistakin
tilanteista, jossa toinen jättää tekemättä jotain lupaamaansa (tai
tekee, vaikka on luvannut ettei tee). Ei kun ero vaan, kun ei rakasta.
Toki kaikki lupausten pettäminen on tuomittavaa ja oikeutettu syy
suuttua, mutta niinkuin aloittaja sanoi, seksillä muiden kanssa on
ihan eri asema muihin pettämisiin verrattuna. Kyllä kaikissa
tapauksissa on eri asteita.

> > Edelleenkin jää hämäräksi miten kahden vanhemman muodostelma
jotenkin
> > sulkisi ulos irtosuhteen harmonisen olemassaolon.
>
> Se, että vanhemmat rakastavat toisiaan on hyvä esimerkki lapsille.
> Mutta sinulle tämä asia tuntuu tosiaan olevan aika hämärä...

Eivät kaikki vanhemmat, jotka ovat ns. uskollisia toisilleen, rakasta
toisiaan ja elä jossain ihmeen harmoniassa. Ja toisaalta on tapauksia,
joissa yksittäiset ja satunnaiset (tai harvemmin useat ja
systemaattiset?) sivusuhteet eivät vähennä parisuhteen merkitystä ja
rakkautta. Meitä on niin moneksi, niin ehdottoman uskollisuuden
vaatimus kuin muutkin versiot ovat ihan yhtä hyviä, jos ne ovat
mietittyjä kantoja ja molemmile osapuolille ok.

J.

Antti Asikainen

unread,
Aug 19, 2003, 1:44:15 AM8/19/03
to
> Kyllä sen ainakin minä olen käsittänyt niin, että pettäjä ei
> rakasta puolisoaan, vaan on valehdellut tunteensa.

Olen aivan varma, että ajoittain kumppanini ei siedä minua. Siltikin
olen myös aivan varma, että hän rakastaa minua. Rakkaus voi kestää
monen vuoden vihan. Miksei sitten pettämistä? Miksi juuri seksuaalinen
kanssakäyminen on kaiken yläpuolella?

> Se, että vanhemmat rakastavat toisiaan on hyvä esimerkki lapsille.
> Mutta sinulle tämä asia tuntuu tosiaan olevan aika hämärä...

Se että vanhemmat rakastavat toisiaan on hyvä asia. Siksi toisiaan
rakastavat vanhemmat ovat hyvä esimerkki lapsille. Kehä. Miksi juuri
rakastavat vanhemmat ovat hyvä esimerkki? Eikö sopuisat vanhemmat,
sietävät vanhemmat tai toisiaan kunnioittavat vanhemmat ole hyviä
esimerkkejä? Miksi juuri rakastavat?

Antti

Antti-Juhani Kaijanaho

unread,
Aug 19, 2003, 1:51:48 AM8/19/03
to
Paul Pekkarinen wrote:
> Kyllä sen ainakin minä olen käsittänyt niin, että pettäjä ei
> rakasta puolisoaan, vaan on valehdellut tunteensa.

Oletko valmis tekemään saman johtopäätöksen muunlaisista petoksista
kuten esimerkiksi puolison rahojen varastamisesta tai menneisyyden
valehtelemisesta? Nekin ovat luottamuksen pettämistä ja
seksuaalisessakin puolison pettämisessä oleellista on parisuhteen
"perussopimuksen" rikkominen eikä itse seksiakti.

--
Antti-Juhani Kaijanaho http://www.kaijanaho.info/antti-juhani/

Julkinen päiväkirja - http://kaijanaho.info/antti-juhani/diary/
Toys - http://www.cc.jyu.fi/yhd/toys/

Virtanen Antti

unread,
Aug 19, 2003, 2:44:47 AM8/19/03
to
In article <slrnbk3enk.rj...@gaia.iki.fi>, Antti-Juhani Kaijanaho wrote:

>> Kyllä sen ainakin minä olen käsittänyt niin, että pettäjä ei
>> rakasta puolisoaan, vaan on valehdellut tunteensa.
>
> Oletko valmis tekemään saman johtopäätöksen muunlaisista petoksista
> kuten esimerkiksi puolison rahojen varastamisesta tai menneisyyden
> valehtelemisesta? Nekin ovat luottamuksen pettämistä ja
> seksuaalisessakin puolison pettämisessä oleellista on parisuhteen
> "perussopimuksen" rikkominen eikä itse seksiakti.

Tämä on juurikin se pointti, ainakin minulle.

Järvihän ei tunnetusti kulu soutamalla, mutta siinä vaiheessa kun
aletaan selitellä ettei olla järvellä oltukaan, ollaan vähän heikoilla
vesillä. Kyllä siinä sitten joutuu miettimään että mitä kaikkea muuta
se kumppani nyt valehtelee tai on valmis valehtelemaan silloin kun
sille päälle sattuu. Saa siinä aikamoiset selittäjän lahjat olla, että
minulle onnistuu selittämään miksi luottaisin kumppaniini tuollaisen
jälkeen.

Menneisyyden valehtelemisen saattaisin ymmärtää, riippuu
tilanteesta. Tosin mielummin ottaisin vastauksen "ei puhuta siitä"
kuin kuulisin sepitetyn tarinan joka myöhemmin paljastuisi
valheeksi.

Kyllähän se seksiakti toisen kanssa loukkaa tekonakin, mutta paljon
enemmän minua loukkaa selittely ja valehtelu. Perinteinen ratkaisu
tähän on "en kerro, koska se mitä toinen ei tiedä ei sitä satuta",
mutta jos se joskus paljastuu niin kädessä on vielä isompi kasa
kakkaa. Totuus tekee ehkä kipeää, mutta valehtelu paljastuessaan tekee
vielä kipeämpää.

Jos pitää päästä painamaan vierasta, niin mitäpä jos reilusti sanotte
kumppanille asiasta ja kysytte että sopisko sivauttaa naapurin Lassea
/ Liisaa? Ai ei onnistu (joillakin pariskunnilla nimittäin onnistuu)?
No pettäminen onkin sitten tosi kohtelias ja hyvä ratkaisu - "en saa
tehdä mitä haluan, koska tekoni loukkaa puolisoani, mutta teen
kuitenkin koska haluan".

Koska pettäminen on hyvin yleistä, sitäkin ollaan kovista puheista
huolimatta usein valmiita katsomaan läpi sormien, ainakin kerran tai
pari. En silti suosittele kokeilemaan onnea asian suhteen. Vaikka
puoliso antaisi anteeksi, se ei tarkoita että asiat ovat kuten
ennenkin.

--
// Antti Virtanen -//- http://www.students.tut.fi/~virtanea -//- 050-4004278

Virtanen Antti

unread,
Aug 19, 2003, 2:56:20 AM8/19/03
to
In article <Xns93DBD770E1...@192.89.123.233>, Kirsi Lindh-Mansikka wrote:

>> Riippuu vähän siitä millä pohjalla parisuhde on. Ihminen on varmaan
>> siitä erikoinen eläin, että meillä on sellainen juttu jota kutsutaan
>> rakkaudeksi.
>
> Niinpä on, muuttaako se jotain? Perusteleeko se jotenkin sen, miksi
> irtosuhteesta heitetään heti pellolle? Itse asiassa, eikö kyseessä ole aika
> rakkausköyhä ilmapiiri, jossa noin vain paiskataan kumppani ulos ilman
> mitään keskusteluja? Vai pitäisikö tässä jotenkin ajatella asia niin, että
> irtsaaja on rakkaudeton ja kylmä tyyppi kun irtsaa?

Voihan sitä keskusteluja käydä, mutta kyllä luottamus on pilattu
vähintäänkin pitkäksi aikaa, ellei jopa lopullisesti jos menee
tekemään jotain mistä on nimenomaan ankarasti sovittu ettei sitä
tehdä.

Eikö sinulle luottamus ole tärkeä asia rakkausuhteessa? Minä en oikein
ymmärrä "rakkaussuhdetta", jossa toiseen osapuoleen ei voi luottaa
vaan toinen menee heti kihnuttamaan johonkin kun alapäätä vähän
kutittaa esim. työmatkalla. Näkisin että molemminpuolinen luottamus on
erittäin tärkeä osa rakkaussuhdetta. Tietysti jos sovitaan että saa
paneskella silloin kun huvittaa ketä huvittaa, niin silloin luottamus
säilyy :)

>> Kahden vanhemman muodostama
>> nk. perhe on hyvin usein havaittu toimivaksi kasvuympäristöksi
>> ns. lapsille.
>
> Edelleenkin jää hämäräksi miten kahden vanhemman muodostelma jotenkin
> sulkisi ulos irtosuhteen harmonisen olemassaolon.

Ei se suljekaan, onhan noita ollut. Aika harvalta se kuitenkaan
onnistuu, koska ylimääräisten partnereiden sotkeminen kuvioon siten
että kumppani tietää niistä, tuottaa väkisin kilpailuasetelmaa ja
mustasukkaisuutta. Toisaalta ylimääräisten partnereiden sotkeminen
asiaan kumppanin tietämättä ei myöskään ole yleensä kovin "harmoninen"
ratkaisu.

Olet toki oikeassa siinä että meidät on geneettisesti ohjelmoitu
pariutumaan, ja parisuhteen ulkopuolella paneskelemaan vähän siellä
sun täällä. On meihin geneettisesti ohjelmoitu paljon muutakin. Jotkut
meistä toteuttavat tätä evoluution antamaa ohjenuoraa, toiset
eivät. Uskoisin että suurin osa (kaikki) ihmisistä pettää puolisoaan
ajatusten tasolla, ainakin joskus.

--
// Antti Virtanen -//- http://www.students.tut.fi/~virtanea -//- 050-4004278

--
"Nää tehdastyöläiset jotka valittaa etta ne saa liian vähän
palkkaa; ne saa ihan yhtä paljon palkkaa kuin me kun ne tekee enemmän toitä"

Antti Järvinen

unread,
Aug 19, 2003, 3:48:44 AM8/19/03
to
fuu...@yahoo.com (fuupaar) writes:
> Haluan että kunnollinen mies voi ansaita arvostuksensa oikein
> suhteutetuilla perusteilla.

Jep, halutahan sitä aina voi.

Ukko Nooa, ukko Nooa oli kunnon mies
kun hän meni saunaan, laittoi laukun naulaan
ukko Nooa ukko Nooa oli kunnon mies.

--
Antti Järvinen, cost...@iki.fi
"concerto for two faggots and orchestra"

Ella Lynoure Rajamäki

unread,
Aug 19, 2003, 6:45:44 AM8/19/03
to
Paul Pekkarinen <pau...@mbnet.fi> wrote:

> Kyllä sen ainakin minä olen käsittänyt niin, että pettäjä ei
> rakasta puolisoaan, vaan on valehdellut tunteensa. Siinä vaiheessa
> "keskustelut" ovat vähän turhanaikaisia.

Tuo voisi pitää paikkaansa, jos seksi ja rakkaus olisivat sama asia ja
vain yhtä ihmistä olisi mahdollista rakastaa kerralla.

Ella Lynoure Rajamäki

unread,
Aug 19, 2003, 6:56:22 AM8/19/03
to
Virtanen Antti <virt...@cs.tut.fi> wrote:

> Voihan sitä keskusteluja käydä, mutta kyllä luottamus on pilattu
> vähintäänkin pitkäksi aikaa, ellei jopa lopullisesti jos menee
> tekemään jotain mistä on nimenomaan ankarasti sovittu ettei sitä
> tehdä.

Luulen että hyvin monissa suhteissa sitä ei ole ankarasti sovittu vaan
ainoastaan oletettu (joskus yksipuolisesti) että nämä ovat säännöt.

> Eikö sinulle luottamus ole tärkeä asia rakkausuhteessa? Minä en oikein
> ymmärrä "rakkaussuhdetta", jossa toiseen osapuoleen ei voi luottaa
> vaan toinen menee heti kihnuttamaan johonkin kun alapäätä vähän
> kutittaa esim. työmatkalla. Näkisin että molemminpuolinen luottamus on
> erittäin tärkeä osa rakkaussuhdetta. Tietysti jos sovitaan että saa
> paneskella silloin kun huvittaa ketä huvittaa, niin silloin luottamus
> säilyy :)

Ei minua risoisi niin se kihnuttaminen vaan mahdollinen peittely. En ole
edes varma pitäisinkö sivukiksautusta pettämisenä, jos siitä heti
kerrottaisiin. (En siis ole ankarasti sopinut kiksauttamisista puoleen
enkä toiseen.) Valehtelua ja peittelyä en kylläkään sietäisi.

> Ei se suljekaan, onhan noita ollut. Aika harvalta se kuitenkaan
> onnistuu, koska ylimääräisten partnereiden sotkeminen kuvioon siten
> että kumppani tietää niistä, tuottaa väkisin kilpailuasetelmaa ja
> mustasukkaisuutta. Toisaalta ylimääräisten partnereiden sotkeminen
> asiaan kumppanin tietämättä ei myöskään ole yleensä kovin "harmoninen"
> ratkaisu.

Ei väkisin, vaikkakin usein. Ja miten niin ne ovat "ylimääräisiä"? On
sellaisiakin suhteita jotka eivät pysyisi kovin harmonisina ilman
sivusuhteen tarjoamaan henkireikää.

Virtanen Antti

unread,
Aug 19, 2003, 7:14:46 AM8/19/03
to
In article <bhsvol$lgo$2...@nyytiset.pp.htv.fi>, Ella Lynoure Rajamäki wrote:

>> Voihan sitä keskusteluja käydä, mutta kyllä luottamus on pilattu
>> vähintäänkin pitkäksi aikaa, ellei jopa lopullisesti jos menee
>> tekemään jotain mistä on nimenomaan ankarasti sovittu ettei sitä
>> tehdä.
>
> Luulen että hyvin monissa suhteissa sitä ei ole ankarasti sovittu vaan
> ainoastaan oletettu (joskus yksipuolisesti) että nämä ovat säännöt.

Okei. Kyllä minä olen aina keskustellut aiheesta etukäteen, että ei
tarvitse tehdä mitään oletuksia, eikä toinen voi tehdä itselleen
edullisia oletuksia.

Tuo on tyypillisesti sellainen asia että "oletusarvo" on niin vahva,
ettei sitä erikseen tarvitse edes mainita ellei halua poiketa
oletusarvosta.

>> Eikö sinulle luottamus ole tärkeä asia rakkausuhteessa? Minä en oikein
>> ymmärrä "rakkaussuhdetta", jossa toiseen osapuoleen ei voi luottaa
>> vaan toinen menee heti kihnuttamaan johonkin kun alapäätä vähän
>> kutittaa esim. työmatkalla. Näkisin että molemminpuolinen luottamus on
>> erittäin tärkeä osa rakkaussuhdetta. Tietysti jos sovitaan että saa
>> paneskella silloin kun huvittaa ketä huvittaa, niin silloin luottamus
>> säilyy :)
>
> Ei minua risoisi niin se kihnuttaminen vaan mahdollinen peittely. En ole
> edes varma pitäisinkö sivukiksautusta pettämisenä, jos siitä heti
> kerrottaisiin. (En siis ole ankarasti sopinut kiksauttamisista puoleen
> enkä toiseen.) Valehtelua ja peittelyä en kylläkään sietäisi.

Nimenomaan.

>> Ei se suljekaan, onhan noita ollut. Aika harvalta se kuitenkaan
>> onnistuu, koska ylimääräisten partnereiden sotkeminen kuvioon siten
>> että kumppani tietää niistä, tuottaa väkisin kilpailuasetelmaa ja
>> mustasukkaisuutta. Toisaalta ylimääräisten partnereiden sotkeminen
>> asiaan kumppanin tietämättä ei myöskään ole yleensä kovin "harmoninen"
>> ratkaisu.
>
> Ei väkisin, vaikkakin usein. Ja miten niin ne ovat "ylimääräisiä"? On
> sellaisiakin suhteita jotka eivät pysyisi kovin harmonisina ilman
> sivusuhteen tarjoamaan henkireikää.

No "ylimääräisiä" siinä mielessä että jos lähtökohta on "parisuhde",
niin parisuhteeseen kuuluu kaksi osapuolta ja loput ovat
"ylimääräisiä". Semantiikkaahan tuo vain on.

Sana "parisuhde" sisältää ajatuksen siitä että on yksi (pääasiallinen)
kumppani. Jos on monta kumppania, joista kukaan ei ole
erityisasemassa, niin kannattaako silloin puhua edes "parisuhteesta"?
Sinkuillahan tilanne on se, että voi sähläillä eikä ole vastuussa
mitenkään erityisesti kenellekään, vaikkakaan kumppanit eivät ehkä ole
tasa-arvoisessa asemassa.

Sen uskon kyllä että on suhteita jotka eivät toimisi ilman
sivupanoja. Onhan meitä moneen junaan, joiden jälkeen vielä
resiinallakin pääsee.

Miikka Lahti

unread,
Aug 19, 2003, 7:45:18 AM8/19/03
to

Virtanen Antti wrote:


> Sana "parisuhde" sisältää ajatuksen siitä että on yksi (pääasiallinen)
> kumppani. Jos on monta kumppania, joista kukaan ei ole
> erityisasemassa, niin kannattaako silloin puhua edes "parisuhteesta"?
> Sinkuillahan tilanne on se, että voi sähläillä eikä ole vastuussa
> mitenkään erityisesti kenellekään, vaikkakaan kumppanit eivät ehkä ole
> tasa-arvoisessa asemassa.


Niinpä, en muutenkaan ymmärrä rationaalisuuden ja modernismin kaapuun
pukeutunutta uusmoralisointia sen puolesta, että jokaisen pitäisi sallia
kumppanin vieraissakäynti tai on ajastaan jälkeenjäänyt tms..
Taaplatkoon kaikki tavallaan.

Kirsi Lindh-Mansikka

unread,
Aug 19, 2003, 12:18:39 PM8/19/03
to
Virtanen Antti <virt...@cs.tut.fi> tuumasi jotta:

> Voihan sitä keskusteluja käydä, mutta kyllä luottamus on pilattu
> vähintäänkin pitkäksi aikaa, ellei jopa lopullisesti jos menee
> tekemään jotain mistä on nimenomaan ankarasti sovittu ettei sitä
> tehdä.

Mistäs sä nyt tähän sen ankarasti sovitun repäisit? Jos jostain sovitaan,
asia on tietysti ihan eri, mutta suurimmassa osassa suhteista ei
tuollaisista asioista sovita, koska se on monille niin "itsestäänselvä"
kaikessa normiudessaan. Vaikka ei sitten olekaan. Yleensäkin näissä
asioissa tunnutaan olettavan enemmän kuin puhuvan, ja sitten huudetaan ja
heitellään astioita ja rätkytetään ja heitetään pellolle lupauksista, joita
ei oikeasti koskaan ole annettu.



> Eikö sinulle luottamus ole tärkeä asia rakkausuhteessa? Minä en oikein
> ymmärrä "rakkaussuhdetta", jossa toiseen osapuoleen ei voi luottaa
> vaan toinen menee heti kihnuttamaan johonkin kun alapäätä vähän
> kutittaa esim. työmatkalla. Näkisin että molemminpuolinen luottamus on
> erittäin tärkeä osa rakkaussuhdetta. Tietysti jos sovitaan että saa
> paneskella silloin kun huvittaa ketä huvittaa, niin silloin luottamus
> säilyy :)

Olen sinänsä ihan samaa mieltä. Kyllä minulle luottamus on hyvinkin tärkeä
asia parisuhteessa. Joku pimpsankihnutus työmatkalla vain on niin tasan
toissijainen asia, etten välttämättä koe aiheelliseksi sisällyttää sitä
mihinkään pepo-ratkaisuun. Lupaus on toki lupaus, mutta sanaton normien
mukaan elely ja asioiden luuleminen on aika pepusta.



> Ei se suljekaan, onhan noita ollut. Aika harvalta se kuitenkaan
> onnistuu, koska ylimääräisten partnereiden sotkeminen kuvioon siten
> että kumppani tietää niistä, tuottaa väkisin kilpailuasetelmaa ja
> mustasukkaisuutta.

Väkisin ja väkisin. On ihmisiä, jotka tosiaan eivät ole mustasukkaisia, on
myös ihmisiä jotka ovat oikeasti realisteja tiedostaen mahdollisesti
elämäntilanteensa aiheuttaman epäsuhdan tms. On myös ihmisiä jotka eivät
uskottele itselleen, että kumppani on superperfecto-man - pettämätön
muovinen staattinen statusobjekti. Jotkut oikeasti uskovat siihen, että
kumppani on vain ihminen.

Henkilökohtaisesti uskon, että tämä uskottomuudesta hirveät pultit
ottaminen on ainakin osaksi jonkin sortin egokysymys. Uskottomuus tuntuu
todella monille olevan asia, joka jäytää ensisijaisesti petetyn itsetuntoa,
ja vasta toissijaisesti sitä luottamusta - tapahtunut nähdään niin oman
navan perspektiivistä kuin olla ja voi. Pakostakin miettii, että onko sitä
kumppania silloin tarvittu todella kumppaniksi, vai pikemminkin joksikin
itsensä ja oman viehtäysvoimansa peilailun välineeksi, jonka "petollisuus"
saattaa petetyn mielestä häpeään ja alennuksen tilaan nimenomaan petetyn
itsensä eikä suinkaan pettäjän.

Mitä poikkeavien suhdekuvioiden vaikeuteen tulee, niin eniten niitä yleensä
sotkee nimenomaan muiden ihmisten suhtautuminen, jos ja kun he saavat
tällaisista kuvioista vihiä. Ymmärrystä lötyy suhteellisen vähän, ja joko
kulisseissa tai ihan suoraan säälitään "petettyä parkaa", paheksutaan
"epätervettä asetelmaa" tai muuta vastaavaa jööttiä, kun tiedetään itse
niiiin paljon paremmin mitkä kuviot toisille sopii ja mitkä ei. Se on
sitten poikkeavan kuvion osapuolien itsetunnosta kiinni, jaksavatko he elää
silmätikkuina vai eivät.



> eivät. Uskoisin että suurin osa (kaikki) ihmisistä pettää puolisoaan
> ajatusten tasolla, ainakin joskus.

Pettää ja pettää. Mitä ihmeen pettämistä sekin on, jos kerran hanibeibsun
syli edelleen kelpaa ilman alistuneita fiiliksiä. Esim. hyvä perse on hyvä
perse, ja on totaalisen tekopyhää jos varattu mies (tai nainen) ei saisi
niitä kaupungilla katsella ja sisimmässään makustella. Aivan kuin
seksuaalisuus varsinkin tuolla tasolla olisi joku ihmeen presisiotykki,
joka suunnataan vain kumppaniin, ja kaikki muut maailman ihmiset muuttuvat
yhdessäolon alkamnisen hetkellä kuin taikaiskusta rumiksi monstereiksi.

Jokin rajahan kaikella toki on. Jos pomppii yhtenään jonkun toisen punkassa
ja käyttää kumppania yleiskoneena, niin suhteen mielekkyyden voi aika
turvallisin mielin kyseenalaistaa. Mutta jos kyseessä on vaikka joku
työpaikan pikkujoulujen nuoleskelusessio, työmatkalla suoritettu poikain
panoreissu reperbahnille, satunnainen baarireissulla suoritettu parhaan
kaverin tai sen hoidon nusaisu, kattava pornovalikoima olohuoneen
hyllyssä tai kausikortti korttelibordelliin, niin mitä ihmeen väliä?
Merkkaavatko nuo asiat kokonaisuuden kannalta sellaisenaan oikeasti mitään
- varsinkin jos niistä ei nosta jotain massiivista älämölöä?

-Kirsi

Kirsi Lindh-Mansikka

unread,
Aug 19, 2003, 12:33:00 PM8/19/03
to
pau...@mbnet.fi (Paul Pekkarinen) tuumasi jotta:
> Kyllä sen ainakin minä olen käsittänyt niin, että pettäjä ei
> rakasta puolisoaan, vaan on valehdellut tunteensa. Siinä vaiheessa
> "keskustelut" ovat vähän turhanaikaisia.

Uskotko mahdollisesti, että ihmiset ovat täydellisiä olentoja, jotka eivät
koskaan joudu tilanteen uhreiksi eivätkä muutenkaan koskaan mokaan? On
erittäin alkeellisen oloista logiikkaa, jos kehtaa vetää yhtäsuuruusmerkin
rakkauden ja seksin välille. Toisaalta tuollainen katsantokanta selittäisi
sen, miksi parisuhteissa seksitön kausi tulkitaan heti joko tunteiden
viilenemiseksi tai merkiksi uskottomuudesta.

> Se, että vanhemmat rakastavat toisiaan on hyvä esimerkki lapsille.
> Mutta sinulle tämä asia tuntuu tosiaan olevan aika hämärä...

Se, että vanhemmat rakastavat toisiaan ei välttämättä muutu pätkääkään,
vaikka jompikumpi kävisikin esittelemässä sukupuolielintään perheyksikön
ulkopuoliselle henkilölle. Eihän kovin monen rakkaus kuole siihenkään, että
kumppani käy baarissa esittelemässä naamaansa kavereilleen ja tuntemaan
heidän kanssaan yhteenkuuluvuutta. Tai ajattele vaikkapa taiteilijoita -
tanssijoita, muusikoita, näyttelijöitä, jotka esittävät keikoilla
tunneskaalaansa ääripäästä toiseen toisinaan hyvinkin iholle tullen ja
itsestään paljon antaen. Kuoleeko heidänkin parisuhteensa juuri tämän
takia?

-Kirsi

Ella Lynoure Rajamäki

unread,
Aug 19, 2003, 2:36:41 PM8/19/03
to
Virtanen Antti <virt...@cs.tut.fi> wrote:
> Okei. Kyllä minä olen aina keskustellut aiheesta etukäteen, että ei
> tarvitse tehdä mitään oletuksia, eikä toinen voi tehdä itselleen
> edullisia oletuksia.

Hienoa. Itse on lähinnä ilmaissut etten tiedä etukäteen miten asiaan
suhtaudun, mutta että arvostan etukäteen, tai ellei se onnistu, pian
jälkikäteen kertomista asiasta. Järkitasolla koen että minulla ei
edes olisi oikeutta pyytää toiselta monopolia hänen
seksisuhteisiinsa, tunnetasolla taas tiedän että hyvinkin voisi tuntua
pahalta.


> Tuo on tyypillisesti sellainen asia että "oletusarvo" on niin vahva,
> ettei sitä erikseen tarvitse edes mainita ellei halua poiketa
> oletusarvosta.

Hmmm. Jos noin on, miksi sitten niin monet pettävät? Kyllä
jonkinmoinen kommunikaatio aiheesta on hyväksi, mitä selvempi sen
parempi, jottei tule yllätyksiä puolin eikä toisin.

> No "ylimääräisiä" siinä mielessä että jos lähtökohta on "parisuhde",
> niin parisuhteeseen kuuluu kaksi osapuolta ja loput ovat
> "ylimääräisiä". Semantiikkaahan tuo vain on.

Joo. Minua onkin välillä vähän häirinnyt se "pari-" alkuosa. :)



> Sana "parisuhde" sisältää ajatuksen siitä että on yksi (pääasiallinen)
> kumppani. Jos on monta kumppania, joista kukaan ei ole
> erityisasemassa, niin kannattaako silloin puhua edes "parisuhteesta"?
> Sinkuillahan tilanne on se, että voi sähläillä eikä ole vastuussa
> mitenkään erityisesti kenellekään, vaikkakaan kumppanit eivät ehkä ole
> tasa-arvoisessa asemassa.

Riippuu millaisesta erityisasemasta on kyse. Usein suhde, rakkaussuhde,
romanttinen suhde tai ihmissuhde on ihan hyviä ilmaisuja, kun en nyt
missään nimessä tarkoita sinkkuutta. Vastuuta lähi-ihmissuhteessa on
monenlaista, enkä koe että seksuaalisen monopolin ylläpitäminen
olisi niistä suurin tai edes tärkein.



> Sen uskon kyllä että on suhteita jotka eivät toimisi ilman
> sivupanoja. Onhan meitä moneen junaan, joiden jälkeen vielä
> resiinallakin pääsee.

Resiina tarjoaakin aiheeseen sopivasti kivaa rytmistä liikuntaa.

--
Lynoure Rajamäki
lyn...@welho.com

Ella Lynoure Rajamäki

unread,
Aug 19, 2003, 2:41:02 PM8/19/03
to
Miikka Lahti <miil...@cc.jyu.fi> wrote:

> Niinpä, en muutenkaan ymmärrä rationaalisuuden ja modernismin kaapuun
> pukeutunutta uusmoralisointia sen puolesta, että jokaisen pitäisi sallia
> kumppanin vieraissakäynti tai on ajastaan jälkeenjäänyt tms..
> Taaplatkoon kaikki tavallaan.

Missä sellaista on ilmennyt? Toivottavasti et koe minun kirjoituksia
moiseksi.

Jokainen taaplatkoon tavallaan. Minusta on vaan tärkeintä että
suhteen taaplaustavoista kommunikoidaan ajoissa.


Sanctius

unread,
Aug 19, 2003, 2:55:32 PM8/19/03
to
Kirsi Lindh-Mansikka:

>On erittäin alkeellisen oloista logiikkaa, jos kehtaa
>vetää yhtäsuuruusmerkin rakkauden ja seksin välille.

Mielestäni rakkaus on vain asteikko, jolla voidaan mitata toisesta
ihmisestä riippuvaa yleisen hyvänolon sekä onnellisuuden tunnetta.
Rakkaus ei ole aktiviteetti, eikä se voi suoraan vaikutta itseensä.
Tarvitaan aina joku harrastus, joka lisää tai vähentää rakkautta.

Jos rakastaa toista 10 pistettä enemmän koska voi harrastaa hänen
kanssaan seksiä, niin seksittömyys tiputtaa rakkautta 10 pistettä.
Joku taas ei välttämättä menetä seksin puutteen vuoksi rakkautta
välttämättä yhtään, vaikka toinen menettää 10. Samoiten kotonaolo
voi olla jollekkin 10 pisteen arvoinen, ja toiselle vain 1 pojo
lisää. Ihmisten välinen symbioosi lienee puhdasta matematiikkaa.

Jokainen voi ainakin listata omat prioriteettinsa aktiviteeteille
ja asioille jotka vaikuttavat rakkauden pistemäärien muutokseen.
Niiden valossa lienee helpompi ymmärtää mitkä asiat ovat OMAN
rakkauden kokemisen kannalta oleellisia, ja mitkä taasen eivät.

Esimerkki 55 pistettä rakkautta jaettuna elämän osa-alueisiin:

Pornoilu: 10 pistettä.
Keskustelu: 9 pistettä.
Kuhertelu, hali: 8 pistettä.
Tanssiminen: 7 pistettä.
Punttis: 6 pistettä.
Lenkkeily: 5 pistettä.
Elokuvat: 4 pistettä.
Kotonaolo: 3 pistettä.
Lastenhoito: 2 pistettä.
Ruoanlaitto: 1 piste.

Ylläolevan valossa pelkästään pornoilua, kotonaoloa ja ruoanlaittoa
harrastavaan rakastuisi 14 pisteen verran. Keskusteleva tanssija joka
katsoo myös elokuvia ja lenkkeilee, saa 25 pistettä. Osa-alueiden
pisteitä voidan myös jakaa eri henkilöiden kesken, jolloin vaikkapa
pikaseksiä harrastava saa 3 pornoilupistettä ja vakikumppani 7 pojoa.

Fyysiset (rumuus, lihavuus, laiskuus), emotionaaliset (neuroosit) ja
älylliset (tyhmyys, fiksuu) ominaisuudet rajoittavat myöskin
joillekkin ihmisille annettavia maksimiarvoja kussakin osa-alueessa.
Silti toisen pahe on toisen hyve, joten mitään objektiivisa markkina-
arvoja ei ole olemassakaan. On vain itselle sopivaa, ja sopimatonta.

Elämä on... *heittää noppaa ja katsoo taulukkoa* ... roolipeliä! O:-)

--
Believe half of what you see & none what you hear.
http://www.kolumbus.fi/sanctius/mypic.html

Paul Pekkarinen

unread,
Aug 19, 2003, 6:01:24 PM8/19/03
to
"Kirsi Lindh-Mansikka" <kri...@iki.fi> wrote in message
> > Kyllä sen ainakin minä olen käsittänyt niin, että pettäjä ei
> > rakasta puolisoaan, vaan on valehdellut tunteensa. Siinä vaiheessa
> > "keskustelut" ovat vähän turhanaikaisia.
> Uskotko mahdollisesti, että ihmiset ovat täydellisiä olentoja, jotka eivät
> koskaan joudu tilanteen uhreiksi eivätkä muutenkaan koskaan mokaan?

Uskollisuus ei vaadi sitä, että ihminen olisi täydellinen.
On olemassa eritasoisia mokia, ja minusta pettäminen vaatii jo
melkoista yrittämistä. Ei sellainen tapahdu sattumalta.

> erittäin alkeellisen oloista logiikkaa, jos kehtaa vetää yhtäsuuruusmerkin
> rakkauden ja seksin välille.

Itse en henkilökohtaisesti usko platonisen rakkauden olemassaoloon
miehen ja naisen välillä. Sitä voisi paremminkin sanoa ystävyydeksi.
Siinä mielessä juuri Rakkaus isolla R:llä ja seksi ovat yhteydessä
toisiinsa.

> Tai ajattele vaikkapa taiteilijoita -
> tanssijoita, muusikoita, näyttelijöitä, jotka esittävät keikoilla
> tunneskaalaansa ääripäästä toiseen toisinaan hyvinkin iholle tullen ja
> itsestään paljon antaen.

Nyt mennään jo asiasta aidanseipääseen. Puhuttiin pettämisestä
eli seksuaalisesta kanssakäymisestä, eli kansanomaisesti nussimisesta.

Paul Pekkarinen

unread,
Aug 19, 2003, 6:07:43 PM8/19/03
to
lyn...@welho.com (Ella Lynoure Rajamäki) wrote in message

> > Kyllä sen ainakin minä olen käsittänyt niin, että pettäjä ei
> > rakasta puolisoaan, vaan on valehdellut tunteensa. Siinä vaiheessa
> > "keskustelut" ovat vähän turhanaikaisia.
> Tuo voisi pitää paikkaansa, jos seksi ja rakkaus olisivat sama asia ja
> vain yhtä ihmistä olisi mahdollista rakastaa kerralla.

Miesten tikapuuhermosto mahdollistaa sen, että on mahdollista
rakastaa vain yhtä naista kerrallaan. Olen itse siitä mainio
esimerkki.
Mutta vaikka rakastaisi ketä tahansa niin parisuhde on kuitenkin
jonkinlainen liitto sekin. Etenkin jos toinen osapuoli olettaa
(kuten pitääkin) että toinen ei petä. Ongelma on varmaan siinä,
että jotkut olettavat toisin. Että pettäminen on normaalia, koska
genetiikka (aiemmin evoluutioteoria) sanoo niin. Ihmiset ovat
loistavia keksimään tekosyitä itsekkäille himoilleen, joiden
tyydyttämiseen he käyttävät milloin ketäkin. Nykyisin syynä ovat
geenit, niillä voi selittää kaiken.

Virtanen Antti

unread,
Aug 19, 2003, 6:31:04 PM8/19/03
to

Virtanen Antti

unread,
Aug 19, 2003, 6:44:02 PM8/19/03
to
In article <bhtqno$pj2$1...@nyytiset.pp.htv.fi>, Ella Lynoure Rajamäki wrote:

>> Tuo on tyypillisesti sellainen asia että "oletusarvo" on niin vahva,
>> ettei sitä erikseen tarvitse edes mainita ellei halua poiketa
>> oletusarvosta.
>
> Hmmm. Jos noin on, miksi sitten niin monet pettävät?

Siihen en osaa vastata. Ehkä me olemme edelleen niin vaistojemme
orjia, että tulee "lipsahduksia" vaikka niitä rehellisesti yrittäisi
välttää. Osa ihmisistä ei edes aidosti yritä välttää, vaan katsoo että
heillä on oikeus dipata dikkiään mihin huvittaa.

Kulttuurilla ja ympäristön normeilla on tietenkin huomattava
vaikutus. Loppujen lopuksi "korrekti" käytös on se, mitä meille on
opetettu. Jos julkaistaan tutkimuksia että 90% pettää puolisoaan ja
City-lehti antaa vinkkejä miten pettäminen hoidetaan jäämättä kiinni,
niin totta hemmetissä sellainen laskee kynnystä. Toisaalta jos asuu
ääri-Islamilaisessa valtiossa, niin kynnys voi olla aika paljon
korkeampi, jo pelkästään luvassa olevien pieksäjäisten takia.

> Riippuu millaisesta erityisasemasta on kyse. Usein suhde, rakkaussuhde,
> romanttinen suhde tai ihmissuhde on ihan hyviä ilmaisuja, kun en nyt
> missään nimessä tarkoita sinkkuutta. Vastuuta lähi-ihmissuhteessa on
> monenlaista, enkä koe että seksuaalisen monopolin ylläpitäminen
> olisi niistä suurin tai edes tärkein.

Seurusteleehan ne pornotähdetkin, jotkut jopa alan ulkopuolisten
ihmisten kanssa. Sehän on itse kunkin päätettävissä millaisilla
ehdoilla haluaa ihmissuhteita muodostaa. En minä tuomitse kuin
tekopyhyyden ja epärehellisyyden, ja niitäkin ominaisuuksia löytyy
meistä kaikista :)


>> Sen uskon kyllä että on suhteita jotka eivät toimisi ilman
>> sivupanoja. Onhan meitä moneen junaan, joiden jälkeen vielä
>> resiinallakin pääsee.
>
> Resiina tarjoaakin aiheeseen sopivasti kivaa rytmistä liikuntaa.

Voisin kertoa tähän väliin Pikku-Kalle vitsin, joka on jäänyt mieleen
lapsuudestani. Näin yön pimeinä tunteina muistaa outoja asioita.

Pikku-Kalle heräsi yöllä siihen että isän ja äidin huoneesta kuului outoja ääniä.
"Äh", "Puh", "äh", "puh". Pikku-Kalle meni vanhempien makuuhuoneeseen
ja kysyi "mitä te oikein teette?". Isä vastasi: "Mennään junalla
Kiinaan".

Kohta Pikku-Kallen huoneesta kuului samanlaisia ääniä. Isä meni ovelle
ja kysyi: "Mitäs täällä tapahtuu?". Johon Pikku-Kalle vastasi "me
tullaan resiinalla perästä".

Paul Pekkarinen

unread,
Aug 19, 2003, 7:27:46 PM8/19/03
to
"Johanna Närväinen" <jsil...@uku.fi> wrote in message

> Ei kun ero vaan, kun ei rakasta.

Jotkut ovat niin "itsekkäitä", että vaativat jopa peräti
rakkautta parisuhteessaan! Jos sitä ei ole, niin miksi pitäisi
jatkaa? Muodon vuoksi?

> seksillä muiden kanssa on ihan eri asema muihin pettämisiin
> verrattuna.

Niin onkin, entä sitten? Onhan erilaisia rikoksiakin, jotka
ovat eri asemassa siinä miten niihin suhtaudutaan.

> Meitä on niin moneksi, niin ehdottoman uskollisuuden
> vaatimus kuin muutkin versiot ovat ihan yhtä hyviä, jos ne ovat
> mietittyjä kantoja ja molemmile osapuolille ok.

Ei ihmisiä ole kuin aina kahdenlaisia.
Esim. niitä, jotka pettävät ja niitä jotka eivät.
Tai niitä jotka kokeilevat onko ovi lukossa ja toisaalta niitä
jotka olettavat, että ovet ovat aina juuri hänelle auki ja
rynkyttävät ihmeissään ja pahastuneina kun ovi onkin lukossa.
Jne. jne.

Paul Pekkarinen

unread,
Aug 19, 2003, 7:31:01 PM8/19/03
to
Antti-Juhani Kaijanaho <antti-...@kaijanaho.info> wrote in message

> > Kyllä sen ainakin minä olen käsittänyt niin, että pettäjä ei
> > rakasta puolisoaan, vaan on valehdellut tunteensa.
> Oletko valmis tekemään saman johtopäätöksen muunlaisista petoksista
> kuten esimerkiksi puolison rahojen varastamisesta tai menneisyyden
> valehtelemisesta? Nekin ovat luottamuksen pettämistä ja
> seksuaalisessakin puolison pettämisessä oleellista on parisuhteen
> "perussopimuksen" rikkominen eikä itse seksiakti.

Se, että puhut sopimuksesta todistaa, että et ole ymmärtänyt
mitään. Rakkaus ei ole sopimus! Ihminen joko rakastaa tai ei.
Pettäjä ei rakasta. Piste.

Paul Pekkarinen

unread,
Aug 19, 2003, 7:36:18 PM8/19/03
to
Sanctius <removethis...@yahoogroups.com> wrote in message

> Mielestäni rakkaus on vain asteikko, jolla voidaan mitata toisesta
> ihmisestä riippuvaa yleisen hyvänolon sekä onnellisuuden tunnetta.

Mielestäni olet vain apina, joka on oppinut kirjoittamaan.

Kirsi Lindh-Mansikka

unread,
Aug 20, 2003, 1:46:52 AM8/20/03
to
pau...@mbnet.fi (Paul Pekkarinen) tuumasi jotta:
> Mielestäni olet vain apina, joka on oppinut kirjoittamaan.

No tällä kertaa sille annettiin riittävä määrä alaisia ja kirjoituskoneita,
sillä perusajatus on itse asiassa aika oikeaan suuntaan, eli tuo toisen
hyve on toisen pahe. Koska näinhän se menee.

-Kirsi

Kirsi Lindh-Mansikka

unread,
Aug 20, 2003, 2:01:39 AM8/20/03
to
pau...@mbnet.fi (Paul Pekkarinen) tuumasi jotta:
> Uskollisuus ei vaadi sitä, että ihminen olisi täydellinen.
> On olemassa eritasoisia mokia, ja minusta pettäminen vaatii jo
> melkoista yrittämistä. Ei sellainen tapahdu sattumalta.

Höpö höpö. Se, että niin ei tapahdu sinulle, tai kaverisi ovat ääliöitä ei
tarkoita että muut olisivat.

> Itse en henkilökohtaisesti usko platonisen rakkauden olemassaoloon
> miehen ja naisen välillä. Sitä voisi paremminkin sanoa ystävyydeksi.
> Siinä mielessä juuri Rakkaus isolla R:llä ja seksi ovat yhteydessä
> toisiinsa.

Seksi on yksi rakkauden ilmenemismuoto, toki, mutta vain yksi sellainen -
seksi <> rakkaus. Myös kukkien antaminen voi olla yksi rakkauden
ilmenemismuoto, mutta aivan kuten seksikin, se voi elää asiana muissakin
yhteyksissä kuin vain rakkaudessa. Rakkaudella ei ole monopolia seksiin,
kuten ei mihinkään muuhunkaan asiaan. Rakkauden on tarkoitus tehdä ihmiset
onnellisiksi, mutta rakkaus ei sinänsä omista mitään eikä ketään.
Omistussuhteet ja sitominen edustavat jotain aivan muuta tunnetta.
Omistautuminen ja sitoutuminen sen sijaan ovat vapaaehtoinen toimi, joka
tapahtuu rakkaudessa ja yhteisymmärryksessä parin itsensä yhdessä
määrittämin kriteerein, ei jonkin yleisen normin mukaan. Ja tämä kriteeri
voi olla myös sellainen, jossa seksuaaliasiat jätetään kummankin omaksi
yksityiseksi asiaksi.



> Nyt mennään jo asiasta aidanseipääseen. Puhuttiin pettämisestä
> eli seksuaalisesta kanssakäymisestä, eli kansanomaisesti nussimisesta.

Eikä mennä. Jos olet sitä mieltä, että vain kärjen kastaminen on
pettämistä, mutta muuten kumppani voi mielestäsi tehdä kaikkea muuta
tahansa muiden kanssa, niin aika eksyksissä olet. Oletko sitä mieltä, että
esimerkiksi impotentti mies ei voi pettää vaimoaan koska ei harrasta seksiä
kenenkään kanssa?

-Kirsi

Kirsi Lindh-Mansikka

unread,
Aug 20, 2003, 2:02:31 AM8/20/03
to
pau...@mbnet.fi (Paul Pekkarinen) tuumasi jotta:
> Se, että puhut sopimuksesta todistaa, että et ole ymmärtänyt
> mitään. Rakkaus ei ole sopimus! Ihminen joko rakastaa tai ei.
> Pettäjä ei rakasta. Piste.

Todista, että pettäjä ei rakasta ilman että päädyt kiertämään kehää.

-Kiersi

har...@paju.oulu.nato.fi.invalid

unread,
Aug 20, 2003, 2:10:33 AM8/20/03
to
Paul Pekkarinen <pau...@mbnet.fi> wrote:
>Se, että puhut sopimuksesta todistaa, että et ole ymmärtänyt
>mitään. Rakkaus ei ole sopimus! Ihminen joko rakastaa tai ei.
>Pettäjä ei rakasta. Piste.

Minulle jäi epäselväksi tässä se, että puhutko pettämisestä, vai käytätkö
ko. termiä myös sellaisiin syrjähyppyihin mitkä ovat kaikille osapuolille
ihan OK? Sikäli kun ketjun alkupuolella muistelen puheen olleen viimeksi
mainitusta.

--
Harri 'trevize' Väänänen .:. In meinen Gliedern
har...@paju.oulu.NATO.fi .:. treibt die Angst
remove .NATO @ address .:. leben schwindet Tod gewinnt

Hansen Henri

unread,
Aug 20, 2003, 2:39:06 AM8/20/03
to
Ella Lynoure Rajam?ki <lyn...@welho.com> wrote:
:
:> Tuo on tyypillisesti sellainen asia että "oletusarvo" on niin vahva,

:> ettei sitä erikseen tarvitse edes mainita ellei halua poiketa
:> oletusarvosta.

: Hmmm. Jos noin on, miksi sitten niin monet pettävät? Kyllä
: jonkinmoinen kommunikaatio aiheesta on hyväksi, mitä selvempi sen
: parempi, jottei tule yllätyksiä puolin eikä toisin.

Luuletkos, että pettävä osapuoli useinkin ajattelee, että "kun ei ole
mitään puhetta ollut, niin ei kai tässä nyt mitään suurempaa pahaa tehdä"?

--
nondeterminism :
<algorithm> A property of a computation which may have more
than one result.

Hansen Henri

unread,
Aug 20, 2003, 2:42:57 AM8/20/03
to
Kirsi Lindh-Mansikka <kri...@iki.fi> wrote:
:> On olemassa eritasoisia mokia, ja minusta pettäminen vaatii jo

:> melkoista yrittämistä. Ei sellainen tapahdu sattumalta.

: Höpö höpö. Se, että niin ei tapahdu sinulle, tai kaverisi ovat ääliöitä ei
: tarkoita että muut olisivat.

Kyllä useimmilla miehillä pettäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja
aktiivisuutta. Firman pikkujouluissakaan ei ole kuin korkeintaan muutama
mies, jota naiset piirittävät.

: Eikä mennä. Jos olet sitä mieltä, että vain kärjen kastaminen on

: pettämistä, mutta muuten kumppani voi mielestäsi tehdä kaikkea muuta
: tahansa muiden kanssa, niin aika eksyksissä olet. Oletko sitä mieltä, että
: esimerkiksi impotentti mies ei voi pettää vaimoaan koska ei harrasta seksiä
: kenenkään kanssa?

Varmaan kovin moni ei ajattele noin, mutta varsinainen bylsiminen
kuitenkin on yleensä se, mihin vedetään ns. lopullinen raja. Sen
ylittäminen kun ei oikein voi tapahtua "vahingossa" ja melkein mikä
tahansa muu voi.

Rasbelin

unread,
Aug 20, 2003, 2:57:55 AM8/20/03
to
Sanctius wrote:

> Pornoilu: 10 pistettä.

Mikä sana. Pornoilu. *reps* :D

Rasbelin

Lumikki

unread,
Aug 20, 2003, 4:05:02 AM8/20/03
to
pau...@mbnet.fi (Paul Pekkarinen) wrote in message news:<8f2c2bbc.03081...@posting.google.com>...


> Se, että puhut sopimuksesta todistaa, että et ole ymmärtänyt
> mitään. Rakkaus ei ole sopimus! Ihminen joko rakastaa tai ei.
> Pettäjä ei rakasta. Piste.

Mutta eikö tuo toisaalta ole vähän liian mustavalkoista? Eräs hyvä
ystäväni petti miestään ( nyt jo tosin entistä ). Kyllä hän silloin
vielä sanoi rakastavansa miestä, mutta pettämiseen oli hänellä
joitakin sekavia syitä. Humalatila, sekavat tunteet, yksinäisyys,
kontaktinhaku..

En siis yritä puolustella pettämistä millään tavalla, sanonpa vain,
että rakastavatkin ihmiset voivat tehdä erehdyksiä. Moni avoliitto tai
avioliitto lisäksi vielä kestää pettämisenkin ja elpyy. Monesti se
vaatii kyllä kummaltakin osapuolelta paljon työtä ja viitsimistä,
mahdollisesti parisuhdeterapiaa yms.

T: Lumikki

Lumikki

unread,
Aug 20, 2003, 4:10:34 AM8/20/03
to
pau...@mbnet.fi (Paul Pekkarinen) wrote in message news:<8f2c2bbc.03081...@posting.google.com>...
> Uskollisuus ei vaadi sitä, että ihminen olisi täydellinen.
> On olemassa eritasoisia mokia, ja minusta pettäminen vaatii jo
> melkoista yrittämistä. Ei sellainen tapahdu sattumalta.

Mutta silti sellainen VOI tapahtua myös sattumalta.. Tietysti on myös
paljon tietoisesti pettäviä ihmisiä, esimerkiksi varattuja ihmisiä,
jotka oikein kuukausikaupalla etsivät pettämiskumppania jostakin
deittipalvelusta. Tämä on kuitenkin vain se ääripää.

> Itse en henkilökohtaisesti usko platonisen rakkauden olemassaoloon
> miehen ja naisen välillä. Sitä voisi paremminkin sanoa ystävyydeksi.
> Siinä mielessä juuri Rakkaus isolla R:llä ja seksi ovat yhteydessä
> toisiinsa.

Minä olen tavallaan samaa mieltä. Onneksi todellinen ystävyys ( en
sitten tiedä, voisiko sitä sanoa edes platoniseksi rakkaudeksi, vaan
ystävyydeksi juuri ) on mahdollista miehen ja naisenkin välillä. Moni
mies on kyllä valitettavasti sellainen, että "ystävyys" on hänelle
vain välttämätön paha, joku välitila, parisuhteen limbus, josta sitten
automaattisesti pitäisi edetä rakkaussuhteeseen. Jos minä sanon, että
haluan olla YSTÄVÄ, niin se tarkoittaa sitä myös. Monille miehille
ystävä on tosiaan parisuhteen alkusoittoa. Sitten jos suhde ei
etenekään seksiin ja parisuhteeseen, sitten ollaan vihaisia ja olo on
petetty, vaikka alusta alkaen toinen osapuoli olisi oikein
jankuttanut, että ollaan YSTÄVIÄ.

T: Lumikki

mika

unread,
Aug 20, 2003, 4:37:51 AM8/20/03
to
> suurimmassa osassa suhteista ei
> tuollaisista asioista sovita, koska se on monille niin "itsestäänselvä"
> kaikessa normiudessaan. Vaikka ei sitten olekaan

Jos asiasta ei erikseen ole sovittu suuntaan eikä toiseen, niin eikös sen voisi tulkita myös siten, ettei niin ole tarkoitus tehdä?

Tosin aika monet muksut ja teinit tosiaan ovat sitä mieltä, että kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä on automaattisesti sallittua. Yleensä tuo mentaliteetti menee ohi itsestään aikuistuessaan.

Ella Lynoure Rajamäki

unread,
Aug 20, 2003, 4:39:26 AM8/20/03
to
Paul Pekkarinen <pau...@mbnet.fi> wrote:

> Miesten tikapuuhermosto mahdollistaa sen, että on mahdollista
> rakastaa vain yhtä naista kerrallaan. Olen itse siitä mainio
> esimerkki.

Se että sinä et voi kerrallaan rakastaa kuin yhtä naista, ei kerro
mitään kaikkien muiden miesten kyvyistä tai edes miesten kyvyistä
yleensä. (Vastaava tietenkin pätee myös minuun.)

> Mutta vaikka rakastaisi ketä tahansa niin parisuhde on kuitenkin
> jonkinlainen liitto sekin. Etenkin jos toinen osapuoli olettaa
> (kuten pitääkin) että toinen ei petä. Ongelma on varmaan siinä,
> että jotkut olettavat toisin. Että pettäminen on normaalia, koska
> genetiikka (aiemmin evoluutioteoria) sanoo niin. Ihmiset ovat
> loistavia keksimään tekosyitä itsekkäille himoilleen, joiden
> tyydyttämiseen he käyttävät milloin ketäkin. Nykyisin syynä ovat
> geenit, niillä voi selittää kaiken.

Olettaa? Hän voi myös olettaa että toinen aina kokkaa kotona, tai
että varakkaampi (vaikka ero olisi kuinka pieni) maksaa vuokran
kokonaan. Vähänmerkityksellisissä asioissa oletukset on aika ok,
mutta jos asialla on itselle merkitystä, siitä kannattaa puhua, sen
sijaan että olettaisi ja mahdollisesti pettyisi. Eli kyllä, ongelma on
siinä kun oletetaan tärkeitä asioita kommunikoinnin sijaan.


mika

unread,
Aug 20, 2003, 5:06:00 AM8/20/03
to
>> Uskollisuus ei vaadi sitä, että ihminen olisi täydellinen.
>> On olemassa eritasoisia mokia, ja minusta pettäminen vaatii jo
>> melkoista yrittämistä. Ei sellainen tapahdu sattumalta.


> Höpö höpö. Se, että niin ei tapahdu sinulle, tai kaverisi ovat ääliöitä ei
> tarkoita että muut olisivat

Montakos kertaa ole löytänyt itsesi "sattumalta" toisen ihmisen kanssa vehtaamassa? Itselläni olisi kyllä huomattavia vaikeuksia uskoa että kumpppanini on ihan vaan sattumalta päätynyt sisäkkäin.

Edes vessassa en usko juuri kenenkään istuvan katsomatta mihin istuu. Se on ainut tpaa mitä tulee mieleeni sattumayhdynnöistä, jos istahtaa huomaamattaan seisovaan kaluun.

Kyllä siihen yhdyntään tjms. päätymiseen jonkinsortin aktiivisuutta vaaditaan tavallisesti molemmilta osapuolilta. Tai toisaalta ellei yhtään katso "peräänsä" ja tapaa kulkea aktivalmiudessa niin ehkä sellaisiakin sattumia tapahtuu. Mutta että onko tosiaan jonkun ystävät hölmöjä kun eivät tee samoin?

mika

unread,
Aug 20, 2003, 5:13:05 AM8/20/03
to
> Mutta silti sellainen VOI tapahtua myös sattumalta

Miten? Unohtaa pistää vaatteet päälleen, ja kompastuessaan kaataa alleen toisen, joka on unohtanut pukea?

Ella Lynoure Rajamäki

unread,
Aug 20, 2003, 5:15:47 AM8/20/03
to
Virtanen Antti <virt...@cs.tut.fi> wrote:

> Siihen en osaa vastata. Ehkä me olemme edelleen niin vaistojemme
> orjia, että tulee "lipsahduksia" vaikka niitä rehellisesti yrittäisi
> välttää. Osa ihmisistä ei edes aidosti yritä välttää, vaan katsoo että
> heillä on oikeus dipata dikkiään mihin huvittaa.

Jos se on niin vaistomaista, tuntuu typerältä olettaa vaistojen
vastaisesti.

Ellei asiasta ole toisen sovittu, tuntuu luonnolliselta että ihmisellä
on oikeus dipata omaa dikkiään myötämieliseen pussyyn, jos myötämielinen
pussy löytyy. Eikös perinteisesti omaa vartaloaan saa ihminen hallita?


> Kulttuurilla ja ympäristön normeilla on tietenkin huomattava
> vaikutus. Loppujen lopuksi "korrekti" käytös on se, mitä meille on
> opetettu. Jos julkaistaan tutkimuksia että 90% pettää puolisoaan ja
> City-lehti antaa vinkkejä miten pettäminen hoidetaan jäämättä kiinni,
> niin totta hemmetissä sellainen laskee kynnystä.

Se jotenkin ärsytti kovasti. Voiko se olla niin maan kamalaa myöntää
puolisolleen että tahtoo kiksaista jotakin muuta? Toisaalta onneksi
City-lehti on auktoriteetti vain kohtuullisen pienen väestönosan
joukossa.

> Seurusteleehan ne pornotähdetkin, jotkut jopa alan ulkopuolisten
> ihmisten kanssa. Sehän on itse kunkin päätettävissä millaisilla
> ehdoilla haluaa ihmissuhteita muodostaa. En minä tuomitse kuin
> tekopyhyyden ja epärehellisyyden, ja niitäkin ominaisuuksia löytyy
> meistä kaikista :)

:)

--
Lynoure Rajamäki
lyn...@welho.com

Ella Lynoure Rajamäki

unread,
Aug 20, 2003, 5:21:04 AM8/20/03
to
Hansen Henri <han...@cs.tut.fi> wrote:

> Luuletkos, että pettävä osapuoli useinkin ajattelee, että "kun ei ole
> mitään puhetta ollut, niin ei kai tässä nyt mitään suurempaa pahaa tehdä"?

Enemmänkin että "Eihän me edes seurustella monogaamisesti", "Ei me
olla vielä ehditty sitoutua" tai "kyllähän mä deittailen, mutta ei
se ole mitään vakavaa".

Mutta: Minusta se ei ole pettämistä, jos asiasta ei ole sovittu
mitään. (En kuitenkaan tarkoita että loukkaantuminen olisi jotenkin
epäluonnollista. Mustasukkaisuus on ihan luonnollinen, joskin
valitettava, asia.)

mika

unread,
Aug 20, 2003, 5:30:42 AM8/20/03
to
> Se jotenkin ärsytti kovasti. Voiko se olla niin maan kamalaa myöntää
> puolisolleen että tahtoo kiksaista jotakin muuta?

Mielesäni tuo olisi välttämättömyys. Minä ainakin halusin puolison
joka ei tahdo kiksaista muitakin. En olisi pitänyt mitään moraalisaarnaa
mikäli hän olisi niin tahtonut tehdä, olisin vain valinnut jonkun muun.
Minun puolestani ihmiset saavat tehdä niin kuin lystäävät, ja valitsin
mieluummin ihmisen joka lystää tehdä kuin minä, mitä ihmisen joka tekee
kuin minä koska vaadin sitä.

har...@paju.oulu.nato.fi.invalid

unread,
Aug 20, 2003, 6:06:05 AM8/20/03
to
mika <mi...@i.i.invalid> wrote:

> Tosin aika monet muksut ja teinit tosiaan ovat sitä mieltä, että kaikki
> mikä ei ole erikseen kiellettyä on automaattisesti sallittua. Yleensä
> tuo mentaliteetti menee ohi itsestään aikuistuessaan.

Itse asiassa suomalainen idioottimentaliteetti, "kaikki mitä ei ole
erikseen sallittu, on kiellettyä" näyttää juurtuneen ikävästi
joihinkin aikuisyksilöihin. Ihan hyvä vaan jos nuoriso on pääsemässä
tällaisesta ajattelutavasta eroon.

Hannu Koskenvaara

unread,
Aug 20, 2003, 6:29:36 AM8/20/03
to

Hyvä kysymys, aivan samaa minäkin ihmettelen. Seksiin päätyminen kun
vaatii lähes poikkeuksetta hyvin monimutkaisen tapahtumasarjan
läpiviemisen molemmilta osapuolilta.


Hannu Koskenvaara

Hannu Koskenvaara

unread,
Aug 20, 2003, 6:37:25 AM8/20/03
to
Kirsi Lindh-Mansikka wrote:

> Niinpä on, muuttaako se jotain? Perusteleeko se jotenkin sen, miksi
> irtosuhteesta heitetään heti pellolle? Itse asiassa, eikö kyseessä ole aika
> rakkausköyhä ilmapiiri, jossa noin vain paiskataan kumppani ulos ilman
> mitään keskusteluja? Vai pitäisikö tässä jotenkin ajatella asia niin, että
> irtsaaja on rakkaudeton ja kylmä tyyppi kun irtsaa?

Eikö seksuaalinen uskollisuus ole yksi keskeisiä parisuhteen
kirjoittamattomia sääntöjä kulttuurissamme, ainakin vielä toistaiseksi.
Ellei erikseen osapuolet toisin sovi, on erittäin kohtuullista olettaa,
että parisuhteeseen ei syrjähypyt kuulu. Jos nyt suhteen toinen osapuoli
loukkaa törkeästi keskeistä suhteen peruspilaria, voiko sellaiselta
odottaa luotettavuutta muissakaan asioissa? Jos pettäjän kanssa
keskustellaankin, eikö ole perusteltua olettaa, että hän epäluotettavana
vain sanoo sen, millä uskoo itse selviävänsä kiusallisesta tilanteesta
helpoimmalla ja myöhemmin kuitenkin toistaa tekonsa.

>>Kahden vanhemman muodostama
>>nk. perhe on hyvin usein havaittu toimivaksi kasvuympäristöksi
>>ns. lapsille.
>
> Edelleenkin jää hämäräksi miten kahden vanhemman muodostelma jotenkin
> sulkisi ulos irtosuhteen harmonisen olemassaolon.

Ei se sulje, jos asiasta sovitaan ja se sopii molemmille osapuolille.
(Asiasta toiseen: tunteeko joku itse tällaisen tapauksen, joka
todellisuudessa toimii vuosia?) Kyse onkin siitä, että pettämällä ilman
lupaa suhteen toinen osapuoli rikkoo asioita, jotka oletetaan sovituksi
suhteen alkaessa.


Hannu Koskenvaara

Ville <pelimies74@

unread,
Aug 20, 2003, 6:59:09 AM8/20/03
to
Lumikki wrote:

> Mutta silti sellainen VOI tapahtua myös sattumalta..

Ei voi. Kyllä pettäminen on ihan tietoista toimintaa kummaltakin sukupuolelta. On se vaan kumma, kun lutkat
tuntuu ymmärtävän aina kavereidensa syrjähyppyjä ja syitä jotka siihen johtivat, mutta oman tai kaverin miehen
kiinni jäädessä sika kyllä tuomitaan heti ja femakkorinki on petettyä ja poloista heti auttamassa pakkaamisessa
ja kyllähän uusi mieskin sian tilalle saadaan, vaikka sieltä maahanmuuttajien bileistä, josta Jenni jo yhden
tosi jännän Ugandalaisen pongasi...

> Minä olen tavallaan samaa mieltä. Onneksi todellinen ystävyys ( en
> sitten tiedä, voisiko sitä sanoa edes platoniseksi rakkaudeksi, vaan
> ystävyydeksi juuri ) on mahdollista miehen ja naisenkin välillä. Moni
> mies on kyllä valitettavasti sellainen, että "ystävyys" on hänelle
> vain välttämätön paha, joku välitila, parisuhteen limbus, josta sitten
> automaattisesti pitäisi edetä rakkaussuhteeseen. Jos minä sanon, että
> haluan olla YSTÄVÄ, niin se tarkoittaa sitä myös. Monille miehille
> ystävä on tosiaan parisuhteen alkusoittoa. Sitten jos suhde ei
> etenekään seksiin ja parisuhteeseen, sitten ollaan vihaisia ja olo on
> petetty, vaikka alusta alkaen toinen osapuoli olisi oikein
> jankuttanut, että ollaan YSTÄVIÄ.

Mies voi olla naiselle _vain_ ystävä kahdessa tapauksessa: 1) Nainen on niin ruma, ettei seksuaalinen
kanssakäyminen onnistu, edes kännissä (*) 2) Pakottavat tekijät, kuten sukulaissuhde, impotenssi, homous. piste.
Muussa tapauksessa seksin harjoittamisen mahdollisuus ja siihen tähtäävä käytös tulee ennemmin tai myöhemmin
miehen toiminnassa ilmi. Mies joka lopettaa kaiken kontaktin naiseen, joka haluaa olla _vain_ ystäviä, ei
pelkästään tee suurta palvelusta koko miessukupolvelle, vaan myös itselleen.

(*) Tietenkin kaikilla miehillä on eri kriteerit kauneuden ja rumuuden suhteen, joten sellaisia naisia jotka
eivät kenellekään kelpaa on hyvin, hyvin vähän.

Lumikki

unread,
Aug 20, 2003, 7:15:13 AM8/20/03
to
Rasbelin <m...@privacy.net> wrote in message news:<uZE0b.2230$Xq6....@reader1.news.jippii.net>...

> Sanctius wrote:
>
> > Pornoilu: 10 pistettä.
>
> Mikä sana. Pornoilu. *reps* :D

Niin, siis minulle jäi epäselväksi se, mitä tällä "pornoilulla" oikein
tarkoitetaan? Yhteistä iltahetkeä tuijotellen pornoleffoja, vai
kenties jotakin erityisen rietasta ja irstasta seksuaalisen
kanssakäymisen muotoa? Miksi pornoilusta saa niin paljon pisteitä?

Jään uteliaana odottamaan vastausta..

T: Lumikki


>
> Rasbelin

Kimmo Isokoski

unread,
Aug 20, 2003, 7:29:21 AM8/20/03
to
On Wed, 20 Aug 2003 10:59:09 GMT, "Ville <pelimies74@"
<"poista>hotmail.com"> wrote:

>
>Mies voi olla naiselle _vain_ ystävä kahdessa tapauksessa: 1) Nainen on niin ruma, ettei seksuaalinen
>kanssakäyminen onnistu, edes kännissä (*) 2) Pakottavat tekijät, kuten sukulaissuhde, impotenssi, homous. piste.

Jahas. Taas filosofiaa suoraan leikkikoulusta.

Miikka Lahti

unread,
Aug 20, 2003, 7:59:36 AM8/20/03
to

Kimmo Isokoski wrote:


Törkeää miesten mustamaalausta, IMO.

mika

unread,
Aug 20, 2003, 8:15:18 AM8/20/03
to
Hannu Koskenvaara <hannunro...@netscape.net> wrote in
news:3F434F65...@netscape.net:

>> Perusteleeko se jotenkin sen, miksi
>> irtosuhteesta heitetään heti pellolle? Itse asiassa, eikö kyseessä
>> ole aika rakkausköyhä ilmapiiri, jossa noin vain paiskataan kumppani
>> ulos ilman mitään keskusteluja? Vai pitäisikö tässä jotenkin ajatella
>> asia niin, että irtsaaja on rakkaudeton ja kylmä tyyppi kun irtsaa?
>
> Eikö seksuaalinen uskollisuus ole yksi keskeisiä parisuhteen
> kirjoittamattomia sääntöjä kulttuurissamme, ainakin vielä toistaiseksi

Minä ymmärsin tuon kyllä niin, että irtosuhteessa olisi kyse
parisuhteettomista ihmisistä. Tosin silloin on luonnollista että
_irto_suhde loppuu kun aamu koittaa.

ok

unread,
Aug 20, 2003, 8:44:08 AM8/20/03
to

"Kirsi Lindh-Mansikka" <kri...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:Xns93DD5A3306...@192.89.123.233...

Ööö ..minä ymmärsin Sanctiuksen kirjoituksen niin, että markkina arvo ei
päde
koska ihmiset ovat yksilöllisiä. :-o

ok

unread,
Aug 20, 2003, 8:44:06 AM8/20/03
to

"Paul Pekkarinen" <pau...@mbnet.fi> kirjoitti
viestissä:8f2c2bbc.03081...@posting.google.com...

> rynkyttävät ihmeissään ja pahastuneina kun ovi onkin lukossa.

Tuosta tuli mieleen..
Olin palaamassa kotiin kun näin erään luulosairaan kaverini takomassa
nyrkillä asuntoni ovea. Kääntyessään hän huomasi minut ja huusi:
Mikset sinä avaa ovea! (ja huomasi samantien itsekin puhuvansa pöljiä)

ok

unread,
Aug 20, 2003, 8:44:09 AM8/20/03
to

"Pave" <ve...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:49i0b.1817$Xq6...@reader1.news.jippii.net...

> on ensiarvoisen tärkeää. Niinpä nainen pyrkii sitomaan
> miehen perheeseen, jotta lapsella olisi enemmän tukea.
> Mies taas pystyy saattamaan naisia siunattuun tilaan
> sadoittain vuoden aikana. Niinpä jos mies haluaa varmistaa
> omien geeniensä ikuisen elämän, on edullisinta koettaa
> tällätä naapurinkin rouva tiineeksi.

Minä harrastan klassista tyyliä sillä erolla, etten ole vakituisessa
parisuhteessa ja pyrin pitämään huolen ettei nainen tule tiineeksi.
Tosin minua kummastuttaa ne naiset jotka ovat itse ensimmäisinä tehneet
ehdotuksen ja tulevat sitten jälkeenpäin väittämään, että olen käyttänyt
heitä hyväksi.
No joo, en kiellä ettenkö itsekin vähän liperrellyt, mut kuitenkin...minähän
vaan flirttailin. (alan uskomaan ulkomaalaismiesten puheita siitä, että
suomalaisnaiselta saa helposti)

Sanctius

unread,
Aug 20, 2003, 8:57:38 AM8/20/03
to
Lumikki:

>Niin, siis minulle jäi epäselväksi se, mitä
>tällä "pornoilulla" oikein tarkoitetaan?

Orgasmiin johtavaa seksiä. Erotuksena kuhertelusta, joka saattaa olla
hyvinkin seksikästä, mutta penetraatiota ei tapahdu. Erektio kylläkin.
Jokainen on kuitenkin vapaa keksimään harrastuksilleen omat nimikkeet,
jotka ainkin itse ymmärtää. Käytä "seksiä", jos pornoilu vieroksuttaa.

>Yhteistä iltahetkeä tuijotellen pornoleffoja, vai
>kenties jotakin erityisen rietasta ja irstasta seksuaalisen
>kanssakäymisen muotoa?

Pornoleffojen katsominen on mielestäni aistillista kuhertelua, jos sen
aikana katsojat eivät nai keskenään, vaan ovat käpertyneet toisiinsa.

>Miksi pornoilusta saa niin paljon pisteitä?

Höh. Koska ne oli mun pisteet. Kukin on täysin vapaa pisteyttämään
harrastuksensa niin pieniksi tai suuriksi kuten itse haluaa! O:-)

--
Believe half of what you see & none what you hear.
http://www.kolumbus.fi/sanctius/mypic.html

Ella Lynoure Rajamäki

unread,
Aug 20, 2003, 9:16:15 AM8/20/03
to
"Ville <pelimies74@" <"poista>hotmail.com"> wrote:

> Mies voi olla naiselle _vain_ ystävä kahdessa tapauksessa: 1) Nainen
>on niin ruma, ettei seksuaalinen kanssakäyminen onnistu, edes
> kännissä (*) 2) Pakottavat tekijät, kuten sukulaissuhde,
> impotenssi, homous. piste. Muussa tapauksessa seksin harjoittamisen
> mahdollisuus ja siihen tähtäävä käytös tulee ennemmin tai
> myöhemmin miehen toiminnassa ilmi.

Hiphei! Pitäisikö nyt perustaa Rumien naisten seura vaiko Impotenttien
miesten ystävät -yhdistys, kun näitä ystäväsuhteita on tullut
vastaan sen verran paljon? Mieluumin ehkä se Rumien naisten seura,
koska viriilien ystävien haukkuminen impotenteiksi tuntuu ikävältä.

Kuten yksi sivupano ei välttämättä kariuta parisuhdetta, ei
hetkellinen seksiin tähtäävä toiminta myöskään välttämättä
kariuta ystävyyttä.

--
Lynoure Rajamäki
lyn...@welho.com

Virtanen Antti

unread,
Aug 20, 2003, 9:20:35 AM8/20/03
to
In article <bhve82$gsr$1...@nyytiset.pp.htv.fi>, Ella Lynoure Rajamäki wrote:

>> Siihen en osaa vastata. Ehkä me olemme edelleen niin vaistojemme
>> orjia, että tulee "lipsahduksia" vaikka niitä rehellisesti yrittäisi
>> välttää. Osa ihmisistä ei edes aidosti yritä välttää, vaan katsoo että
>> heillä on oikeus dipata dikkiään mihin huvittaa.
>
> Jos se on niin vaistomaista, tuntuu typerältä olettaa vaistojen
> vastaisesti.

Se on ihmisen osa tällainen :)

> Ellei asiasta ole toisen sovittu, tuntuu luonnolliselta että ihmisellä
> on oikeus dipata omaa dikkiään myötämieliseen pussyyn, jos myötämielinen
> pussy löytyy. Eikös perinteisesti omaa vartaloaan saa ihminen hallita?

Voitaneen olettaa että sopimus syntyy siinä vaiheessa kun
"seurustelusuhde" alkaa, ellei erikseen sovita että syntyneeseen
seurustelusuhteeseen ei kuulu seksuaalisen kanssakäymisen varaaminen
kumppanille. Ennen suhdetta ollaan jotain muuta, deittaillaan,
tapaillaan, on "projekti" tai jotain. En nyt tiedä voiko sitä
laskeakaan pettämiseksi jos tapailee jotain ihmistä ja samalla
tapailee toisia ihmisiä. Tosin jos väittää / antaa ymmärtää ettei
tapaile toisia, niin sitten taas liikutaan vähän moraalisesti
heikoilla jäillä.

Kun alkaa "seurustella" ja elää "parisuhteessa" joutuu luopumaan
osittain autonomiastaan, se kai olennaisesti on osa noiden termien
määritelmää. Oletusarvoisesti tähän kuuluu omaa vartaloaan koskevasta
autonomiasta luopuminen osittain, mutta tästä voidaan tietysti poiketa
jos sovitaan että se käy päinsä.

>> Kulttuurilla ja ympäristön normeilla on tietenkin huomattava
>> vaikutus. Loppujen lopuksi "korrekti" käytös on se, mitä meille on
>> opetettu. Jos julkaistaan tutkimuksia että 90% pettää puolisoaan ja
>> City-lehti antaa vinkkejä miten pettäminen hoidetaan jäämättä kiinni,
>> niin totta hemmetissä sellainen laskee kynnystä.
>
> Se jotenkin ärsytti kovasti. Voiko se olla niin maan kamalaa myöntää
> puolisolleen että tahtoo kiksaista jotakin muuta? Toisaalta onneksi
> City-lehti on auktoriteetti vain kohtuullisen pienen väestönosan
> joukossa.

Se varmaan ärsytti sen takia että siinä oli hyvin provosoivia
juttuja. Pettäjien kommenteista ei paistanut läpi minkäänlainen
katumus tai oman kumppanin toiveiden ja tunteiden
kunnioittaminen. Tästä tietysti hätäinen lukija ottaa pulttia ja
arvioi että City-lehti haluaa opettaa ja tukea tuollaista käytöstä.

Eikä sen City-lehden tarvitse olla auktoriteetti. Katsoo about mitä
tahansa television ihmissuhdesarjaa niin kaikissa petetään puolisoa,
milloin mistäkin syystä. Yleensä noihin sarjoihin ei kuulu mitään
kristillismoraalista opetusta, jossa pettäjä saisi "ansionsa
mukaan". Ei tuollainen voi olla vaikuttamatta siihen miten
hyväksyttävänä ihmiset yleisesti pettämistä pitävät.

--
// Antti Virtanen -//- http://www.students.tut.fi/~virtanea -//- 050-4004278

Ella Lynoure Rajamäki

unread,
Aug 20, 2003, 9:20:31 AM8/20/03
to
mika <mi...@i.i.invalid> wrote:

> Mielesäni tuo olisi välttämättömyys. Minä ainakin halusin puolison
> joka ei tahdo kiksaista muitakin. En olisi pitänyt mitään moraalisaarnaa
> mikäli hän olisi niin tahtonut tehdä, olisin vain valinnut jonkun muun.
> Minun puolestani ihmiset saavat tehdä niin kuin