UUDENVUODEN PUHE (special 2014)

[Korpisoturi]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2014 -käännettynä kansantajuiselle kielelle.

Kansalaiset,

"Härmäläiset ja muut tänne kylmään korpeen vahingossa eksyneet,"

Kuluneen vuoden aikana olen tavannut valtionjohtajia eri puolilla maailmaa ja teitä suomalaisia eri puolilla maatamme. Jokainen kohtaaminen ja keskustelu on tuonut minulle uutta ymmärrystä siitä, mikä on Suomen paikka maailmassa – ja erityisesti siitä, mihin Suomi on menossa.

"Kuluneen vuoden aikana olen käynyt monilla ryyppyreissuilla niin maailman merillä kuin kavereiden kämpillä kotimaassa. Siinä olen pikkuhiljaa alkanut hiffaamaan kuinka pieni ja merkityksetön me ollaan täällä peräpohjolassa maailman myrskyissä - ja kuinka päin h****tiä kaikki on menossa."

Maailman muutos haastaa meitä koko ajan ja välillä rajustikin. Siksi meidän on jatkuvasti asetettava itsellemme uusia kysymyksiä ja kyseenalaistettava totuttuja teesejä. Mihin johtaa vallan uusjako, kenelle riittää ruokaa ja vettä, mistä löydämme jatkossa raaka-aineemme? Miten voisimme lieventää inhimillistä kärsimystä ja ratkaista konflikteja? Syyrian murhenäytelmä jatkuu ja keskisessä Afrikassa vallitsee hätä, mutta emme saa turtua vain toteamaan näin.

"Meillä vielä riittää perunaa maassa ja vettä järvissä, mutta muualla populaa alkaa olee niin pirusti, notta niitä ei kyllä ruoki enää millään vaikka kaikki mitä kellarista löytyy pakattais pärekoriin ja laitettais laivalla Afrikkaan niin johan kohta nekin eväät olis syöty. Kiinalaiset omistaa jo kaiken ja määrää tahdin kun Amerikka rypee veloissaan. Samat heimot ne siellä öljyaavikoilla tappelee niinkuin aina ennenkin, ei oo vielä sellasta neroa löytyny joka keksis millä ne sais rauhoottumaan. Laitetaan ny sinne vaikka vähän tarkkailijoita kattomaan josko kohta maailmanpalo alkaa taas, tiedetään ainakin kaivaa sit poterot syvemmälle."

Ulkopolitiikkaamme puntaroitiin uudella tavalla viime kesänä Kultarannassa. Keskustelu oli raikasta, mutta palkitsevinta oli maltin löytyminen kuulla – ja kuunnella – mitä muilla oli sanottavaa. Ja sitä odotan jatkossakin. Sillä vastattavana on edelleen se vaikein kysymys: miten maailma – ja Suomi – toimii ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestävällä tavalla?

"Ja ne perkeleen nettivakoojat, Kiina, Venäjä, USA, NSA, CIA ja mitä vielä - eihän tässä uskalla enää Hesarin sivujakaan selaimella avata notta ei jo koodia menisi jonnekkin, että nyt se Sauli klikkas Fingerporin auki!"

Kansalaiset,

"Härmälääset,"

Ensi kesänä tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisen maailmansodan syttymisestä. Neljän vuoden ajan raivonnut konflikti vaati miljoonia uhreja, ja piirsi maanosamme rajat uudelleen. Tästä ahjosta nousi myös itsenäinen Suomemme. Yleisen mullistuksen oloissa voimamme riittivät vapauden saavuttamiseen. Meidän on syytä muistaa historiamme. Suomen paikka on aina ollut osana Eurooppaa. Meidän kohtaloamme ei voi siitä erottaa.
Tänäkin vuonna Euroopassa rakennetaan tulevaa. Keväällä käydään Euroopan parlamentin vaalit.

"Suvena tuloo sata vuotta ku ensimmäänen iso kapina alkas. Sillon pistettiin rajatolpat pystyyn ja saatiin Suomikin aikaaseksi. Se oli melkoinen koitoos ja ei sovi unohtaa. Saksasta saatiin silloinkin apua, meidän kohtalo tulee aina olemaan myös Saksan kohtalo. Tänä vuonna sovittiin Berliinissä poikien kans, notta käydään oluella ja vaihetaan kuulumisia, äänestetään sinne taas muutama kuuntelee mitä ne siel suunnitteloo."

Korvissani on soinut erään paljon kokeneen ja nähneen eurooppalaisen valtiomiehen näkemys Euroopan unionista: ”Unionin tulee olla rehellinen, yksinkertaisesti vain rehellinen.”

"Berlusconi minulle kuiskas korvaan kerran yhdellä reissulla, notta "kaikki säädökset on tehty rikottaviksi" ja sekös minua kovin nauratti, nostettiin konjamiini lasit oikein sen kunniaksi."

Meidän on oltava rehellisiä siitä, mitä varten EU on olemassa. On muistettava, että rauha, demokratian arvot ja hyvinvointi – sanalla sanoen ihmisen elämän vakaus ja vapaus ovat se unionin kova ydin. Tätä ydintä on vaalittava. Se ei voi jäädä mittavan hallintokoneiston tai yksittäisten jäsenmaiden erityisintressien varjoon.

"EU sisäpiirissä se vasta semmonen kerho on, notta niiden juoniin kun pääse mukaan niin siinä porukassa se hauskaa vasta on. Siellä se homma osataan, mutta onhan siellä pitkän linjan pelureita mm. Sisiliasta ja Palermosta - nää kuviot on niillä vähän niinkuin "geeneissä" sano."

Euron osalta on moneen kertaan julistettu pahimman olevan ohi, kunnes pahempi on taas palannut. Mutta on myös julistettu kaiken menettämistä, vaikka otetut vastuut eivät ole lauenneet. Vielä ei ole voitettu, muttei myöskään hävitty.
Tilanteen ratkaisuksi on esitetty toisaalta yhteisen talouspolitiikan tuntuvaa tiivistämistä ja toisaalta keskinäisen vastuun lisäämistä. Kumpikin on suuri kysymys. Täyteen yhteisvastuuseen perustuva rakenne on federalismin äärimuoto, sekin on selvästi sanottava.

"Hyvin ollaan pelattu vielä aikaa, vielä ei ole kupla puhjennut mutta malttakaahan vaan - kohta rysähtää. Laittakaa ne siemenperunatkin vaan visusti kellarin perälle piiloon, niitä tarvitaan kohta. Savukosken mummon sukanvarsirahat ryypättiin ja rällättiin Ateenan baareissa jo ajat sitten."

Moni on laillani pohtinut, kuinka paljolta olisi vältytty, jos alkuperäistä vakaus- ja kasvusopimusta olisi noudatettu. Siitä nousee tähän hetkeen kolmas suuri kysymys. Miten varmistua, että hallitukset ja ne seuraavat hallituksetkin noudattavat sitä, mitä nyt on sovittu tai sovitaan. Suomi on korostanut asennetta, jolla itse talouttamme hoidamme ja niin on syytä tehdä myös jatkossa.

"Eihän näitä EU:n säädöksiä kukaan sitte noudattanu, eikä noudateta enää mekään. Annetaan palaa ja eletään kuin viimeistä päivää, ei ne perussuomalaisetkaan enää tätä hullunmyllyä pysäytä vaikka hallitukseen menisivätkin - se on ollu jo myöhäästä ajat sitte."

Suomi on myös ansiokkaasti korostanut luotonantajien omaa vastuuta. Markkinavoimien tuleekin vastuu tuntea, silloin niistä samalla tulee vartijoita sopimusten noudattamiselle.

"Kerran Merkelin kanssa näytettiin muille mallia illallispöydässä ja sytytettiin sikarit oikein setelitukulla, kyllä siinä oli tarjoilijoilla vähän aikaa ihmettelemistä."

Meidän suomalaistenkin on oltava rehellisiä. Minäkin olen; eurooppalainen tie on meidän tiemme. Se on Suomen tie. Mutta meidän täytyy tarkoin tietää – ja myös siihen vaikuttaa – minne tie vie.

"Yksi eurooppa, yksi valtio ja yksi johtaja. Suomi marssii euroopan kanssa kohti lopullista voittoa, sitä tahtoisin kansalaiset teidän kanssa jäädä loppuun saakka seuramaan, mutta moottoritie on kuuma ja eläkepäivät edessä..."

Kevään EU-vaalit eivät suinkaan ole pelkkää Eurooppa-politiikkaa, niissä tehdään Suomen tulevaisuutta. Siksi rohkaisen rehelliseen keskusteluun.

"Turha avautua keväällä yhtään mitään, me ollaan laitettu jo niin monee paperiin nimet alle jotta aivan sama ketä äänestätte."

Keskustelu on myös demokratian tae. Viime keväänä valtiopäivien avajaisissa, eduskunnassa, sanoin, että jos demokratiassa ajaa asiaansa väkivaltaa käyttämällä, sanoissa tai teoissa, se on väkivaltaa kaikkia kohtaan. Tämä sanoma säilyy, ja sen haluan tässä nyt vahvistaa. Demokratiaa ei edistetä naamion takaa. Demokratiassa on kanavia tulla kuulluksi. Ja niitä kanavia kuunnellaan.

"Itsenäisyyspäivänä oltiin Tampereella keikalla ja saatiin hyvät naurut kun jotain kummelihemmoja tuli sinne lätkää pelamaan, sanoin kadeteille notta kattoo et miekat on terotettu hyvin - olis lätkämailat menny vaihtoon mut ei siitä sit peliä saatu aikaseks ku ne kiakkofanit alko vehtaa poliisien hevosten kanssa."

Kansalaiset,

"Korpikansa,"

Me näemme ympärillämme maailman, jossa vauraus on uudella tavalla jakautumassa ja keskittymässä. Tämä tarkoittaa sitä, että useiden nälkiintyminen on kyllä vähentynyt, mutta harvojen ruhtinaallisuus on kasvanut aivan uusiin mittasuhteisiin. Uutta keskiluokkaa on syntynyt moneen paikkaan, missä sitä ei ennen ollut. Tämä kehitys on kiihdyttänyt kasvua ja vakiinnuttanut monia yhteiskuntia.

"Rikkaat rikastuu niin perkeleesti jatkossakin. Vapaamuurarit ja muut rötösherrat ne vasta tienaakin. Kiinassa ja muualla kaukomailla on porukka ruvennu tienaamaan paremmin kun siellä on sitä halpatyövoimaa joka ei turhia mutise vaan tekee vuorokauden ympäri riisikuppi palkalla."

Olemme uskoneet, että uuden hyvinvoinnin tavoittelu ei olisi pois vanhalta hyvinvoinnilta. Muutos ei suinkaan ole pysähtynyt tähän – kannaltamme varsin hyvälle tasolle. Muutos jatkuu. Eikä ole ketään antamaan varmuutta, että edes tuo totuttu hyvinvointi säilyisi. Vanhat keskiluokat ovat kohdanneet uuden kilpailun. Tähän paineeseen vastaaminen on nyt kaikkien länsimaiden, myös Suomen edessä.

"Yrittäkääpäs nyt sitten kilpailla Vietnamilaisen tai Kiinalaisen työläisen kanssa, globalisaation ajat on edessä - mutta kyllä me keksitään hallituksen kanssa keinoja joilla palkkoja alennetaan ja työtunteja lisätään, se me nyt ainakin osataan."

Elämme samalla rajun teknologisen vallankumouksen aikoja. Monet tutut tehtävät loppuvat, ammatit katoavat. Suomessa tämä näkyy teollisuuden murroksena – yt-neuvotteluina, irtisanomisina. Mutta on huomattava, että samalla syntyy kokonaan uusia ammatteja ja uusia mahdollisuuksia. Kyllä meistä niihinkin on!

"Internet ja itsepalveluportaalit, robotit ja automaatit vei kulkaas nyt hommat => ei löydy enää hyviä duuneja. Marjanpoimintaa ja siivoojan paikka vielä löytyy, ne hommat onkin noi maahanmuuttajat ottaneet omakseen. Sit muutamalle hyvälle koodarille saattaa löytyä paikkoja. Te kaikki loput voittekin mennä sit mato-ongelle, sieltä kuulemma tulee ahventa ainakin vielä."

Hyvät kuulijat,

"Ne kekkä ei oo vielä nukahtanu,"

Me emme pikkutuulessa taivu, emmekä kovassakaan viimassa taitu. Suomella on tässä muuttuvassakin maailmassa selvät vahvuutensa. Perustuksemme on vankka – hyvin koulutettu kansa, joka luottaa demokratiaan, oikeusvaltioon ja tasa-arvoon. Yhteiskuntamme ei ole särötön, mutta se on yhä kestävää tekoa.

"Ilmastonmuutos tuo ny sellaaset myrskyt, notta peltikatoot on syytä vahvistaa jos satuu olemaan jo vähän eilistä tekoa. Puuta kaatuu vielä niin että rytäjää ja trombit vie laiturit rannoista. Mutta kyllä me uppiniskaiset härmälääset näistä myräköistä ennenkin on selvitty, kiroten ja hammasta purren. Sähköt saattaa olla poikki muutaman viikon putkeen aina välistä kun nää piuhat on nyt ties kenenkä omistuksessa nykyään."

Käsillämme on nyt havahtumisen hetki. Meidän on katsottava rohkeasti eteenpäin. On tehtävä päätöksiä. On luotava uutta, mutta on myös purettava vanhaa, pysyväksikin luultua. Luotamme vielä toisiimme ja itseemme. Tämän luottamuksen varassa voimme tavoitella uutta.

"Rahat on nyt EU mafia vieny ja laitetaan laput luukuille ja ovet säppiin. Koettakaa pärjätä niillä ahvenilla, marjoilla ja pettuleivän reseptikin löytyy netistä. Sienimettään kanssa kannattaa mennä ens syksynä, keltavahverot sopii hyvin salakaadetun hirvenlihapaistin kanssa."

Suomi on aina pärjännyt paineessa. Voimat on koottu ja suunnattu eteenpäin. Suomi tarvitsee jokaista, täällä syntynyttä ja tänne muuttanutta. Jokaisella on annettavaa.

Kaikki jotka tänne vielä haluaa niin tervetuloa, ei muuta kuin savupirttiin päreitä polttamaan (veroilmootus sytykkeeksi jos on tuohet päässy syysmyrskyssä kastuu). Jos joku talven yli kestää täällä vielä ensi vuonnakin niin varmasti on kansalaisuutensa ansaanna.

Kansalaiset,

"Toverit,"

Joitakin päiviä sitten seurasin Helsinki-Mission toimintaa televisiosta. Mieleeni jäi yli kaiken yksi lausahdus: kyllä meillä kaikilla on se hetki aikaa, naapurina, tuttavana tai muutoin vain, että kysäistään, mitä Sinulle kuuluu, voinko jossain auttaa?

"Vaihdoin Soneran liittymään kun oli tuota NSA skandaalia ja muuta, hyvin on kenttää ollut ja tuli TV-kanavia lisää samaan pakettiin. Ollaan katottu adjutanttien kanssa sunnuntaisin piirrettyjä, aivan loistavia."

Ystävällisyys, lähimmäisyys ja toveruus – ollaan niissä entistäkin rohkeampia! Meistä yhdessä muodostuu uusi suunta, johon Suomi kulkee.

"Viina, terva ja sauna - jos ei sillä kestä niin se on kuolemaks. Varokaa ettette uppoa suonsilmään kun ryvette tässä rämeikössä."

Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta!

"Koettakaahan kärvistellä taas vuosi etiäpäin ja loppu on herran hallussa!"