Soma (osa 1/5)

[Joni Jarvenkyla]

Soma, juovuttava juoma jota Intiassa
Vedojen aikana k{ytettiin
uhriaineena; my|s jumaluuden
nimitys.
(Tietosanakirja-Osakeyhti|n
Sivistyssanakirja 1924)


Soma

4 esipuhe
6 soma
7 siperian underground
8 punak{rp{ssieni
9 myrkyt
11 jumalten liha
14 ergotismin mysteeriot
15 LSD
16 el{m{nlanka
17 peyote
19 ayahuasca
20 noitien koisot
24 oopiumi
26 hamppu
30 lemmenyrtit
32 stimulantit
34 uudella mantereella
36 muualla maailmalla
37 mietoja kasveja
40 alkaloideista
42 huumausainelaki
43 kirjallisuutta
46 latinalainen indeksi


Kirjassa mainittuja kasveja ei suositella k{ytett{viksi
huumaaviin tarkoituksiin. Varsinkaan lapset, raskaana
olevat naiset sek{ psyykkisesti ep{tasapainoiset henkil|t
eiv{t saa nauttia kyseisi{ kasveja. Niit{ ei pid{ koskaan
terjota toiselle henkil|lle t{m{n tiet{m{tt{ tai tahtomatta.
Alkoholia ja neurofarmakologisia tuotteita tulee kasvien
yhteydess{ v{ltt{{.



Johdatus Psykoaktiivisten
Kasvien
Historiaan ja Ominaisuuksiin


Ja Maa cannoi rohot ia yrtit iotca siemen sigitteuet
sisiunsa per{ste, ia hedhelmeliset puudh, ioinenga
siemen oli itze heisse, cullaki sisuns per{sti. Ia
Jumala n{ki ette se oli hyue.
(I Mooseksen kirja, Mikaelin
Agricolun suomennos 1549)
Esipuhe

T{m{ kirja k{sittelee psykoaktiivisia aineita sis{lt{vi{
kasveja sek{ niiden historiaa. Samalla sivutaan niit{ perinteit{
joissa shamanismiin, noituuteen ja parantamiseen kuuluu
kasvien k{ytt| ekstaasin tai transsin aikaansaamiseksi.
Kaksi piirrett{ on noissa perinteiss{ silm{{n pist{v{{:
ensinn{kin, noiden perinteiden piiriss{ on pidetty kasveja
ja luontoa pyhin{ ja eletty sen mukaisesti; ja toiseksi,
nuo perinteet ovat t{ll{ hetkell{ joko kadonneet tai katoamassa,
tai kokemassa perinpohjaista muodonmuutosta.

Kiinalainen hallitsija Shen Nung kutsui vuonna 2737 eKr
hamppua t{rke{ksi l{{kkeeksi; hinduille se oli muutamia
vuosisatoja my|hemmin "taivaallinen opas"; meill{ hamppua
nimitet{{n "sosiaaliseksi vitsaukseksi"! T{ss{ samassa mieless{
lasketaan suurin osa "luonnon huumeista" meill{ kategoriaan
"myrkyt", ja latinanper{inen vastine noidalle,
fenefica, tarkoittaakin "myrkytt{j{t{rt{". En usko t{m{n
johtuvan siit{ ett{ nyky{{n tiet{isimme noista kasveista
enemm{n, pikemminkin p{invastoin: tietomme on useimmiten
hyvin pinnallista ja kirjallista ja yll{tt{v{n usein my|s
v{{r{{.

Mit{ syvemmin ja kokonaisemmin koemme yhteytt{ luontoon,
kasveihin, vuodenaikoihin ja aurinkoon, niin sit{ syvemmin
kykenemme ymm{rt{m{{n todellisuutta jossa shamaanit, noidat
ja kansanparantajat (curanderot) ovat el{neet. Me l{nsimaiset
ihmiset etsimme hyv{{ ilman pahaa, nautintoa ilman tuskaa,
Jumalaa ilman Paholaista, ja rakkautta ilman vihaa. Mutta
shamaani muistuttaa meit{ t{llaisen tilan mahdottomuudesta,
koska h{nen teht{v{n{{n on liikkua noiden vastakkaisten voimien
v{lill{ ja v{litt{{ nuo kokemukset heimoveljilleen.
Shamaanit ovat kansansa filosofeja, runoilijoita, taiteilijoita,
muusikkoja, intellektuelleja, tiedemiehi{, l{{k{reit{
ja psykoterapeutteja.

N{in suppeassa kirjassa ei ole valitettavasti mahdollista
paneutua niihin ongelmiin jotka syntyv{t kun kasvi siirret{{n
sakramentaalista, ritualistisesta ymp{rist|st{{n suurkaupungin
katukauppaan.

T{rkeint{ olisi oppia kunnioittamaan kasveja el{vin{
olentoina. Satoa ei saa korjata sateessa eik{ sumussa, mieluiten
aurinkoisena aamup{iv{n{ kasteen kuivuttua. Yrtit ker{t{{n
laskevan kuun, juuret nousevan kuun aikaan. Yrttej{ ei saa
pest{, juuret kyll{. Kokonaiset yrtit ker{t{{n kukkimisen
alettua, hedelm{t kypsin{. Juuret kaivetaan maasta kasvien
ollessa t{ysikasvuisia; on varottava kaivamasta maasta harvi-
naisia kasveja. Kaarna kuoritaan nuorilta puilta ja mielui-
ten kes{ll{.

Yrtit kuivataan riiputtaen niit{ ilmastoidussa huoneessa,
ei auringossa (uunikin kelpaa alle 35 C:n l{mm|ss{). Kuivatut
yrtit hienonnetaan ja s{il|t{{n paperipusseihin tai lasipurkkeihin;
s{ilyv{t kolmatta vuotta. Juuret kuivataan halkaisemalla pitkitt{in.
Sienet kuivataan mieluiten nopeasti; uunissa n. 35 C l{mm|ss{.

Voiteet valmistetaan joko keitt{m{ll{ yrtit sianrasvassa ja
lis{{m{ll{ viile{{n seokseen mehil{isvahaa, tai sekoittamalla
yrtit kylm{{n, mietoon kermaan. Yrttiuute valmistetaan kolmessa
viikossa s{il|m{ll{ yrtit l{{kepirtuun ja ilmatiiviiseen
purkkiin ja l{mpim{{n sek{ ravistamalla purkkia joka toinen
p{iv{. Eteeriset |ljyt ja yrttihauteet ovat aavistuksen verran
monimutkaisempia.

Kunnon kasvi- ja sienikuvasto on t{m{n kirjan ohella
v{ltt{m{t|n. Mahdolliset puutteet suomenkielisess{ nimist|ss{
voi lukija itse korjata.

Olen karkeasti ottaen noudattanut l{hinn{ saksalaisen
toksikologin Louis Lewinin vakiintunutta k{sitteist|{.
Euphorica eli euforisoiva aine tuottaa hyv{n olon tunteen,
esteettinen silm{ kasvaa, aistit ja mieli etsiv{t uusia
alueita, el{m{ naurattaa. Phantastica eli hallusinogeeni
tuottaa aistiv{{ristymi{ ja tajunnan laajentumia, egon
sulautumista ymp{rist||n, v{rillisi{ visioita ja optisia
hallusinaatioita. Excitentia eli stimulantti on toimintoja
kiihdytt{v{ aine joka usein vie n{l{ntunteen ja unentarpeen,
saattaa kehitt{{ psykooseja. Hypnotica eli sedatiivi on
puolestaan rauhoittava, toimintoja hidastava, narkoottinen
aine joka soveltuu mm. unil{{kkeeksi. Joidenkin aineiden
kohdalla saattaa esiinty{ voimakas placebo mik{ tarkoittaa
ett{ odotukset aineen suhteen saattavat itsess{{n tuottaa
euforisen tilan.

Miksi ihmisille sitten pit{isi antaa uusia huumeita kun
ihmiset eiv{t ole viel{ oppineet k{ytt{m{{n entisi{k{{n?
Vitsi on siin{ etteiv{t huumeet ole uusia. Globaalisessa
kyl{ss{mme on kadonnut enemm{n tietoa kasveista ja niiden
psykoaktiivisista ominaisuuksista kuin meid{n nykyaikainen
l{{ketieteemme on koskaan kyennyt j{ljitt{m{{n. T{m{ kirja
on tehty siin{ vakaassa uskossa etteiv{t huumeet itsess{{n
aja ihmist{ tuhoon: ihminen tuhoaa itse itsens{. Ja tunnettuahan
on ett{ t{m{n p{iv{n Suomessa pahimmat, tuhoisimmat
huumeet ovat alkoholi ja synteettiset l{{keaineet.

Laittomien huumausaineiden kaupan arvioidaan k{sitt{v{n
noin 8-9% maailmankaupasta. Huumausaineiden k{ytt| maailmassa
lis{{ntyy kaiken aikaa sek{ m{{r{llisesti ett{ geograafisesti.
K{yt{nn|ss{ t{m{ merkitsee sit{ ett{ "keskiluokkaiset huumeet"
kuten psyyken l{{kkeet ja alkoholi, sek{ amfetamiinit ja
heroiini ovat tunkeutumassa voimalla kolmanteen maailmaan.
Puhtaasti synteettisten huumausaineiden maailmankauppa on arviolta
kaksi kertaa suurempi kuin heroiinin maailmankauppa.

"Tarpeiden viljeleminen ja kasvattaminen on petollista
viisautta," kirjoittaa Jeremy Rifkin teoksessaan Entropy (NY
1980). "Se on my|s petollista vapautta ja rauhaa. Jokainen
tarpeen lis{ys kasvattaa riippuvuutta niihin voimiin jotka
eiv{t ole hallittavissa; jokainen tarve lis{{ eksistentiaalista
pelkoa. Vain tarpeita supistamalla voidaan v{hent{{ niit{
j{nnitteit{ jotka ovat riiston ja sotimisen perimm{isi{ syit{."

Riippuvaiseksi voi tulla mist{ tahansa: kahvista, kirjoista,
televisiosta, seksist{, deodoranteista tai rahasta. Ilmeist{
on ett{ muutoksen on tapahduttava purkamalla luonnottomat
yhteydet, etenkin yhteydet rahaan, ja j{lleensynnytt{m{ll{
luonnolliset yhteydet kosmokseen, aurinkoon ja maahan, yhteydet
ihmissukuun, kansaan ja perheeseen.

Olen omavaltaisesti muuttanut kaksi suomen kieleen vakiintunutta
sanaa muotoihin joissa ne mielest{ni kuulostavat
paremmilta: sanasta samaani on tullut shamaani, ja sanasta
hagsis on tullut hashis.

Lopuksi toivon ettei t{t{ kirjaa levitett{isi asiaankuulumattomien,
harkintakyvytt|mien henkil|iden - kuten lasten ja
viranomaisten - k{siin. Eli kuten William Burroughs sen sanoo:
"Valitettavasti meid{n kulttuurissamme tarkoittaa Seikkailu
l{hes samaa kuin Rikos."

Ruber Roseus
Soma

3000 vuotta vanha it{mainen teos Rigveda sis{lt{{ 1028 hymni{, joista
120 on omistettu Soma-jumalalle, joka oli p{{jumala Indran veli. Soma
tarkoitti aurinkoa, tulta ja auringons{teit{. Soma oli my|s kasvi ja
kasvisuute, jota indoeurooppalaiset k{yttiv{t uskonnollisissa menoissaan.

Rigveda kertoo soman kasvavan vuorilla, ja mainitsee ettei kasvilla
ole siemeni{, lehti{, kukintoa eik{ juurta. Sit{ ei koskaan mainita
viljellyn. Yleisin metafora somalle oli h{rk{. V{rilt{{n soma oli
punainen ja hari (hiranya, keltainen).

"P{ivisin se n{ytt{ytyy liekkien v{reiss{,
|isin hopean valkoisena." Rgveda IX 97

Vuosisatojen ajan on soma ollut arvoitus tutkijoille: on ehdotettu
oopiumia, hashista, useita Datura-lajeja sek{ mm. kasveja Sarcostemma
brevistigma ja Ephedra intermedia. Rigvedan kuvaukset eiv{t kuitenkaan
tunnu sopivan yhteenk{{n edell{ mainituista. Rigveda nimitt{{ somaa
ambrosiaksi (amrta), kuolemattomuuden juomaksi, ja sit{ sanotaan nautitun
tuoreena, uutteena, veden tai maidon kera, sek{ somaa nauttineen henkil|n
virtsan kautta. Klassisessa Mahabharata-eepoksessa juo Uttanka Krsnan
virtsaa. Zoroaster-raamattu Avesta (600 eKr) mainitsee huumeen nimelt{
Haoma, Hom Yast, "ikuisen el{m{n kasvi", mik{ saattaa olla viittaus
somaan.

Punak{rp{ssieni, Amanita muscaria, on v{rilt{{n punainen, valkoinen
"kirjokansi" koristaa sit{, y|ll{ se on valkoinen. Sen uute on kellert{v{{,
l{hes kultaista. Sient{ on eritt{in vaikea viljell{, mutta sen voi kuivata,
ja sen kanssa voi siis k{yd{ kauppaa. Punak{rp{ssient{ esiintyy Hindu
Kush-vuorilla sek{ Himalajalla. Punak{rp{ssient{ tiedet{{n nautitun toisen
henkil|n virtsan kautta.

Kiinassa mainitaan soma ensimm{isen kerran Shih-huangin (221-207 eKr)
aikana. Shih-huang oli innokas pyh{n soman mets{st{j{, mutta l{hteist{
k{sin vaikuttaa silt{ ettei h{n tiennyt mit{ etsi{. Vuonna 109 eKr
tiedet{{n hallitsija Wu'n kasvattaneen ling chih-sieni{ hallituspalatsinsa
pihalla. Ling chih tarkoittaa hyv{{ onnea, pitk{{ el{m{{ ja pyh{{ sient{,
ja se koostuu kirjoitettuna kolmesta sanasta: "sade, kolme suuta, shamaani".
Ling chih esiintyy taolaisessa taiteessa aina Yuan-dynastiasta (1280-)
l{htien. Japanissa se tunnetaan nimill{ "reishi" tai "mannentake",
"kymmentuhatvuotinen sieni". Laji on tiett{v{sti Ganoderma lucidum.

Edell{ mainittu sieni esiintyy Noin Ulasta Mongoliasta vuonna 1924
l|ydetyiss{ ikivanhoissa tekstiileiss{. Sienikivi{ on lis{ksi l|ydetty
Tiibetist{ ja Nepalista.

Manikkealaisten tiedet{{n k{ytt{neen punak{rp{ssient{. Manikkealaiset
toivat sienen Kiinaan 694-719. Vuonna 1166 kirjoitti Lu Yu heist{:
"He nauttivat aina punaista sient{, hung hsun'a, ja pit{v{t virtsaa
rituaaliveten{{n."

John Allegro on kielitieteellisess{ tutkielmassaan The Sacred Mushroom
and the Cross (NY 1970) esitt{nyt teorian ett{ kristinuskon opit ovat
j{{nteit{ muinaisesta sumerilaisesta sienikultista, ja ett{ alkukristityt
k{yttiv{t sieni{. Tuossa sienikultissa n{ytteli Amanita muscaria h{nen
mukaansa keskeist{ osaa. H{n mainitsee mm. Plaincouraltin autiokirkon
freskon jossa Aatami ja Eeva seisovat suuren k{rp{ssienim{isen puun alla
k{{rmeen kiemurrellessa pitkin puun runkoa. John Allegron teos ei ole
tieteellisest{ vakuuttavuudestaan huolimatta saanut kirkonisi{ puolelleen.

Siperian underground

Siperian underground oli pakoitettu siirtym{{n sienten salakauppaan
ven{l{isten vallatessa Siperian 16. vuosisadan lopulla.
Siperiassa k{rp{ssieni{ k{yttiv{t ainakin syrj{{nit, tseremissit,
mordvalaiset, ostjakit, vogulit, jura-samojedit, ostjak-samojedit
ja jenisei-ostjakit tundralla ja taigalla; sek{ jukagirit,
kamtsadaalit, korjakit ja tsuksit tsukotkalla. Inarin saamelaisilla
on ainakin mainintoja sienien k{yt|st{, samoin unkarilaisilla.

Ensimm{inen l{nsimainen silminn{kij{ sienien nauttimiselle oli
oppimaton puolalainen Adam Kamienski vuonna 1658. Merkitt{vin
dokumentti k{rp{ssienist{ ovat ns. sienilaulut, Fliegenpilzlieder
jotka Antal Reguly ja Bernat Munkacsi ker{siv{t voguleilta 1800-luvulla.

"Korjakit pit{v{t sienist{ enemm{n kuin ven{l{isest{ vodkasta ja
v{itt{v{t ettei niiden nauttimisesta tule p{{ns{rky{ tai muita
sivuoireita," mainitsee von Langsdorf. Sienien vaikutus oli rauhoittava,
"skromno", ja n{kyj{ tuottava. Sienien henget olivat
sienien kaltaisia, ja usein sienien nauttijalla oli taipumus tulla
sienim{iseksi; mansin (vogulien) kieless{ onkin verbi "pinka",
sienetty{.

K{rp{ssienen kielellinen juuri on monien l{hteiden mukaan "pon".
Selkupeilla "p|nev" tarkoitti rumpua; tseremisseill{ "pongo"
sient{; komin kieless{ "pagal" tajuttomuutta, transsia; tsakovin
kieless{ "pagar" myrkytyst{, itsens{ tappamista. Holger Pedersenin
(1910) mukaan pon-sanasta johtavat my|s kirkkoslaavin "goba",
vanhan saksan "swamp", kreikan "sphongo" ja latinan "fungus".
Suomen kieless{ sana sampa tarkoitti sient{ ja meren vaahtoa, ja
"taikominen" liittyi (sieni-)istunnoissa koettuun hurmioon.

Karjalainen kertoo irtsostjekkien nielleen kolme tai seitsem{n
kuivattua tai tuoretta sient{ kokonaisina. Kaikki muut l{hteet
puhuvat vain kuivatuista sienist{. Suurin osa mainitsee sieni{
nautitun my|s niit{ nauttineen henkil|n virtsan kautta. Von Maydell
kertoo korjakkien polttaneen kuivattuja sieni{. Ainakin ketit ja
selkupit uskoivat ett{ vain shamaanit kykenev{t sy|m{{n sieni{
vaaratta; toisaalta ei tunneta yht{k{{n kuolemantapausta. Siperiassa
sienet olivat kallisarvoisaa l{{kett{: tiedet{{n sienest{
maksetun jopa kaksi poroa.

Unkarilaiset nimittiv{t k{rp{ssient{ "hullusieneksi", bolond
gomba. Sienet her{tt{v{t usein n{kyj{ ja hallusinaatioita, joita
seuraa intoutuminen lauluun, tanssiin, huutoon ja rummutukseen.

Euroopassa ei tiett{v{sti arvostettu k{rp{ssient{ huumeena.
Samuel Odman mainitsee viikinkien k{ytt{neen sient{, mutta h{nen
v{itteens{ perustuu luultavimmin huhupuheisiin (h{n mainitsee
my|s mahdollisina hampun, oopiumin, lemmonmarjan ja hulluruohon).

Punak{rp{ssieni Amanita muscaria

Amanita-lajeja on kaikkiaan 22, joista kahdeksan on varmuudella
myrkyllist{, ja seitsem{n muuta mahdollisesti. Tappavan myrkyllisi{
ovat valkea k{rp{ssieni (lakki valkea) ja vihre{ k{rp{ssieni (lakki
vihre{ tai hopeanharmaa). Sen sijaan punainen tai oranssinkeltainen
pantterik{rp{ssieni, Amanita pantherina, sekoitetaan herk{sti
punak{rp{ssieneen; se on noin kolme kertaa punaista voimakkaampi.

Amanita muscaria on er{s yleisimpi{ sieni{mme, viihtyy kuusimetsiss{
ja koivikoissa. Jalka ja heltta ovat vaaleat, jalassa tunnusomainen
rinki. Lakki punainen tai keltainen, usein valkeat{pl{inen.

"Ainakin 1200-luvulta saakka on tiedetty ett{ t{st{ sienest{
saadaan k{rp{smyrkky{ liottamalla sit{ maidossa: siit{ nimi
k{rp{ssieni. Punaisen k{rp{ssienen vaikuttavin myrkky on
muskariini joka vaikuttaa aluksi samaan tapaan kuin alkoholi.
Sitten voi seurata kouristuksia, oksennusta, ripulia, ja
vihdoin tajuttomuus. Punaisen k{rp{ssienen aiheuttamat
kuolemantapaukset ovat harvinaisia."
(Rautavaara / Persson)

Aivan viimeaikaisimmat tutkimukset ovat selvitt{neet ett{ muskariini
(jota sieness{ on 0,0002-0,0003%) ei olekaan sienen psykoaktiivisin
aine, vaan aktiiveja aineita on useita: atropiini, bufoteniini,
muskimoli, jne.

Iboteenihappoa on tuoreessa sieness{ 0,03-0,1%; kuivattaessa se
muuttuu muskimoliksi. 10-15 mg muskimolia tuottaa voimakkaita
hallusinaatioita, ajan- ja paikantaju saattaa kadota. Aktiivit aineet
s{ilyv{t kehossa vain lyhyen ajan ja poistuvat sitten virtsan kautta
vaikka niiden vaikutus kest{{ useita tunteja - ilmi| on luonteenomainen
l{hes kaikille hallusinogeeneille.

Aktiivit aineet ovat p{{osin sienen v{rillisess{ lakissa, joten
heltan voi leikata pois. Kuivatun sienen alkaloidipitoisuus on noin
0,1% (puna) ja 0,3% (pantteri). Oraalisesti nautittuna tuottavat
tuoreet sienet koko joukon sivuoireita, joten sienet on paras kuivata;
suositeltavinta on keitt{minen (jolloin my|s keitinvesi juodaan)
tai polttaminen. Annostus poltettuna 1-2 g sient{. Keitettyn{
punak{rp{ssient{ 150 g (tuoretta), 5-15 g (kuivattua);
pantterik{rp{ssient{ 30 g (tuoretta), 2g (kuivattua).

Aiheuttaa aluksi unisuutta muutamiksi tunneiksi, ehk{ liev{{
halvaantumista. Sen j{lkeen tulee kevyempi, tanssittava olo.
Hallusinaatioita saattaa esiinty{. Vaikutus kest{{ seitsemisen tuntia.
Annoksia ei kannata ylitt{{, ja on my|s varottava sekoittamasta
puna- ja pantterik{rp{ssient{ kesken{{n.

Punak{rp{ssieni on englanniksi Fly agaric, saksaksi Fliegenpilz,
ven{j{ksi mukhomor, ranskaksi tue-mouche, ja baskiksi amoroto.

Myrkyt Venenum

"Vain annoksen suuruus ratkaisee sen
onko jokin aine myrkky{ vai ei." -Paracelsus

Kotimaisten k{rp{sientemme pahin myrkky on amanitiini. Tappava
annos kavalaa k{rp{ssient{ (Amanlta phalloldes) on 60 g tuoreena ja
4 g kuivattuna. Tappava annos valkok{rp{ssient{ (Amanita verna) on
80 g tuoreena ja 4,4 g kuivattuna.

Suippomyrkkyseitikki, Cortlnarlus speciocissimus, on suipposilokkaa
suurempi, kellanruskeahelttainen sieni josta myrkytysoireet
tulevat 2-14 p{iv{n kuluessa. Samoin vaaleahelttaisia ovat malikat,
Clitocybe, joista useat sis{lt{v{t muskariinia (Clitocybe galllnacea
sis{lt{{ pilokarpinia; euforisoiva). Tehokas vastal{ake atropiini.

Tappavan myrkyllinen on kultalnen oksa, Colchicum autumnale, joka
on saanut nimens{ Ovidiukselta egyptil{isten vanhimman asuinpaikan
mukaan, Kasvi on ainoa tunnettu l{{ke lihasturvotukseen; 4 g siemeni{
tappaa. Kolsikiinin on todettu kykenev{n kehitt{m{{n kasvimutaatioita,
kaksoiskromosomeja.

Rohtosormustinkukka, Digitalis purpurea, on myrkyllinen: 20 g
tuoreita lehti{ tai 2-3 g kuivattuja tappaa. My|s Galerina marginata
on myrkyllinen: 17 g kuivattuja lehti{ tappaa.

Syankaliumia l|ytyy sinihapon kalisuolasta, katkeromantelista sek{
persikoiden, aprikoosien, luumujen ja omenien siemenkodista.
Laakeriseppele sis{lt{{ 0,1 % sinihappoa. Tappava annos syankaliumia on 60 g.

Arsenikkia saadaan mineraaleista, ja on oikein annosteltuna hyv{
l{{ke. Myrkytt{j{t{r Anna Zwanziger k{ytti k{rp{senmyrkky{ (metallista
arsenikkia) ja rotanmyrkky{ (arsenikkihappoa) hoitaessaan p{ivilt{
useita l{himm{isi{{n: h{net mestattiin vuonna 1811.

Englantilainen piraatti Sir Walter Raleigh toi 1500-1uvun lopulla
Pohjois-Amerikasta intiaanien nuolimyrkky{, curarea, jota valmistetaan
Strychnos-liaaneista. My|s Siperian turkismets{st{j{t sek{ Afrikan
krokotiilinmets{st{j{t ovat tunteneet t{m{n myrkyn vuosisatojen ajan.
Kurare on oraalisesti harmitonta mutta veress{ tappavaa; krokotiilille
riitt{{ yksi gramma puhdasta strykniini{.

Amerikan intiaanit ovat k{ytt{neet orapihlajansukuisen Podophyllum
peltatum-kasvin juurta mm. itsemurhiin. Kalamyrkkyj{ ovat olleet
amollin (Sapindus saponarious) ja barbasco (Galega piscatorium).

Afrikan lukuisat heimot tuntuvat olevan myrkkyjen asiantuntijoita:
mainittakoon vain bushmannien nuolimyrkky joka on jauhettu maan alla
el{v{n kovakuoriaisen Diamphidia simplex takaruumiista.

Tappava annos morfiinia on sylivauvalle 0,0001 g, aikuiselle 0,1 g,
ja lehm{lle 2 g. Heroiini on 5-10 kertaa morfiinia voimakkaampaa.

Metyylialkoholi on myrkky{. Ven{l{isiss{ h{iss{ tiedet{{n kuolleen
30. Berliiniss{ siihen kuoli 20 koditonta alkoholistia jouluna 1911.

Tappava taajuus on 7 Hz.

Paras vastal{{ke myrkyille on intialaisten myyttien mukaan yksisarvisen
sarvesta juotu juoma; "h{n on immuuni kaikille taudeille ja
kivuille, h{n pystyy k{velem{{n l{pi tulen, eiv{tk{ voimakkaimmatkaan
myrkyt h{nt{ vahingoita." (Jung, Vol 12, 447)

Myrkkykatko Conium maculatum

Antiikin Kreikassa kuun jumalatar Hekate suojeli noitia n{iden puuhatessa
rohtojensa parissa; myrkkykatko oli omistettu Hekatelle. Luultavaa
on ett{ Sokrates kuoli (399 eKr) t{st{ ja oopiumista tehtyyn juomaan.
Plinius kertoo ett{ t{ll{ juomalla tapettiin kuolemaan tuomittuja (vain
raskaan sarjan rikolliset tapettiin akonitiinilla).

Luostareissa myrkkykatkoa k{ytettiin himojen hillitsemiseen hieromalla
sit{ hienonnettuna sukupuolielimiin. Aina 1700-luvun loppuun sit{
k{ytettiin est{m{{n neitsyeiden rintoja kasvamasta liian suuriksi; sen
j{lkeen tulivat suuret rinnat muotiin.

Conium maculatum sis{lt{{ koniinia, ja sen sukulainen Cicuta virosa
kaksi kertaa myrkyllisemp{{ sisutoksiinia. Keitettyn{ juuri ei paljonkaan
eroa sellerist{. Yleens{ puolet myrkytyksist{ johtaa kuolemaan. Kasvi
on harvinainen.

Ukonhattu Aconitum napellus

Kreikkalainen myytti kertoo ukonhatun saaneen alkunsa kolmip{isen
Kerberoksen suunpielist{ valuneesta vaahdosta Herkuleksen nostaessa
h{nt{ maan alta. Ukonhattu on kaikista maagisista yrteist{ ep{ilem{tt{
vaarallisin. Monet mets{styskulttuurit ymp{ri maailmaa ovat k{ytt{neet
akonitiinia nuolimyrkkyn{, ja on ilmeist{ ett{ akonitiini tunnettiin
myrkkyn{ jo kivikaudella.

Plinius kertoo ett{ roomalainen Siniparta, Calpurnius Bestia, murhasi
vaimon toisensa j{lkeen voitelemalla n{iden sukupuolielimiin akonitiinia.
Akonitiini on edesauttanut p{ivilt{ mm. Klaudiuksen ja Paavi Adrian VI:n.
Akonitiini ja lemmonmarja kuuluivat noitien lentosalvoihin. Suomessa
ukonhatulla on useita kuvaavia nimi{ kuten myrskylakki, papinlakki,
pukinsurma, pirunpippuri ja Venuksen vaunut.

Akonitiinia k{ytet{{n syd{men stimulanttina homeopatiassa. Aconitum
D-4 on erinomainen l{{ke tulehduksiin. Tappava annos tuoretta juurta 4 g,
kuivattua juurta 1-3 g. Vastal{{kett{ ei ole.

Jumalten lihaa Psilocybe, Stropharia, Panaeolus

"Hay que ser muy limpio, es la sangre de Nuestro
Senor Padre Eterno."
"Sieni{ sy|d{ksesi sinun on oltava puhdas sill{
ne ovat meid{n Herramme Ikuisen Is{n verta."
- Ricardo Garcia Gonzalez -

Psilocybe- ja Stropharia-lajeja esiintyy kaikkialla maailmassa paitsi
napa-alueilla. Sieni{ ovat k{ytt{neet Etel{- ja Keski-Amerikan intiaanit
ja curanderot tuhansia vuosia. Guatemalasta, El Salvadorista ja etel{isest{
Meksikosta on lydetty noin 200 sienikive{, pient{ hahmoa joka
esitt{{ sient{ tai t{m{n henke{. Vanhin niist{ on vuodelta 1500 eKr.

Guatemalan intiaanit kutsuivat sient{ nimell{ "Teonanacatl", Jumalan
liha. Espanjalaiset valloittajat kielsiv{t sienien k{yt|n ja ristiv{t
sienet Paholaisen lihaksi.

Oaxacassa, Meksikossa, k{ytt{{ ainakin
viisi heimoa sieni{ t{n{kin p{iv{n{. Menoja
johtavat curanderot ja ne ovat sekoitus
vanhoja rituaaleja ja katolista kirkkolitaniaa.
Tilaisuutta nimitet{{n veladaksi.
Veladan aikana on vallittava sopiva h{m{ryys
sek{ sopiva hiljaisuus. Tilaisuuteen
osallistujien on pid{tt{ydytt{v{ alkoholista
nelj{n p{iv{n ajan, sek{ paastottava kyseinen
p{iv{. Curanderot ovat kansanparantajia,
ennustajia ja shamaaneja, v{litt{ji{ Jumalan
ja ihmisten v{lill{; sieni{ popsittuaan he
pystyv{t vastaamaan ihmisten heille esitt{miin
kysymyksiin jotka koskevat sairauksia,
unien merkityksi{ ja muita arkip{iv{isi{
ongelmia.

Vuonna 1938 p{{si tri Blas Pablo Reko
yhteyteen sieni{ k{ytt{vien intiaanien
kanssa Oaxacassa. Mutta vasta vuonna 1955
vihkiytyiv{t entinen pankkiiri Robert G.
Wasson ja h{nen vaimonsa Valentina Pavlovna
sienikulttiin oaxacalaisen curanderon,
Maria Sabinan, v{lityksell{. Heid{n artikkelinsa
tapauksesta ilmestyi Life-lehdess{
vuonna 1957, jolloin asiasta kiinnostui
kemisti Albert Hofmann. Jo seuraavana
vuonna pystyi Hofmann toimittamaan Maria
Sabinalle sienipillereit{.

Eisenhowerin hammasl{{k{rin poika, tri Timothy Leary kiinnostui sienist{
ollessaan lomailemassa Meksikossa vuonna 1960. Pian h{n j{rjesti
sienikokeilujaan yliopistossa (Harvard Psilocybin Research Project), ja
niihin osallistui satoja vankeja, muusikoita, taiteilijoita ja opiskelijoita.

Psilocybe-sienet sis{lt{v{t vaikuttavia alkaloideja psilosiini ja
psilosybiini. Psilosybiini (4-fosforioksi-N, N-dimetyylitryptamiini)
muistuttaa rakenteeltaan l{heisesti aivojen serotoniinia (joka s{{telee
keskushermostoa) sek{ bofoteniinia. Psilosiinin, psilosybiinin ja LSD:n
patentit kuuluvat Sandoz Pharmaceuticals-yhti|lle.
Psilocybe-sienet ovat hygrofaaneja, vett{ rakastavia. Ne el{v{t
hajoittamalla orgaanista ainetta. Yleens{ sienen heltat ovat tummat, ja
kuivattaessa sienest{ kullankellert{v{. Kuoleman tapauksia tunnetaan
vain lajin Psilocybe baeocystis kohdalla

Sienet voi sy|d{ suoraan maasta, tai ne voi kuivata hitaassa l{mm|ss{.
Sienten ollessa kuivia ja kovia ne voi k{{ri{ ilmatiiviiseen muoviin ja
pakastaa, tai vaikkapa sekoittaa notkeaan hunajaan jonka voi joulun
tienoilla nauttia lettujen kera. Tuoreet sienet mustuvat pakasteessa.
Sienist{ voi my|s keitt{{ teet{, niit{ voi polttaa, ja ne s{ilyv{t
kuivas{il|ss{kin noin vuoden. Keskim{{r{inen annos noin 10-50 mg
psilosybiini{, eli 10-50 sient{.

Sienet tuottavat hallusinaatioita, v{rej{ ja v{rin{{, arkkityyppisi{
n{kyj{. Sienet ovat parhaita mahdollisia hallusinogeeneja. Yleens{
sienimatka soveltuu mainiosti luontoon. Siit{ ei tule kankkusta. Suuret
annokset saattavat rasittaa munuaisia. Monet suosittelevat whisky{
kyytipojaksi. Sienet ovat pyhi{: monien mielest{ niit{ ei pit{isi myyd{.

Suipposilokka Psilocybe semilanceata

Yleisin silokka Suomessa lantamadonlakin ohella. Lakki noin sentin, siin{
tunnusomainen, n{nnim{inen nuppi. Jalka ohut, noin 5-12 cm. Tuoreena sieni on
harmaanvioletti, ehk{ ruskeans{vyinen, lakissa raitalippa; kuivuttuaan lakki
kellertyy kullan prismaan. Heltta tummanpunainen tai ruosteenruskea.
Paleltunut sieni tummankeltainen.

Sient{ esiintyy loppukes{st{ kosteilla ilmoilla ruohottuneilla niityill{,
laidunmailla polkujen varsilla ja mieluiten happamassa maassa. Sieni viihtyy
hyvin r|yhyvihvil{n (Juncu effusus) keskell{. Ker{{minen vie aikaa ja vaatii
tietynlaista intuitiota, tai kuten John Cage sanoo: "Hurja kohtaaminen
avaruusajassa, sin{ ja sienet. Se on ennalta arvaamaton tapaaminen, eik{ sit{
voi kiirehti{."

Suipposilokka (amer. Liberty Cap) on varsin voimakas hallusinogeeni: tuoreita
sieni{ 2-10 g (5-25 kpl), vastakuivatuja 0,3-2 g (5-50 kpl) ja vuoden ajan
s{il|ttyj{ 0,5-3 g (10-50 kpl). Tunnettua yl{raiaa ei ole, mutta suuret
annokset rasittavat munuaisia. Sieness{ on arviolta 0,25% psilosybiini{.

Sinertyv{ suipposilokka, Psilocybe cookei, sinertyy kosketettaessa; on yht{
voimkas kuin yll{mainittu.

Magic Mushroom Psilocybe cubensis

Punaisten norsujen salaisuus. Herkkusienentapainen l{mpimien ilmastojen sieni.
Lakki ruskea, suurehko, heltta harmahtavan violetti, jalka 4-9 cm. Maailman
yleisin silokka koska sit{ on suhteellisen helppo viljell{; tunnetaan mm
Kuubassa, Meksikossa, Guatemalassa, Nepalissa, Balissa, Australiassa,
Yhdysvalloissa ja Irlannissa. Sadonkorjuu helmikuusta jouluun. Villeill{
lajeilla psilosybiini{ noin 0,3%. Vaikutus suipposilokkaa puhtaampi. Soveltuu
erinomaisesti sienimunakkaisiin ja pizzoihin.

Lantamadonlakki Psilocybe coprophila

Coprophila tarkoittaa lantaa rakastava. Lantamadonlakki on yleinen lehmien,
lampaiden ja h{rkien laidunmailla. Lakki 1-3 cm ja puolikuulanmuotoinen,
ruskeans{vyinen, jalka 2-5 cm. Annostus 15-100 g (50-200 kpl) tuoreita
sieni{ (ei kest{ s{il|mist{).

Punaruskeasilokka Psilocybe montana

Lakki 0,5-1,5 cm, punaruskea ja varsin litte{; kuivuessaan vaaleanruskea.
Heltta leve{ ja roikkuva, jalka 2-4 cm. Viihtyy hiekkapitoisessa maassa. Sen
l{hisukulaiset P. muscorum ja P. bullacea tunnetaan my|s Suomessa. Annostus
5-30 g (pienen koon takia 40-200 kpl).

Kirjoheltta Panaeolus subbelteatus

Esiintyy ryhmiss{ lantamaassa, ulkon{k| vaihtelee. "Klassinen"kirjoheltta:
lakki 2-5 cm, ensin puolipallo ja sitten litte{, tupakanruskea, reunalla tumma
vy|. Jalka 5-10 cm, heltta leve{. Toinen muoto on punakuorentapainen; kasvaa
tertuissa, heltta "marmorinen". Kolmas muoto kasva rykelmiss{, lakki kuopikas.
Kirjoheltta sis{lt{{ psilosybiini{, annos 30-100 g tuoreina (kest{{ s{il|{).


Harmaakirjoheltta Panaeolus sphinctrinus
--
j...@mits.mdata.fi "Miks mun pit{is olla vastuussa jos t{{lt{
j...@niksula.hut.fi l|ytyy jotain vitun irtop{it{?"

-Kari Nenonen, "Ken Kuolleita Kutsuu"

[Joni Jarvenkyla]

Lakki 1,5-4 cm leve{ ja l{himain yht{ korkea, tummanharmaa; heltta
harmaanmustaraitainen jalka 2-5 mm paksu. Viihtyy lannassa ja lannoitetussa
maassa. Annos noin 200 sient{. Sienen sfinksinkaltaisempi serkku P.
campanulatus on voimakkaampi: annos 40-50 sient{.

Valkea mustesieni Coprinus niveus

Lakki 0,2-4 cm, korkeahko; jalka lyhyt, hutero ja karvaisa. Viihtyy tuoreessa
lannassa. Annostus noin 50 g tuoreina. Muut mustesienet, kuten C. patouillardii
ja C. narcoticus ovat samantapaisia.

Karvaslakki Gymnopilus

Gymnos tarkoittaa palasta ja pilus karvaa. Karvaslakit ovat punaisia,
keltaisia, leve{lakkisia ja kitkeri{. 19 lajista on kuudesta l|ydetty
psilosybiini{. Ainakin kullankeltainen Gymnopilus spectabilis on
hallusinogeeni; kitker{n maun takia siit{ on syyt{ valmistaa pillereit{.

Boletus erythropus

Lakki 5-20 cm, tummanruskea; jalka paksu. Viihtyy lehtimetsiss{.
Tuoreeltaan suurina annoksina (yli 100 g) nautittuna hallusinogeeni.
Etel{-Eurooppalainen Boletus satanas on myrkyllinen.

(Tri Harold Nelson asui kaimbi-heimon keskuudessa Uudella Guinealla
vuosina 1967-68 ja oli todistamassa vuosittaisia sienifestivaaleja joissa
ihmiset nonda-sieni{ sy|ty{{n n{kiv{t n{kyj{ ja hallusinaatioita, "olivat
sienihulluuden vallassa". Mykologi tunnisti nonda-sienet lajeiksi Boletus
migroviolaceus, B. niggerimus, B. kumaeus ja Boletus reayi. My|hemmin
Wasson tunnisti my|s Boletus manicus-sienen hallusinogeeniksi.)

Suomesta saattaa l|yt{{ my|s muita psilosybiinipitoisia sieni{ kuten
Panaeolina foenisecii, Psathyrella gracilis ja Psilocybe atrobrunnea.
Richard Norland'n mukaan (What's in a Mushroom, USA 1976) sis{lt{{
p|rh|suomuhelokka, Pholiota squarrosa, vastaavia aineita kuin
punak{rp{ssieni.

Psilosybiinipitoisia sieni{

Laji (Psilocybe) Kasvupaikka

argentipes Japani
atrobrunnea Pohjola
aztecoram Meksiko
baeocystis Lounais-USA
bonetii Meksiko
caerulescens Alabama, Meksiko
caerulipes It{-USA
candidipes Meksiko
coprinifacies Algeria, Tsekosl.
coprophila kosmopoliitti
cordispora Meksiko
cropula Eurooppa
cubensis tropiikki
cyanescens Eurooppa, USA
cyanofibrillosa Luoteis-USA
fagicola Meksiko, Jamaika
fimetaria Skotlanti, Hollanti
galindii Meksiko
hoogshageni Meksiko
kumaenorum Uusi Guinea

liniformans Hollanti, USA
mexicana Meksiko, Guatemala
montana tropiikki
pelliculosa USA
quebecensis Kanada
semilanceata tropiikki, Pohjola
serbica Eurooppa
strictipes USA, Meksiko
sturtzii USA
subaeruginosa Australia
subfimetaria Kanada
tampanensis Florida
wassonii Meksiko
yungensis Meksiko
zapotecorum Meksiko

Conocybe cyanopus USA
Conocybe smithii USA
Coprinus niveus kosmopoliitti
Panaeolus ater Eurooppa
P. cambodginiensis tropiikki
P. chlorocystis Florida
P. cyanescenc Florida, Meksiko
P. tropicalis Hawaiji, Meksiko
Psathyrella sepulchralis Meksiko
Psathyrella gracilis Eurooppa

(Lis{ksi G.Guzman ja P. Vergeer luettelivat 36 psilocybe-sient{
hallusinogeeneina; Mycotaxon 1978, bd 6, s 464-476).

Ergotismin mysteeriot

Eleusian kaksituhatvuotisen perinteen h{vittiv{t kristityt 4. vuosisadalla.
Vuosittain saapui 3000 pyhiinvaeltajaa kokemaan vihkiytymisen
Eleusian mysteerioihin. Vihkiytyneist{ tuli "mystes", h{n-joka-sulkee-silm{ns{,
jonka j{lkeen he olivat "epoptes", h{n-joka-on-n{hnyt; vihkiytyneiden
v{lill{ vallitsi "cifradia", veljeys. Ateenan lakien mukaan
mysteerioista oli vaiettava; onneksi meille on j{{nyt mysteerioista
mainintoja Sofokleen, Euripideen ja muiden klassikkojen kirjoituksiin;
sek{ "Homeerinen hymni Demeterille".

Salattu tie johti telesterioniin, halliin jossa pyhiinvaeltajista tuli
n{kij|it{. Halli ei ollut tavallinen teatteri vaan tila haamujen,
"phasmata", ilmesty{; Euripides puhuu "kaikkeuden tanssista" sielun
paetessa ruumiista (ekstasis). Fyysisi{ sivuoireita olivat vapina,
pahoinvointi ja pelko. Aristoteles sanoo ettei Eleusian mysteerioista
oikeastaan opi mit{{n.

Kerrotaan Demeterin Eleusiin tullessaan kielt{ytyneen viinist{ ja
nauttineen sen sijaan torajyv{uutetta johon oli sekoitettu minttua. Useat
l{hteet mainitsevat vihkiytyneiden nauttineen ohraa, minttua ja vett{
astuessaan telesterioniin. Ohra, alphi, oli mit{ ilmeisimmin ohran torajyv{{,
Claviceps purpurea; minttu taas Mentha pulegium. Plinius mainitsee
airaleiv{n, torajyv{isen ohraleiv{n. Torajyv{{ esiintyi my|s villiss{
myrkkyraihein{ss{, Lolium temulentum (Samuel Odman v{itt{{ viikinkien
tunteneen ruohon hallusinogeenina).

Vergilius kertoo ett{ Glausus rakensi Argon, "ensimm{isen laivan" joka
vei Sankarit maagisen Medea-noidan puutarhaan vangitsemaan Kultaisen Oksan
Jasonille joka oli l{{k{ri.

Keskiajalla rukiin torajyvist{ tiedet{{n aiheutuneen taudin "Pyh{
Tuli", johon haettiin apua Pyh{lt{ Antoniukselta Egyptist{. 900-luvulla
kuoli ergotismiin kymmeni{ tuhansia Ranskassa ja Espanjassa. Kiinassa
on torajyv{{ kuitenkin k{ytetty synnytysl{{kkeen{ jo noin 5000 vuotta.

Torajyv{ on er{{n kotelosienen aiheuttama kasvitauti jota esiintyy
erityisesti viljassa. Claviceps purpurea sis{lt{{ ergotamiinia ja
ergotoksiinia sek{ ergonoviinia. Alkaloidit eristi A. Stoll Vuonna 1819.
Torajyv{n ergotamiinista eristi Albert Hofmann vuonna 1938 LSD-25:n,
d-lysergidihapon dietyyliamidin. Ergotamiinia k{ytet{{n l{{kkeeksi
migreeniin ja hermotauteihin. Oraalinen annos lysergidihappoamiideja 1-2 mg;
annos vaikuttaa kymmenisen tuntia.

Ranskaksi torajyv{ on seigle ivre, juopunut jyv{; saksaksi Mutternkorn,
Todtenkorn, Tollkorn, eli emojyv{, kuolonjyv{, hullujyv{; suomeksi
h{r{njyv{. Torajyv{{ voi viljell{, prosessi muistuttaa paljon silokan
viljely{ (ks: Gottlieb, The Book of Acid).


LSD-25

LSD-25:n eristi tri Albert Hofmann vuonna 1938. Vuonna I943 (huhtikuun
16. klo 17.00) h{n koki maailman ensimm{isen LSD-matkan. Tuohon aikaan
voimakkain tunnettu hallusinogeeni oli meskaliini, mutta LSD-25 on
2000-3000 kertaa meskaliinia voimakkaampi: 0,3 milligramman (300 mikrogramman)
annos tuottaa voimakkaan matkan.

Sandoz Pharmaceuticals markkinoi LSD:t{ vuoteen 1956 saakka psykoterapeuttisia
kokeita varten, koska huume oli minimaalisina annoksina k{ytettyn{ taipuvainen
tuottamaan "skitsofrenian mallitiloja". 50- ja 60-luvuilla
LSD-terapiaa harjoitettiin menestyksekk{{sti sek{ Yhdysvalloissa ett{
Tsekkoslovakiassa. Jo 50-luvun alussa oli CIA hankkinut 10 kg LSD:t{
MKULTRA-(aivopesu-)ohjelmaansa varten (10 kg vastaa n 100 miljoonaa matkaa).

60-luvun alussa LSD:n k{ytt| levisi laajalti opiskelijoiden, taiteilijoiden
ja muusikoiden piiriin, joten LSD julistettiin vuonna 1967 laittomaksi.
T{m{n seurauksena markkinoille levisi valtava m{{r{ "ep{puhtaita trippej{".

Myynnin helpottamiseksi "happo" myyd{{n pienin{ nappeina tai paperiin
painettuina. LSD-matka vanhenee herk{sti, joten se on s{il|tt{v{ viile{ss{,
kuivassa ja ilmatiiviiss{. Matka kest{{ noin 12 tuntia, ja matka saavuttaa
huippunsa kahden-nelj{n tunnin kuluessa. El{imille ei LSD:t{ saa antaa.

LSD:n ei ole todettu aiheuttavan kromosomivaurioita eik{ vaikuttavan
vahingoittavasti aivoihin (vaikka niin aina v{itet{{n). "Huono matka"
johtuu yleens{ siit{ ett{ henkil|ll{ on jo valmiiksi sosiaalisia ja
psyykkisi{ paineita jotka laukeavat matkan aikana psykooseiksi (t{m{ p{tee
my|s muihin hallusinogeeneihin, mink{ takia niit{ ei voi suositella
psyykkisesti ep{tasapainoisille tai masentuneille henkil|ille).
LSD-terapiassa onkin t{rkeint{ ett{ olosuhteet ovat miellytt{v{t ja ett{
matka tapahtuu terapeutin valvonnan alaisena. Holtittomasti ja vastuuttomasti
k{ytettyn{ LSD on mit{ vaarallisin huume.

Parker Tyler (Underground Film, NY 1369) vertaa elokuvaa lent{v{{n mattoon,
noitien lentoon ja huumeisiin, koska elokuva pystyy toteuttamaan er{{n
primitiivisimmist{ toiveistamme: muuntamaan todellisuuden fantastiseksi.
Tyler jatkaa: "psykedeelisen{ aikanamme on valitettavaa ilmi| ett{ ihmiset
yh{ enenev{ss{ m{{rin ovat riippuvaisia huumeiden aiheuttamista optisista
r{j{hdyksist{ eiv{tk{ niink{n luovan intuition ja mielikuvituksen
psykedeliasta."

El{m{nlangat Convolvulaseae

Espanjalaiset valloittaiat kertoivat atsteekkien
k{ytt{neen kolmea "l{{keainetta" uskonnollisissa
seremonioissaan: peyotea tlitliltzin-kasvia sek{
ololiuhqui-siemeni{. Ololiuhqui oli per{isin kasvista
coaxihuitl eli k{{rmeenyrtti, Rivea corymbosa. Espanjalaiset
kertoivat ett{ siementen k{ytt{j{t saivat
yhteyden Paholaiseen, ja ett{ he uskoivat p|ll||n ja
imiv{t toistensa verta. Atsteekkipappien uskottiin
k{ytt{nen jauhettua ololiuhquita myrkkyhy|nteisten
tuhkan ja tupakan seassa salvana ennen uhrimenoja.

Convolvulaceae-perheeseen kuuluu yli 500 lajia,
joista moni on nyttemmin todettu psykoaktiiviseksi -
mutta tiett{v{sti vain V{li-Amerikassa niit{ on k{ytetty
huumeena. Atsteekit k{yttiv{t ololiuhquita my|s
l{{kkeen{ kihti{, kuumetta ja pahoinvointia vastaan.
K{{rmeenyrtti kuului osana pyh{{n l{{kkeeseen toepatli
joka sisalsi Intian kumia, ocotl-hartsia, tupakkaa ja
pyh{{ vett{.

Richard Schultes l|ysi zapotec-intiaanien viljelem{{ k{{rmeenyrtti{ Oaxacasta
vuonna 1959 ja l{hetti n{ytteen Hofmannille. Seuraavana vuonna Hofmann ilmoitti
Rivea corymbosan sis{lt{v{n samoja alkaloideja kuin Claviceps. P{{alkaloidiksi
osoittautui d-lysergidihappoamidi eli ergiini (tunnetaan my|s nimell{ LA-111).

Vuonna 1960 ilmoitti T. acougall ett{ Ipomoea violacean siemeni{ k{ytet{{n
zapotec-intiaanien keskuudessa sakramentaalisena huumeena. N{iden el{m{nlangan
siementen (joita intiaanit nimitt{v{t "badoh negro"ksi) on todettu niin ik{{n
sis{lt{v{n torajyv{n alkaloideja. Atsteekkien tlitliltzin tarkoittaa mustaa;
nuo siemenet ovatkin mustia.

Ipomoea violacea sis{lt{{ 0,06% alkaloideja ja Rivea corvmbosa 0,012%
Siemenet tehoavat vain jos ne murskataan ja survotaan, ja vastenmielisen maun
takia niit{ ei kannata pureskella. Annostelu 5-20 g (50-200 kpl). Koska on
olemassa tietty makukynnys jonka takia siemeni{ ei tule sy|ty{ montaa kertaa
yhden el{m{n aikana, on parasta aloittaa kunnon annoksella.

El{m{nlanka vaatii hyvin rauhallisen kasvupaikan, mieluiten kasvihuoneen,
mik{li halutaan siemensatoa. Ipomoea violaceae-lajia on Yhdysvalloissa useita
lajeja: Clark s Blue, Blue Star, Summer Skies, Pearly Gates, Flying Saucers ja
Wedding Bells.

El{m{nlanka perheeseen kuuluvaan Argyreia-lajiin kuuluu 13 psykoaktiiveja
aineita sis{lt{v{{ alalajia: Argyreia nervosa, acuta, barnesii, wallichii,
capitata, plendens, osyrensis, aggregata, hainanensis obtusifolia ja pseudo-
rubicunda. Tunnetuin laji on Argyreia nervosa, Hawaijilainen puuruusu, joka on
alunperin per{isin Aasiasta mutta viihtyy nyky{an Hawaijilla sek{ viljeltyn{
ett{ villin{.

Siemenet sis{lt{v{t noin 0,3 % ergiinej{. Ennen sy|mist{ on siemenist{
poistettava paksu sek{ ohut kuori, sitten rouhittava ne. Sopiva annos 2 g.
Vaikutus LSD'm{inen, pahoinvointia saattaa ilmet{. Siemeni{ saa postimyynnin
kautta USA:sta.

Kasvista nokkosvieras, Cuscuta europaea, on sen siemenist{ l|ydetty
lysergidiamiideja. Sen israelilaisen sukulaisen, Cuscuta monogyna, siemeniss{
on lysergidiamiidiagroklaviinia.

Peyote

Peyotl on nahuatlin kielt{ ja tarkoittaa kaktuksia Lophora williamsii,
Astrophytum asterias, Roseocactus fissuratus ia Pelecyphera aselliformis.
Meksikon intiaanit tunsivat peyoten jo 300 eKr, ja l{yt|retkeilij|iden
saapuessa k{yttiv{t tolteekit ja atsteekit sit{ laajalti.

Cortez m{{r{si kaikki atsteekkien kirjat tuhottaviksi, ja niinp{ vain
Bernardino de Sahagun kuvailee kaktusta kertoen ett{ "ne jotka sit{ sy|vat
n{kev{t pelottavia ja naurettavia n{kyj{...Se antaa heille rohkeutta
taistella eiv{tk{ he tunne pelkoa tai n{lk{{ tai janoa; ja he sanovat
sen suojelevan heit{ vaaroilta." (Florentine Codex)

Inkvisitio kielsi peyoten vuonna 1620 ja samaisti sen k{yt|n vuonna 1760
kannibalismiin. 1800-luvun lopulla peyote levitt{ytyi Yhdysvaltoihin, jossa
useat intiaaniheimot alkoivat k{ytt{m{{n kaktusta sakramentaalisena huumeena
seremonioissaAn joissa laulettiin, hyr{iltiin, mietiskeltiin ja rukoiltiin.
Pian yli 50 pohjoisamerikkalaista heimoa k{ytti sit{, ja peyotistien
lukum{{r{ nyky{{n lienee nelj{nnesmiljoona (eli yli puolet j{ljell{ olevista
intiaaneista). Native American Church perustettiin vuonna 1918 peyoten
laillisuuden turvaamiseksi; peyote ja meskaliini julistettiin laittomiksi
USA:ssa vuonna 1968.

Meksikossa peyoteseremonioita harjoittavat huichol-, cora-, yaqui- ja
tarahumariheimot. Noissa seremonioissa peyote liittyy ennustamiseen,
parantamiseen ja tiettyihin peleihin. Hucholit ker{{v{t peyoten sadekauden
lopulla syksyll{, ja koska heimo asuu kaukana peyoten kasvupaikoista muodostuu
mets{styksest{ er{{nlainen pyhiinvaellustapahtuma. Mets{stys sis{lt{{ erilaisia
rituaaleja, kuten ripitt{ytymisen seksuaaliel{m{n suhteen sek{ peyotetansseja.

Nykyaikaisen psykofarmakologian lis{ksi mainittu Louis Lewin sai peyoten
k{siins{ 1800-luvun lopulla. Vuonna 1896 eristi Arthur Hefrler psykoaktiivisen
aineen jonka h{n nimesi meskaliiniksi meskaleo-intiaanien mukaan.
Vuonna 1927 julkaisi tri Kurt Bringer massiivisen tutkielman peyotesta,
Der Meskalinrausch.

Peyoten alkaloideista on noin puolet meskaliinia; muita ovat mm. pellotiin
anhaloniidi ja lofoforniini (j{lkimm{inen on myrkky{). Aito meskaliinisulfa
sulaa 35-36 C:ssa ja on valkoista, annos 200-600 mg. Raaka meskaliini on
ruskeaa, annos 0,7-1,7 g. Itse kaktusta nautitaan tuoreena (50-200 g),
keitettyn{, tai sit{ poltetaan.
Kaktus maistuu pahalle, mutta intiaanien mukaan maistat sin{ itse{si,
ja mit{ puhtaammaksi tulet sit{ makeammalta peyote maistuu. Yleens{
paastoaminen ja muunlainen puhdistautuminen poistaa sivuoireet. Intiaanit
pit{v{t Is{ Peyotea voimallisena l{kkeen{: peyoten onkin todettu toimivan
antibioottina useita bakteereita vastaan. Peyote nostaa verenpainetta ja l{mp|{,
ja aivojen hapenottokyky hidastuu - josta Huxleyn mukaan seuraa nautinnollinen
antautumisen tunne. Peyote tuottaa hallusinaatioita, muodonmuutoksia,
ajan laajentumia, l{pin{kyv{isyytt{. Holtittomasti k{ytettyn{ henkil| saattaa
hyvinkin "seota". Alkoholia kannattaa peyoten yhteydess{ v{ltt{{ (vaikka
meskaliinin voi huuhtoa alas kerma-rommi-j{{-sekoituksella, kuten Richard
Farima romaanissaan been down so long it feels like up to me).

Kaktus vaatii yli kymmenen vuotta kukkiakseen; vanhat kaktukset ovat
erityisesti suosiossa. Kaktusta kastellaan s{{stelia{sti ruukun alta ettei
se m{t{ne. Talvella se viihyy viile{ss{ muttei pakkasessa. Punaisista ja
puna-valkeista kukista voi karistaa siemeni{. Suurin osa meskaliinista on
kaktuksen vihre{ss{ latvassa; sato ker{t{{n kuivan kauden lopulla.

San Pedro

San Pedro on arvossa pidetty kaktus Andeilta; t{ll{ nimell{ tunnetaan
lajit Trichocereus pachanoi, T. macrogonus, T. terscheckii, T. werdermannius
ja Equadorissa aguacolla. Kolmisen tuntia keitettyyn juomaan; cimoraan,
voidaan sekoittaa muitakin kaktuksia kuten Neoraimonia macrostibas ja
Pedilanthus tithymaloides.

San Pedro sis{lt{{ meskaliinia noin 2% kuivapainosta. Se viihtyy
ruukkumullassa eik{ pid{ liiasta auringosta. Annostus noin 200 g tuoretta
kaktusta. Yleens{ alle 25 cm kaktuksia ei tulisi sy|d{: t{m{n koon se
saavuttaa noin kolmessa vuodessa.

Edelweisskaktus, Ariocarpus kotschybeyanus, sek{ A. fissuratus ja A. terusus
ovat hallusinogeeneja; j{lkimm{ist{ hy|dynnet{{n l{{ketieteess{. Pelecyphora
aselliformis on harvinainen, voimakas kaktus. Dona Ana, oryphantha macromeris,
on suosittu Yhdysvalloissa; annos viisinkertainen peyoteen verrattuna. Mulato,
Epithelantha micromeris, ja Biznaga de chilillos, Mammillaria neyderi,
edist{v{t selv{nn{k|{ ja ovat shamaanien suosiossa. Cawe, Cereus
pecten-aborig-num, on suurikokoinen, n{kyj{ tuottava kaktus Meksikosta.
Pitallita, Echinocereus triglochidiatus, sek{ Vanhentava Mammillopsis,
Mammillopsis senilis, ovat my|c hallusinogeeneja ja niit{ on kuulemma helppo
kasvattaa.

Syyrialainen {ngelm{ Peganum harmala

Kasvi on kotoisin Keski-Id{st{, Intiasta, Mongoliasta ja Mantsuriasta,
mutta nyky{{n sit{ viljell{{n USA:ssa Meksikossa, Tiibetiss{ ja V{limerell{.
Siemeni{ k{ytetan l{{ketieteess{ sek{ mattojen v{rj{{miseen (turkinpunaista).

Siemenet voidaan murskata jauhoksi tai pastamaiseksi aineeksi, josta voidaan
muotoilla pillereit{; juurta voi my|s k{ytt{{. Vaikutus hyvin puhdas, l{mmin
ja selv{n{k|inen. Annostus aluksi 1-5 g, my|hemmin 10-30 g. Kasvi saattaa
sopivasti kasteltuna selvit{ kukkaruukussa yli talven; kes{ll{ sen voi
kiikuttaa ulos.

Siemenet sis{lt{v{t noin 3% alkaloideja, harmiinia ja harmaliinia. Oksat
ja lehdet sis{lt{v{t vasikiinia. Puhtaiden alkaloidien tappava annos on
laskettu rottakokeista k{sin (The Merck Index, New Jersey 1968 -
mg/kg x 50 kg):

harmiinia 10 000 mg (tappava) 500 mg (sopiva)
harmaliinia 6 000 mg (tappava) 500 mg (sopiva)


Ayahuasca

Banisteriopsis

Ayahuasca, "sielun liaani" tai "kuoleman viini", on juoma joka valmistetaan
hienontamalla Banisteria caapi-liaanin kaarnaa ja sekoittamalla
pulveriin lehti{ ja juurta lajeista Datura suaveolens, Brunfelsia,
Psychotria viridis tai Haemadictyon amazonicum. My|s liaaneja Banisteria
inebrians, B. rusbyana ja B. quitensis k{ytet{n. Amazonilla ayahuasca
tunnetaan myos nimilla caapi, yage, pinde ja natema.

Richard Spruce asui Amazonin intiaanien keskuudessa 19. vuosisadan
puoliv{liss{, ja tunnisti yagen Rio Negron yl{juoksulla vuonna 1851.
Seuraavana vuonna han osallistui Myrkkyjen juhlaan (dabocuri) jossa
nuorille miehille tarjottiin ayahuasca-juomaa kalebassikulhoista
miehuusrituaalien yhteydess{. Brucen muistiinpanot julkaistiin vasta
vuonna 1908.

Vuonna 1858 kertoi equadorilainen geografi Villavicencio paikallisten
k{ytt{v{n ayahuascaa erityisesti vaikeiden ongelmien ratkaisuun,
selv{nn{k||n, vieraiden toivottamiseen tervetulleiksi tai varmistaakseen
hamev{en suotuisuuden lemmen suhteen.

Ayahuasquerot asuttavat Amazonin, Bolivian, Kolumbian Equadorin ja
Perun sademetsi{. Boliviassa sit{ k{ytet{{n l{hinn{ stimulanttina. Kolumbian
curanderot lis{{v{t keitokseen Daturaa tai "chagrapangaa", oco-yaje-kasvin
lehti{. Jivro-p{{kallonmets{st{jien keskuudessa "yage-unia" pidet{{n
aitona todellisuutena arkip{iv{n sijasta. Amazonilla curanderoiksi
tulevien oli juotava ayahuascaa ja tupakkamehua vuoden verran ennen kuin
olivat soveliaita parantajiksi.

Nyky{{n ayahuascaa k{ytet{{n paljonkin parantamiseen. T{ll|in sek{
curandero ett{ potilas juovat juoman. "Luonto parantaa taudin parantajan
viihdytt{ess{ potilasta."

Pienet annokset tuottavat hallusinaatiota, suuret psykooseja ja painajaisia.
Karsten Helsingist{: "Annos noin litra... ilmenee n{kyj{, meri{,
kaupunkeja, el{imi{ ja puita." Curanderot sanovat ett{ "ellei laula niin
n{kee vain k{{rmeit{." Visiot ovat arkkityyppisi{ k{{rmeriittoisia ja
sinert{vi{. Jopa kaupunkilaisten ja eskimoiden on raportoitu n{kev{n
k{{rmeit{, panttereita, jaguaareja, "suuria kissoja", alastomia naisia ja
muinaisia kaupunkeja. Usein kerrotaan kollektiivisista visioista.

Marlene Dobkin de Rios kertoo: "Useita tunteja sen j{lkeen
kun Harner oli nauttinut juoman h{n l|ysi itsens{ maailmasta
joka ylitti sananmukaisesti h{nen villeimm{tkin unensa. H{n
tapasi lintup{isi{ ihmisi{ ja lohik{{rmem{isi{ olentoja jotka
kertoivat olevansa t{m{n maailman todellisia jumalia. H{n
kertoi muista hengist{ sy|ksyess{{n kohti galaksin pimeint{
kolkkaa. H{n l|ysi itsens{ vaipuneena transsiin jossa yliluonnollinen
tuntui luonnolliselta, ja ymm{rsi ett{ antropologit - h{n itse
mukaan lukien - olivat perusteellisesti aliarvioineet t{m{n
huumeen merkityksen paikallisen v{est|n maailmankatsomuksessa."

Richard Sprucen mukanaan tuomat Banisteria caapi-juuret (1851) tutkittiin
vuonna 1969: harmiini- ja harmaliinipitoisuus oli yh{ sama kuin
tuoreella kasvilla. Vuodesta 1928 tiedet{{n psykoaktiivisen aineen liaanissa
olevan harmiini (aik. telepatiini, banisteriini). My|hemmin on
l|ydetty mm harmaliinia. Nelj{nneskilosta kuivaa kasvia saadaan yksi
gramma harmiinia.

Ayahuasca vaikuttaa nopeasti, noin viidess{ minuutissa, ja aluksi
ilmenee pahoinvointia. Harmaliinin ep{ill{{n vaikuttavan keskiaivojen
tietoisuutta ja tajunnan tiloja s{{telev{{n keskukseen. Harmiini ja
harmaliini ovat serotoniini-antagonisteja ja CNS-stimulantteja.
Noitien koisot Solanaceae (Forte phytotherapeutica)

Voimakkaita koisokasveja ei suositella k{ytett{v{ksi huumaaviin tarkoituksiin.
Vaarallisuudestaan huolimatta niit{ on k{ytetty tuhansia vuosia ja kaikissa
kulttuureissa.

Jo dionyysil{sill{ festivaaleilla Anthesteriassa nautittiin koisoilla
maustettua viini{. K{{rmeiden kuviteltiin saavan myrkkyns{ suoraan kasveista.
Koisojen ker{{misess{ tuli k{ytt{{ oveluutta tai noudattaa tiettyj{ menoja:
esimerkiksi tuli sy|d{ valkosipulia, juoda siilaamatonta viini{, rukoilla
Apolloa ja katsella kotkan pakoa.

Koisot olivat erityisesti noitien suosiossa. "Noitien lentosalvat ovat
psykofarmakologisesti erityisen mielenkiintoisia koska ne kuuluvat
todistettavasti ainoaan sellaiseen perinteeseen jossa hurmio saadaan aikaan
psykofarmakologisin keinoin valmistetuilla seoksilla ja aineilla."
(H.Leuner: Die toxische Ekstase, Basel 1968)

L{hes kaikki noitien ker{{m{t yrtit tuli ker{t{ pime{n aikaan, ja er{{t - kuten
kuujuuri, Botrychium lunaria - t{yden kuun aikan.

Afrikassa noitien uskotaan kokoontuv{n baobab- ja irokopuissa joissa my|s
lepakot viihtyv{t. Dominikaani Bartholomaeus de Spine (1465-1546) puolestaan
kertoo (kirjassaan Tractatus de strigibus sive maleficis) useita tarinoita
joissa nainen l|ydet{{n tajuttomana lattialta ja her{tty{{n t{m{ kertoo
olleensa "matkalla". T{st{ inkvisiittorit kehittiv{t lepakon symbolisoimaan
noituutta.

Noituuden kohdalla vallitsi oikeudenk{yt{nn|ss{ samanlainen tilanne kuin
Suomen huumeoikeudenk{ynneiss{: syytetyn oli todistettava syytt|myytens{ eik{
p{invastoin, kuten on tapana.

Kuuluisa noituuden historioitsija ja maagikko Karl Kiesewetter kuoli er{{n
koisokokeilunsa j{lkeen. Vaikuttavia aineita voimakkaissa koisoissa ovat
hyoskyamiini ja skopolamiini. Seuraavassa oraalisesti nautitut annokset:

atropiini 3-30 mg tappava 100-500 mg
hyoskyamiini 3-15 mg tappava 50-300 mg
atroskiini 1-5 mg tappava 100-200 mg
skopolamiini 1-2 mg tappava 50-100 mg

Jos kasvista erist{{ hyoskyamiinia tulee siit{ atropiinia samoin
skopolamiinista tulee atroskiinia. Atropiini ja sen sukulaisaineet ovat
kuuluja l{{keaineita. Skopolamiini tuottaa voimakkaita hallusinaatioita ja
n{kyj{. J{lkeenp{in useimmat vihaavat n{it{ aineita, joten mink{{nlaista
riippuvuutta ei p{{se syntym{{n. Vaikutus on aina hienovaraisempi mik{li
kuivattuja kasvinosia poltetaan.


Hullunruoho Datura stramonium

Datura tulee sanskritin sanasta "dhat", joka tarkoitti Datura meterl-kasvista
tehty{ myrkky{ jota hedelm{llisyyden ja kuoleman jumalan Kalin
palvojat thugit k{yttiv{t p{{st{kseen kyllin maaniseen tilaan kyet{kseen
vangitsemaan ja tappamaan Kalille osoitetut uhrit. Kasvi on luultavimmin
kotoisin Kaspian meren seuduilta josta mustalaiset sen toivat Eurooppaan.

Teofrastus kertoo ett{ "joka k{ytt{{ 3/20 unssia (4,2 g) juurta tulee
tutustumaan Paholaiseen; kaksinkertainen, annos tuottaa hallusinaatiota,
kolminkertainen tekee lopullisesti hulluksi, ja nelinkertainen tappaa."
Plinius kertoo hulluruohoa k{ytetyn keih{iden myrkkyn{ ja antoi sille nimen
"manicon".

Hulluruohoa esiintyy kaikkialla Earoopassa mutta on varsin harvinainen.
Kukat ovat valkoiset, siemenkodat muistuttavat kastanjan terhoja. Kuivatut
lehdet auttavat astmaan; sis{lt{v{t 0,3-0,5% alkaloideja, p{{osin
hyoskyamiinia. Siemenet sis{ll{v{t my|s skopolamiinia. Lehdet on kuivattava
nopeasti koska s{ilyvyys on heikko.

Annostus siemeni{ 0,5-2 g (50-200 kpl); lehti{ 5-15 g tuoreina ja 2-3 g
kuivattuina; ja juurta 4-8 g tuoreena, 0,5 g kuivattuna.
Hulluruohoa on helppo viljell{: lis{{ntyy itsest{{n.

Muita Datura-lajeja k{ytet{{n hallusinogeeneina ymp{ri maailmaa. Datura
meteloides-lajia k{ytet{{n shamanistisena huumeena Keski- ja Pohjois-Amerikan
intiaanien keskuudessa. Hopi-intiaaneilla se on pyh{ kasvi Qui-qui-sa-waal.
Carlos Castaneda kertoo ett{ yrtin avulla ihminen pystyy lent{m{{n linnun
tavoin paikasta toiseen. Atsteekeilla Datura oli "talapatl".

Etel{-Amerikan intiaanit k{ytt{v{t Datura-puita Brugmansia aurea candida,
dolichocarpa, suaeolens, vulcanicola ja sanguirlea hallusinogeeneina; siemenet
jauhetaan ateriaan tai lis{t{{n kaljaan. Kolumbialaisten heimojen payet eli
noitatohtorit tuntevat Datura-puun Methyisticodendron amnesianum, joka on
erityisen voimakas, n{kyj{ tuottava laji. Datura aurea-lajia k{ytet{{n
puolestaan miehuusseremonioissa Equadorissa ja Kolumbiassa.

Aasiassa tunnetaan laji Datura fastuosa, etel{isess{ Euroopassa Datura
tolula, ja Etel{-Amerikassa puulajit enkelipasuuna, D. arborea, ja
enkelitrumpetti, C. suaveolens.

Hullukaali Hyoscyamus niger

Muinaiset egyptil{iset tunsivat hullukaalin; muinaisessa Kreikassa se sai
nimen hyoskyamos, sianpapu. Nimen uskoaan tulevan siit{ kun ennustaja Kirke
muunsi Odysseuksen miehist|n hullukaalijuomalla sioiksi.

Hullukaalin saksalainen nimi Bilsenkraut antoi nimen b||mil{iselle Pilsenin
kaupungille koska tuohon aikaan noilla seuduilla lis{ttiin murskattuja
hullukaalin siemeni{ kaljaan - mahtoi olla voimallista juomaa tuon ajan
pilsneri!

Hullukaali mainitaan Eddasca Grimhildin suostutellessa Gudrunia hunnien
kuninkaan Attilan puolisoksi Simon Paulli (1648) kertoo mustalaisten
myrkytt{neen ja varastaneen kanoja hullukaalin siemeni{ savustamalla.

Siemenet saattavat s{ily{ hapettomassa maassa satoja vuosia: 800 vuotta
vanhoja siemeni{ l|ydettiin vuonna 1915 Sjorringest{, Tanskasta.

Hullukaali muistuttaa perunaa harmaanvihreine, rungonmy|t{isine lehtineen
ja keltaisine suomuisine kukkineen (joita kutsutaan pirun silmiksi). Kaikki sen
osat sis{lt{v{t hyoskyamiinia, siemenet my|s skopolamiinia. Annostelu noin 20 g
tuoreita ja 5 g kuivattuja lehti{; 2-9 g tuoreita ja noin 2 g kuivattuja
kukkia; 2-4 g siemeni{.

Hullukaalia on helppo viljell{, viihtyy ravintorikkaassa maassa. Kasvaa
villin{ suuressa osassa Eurooppaa. V{limeren maissa viihtyv{t keltainen
hullukaali, Hyoscyamus luter, sek{ l{{kekasvit valkea hullukaali, H. albus, ja
kultainen hullukaali, H. aureus. Pohjois-Afrikassa kasvaa Hyoscyamus muticus,
jonka siemenet sis{lt{v{t paljon alkaloideja.

Lemmonmarja Atropa belladonna

Roomalaiset omistivat lemmonmarjan Bellona-jumalattarelle; papit nauttivat
lemmonmarjamehua ennen seremonioita. Muinaiset nimet kuten ennustajan
marja, noidanmarja, murhaajan marja sek{ transsimarja (norj. dvalebr) kertovat
jotain yrtin luonteesta. Englanniksi nimi on Deadly Nightshade, saksaksi
Todkirschen ja tanskaksi Galnebr. Kuoleman valtakunnan jumalatar oli Atropos.

Italian naiset k{yttiv{t marjojen mehua silm{tippoina miehi{ miellytt{{kseen
ja ollakseen "bella donna". Marjat sis{lt{v{t atropiinia jota k{ytet{{n
silm{n takasein{n tutkimuksiin (pupillin laajentamiseen). Shakespeare puhuu
Meduusan silmist{. Sodan aikana atropiinia k{ytettiin hermokaasua vastaan.

Lemmonmarja sis{lt{{ p{{osin hyoskyamiinia. Tappava annos n. 10-20 marjaa.
Annostelu 2-5 kpl marjoja, 5-15 g tuoreita ja 2-3 g kuivattuja lehti{, n.
2 g kuivattua juurta.

Kukat ovat ruskeanpunaiset ja kellomaiset, marjat mustia. Lemmonmarja
esiintyy villin{ Keski-Euroopassa ja V{limerell{. Voidaan viljell{
kalkkipitoisessa maassa mieluiten kasvihuoneessa (oveen lukko).

L{hes kaikki jotka lemmonmarjasta puhuvat tekev{t sen varoen. Tutkimusten
mukaan mieto myrkytys tuottaa euforian ja eroottisia unia; keskivoimakas
myrkytys tuottaa pahoinvointia ja syv{n unen ja vakava myrkytys tekee
sokeaksi, halvaannuttaa, ja tappaa.

Koisokasveihin kuuluu my|s laji Brunfelsia. Kashinauat Amazonilla k{ytt{v{t
kasvia Brunfelsia tasteini, keya-honea, puhdistaakseen itsens{ taudeista ja
n{hd{kseen n{kyj{ tiikereist{ ja lohik{{rmeist{; matka kest{{ viitisen tuntia
(raportoi l{hetyssaarnaaja R.P.Tastevin). Katso my|s "ayahuasca".

Lemmenmarja Mandragora officinarum

Lemmenmaran juurta on l|ydetty pyramidien hautakammioista ja se mainitaan
Ebersin papyruksessa (170O eKr). H.J. Sshonfield (The Passover Plot) v{itt{{
Jeesukselle annetun ristill{ lemmenmarjauutetta viinietikkaan sekoitettuna.

Lemmenmarjan juuri muistuttaa ihmisruumista; juuresta kaiverrettuja mies-
ja naishahmoja k{ytettiin keskiajalla onnenkaluina taistelukentill{: sodassa,
kaupank{ynniss{ ja rakkaudessa. Juurta ei kuitenkaan saanut pit{{ hallussaan
liian kauaa "sill{ onnen m{{r{ maailmassa on vakio."

Antiikin Kreikassa juurta k{ytettiin sek{ unil{{kkeen{ ett{ lemmenyrttin{.
Noidat k{yttiv{t hedelm{{ ja juurta lemmenl{{kkeiss{{n ja lentosalvoissaan.
Paracelsuksen lentosalvaan kuului lemmenmarjaa, oopiumia ja vastasyntyneen
lapsen lihaa.

Mandragora-lajit ovat per{isin V{limerelt{, ja nyky{{n voi M.
autumnalis-lajia l|yt{{ Rhodokselta jossa se kukkii talvella valkoisenaan.
Kullanpunaiset "rakkaudenomenat" kypsyv{t toukokuussa ja on sy|t{v{ heti
etteiv{t pilaannu.

Kasvi sis{lt{{ alkaloideja hyoskyamiini ja skopolamiini. Siit{ kannattaa
k{ytt{{ vain lehti{ ja hedelmi{, koska juuren yl|skaivaminen tappaa kasvin.
Sopiva annos lienee 2 g tuoretta tai kuivattua hedelm{{ ja 1-2 g juurta.

Amerikkalainen lehtimies Lee Falk loi sarjakuvahahmon Mandrake vuonna 1934.
Mandrake on mahtava maagikko joka flirttailee kauniin Nardan kanssa. Suhde on
ollut toistaiseksi hedelm{t|n.

Mustakoiso Solanum nigrum

Enqlanniksi Nightshade Enchanted. Raa'at marjat ovat myrkyllisi{, kyps{t
terveellisi{; sis{lt{v{t hieman atropiinia. Kuivattuja kasvinosia ei kannata
sy|d{ sill{ ne sis{lt{v{t koko joukon myrkkyj{: ne kannattaa polttaa, jolloin
annos noin yksi gramma.

[Joni Jarvenkyla]

saattaa antaa sata lehte{ sairaalle, ja varttitunnissa t{m{
kertoo h{nelle vaivansa. Matkan sanotaan sis{lt{v{n
kolmiulotteisia tansseja. Kasvia viljell{{n kaukana asutuksista,
eik{ viljelyksist{ puhuta {{neen. Sandozin laboratoriot eiv{t ole
onnistuneet erist{m{{n aktiivia alkaloidia.

Mexcalli tarkoitti nahuatlin kieless{ yleens{ kasvia Agave
americana, josta valmistetaan t{n{kin p{iv{n{ pulqueta ja
thequilaa. Toisinaan juomaan sekoitettiin Sophora secundifloran
jauhettuja siemeni{; ne kantavat nime{ "meskalpavut". Meskal-
papuja on l|ydetty tuhat vuotta vanhoista arkeologisista l|y-
d|ist{. Tiett{v{sti niit{ k{ytt{v{t Pohjois-Amerikan arapahot,
iowat ja tonkawat sek{ l{{kkein{ ett{ hallusinogeenein{. Yleens{
meskalpapu paahdetaan ja sekoitetaan juomaksi; myrkytystila
muistuttaa l{heisesti korallipuun, Erythrina flabelliformis,
tuottamaa tilaa.

Badianus Codexin mukaan atsteekit k{yttiv{t Rynchosia pyramidalis
ja R. longeracemosa- kasvin siemeni{ huumeena nimell{ piule (joka
tarkoittaa samalla kaikkia el{m{nlankoja). Rynchosia-lajeja on
kolmatta sataa sek{ Afrikan tropiikissa ett{ Amerikoissa.

Jumalan lehdiksi, thle-pela-kano, kutsuvat Oaxacan
chintal-intiaanit Calea zacatechichi-kasvin lehti{. He
polttavat niit{ ja sanovat sen "selvitt{v{n aisteja"; muualla
Meksikossa kasvi tunnetaan l{{kkeen{. Pohjoisessa Meksikossa
polttavat yaqui-tohtorit Genista canariensis-kasvin hieman
paahdettuja lehti{ ja saavat siit{ euforian.

Meksikonkiinalaisten sanotaan k{ytt{neen "chicalote-oopiumia",
joka oli korjattu talteen oopiumiunikon ja Argemone mexicanan
risteytyksest{ (?). J{lkimm{isen siemeni{ on k{ytetty huumeena
pohjoisessa Meksikossa; sis{lt{v{t protopiinia ja berberiini{.

Hopi-intiaanien l{{kemiehet imeskelev{t potilaitaan parantaessaan
yrttien Mirabilis multiflora ja Quamoclidon multiflorum
juuria (so'ksi, so'kya); sanovat sen parantavan selv{nn{k|{.

Meksikon vuoristossa kasvista Heimia salicifolia valmistetaan
"sinicuichia" liottamalla kasvia vedess{ ja kuivattamalla sitten
auringossa. Sinicuichin avulla intiaanit saavat yhteyden
esi-isiins{ ja menneisyyteen: n{yt ovat kullankeltaisia.
Pitk{aikainen k{ytt| saattaa heikent{{ muistia. Sis{lt{{
sinikuisiinia.

Brasiliassa k{ytet{{n Virola-puusta (Virola calophylla,
V. theiodora, V. calophylloidea) jauhettua nuuskaa sekoitettuna
Theobroma subincanum- tai Elizabeth princeps-puiden tuhkaan.
Sekoitusta nimitet{{n nimill{ epena, parika, yakee ja nyakwana.
Waika-heimossa sit{ k{ytt{v{t l{hes kaikki. Kolumbiassa borat,
witotot ja muinanet sekoittavat Virolaa Gustavia poeppigiana-puun
kaarnaan; heill{ se on sallittu vain curanderoille. Alkaloidit
ovat p{{osin 5-metoksi-N-N-dimetyylitryptamiinia. Hallusinogeeneja
ovat my|s Virola-lajit sebifera ja rufula.

It{-Brasilialainen Pilocarpus-pensas (Pilocarpus jaborandi,
P. pennatifoilus, P. microphyllus) on tiett{v{sti ainoa vasta-
myrkky koisojen atropiinia vastaan. Lehdist{ valmistetaan huumetta
jaborandi, jota k{ytet{{n sek{ hallusinogeenina ett{ l{{kkeen{;
vaikuttava annos pilokarbiini. Annostelu noin kolme lehte{, tappava
annos noin 7 g puhdasta alkaloidia.

Amazonin sademetsiss{ k{ytet{{n punakukkaisen kasvin Justicia
stenophyllan lehti{ "Kuoleman Enkelin Nuuskan", bolek-hena'n
valmistukseen. Se on erityisesti waika-cunranderojen suosiossa;
sis{lt{{ koko joukon myrkky{ tryptamiini. "Intialainen Nuuska",
Rape dos Indios, jauhetaan Olmedioperebea sclerophylla-puun
viikunoista, on n{kyj{ tuottava huume.

Von Humboldt ja Spruce ovat raportoineet niopo- ja yoponuuskan
k{yt|st{ Orinoco-laaksossa; Spruce vertaa vaikutusta k{rp{ssieneen.
Niopo on jauhettu kasvista Anadenanthera peregrina. Tapajoz-joen
intiaanien tiedet{{n k{ytt{neen edellisen siemeni{ (paric pasta-
na) Perussa ja Boliviassa vilca ja huilca, Argentiinassa cebil.
Ilmeisesti aine on sama jonka Kolumbus mainitsee L{nsi-Intiassa
"cohoban" nimell{. Vaikuttavat alkaloidit ovat
N-N-dimetyylitryptamiini ja bufoteniini; on voimakas hallusinogeeni.
Jo mainitun lis{ksi k{ytet{{n Anadenanthera-lajeja macrocarpa,
exelsa ja colubrina.

Pohjois-Amerikan intiaanien narkoottiset kasvit ovat luku
sin{ns{, sill{ niiden m{{r{{n n{hden niit{ tunnetaan yll{tt{v{n
v{h{n. Youngken (American Journal of Pharmacy) arvioi intiaanien
yrttien lukum{{r{ksi 450. Narkoottisia kasveja intiaanien l{{kemiehet
k{ytt{v{t v{h{n samaan tapaan kuin antiikin Kreikan temppeliparantajat
jotka hoitivat potilaitaan er{{nlaisen "hypnoterapian" avulla.

Cheyenne-heimon er{{n tarun mukaan oli Makea Juuri ihmisenkaltainen
henki joka hedelm|itti cheyenne-neitsyen, ja suhteesta syntynyt
lapsi sai nimekseen Makea L{{ke.

Luoteis-Yhdysvalloissa esiintyy sudenk{p{l{, Lycopodium
selago, jota useat intiaaniheimot ovat k{ytt{neet narkoottisena
l{{kkeen{ josta yliannostus saattaa johtaa tajuttomuuteen. My|s
lajeja L. obscurum ja L. complanatum on k{ytetty.

Luoteisrannikon intiaanit ovat k{ytt{neet p{{t{ sekoittavaa
kinnikinnick'a, Arctostaphylos uva-ursi,josta kerrotaan ett{
tupakkaan sekoitettuna se panee p{{n niin py|r{lle ett{ henkil|
saattaa asettua nuotioon seisomaan kunnes seuralaiset repiv{t
h{net sivuun.

Mahunaheimon l{{kemiehen (brujo) tiedet{{n tunteneen Kalifornian
unikon, Eschscholzia californica, jonka juuri sis{lta{ runsaasti
oopiumia.

Villin mustamarjan, Prunus serotina, kaarnaa ja juurta
k{yttiv{t lukuisat heimot narkoottisena uutteena. My|s
"t|yl{tintuhka", Ptelea trifoliata, tunnettiin hy|dyllisen{
l{{kekasvien vaikutusten voimistajana; kuten my|s toinen puu,
Humulus lupulus eli humala, joka on per{isin vanhalta mantereelta.

Unikkojen sukulainen "verijuuri", Sanguinaria canadensis, on
juurakko jota nimell{ puccoon k{ytettiin rauhoittavana l{{kkeen{.
Intiaanien l{{kkeisiin l|ysiv{t my|s tiens{ Euroopasta tuotetut
koiruohot, kuten Artemisia absinthium.

Kolonialisteilla ilmennytt{ hysteriaa ja hermoromahduksia
hoidettiin kasveilla valkea kohossi, Actea alba, ja musta
kohossi, Cimicifuga racemosa. Edellisest{ valmistettiin uute koko
kasvista, j{lkimm{isest{ taas k{ytettiin hienonnettua juurta.
It{isten heimojen keskuudessa tuo suosittu juoma sai nimekseen
skuoo-tee (vaimon tee).

Kermesjuuri, Phytolacca acinosa, toimi yleisl{{kkeen{ ymp{ri
mannerta; kansanomainen nimitys sille oli "sy|p{juuri".
Kermesmarjaa, Phytolacca americana, k{yttiv{t l{nsirannikon
heimot kasvin narkoottisten ominaisuuksien takia. Kasvia on
k{ytetty my|s laajalti Aasiassa ja L{nsi-Euroopassa.
Kermesmarjaa sekoitettiin lukuisiin rohdoksiin ja pidettiin
yleisesti oopiumin ja kokan veroisena kasvina.

Koillisvaltioiden intiaanit k{ytt{v{t kasvia Panax quinquefolium
(nimell{ garantoquen) voimallisena juurena. Neuvostoliittolaiset
tiedemiehet ovat todenneet kasvin rauhoittavan vaikutuksen;
intiaanit k{ytt{v{t sit{ yleisl{{kkeen{ sek{ lemmenyrttin{.

Harvinainen ja aavemainen "ruumisyrtti", Monotropa uniflora,
mustuu kosketettaessa. Kuivattuna sit{ on k{ytetty oopiumin
korvikkeena; ei tuota sivuoireita, ja onkin outoa ettei nykyajan
l{{ketiede hy|dynn{ t{t{ kasvia.

Erityisesti kuukautiskipuihin, synnytyksiin ja hysteriaan
pureksivat intiaaninaiset orkideojen, Cypripedium, juuria.
Suosituimpia ovat lajit Cypripedium luteum, pubescens,
parviflorum ja acaule.

Atsteekeilta on per{isin "uniruoho" (popoton sacaton), Stipa
vaseyi, joka on yleinen unil{{ke Guatemalassa. Edellisen
sukulainen, Stipa viridula, on my|s narkoottinen kasvi, mutta
sen k{yt|st{ ei l|ydy mainintoja. "Skorpionin purema" (yauhtli),
Tagetes lucida, on my|s atsteekkien perint|{, k{ytet{{n leikkauksiin.

Salvia divinorum

Tetrapteris methystica


Muualla maailmalla

Tuskin tarvitsee muistuttaa, ett{ seuraavassa mainittujen
psykoaktiivisten kasvien lis{ksi voidaan ymp{ri maailmaa
j{ljitt{{ arvaamattoman paljon kasveja joita alkuasukkaat
ovat k{ytt{neet hallusinogeenein{, sedatiiveina ja narkoottisina
aineina satoja, ellei tuhansia vuosia.

Muskotti, Myristica fragrans, on per{isin Banda- eli
Muskotti-saarilta, jonne portugalilaiset saapuivat vuonna 1512.
Vuonna 1829 kuuluisa biologi Purkinje kertoi nauttineensa kolme
muskottip{hkin{{ ja vertasi vaikutusta hampun vaikutukseen.
Ayur-vedassa muskotti mainitaan nimell{ "made shaunda",
narkoottinen hedelm{. Etel{isess{ Intiassa sit{ sekoitetaan
beteliin, Indonesiassa sit{ nuuskataan.

Muskotti on suurikokoinen, keltakukkainen puu jonka p{hkin{t
sek{ kukat sis{lt{v{t myristisiini{, joka puolestaan sis{lt{{ 4%
p{hkin{|ljy{ josta 25% elemesiinia ja safronia. Sopiva annos
lienee 2-20 g (2-5 p{hkin{{); 20 p{hkin{{ on jo tappava m{{r{.
Matka on v{rik{s ja kest{{ kuutisen tuntia, jonka j{lkeen tulee
uni. Aamulla on kankkunen eik{ kalu seiso. Epileptikkojen on syyt{
pysy{ muskotista kaukana; eip{ silti, niin muidenkin.

Kasvia Piper methysticum viljell{{n useilla Tyynen meren saarilla
sek{ Uudessa Guineassa vuorilla. Kasvi saattaa ylt{{ jopa
seitsenmetriseksi. Kasvin liemeksi survottu tai paloiteltu juuri
tunnetaan nimell{ kava kava (sakao, jangona), ja sit{ k{ytet{{n
sedatiivina ja hallusinogeenina sek{ rituaaleissa ett{ kansanjuhlissa.
Louis Lewin tutki kasvin vuonna 1886: sis{lt{{ alkaloideja
kawaiini, dihydrokawaiini, metystisiini, jangoniini ja
dihydrojangoniini. Adam Gottlieb suosittelee ett{ juurta sekoitetaan
veteen, kookos|ljyyn ja lesitiiniin, maitomainen liemi juodaan.

Uudessa Guineassa k{ytet{{n Kaempferia galanga-kasvia nimell{
maraba hallusinogeenina; Intiassa ja Malesiassa kasvia k{ytet{{n
haavojen l{{kitsemiseen sek{ parfyymeihin.

Papuassa tunnetaan hallusinogeeni joka on valmistettu Homalomena
ereriban ja Gelbulimina belgraveanan lehdist{; alkaloidit
isokuinoliineja.

Uudessa Guineassa k{ytet{{n sient{ Russula nondorbingia
hallusinogeenin{. Bontok-kansa Filippiineill{ k{ytt{{ punaista
Banangnal-sient{ hallusinogeenin{.

Kiinassa k{ytet{{n kasvia laikkuk|ynn|s, Actinidia polygame,
leijonien nukuttamiseen ja riisiviinan voimakkuutta lis{{m{{n.
Alkaloidi on aktiniidi, josta valmistettu tee tuottaa euforian.

Himalajalla k{ytet{{n narkoottisina aineina Dendrophthoe
falcata-kasvin kaarnaa sek{ Terminalia belerica-puun siemenkotia.

Hottentotit polttavat leijonanh{nn{n, Leonotis leonuruksen,
lehtien pihkaa, joka tuottaa miedon euforian. It{-Afrikassa
k{ytt{v{t oraakkelit kasvia Monadenium lugardae enteiden n{kemi-
seen. Pohjois-Afrikassa on fenneli, Foeniculum vulgare, mauste ja
l{{keaine; sen |ljyst{ saadaan hallusinaatioita. My|s tillin,
aniksen ja persiljan |ljy{ tiedet{{n k{ytetyn.

Knud Rasmunssenin mukaan gr|nlantilaiset k{yttiv{t merikuninkaita,
Plotus alle, hallusinogeeneina: linnut sy|tiin talvella erityisiss{
pidoissa.

Miedot yrtit

Rohtovirmajuuri Valeriana officinalis

Kasvaa noin metrin korkuiseksi. Syyskuussa voi juuren kaivaa maasta ja
kuivattaa. Vaikuttavin alkaloidi valepotriaatti, joka vaikuttaa vain
yhdess{ muiden alkaloidien kanssa. Vaikuttaa rauhoittavasti ja vain
suurina annoksina euforisoivasti. Valerianatippoja saa apteekista. Viiniin
sekoitettuna maanmainio lemmenjuoma. Valeriana jatamansi on kuuluisa
Himalajan yrtti josta tehd{{n l{{kesalvaa.

Katajaa, Juniperus communis, nuotiossa polttamalla ja savua intensiivisesti
hengitt{m{ll{ mieto euforia. Harmaalehden, Senecio cineraria, lehti{
polttamalla kevyt humala; sis{lt{{ retorisiinia joka vahingoittaa maksaa.
Cinnamomum camphora-puusta valmistettu kamferi tuottaa euforian 2 g:n
annoksena; edist{{ epilepsiaa. Kurkun, Cucumus sativus, kuivattuja lehti{
polttamalla lyhyt euforia. Sama p{tee maahumalaan, Glochoma hederacea,
sek{ kissanminttuun, Nepeta cataria. Nuottaruohon, Lobelie inflata, lehti{
tai siemeni{ polttamalla mieto euforia (Andeilla k{ytet{{n Lobelia tupaa
sedatiivina). Kaikilla mainituilla ilmenee voimakas placebo.

Salaattia, Lactuca sativa capita ja L. virosa, on aikaisemmin k{ytetty
oopiumin korvikkeena sek{ ysk{nl{{kkeess{ Lacturacin. Salaatin nuuduttua ja
ja tultua kitker{ksi sis{lt{{ sen juuri jonkin verran hyoskyamiinia: sy| se.

Kirjopeippi (Coleus blumei) on suosittu ruukkukasvi, vaikuttaa
yli 100 g:n annoksina miedon sienim{isesti.

Euforisoivat kalat

N{ihin ei tiedet{ kenenk{{n kuolleen. Suurin osa aktiiveista aineista
keskittyy kalan p{{h{n. Kalat esiintyv{t trooppisissa vesiss{.

Abudefduf septemfasciatus (Sergeant major) Tyynell{ merell{, Afrikassa
Epinephelus corallicola (Grouper) Tyynell{ merell{
Kyphosus cinerascens (Bluefish) Indonesiassa
Kyphosus vaigiensis (Brass bream) Indonesiassa
Mugil cephalus (Flathead mullet) Tropiikissa
Mulloidichtys samoensis (Golden goatfish) Indonesiassa
Neomyxus chaptali (Mullet) Indonesiassa
Saganus oramin (Rabbitfish) Indonesiassa, It{-Afrikassa
Upeneus arge (Goatfish) Indonesiassa

(Halstead, Courville: Poisonous and Venomous Marine Animals of the World,
Vol 2, U.S.Government Printing Office 1967)

Ei suositella

Kolmis{teinen tyr{kki, Euphorbia peplus, tuottaa poltettaessa
hasiksenkaltaisen euforian: sisalt{{ sy|p{{kehitt{v{{ ainetta
5-deoxyingenooli. Sama p{tee viisis{teiseen tyr{kkiin, Euphorbia
helioscopa. It{-Afrikassa puolestaan kasvaa edellisen sukuinen kaktus
onadenium lugardae, joka on varsin tappava (Transvaalissa sit{
k{ytet{{n hallusinogeenin{).

Ven{l{inen ukontatarin serkku Calligonum minimum sis{lt{{ harmiinia ja
on siis hallusinogeeni; saattaa tuottaa halvauksen.

Madagasgarilla kasvava Catharanthus roseus tuottaa terapeuttisina an-
noksina euforiaa ja hallusinaatiota sek{ koko joukon sivuoireita.

El{m{npuu

Lienee er{s ihmiskunnan vanhimmista myyteist{. "Omenapuumyytti"
on per{isin Eufratin l{hteilt{ josta se levisi "ikuisen el{m{n"
myyttin{ sek{ it{{n ett{ l{nteen. El{m{npuu perustuu yleisimmin
niihin puihin joiden hedelm{t tai kuori sis{lt{v{t narkoottisia tai
alkoholipitoisia nesteit{. Egyptil{iset kayttiv{t pyh{n viikunapuun,
sykamoren, mehua; Intiassa pyh{ puu oli peepul. Afrikassa pyh{st{
palmusta tehtiin viini{. Siperiassa ja Suomessa el{m{npuita olivat
l{{kepuut tammi ja koivu; punak{rp{ssienih{n viihtyy koivikoissa.
Arabialaiset alkemistit hankkivat prima materian eli Eliksiirin
"er{{st{ puusta joka kasvaa L{nnen mailla" (Holmyard). Alkemiassa
puun istuttaminen symbolisoi alkemistista ty|t{ ja puun hedelm{t
(fructus arboris immortalis) olivat siis ty|n hedelmi{. Quebeciss{
valmistettiin 1500-luvulla el{m{npuusta (L'arbre de vie) eli valkeasta
seetrist{ ihmel{{kett{ joka tehosi kaikkiin tunnettuihin tauteihin.
Kristinuskon saapuessa Pohjolaan julistettiin pyh{t puut pannaan.
Knud Suuri p{{tti vuonna 1018: "Me kiell{mme vakavasti kaikenmoisen
pakanallisuuden. Pakanallisuus on sit{ ett{ palvotaan pakanallisten
jumalien kuvia, aurinkoa, kuuta, tulta tai vett{, l{hteit{, kivi{
tai puita."

Tied{n, ett{ riipuin
tuulisessa puussa
yhdeks{n y|n ajan,
olin keih{{ll{ isketty,
Odinnille annettu,
uhrina itselleni itse,
[Siin{ puussa,
josta kukaan ei tied{,
mista juuresta se juontuu.]

..an kenties oli veden henki. Puun alle oli
my|s k{tketty se torvi, jolla puhalletaan kerran kutsu
viimeiseen taisteluun.

Pyh{n puun vierell{ asuivat suuret nornat, kolme
kohtalotarta. He olivat itse jumaltenkin yl{puolella. He
'kaiversivat puuta', sanoo runo: he leikkasivat riimuja
ja jakoivat el{manosat. Heid{n nimensa olivat Urdr,
Menneisyys, Verdandi, Nykyisyys ja Skuld, Tulevaisuus.
Tutkijat arvelevat, etta n{ist{ kolmesta kenties
vain Urdr oli alkuper{inen, Verdandi ja Skuld olisivat
myohempi{ oppitekoisia hahmoja. Uskomuksen taustalla
olisi tieto antiikin Kreikan kolmesta kohtalottaresta.

Uno Harva on selvitellyt maailmanpuu-el{m{npuu-motiivia
teoksissaan El{m{npuu seka Altain suvun uskonto.
Ammoisina aikoina maailmankannattajapatsas
on kuulunut intialaisten, muinaisegyptil{isten,
muinaisbabylonialaisten uskomuksiin. Monet Siperian
kansat ovat s{ilytt{neet kansanperinteess{{n tietoa
t{llaisesta patsaasta, ja maailmankannattajan tuntevat
my|s Suomen lappalaiset. Yggdrasill on Harvan mukaan
kehitelm{ samasta ideasta: sek{ kannattaja ett{
ruokkija. Grimnirin runo mainitsee Heidrun-vuohen ja
Eikthyrnir hirven, jotka sy|v{t sen lehti{. Heidrun
valuttaa utareistaan simaa, jota Valh|llin sankarit juovat.
Eikthyrnirin sarvesta taas valuu manalan l{hteeseen vesi,
josta maailman kaikki virrat t{yttyv{t. Martti Haavio
selitt{a teoksessaan Suomalainen mytologia n{m{ molemmat
el{imet kehitelmiksi maailman keskuksessa sijaitsevan
alkul{hteen ideasta.

Yggdrasillin latvassa istuu kotka, ja sen juurella on
joukko k{{rmeit{. Pahin niista on Nidhoggr, hirvitt{v{
ruumiita sy|v{ lohik{{rme, joka nakertaa el{m{npuunjuurta.
Sek{ kotka ett{ k{{rme (...???)

Alkaloideista

Kasvilajeja on kaikkiaan 500 000 - 800 000. Ilmeist{ on ettei
kaikkia kasvilajeja viel{ edes tunneta. Vain noin 150 lajia kuuluu
viljelyskasvien piiriin.

Tutkija Daniel Efron on kirjannut kaikkiaan 1555 psykoaktiivisesti
kiinnostavaa molekyyli{ (Psychotropic Substances and Related
Compounds).

Alkaloidit ovat typpipitoisia, orgaanisia yhdisteit{; proteiineja
ei lasketa alkaloideihin. Monet psykoaktiiviset kasvit sis{lt{v{t
joko indoli-alkaloideja tai B-fenethylamiineja, ja monilla kehossa
luonnostaan esiintyvill{ aineilla on samantapainen kemiallinen
rakenne kuin edell{ mainituilla alkaloideilla; mainittakoon
serotiini, adrenaliini, noradrenaliini ja dopamiini.

- Protopiini vaikuttaa euforisoivasti, mutta n{it{ kasveja
on parempi polttaa kuin sy|d{.

- Korykaviini on kuin edellinen, esiintyy lemmenyrteiss{.

- Bulbokapriini-ryhm{{n kuuluvat "hyv{t" hallusinogeenit,
vaikka osa aineista, kuten aporfiini ja thebaiini, saattavat
tuottaa kramppeja ja muita sivuoireita.

- Paviini ja isopaviini vaikuttavat miedosti euforisoivina.

- Morfiini-ryhm{ss{ on se paha puoli ett{ ruumis pyrkii
kehitt{m{{n aineisiin riippuvuuden (so. ruumis kehitt{{
aineeseen toleranssin eli tottumuksen, jolloin annostusta on
lis{tt{v{ toivotun vaikutuksen aikaansaamiseksi). N{m{
sivuvaikutukset liittyv{t l{hinn{ kemiallisesti puhdistettuihin
valmisteisiin.

- Korudaliini on samantapainen. Koe-el{imill{ on jopa
havaittu ristikk{ist{ toleranssia n{iden aineiden v{lill{.


adrenaliini meskaliini harmiini harmaliini


ibogaiini skopolamiini DMT/MMT LSD/lysergidiamidi


strykniini protopiini morfiini THC


kofeiini psilosybiini nikotiini alkoholi


Typpipitoiset yhdisteet

Kemiallinen ryhm{ Laji Alalaji Lajeja noin Paikka

B-karboliini Zygophyllaceae Peganum harmala 6 Aasia
B-karboliini Malpighiaceae Banisteriopsis 100 E-Amer.
Ergoliini Convolvulaceae Ipomoea, Rivea, 500 K-Amer.
Argyreia, Stictocardia
Iboga-indoli Apocynaceae Tabernanthe iboga 7 Afrikka
Isoquinolini Cactaceae Lophophora 28 Meksiko
Isoksazooli Agaricaceae Amanita 50-60 Kosmop.
Fenylethylamini Cactaceae Lophophora, Ariocarpus,
Astrophytum, jne 28 Meksiko
Fenylethylamini Trichocereus T. pachanoi, jne 40 Andit
Quinolizidiini Leguminosae Cytisus canariensis 25 Meksiko
Quinolizidiini Sophora S. secundiflora 50 Meksiko
Quinolizidiini Lythraceae Heimia salicifolia 3 Amerikat
Tropani Solanaceae Atropa belladonna 4 Eurooppa
Tropani Datura Stramonium, Datura, 15-20 Kosmop.
Ceratocaulis, Brugmansia
Tropani Hyoscyamus Hyoscyamus niger 20 Eurooppa
Tropani Latua Latua pubiflora 1 Chile
Tropani Mandragora Mandragora officinarum 6 V{limeri
Tryptamiini Acantheceae Justicia pectorali 300 Tropiikki
Tryptamiini Agaricaceae Conocybe, Panaeolus,
Psilocybe, Stropharia Kosmop.
Tryptamiini Leguminosae Anadenanthera peregrina 2 E-Amer.
Tryptamiini Mimosa Mimosa hostilis 500 Brasilia
Tryptamiini Malpighiaceae Hanisteriopsis 100 E-Amer.
Tryptamiini Myristicaceae Virola 60-70 E-Amer.
Tryptamiini Rubiaceae Psychotria 700 E-Amer.
Lycoperdaceae Lycoperdon 100 Meksiko
Araceae Acorus calamus 2 Kanada
Homalomena Homalomena 140 Papua
Amaryllidaceae Pancratium trianthum 15 Botswana
Zingiberaceae Kaempferia galanga 70 Uusi Guinea
Moraceae Maguira sclerophylla 2 Amazon
Alzoaceae Mesembryanthooum 1000 E-Afrikka
Himantandracea Galbulimina belgravena 3 Papua
Gomortegaceae Gomortega keule 1 Chile
Leguminosae Erythrina 100 Meksiko
Rhynchosia Rhynchosia 300 Meksiko
Malpighiaceae Tetrapteris methystica 80 Amazon
Coriariaceae Coriaria thymifolia 15 Equador
Cactacese Ariocarpus 5 Meksiko
Epithelantha Epithelantha micromeris 3 Meksiko
Pachycereus P. pecten-aboriginum 3 Meksiko
Ericaceae Pernettya furiens 25 Chile
Desfontainiaceae D. spinosa 1 Chile
Apocynaceae Prestonia amezonica 1 Amazon
Labitae Salvia divinorum 700 Meksiko
Labitae Coleus 150 Aasia
Solanaceae Brunfelsia 25 Amazon
Solanaceae Iochroma 25 Andit
Campanulaceae Lobelia tupa 400 Andit
Compocitae Calea zacatechichi 100 Meksiko


Ei-typpipitoiset yhdisteet jaetaan kahteen ryhm{{n:
dibenzopyranit, joihin kuuluu laji Cannabaceae (mm. Cannabis), ja
fanylpropenit, joihin kuuluu Myristicaceae (mm. Myritica fragrans).
Niihin kuuluu my|s laji Labiatae (mm. Lagochilus inebrians jota
Aasiassa juodaan p{ihdytt{v{n{ teen{).

- L{hteet: Richard Evans Schultes ja Srian M. du Toit (Drugs, Rituals
and Altered States of Consciousness, Rotterdam 1977).

Alkoholi ja tupakka

"Sill{ simapullosta tulee olutpullo
ja olutpullosta holipompelipullo.
Eik{ sitten ole pitk{ matka
vaivaistaloon eik{ Vankilaan."

- Eino Leino -

Gilgamesissa puhutaan viinist{, ja onkin luultavaa ett{ viini
tunnettiin muinaisessa Persiassa 6000-8000 vuotta sitten. Kaikkialla
sai viinikultti oman suojelijansa: sumerilaisilla Ama-Gestin,
egyptil{isill{ Osiris, kreikkalaisilla Dionysos ja roomalaisilla
Bacchus. Kiinassa tunnettiin viini 4000 vuotta sitten, mutta sit{
ei ollut tarkoitettu kuolevaisille.

Ennen muinoin suosituinta oli palmuviini, mutta my|s banaaneista,
kaktuksista, akaasioista ja viiniryp{leist{ tehtiin viini{. Tataarit
ja kirgiisit joivat maitoa, "kumys", joka sis{lsi 3% alkoholia.

Olut on luultavasti vanhempi kuin viini. 5000 vuotta vanhat egyptil{iset
l{{ketieteelliset teokset mainitsevat yli 100 olutpohjaista
l{{kett{, ja Kuoleman Kirja puhuu oluesta nimell{ "hek".
Afrikassa sek{ l{ntisess{ Aasiassa olut valmistetaan yleens{
hirssist{, It{-Aasiassa riisist{, Euroopassa ohrasta ja Amerikassa
maissista.

Tulivesi, aqua vitae, tunnettiin keskiajan Euroopassa apteekkitavarana,
ja jo 8. vuosisadan alkemisti Marcus Graecus taisi taidon tehd{
viinist{ viinaa. 1500-luvun Baijerissa viina oli jo verolla.

Vinho de jurema oli muinaisen juremakultin yleisin hallusinogeeni:
se oli viini{ joka oli valmistettu tuntomimosasta, Mimosa hostilis.
Tuntomimosan juuri sis{lt{{ 0,6% DMT:t{. Vastaavanlainen juoma
jurema branca on k{yt|ss{ pankarur-intiaanien keskuudessa; on
valmistettu Mimosa verrucosa-puun kaarnasta. Meksikossa vastaava kasvi
on enkeliyrtti, Calliandra anomala.

Arvioiden mukaan on 5-9% l{nsimaisista ihmisist{ riippuvaisia
alkoholista ja siis alkoholisteja. Suomessa voi "alkoholin
v{{rink{yt|st{ julkisella paikalla" saada sakot. Miten
alkoholia sitten k{ytet{{n oikein?

Tupakka Nicotiniana

Amerikan intiaanit (ainakin mayat) tunsivat tupakan jo ennen ajanlaskumme
alkua. Pohjois-Amerikan intiaanit polttlvat lajeja N. bigelovii, N. attenvata
ja N. rustica uskonnollisissa menoissaan. L|yt|retkeilij|iden mukana
saapui laji N. tabacum vanhalle mantereelle jossa "korsteenien tavoin
savuavista nenist{" joutui aluksi vankilaan.

Nimens{ Nicotiana tupakka sai vuonna 1570 Lissabonin hovissa liikuskelleen
ranskalaisen ean Nicotn mukaan. Tupakka levisi ymp{ri Eurooppaa
huomattavasti nopeammin kuin peruna. Tupakasta tuli valtion monopoli
Englannissa vuonna 1619 - verorahoilla k{ytiin sotaa Manner-Euroopassa.

Laki

Huumausainelaki Suomessa (Ri 6 a)
noudattaa kansainv{lisi{ huumausainesopimuksia ja k{sitt{{
koko joukon niist{ aineista "joilla on huumaava tai siihen
rinnastettava vaikutus" (1). Aineiden ja valmisteiden
maahantuonti, maastavienti, valmistus ja kauppa, hallussapito ja
k{ytt| on kielletty sakon tai enint{{n kahden vuoden
vankeuden uhalla (2). Ammattimaisesta toiminnasta "taikka
erityisen vaarallisesta tai vahingollisesta huumausaineesta"
saattaa seurata 1-10 vuotta vankeutta taikka kuritushuonetta (3).
Edellisen valmistelusta seuraa korkeintaan kaksi vuotta vankeutta
(4). Salakuljetuksessa tai kuljetuksessa k{ytetty ajoneuvo
voidaan tuomita menetetyksi valtiolle (7).

Pid{tyksen yhteydess{ on poliisin esitelt{v{ itsens{, sek{
oikeuden kirjoittama pid{tysm{{r{ys, ja sama p{tee
kotietsint{{n. Poliisille ei tarvitse ilmoittaa kuin nimens{
ja sosiaaliturvatunnuksensa. Mit{ enemm{n puhuu niin sit{
vaikeampi on kielt{{ mit{{n. Mik{li tunnustaa niin kannattaa
huolehtia siit{ ettei sotke muita juttuun mukaan. Juoruaminen
ei lievenn{ tuomiota; siit{ menee vain maine ja terveys.

Kirjallisuutta

Yleisteokset

Apollonius, Rhodius: Argonautica, London 1912
Arenas, Reinaldo: Le monde hallueinant, Paris 1968
Arber, Agnes: Herbals, Their Origin and Evolution, Cambridge 1938
Atkinson, D.D.: Magic, Myth and Medicine, London 1948
Bibra, E.Freiherr von: Die narkotischen Genussmittel, Nurenberg 1855
Clark, Guidice: Principles of Psychopharmacology, London 1970
Conway, David: The Magic of Herbs, London 1973
Dioscorides: The Greek Herbal, London 1968
Emboden, William: Narcotic Plants, London 1972
Furst, Peter: Hallucinogens and Culture, USA 1973
Hand, W.D.(ed): American folk medicine, California 1973
Harner, Michael: Hallucinogens and Shamaism, USA 1973
Hoffer, A.: The Hallucinogens, NY 1967
Hyatt, Harry: Hoodoo, Conjuration, Witchcraft, Rootwork, (4 vols) Hannibal
Larris, Sten: Forbyde Hallueinogener ? Kobenhavn 1982
Leary, Metzner, Albert: The Psychedelic Experience, NY 1968
Leuner, H.: Die toxische Ekstase, Basel 1968
Levi-Strauss; Claude: The Structural Study of Myth, California 1970-82
Murti, G.S.: The Science and Art of Indian Medicine, Madras 1948
Nielsen, Harald: Laegeplanter og trolddomsurter, Kobenhavn 1965
Plinius: Natural History, London 1938-62
Ropp, R.S. de: Drugs and the Mind, NY 1957
Sehultes, Hofmann: The Botany and Chemistry of Hallucinogens,USA 1973
Silas, Haslam: A General History of Labyrinths, Uqbar 1875
Smith, M.V.: Psychedelie Chemistry, USA 1974
Stafford, Peter: Psyehedelies Eneyclopedia, California 1977
Thacker, Eric: Musrum, London 1968
Theophrastus: Enquiry into Plants, London 1916
Wagner, Hildebert: Rauschgift-Drogen, Berlin 1970
West, Louis: Hallucinalions, London 1962
Vogel, Virgil: American Indian Medicine, NY 1973

Soma

Bhaw, S.S.: The Soma-hymns of the Rgveda, Baroda 1957
Huxley, Aldous: Uljas uusi maailma, Helsinki
Itkoen, T.I.: Heidrische Religion und sp{terer Aberglaube den
Finnischen Lappen, Helsinki 1946
Krasheninnikov, S.: Opisoniye Zyamli Kamchatki, St.Petersburg 1755
Lehtisalo, T.: Entwurf einer Mythologie der Jurak-Samojeden, Hki 1924
Lehtisalo, T.: Sampa, sammas, Viritt{j{ XXXIII
Reguly & Munkacsi: Vogul Nepk|ltesi Gyujtemeny, Budabest 1892-1902
Odman, 5.: F|rs|k at utur Naturens Historia f|rklara de nordiska gamla
K{mpars Berserka-gang, Kungl. Vet. Akad. Vol 5, Sthlm 1784
Wasson, R.G.: Soma, divine mushrooms of immortality, NY 1969
Wasson, R.G.: Mushrooms, Russia and History, (2 vols) NY 1957

[Joni Jarvenkyla]

Yll{oleva "k{ytt|ohje" p{tee my|s mietoihin koisoihin kuten peruna, Sola
tuberosum; munakoiso, Solanum melongena; tomaatti, Lycopersicum esculentura;
punakoiso, Solanum dulcamare sek{ huopakeltano, Hieracium pilocella.

Ukontulikukan, Verbascum thapsus, siemeni{ voi polttaa piipussa, tuottaa
liev{n euforian. P{{si{isliljan, Narcissus poeticus jne, kukkia polttamalla
useita tunteja kest{v{ euforia; sipuliin ei kannata seota.

Oopiumi

Somnus est imago mortis -
uni on kuoleman kuva.


Oopiumi oli sumerilaisten k{yt|ss{ sek{
l{{kkeen{ ett{ huumeena 4000-5000 vuotta sitten.
Se esiintyy egyptil{isten hautakammioiden
kirjoituksissa. Kreikan mytologiassa oopiumi
oli omistettu y|n jumala Nyx'lle, kuoleman
jumala Thanatokselle, unen jumala Hypnokselle
sek{ Hypnoksen pojalle Morfeukselle, unien
jumalalle. Homeros mainitsee Helenin taronneen
Telemakhokselle "nepenthe{", unikkoviini{.

"Opion" on kreikkaa ja tarkoittaa oopiumiuutetta.
Unta pidettiin antiikin Kreikassa ylimp{n{
l{{kkeen{; krekkalainen mytologia vilisee
viittauksia unikkoon, ja unikon kapseli esintyy
rahoissa, koruissa ja taideteoksissa. L{{k{ri
Hippokrates (460-377 eKr) suositteli unikkoviini{
yleisl{{kkeeksi. Assyyrialaiset ja babylonialaiset
k{yttiv{t unikon juurta unil{{kkeen{.

Rooman tuhon j{lkeen oopiumin k{ytt| levisi Islamin maihin sek{ Persiaan
ja Intiaan. Jaavalla Formosalla ja Intiassa kasvatettiin oopiumia, Papaver
somniferum, l{{ketarkoitukseen, ja Kiinassa aina 18. vuosisadalle saakka
koristekasvina. Kiinalaisten yritys tukahduttaa oopiumin tuonti johti sotaan
englantilaisia vastaan vuosina 1839-42. Kiinalaiset h{visiv{t ja joutuivat
maksamaan 6 miljoonaa dollaria tuhotusta oopiumista. Kiinalaiset kutsuivat
oopiumia "vierasmaalaiseksi mustaksi mudaksi".

Euroopassa kehitti alkemistil{{k{ri Paracelsus oopiumitinktuuran Anodynum
specificum. F.W.A.Serturner eristi morfiinin vuonna 1803 (1817). Vuonna 1853
t{ytti ranskalainen Pravaz ensimm{isen ruiskun. Tuon ajan Euroopassa oopiumia
m{{r{ttiin l{hes kaikkiin vaivoihin: sill{ parannettiin luulotaudit ja
noidannuolet, nukutettiin sylivauvat, hoidettiin mielisairaita ja
leikkauspotilaita. Morfinismia esiintyi jo 1900-luvun lopulla.

T{ll{ hetkell{ oopiumia viljell{{n l{{kek{ytt||n Turkissa, Meksikossa,
Jugoslaviassa ja Neuvostoliitossa, sek{ unikonsiementen tuotantoon Raskassa
ja Tanskassa. Laiton oopiumi oli viel{ muutama vuosi sitten per{isin l{hinn{
"Kultaisen Kolmion" alueelta: Thaimaan, Burman ja Laosin vuoristoista.
Nyky{{n suurin osa laittomasta oopiurllista tulee "Kultaisen Puolikuun" alu-
eelta: Iranin, Pakistanin ja Afganistanin vuoristoista.

Kilosta oopiumia saadaan noin kymmenen grammaa puhdasta heroiinia.
Katumyyntiin tuleva heroiini on aina "blandattua" - yliannostukset aiheutuvat
yleens{ liian voimakkaasta sekoituksesta. Morfiinia ja heroiinia ei suositella
edes kokeiltavaksi.


Oopiumunikko Papaver somniferum

Unikko istutetaan kev{{ll{ kevytmultaisaan maahan aurinkoiselle paikalle:
viihtyy tuulensuojassa. Sato korjataan elo-syyskuussa noin viikko sen j{lkeen
kun kukka on pudottanut lehtens{. Vihre{{n kapseliin tehd{{n muutamia
varovaisia viiltoja jolloin valkeaa maitia tihkuu kapselin pintaan; maiti
korjataan sen kuivuttua. Kodat voi sy|d{ my|s sellaisinaan, ja kuivatuista
kodista voi keitt{{ teet{.

Oopiumiunikko sis{lt{{ 20-35% alkaloidela, joista 60% on morfiinia,
25% narkotiinia, 5% kodeiinia, 4% papaveriinia ja 3% thebaiinia. Kapselit
sis{lt{v{t arviolta 0,5% morfiinia, jolloin yhdest{ kapselista saadaan
20-150 mg oopiumia. Kodeiinia k{ytet{{n ysk{nl{{kkeisiin, papaveriinia ruoan-
sulatush{iri|ihin, ja morfiinia kipuja lievent{viin l{{kkeisiin.

J{ttiunikko Papaver orientale

J{ttiunikko on yleinen puutarhakasvi jonka j{ttikukat (10 cm leve{t) ovat
punaisia, vaaleanpunaisia tai valkeita. Kota on hieman edellist{ pienempi,
kun taas sen l{hisukulaisella, Papaver braeteatum, on suuret kodat.

Oopiumia voidaan valmistaa murskaamalla kodat tai polttamalla kuivatuja
lehti{. Oraalisesti nautittuna saattaa esiinty{ liev{{ halvaantumista.
P{{alkaloideja ovat isothebaiini, thebaiini ja oripaviini.

Silkkiunikkoa, Papaver rhoeas, on k{ytetty unil{{kkeen{ Pohjolassa aina
keskiajalta l{htien; id{ss{ oopiumin korvikkeena. Ei sis{ll{ aktiiveja
alkaloideja.

Muita Papaveraceae-perheen j{seni{

Keltamo Chelidonium majus

Suhteellisen yleinen teiden varsilla ja raunioilla. Kuivattuja lehti{
poltetaan; Teofrastus suosittelee keitettyn{ kuukautiskipuihin. Aktiivit
aineet selidoniini ja protopiini keltaisessa maidissa (jota alkemistit
kutsuivat "taivaan lahjaksi"). Munkit k{yttiv{t maitia l{{kkeen{.

Kiurunkannus Corydalis

Onttokiurunkannusta, Corydalis cava t. tuberosa, k{ytettiin aikaisemmin
l{{keteollisuudessa oopiumin korvikkeena. Polttamalla lehti{ noin gramma
saavutetaan euforia; juuri on voimakkaampi mutta kasvia ei kannata repi{
maasta. Kukkii punaista tai violettia. Alkaloidi on bulbokapniini.
Keltakiurunkannus, Corydalis lutea, on edellist{ miedompi.

Peltoem{kki Fumaria officinalis

Pieni ja sitke{ hein{kasvi jonka rauhoittava vaikutus on noteerattu
viime vuosina l{{ketieteess{; sit{ on k{ytetty kansanl{{kkeen{
sukupuolitauteja vastaan. Uutteeksi puristamalla sivuvaikutukset katoavat.
Sis{lt{{ v{h{n protopiinia.

S{rkynyt syd{n Dicentra spectabilis

Yleinen, t{htikukkainen kasvi jonka kukasta roikkuu t|tter|. Suhteellisen
voimakkaasti euforisoiva, ja hyv{ lemmenyrtti. Polta muutama s{tk{
kuivattuja lehti{. Sis{lt{{ protopiinia.

Neidonunikko Glaucium flavum

Viihtyy rannoilla, voidaan viljell{ hiekkapitoisessa maassa, harvinainen.
Kukka kuin suurella unikolla, keltainen tai (Glaucium corniculatum) punainen.
Kuivattuja lehti{ polttamalla voimakas euforia muutaman tunnin ajaksi.
Lehdet sis{lt{v{t p{{osin glausiinia, juuri protopiinia.

Hamppu

Hamppua k{yte{{n moniin eri tarkoituksiin. Hampun varresta saadaan
k|ytt{, silkkikangasta, purjekangasta sek{ paperia. Hampunsiemeni{
k{ytet{{n ravintorikkaina linnunsiemenin{, ja niist{ puristetaan |ljy{.
Hampunsiemenkakut ovat hyvin vitamiinipitoisia. Kiinassa k{ytet{{n lehti{,
juurta, sek{ kukintoa lihasj{nnitykseen sek{ astmaan. 1800-luvun alusta
l{htien valmistettiin hamppupaperista Rahaa ja Raamattuja.

Hamppu lienee per{isin Keski-Aasiasta jossa sen l{{ketieteelliset ja
euforiset ominaisuudet on tunnettu tuhansia vuosia. Kiinalaiset argeologiset
kaivaukset kertovat hamppua k{ytetyn 8500 vuotta sitten vaatteiden ja k|ysien
valmistamiseen, ja 4000 vuotta sitten l{{kkeen{. Atharva-vedan mukaan hamppu
oli er{s Intian viidest{ pyh{st{ kasvista.

Altai-vuorilta Siperiassa on l|ydetty hampunsiemeni{ haudoista jotka
ovat olleet j{{n peitossa vuodesta 400 eKr. Sisilian rannikoilta l|ydetyist{
karthagolaisista laivanhylyist{ on l|ydetty hashista. Herodotos mainitsee
skyyttien heitt{neen hamppua kuumille kiville hautajaismenoissaan noin 500 eKr.

Ilmeist{ on ett{ mustalaiset toivat hampunsiemeni{ mukanaan Intiasta, ja
ajanlaskumme vaihteessa Pohjolaan. Suomessa hamppu on tunnettu yli tuhat
vuotta, mutta on luultavaa ett{ esi-is{mme eiv{t tienneet kasvin huumaavista
vaikutuksista; mustalaiset sen sijaan tiesiv{t. Gary Snyder mainitsee
"hemp"-sanan olevan fennougrilaista alkuper{{ (?).

"Majoun" oli vuosituhannen alussa suosituin tapa nauttia hashista.
Sufit levittiv{t hashiksen it{{n jossa 1500-luvulla kehittyi kaksi suurta
hamppukulttia: toinen Afganistanin ja Kashmirin seuduille, ja toinen Bengalin
ja Nepalin seuduille. Arabikauppiaat tuottivat hampun Intiasta etel{iseen
Afrikkaan 13. vuosisadalla. Zambezi-laakson heimot polttivat hamppua suurissa
nuotioissa, ennen kuin portugalilaiset tulivat paheksumaan tapoja. My|hemmin
he k{yttiv{t menojensa yhteydess{ kookoskuppeja, vesipiippuja ja bambukeppej{.
Belgian Kongossa tavattiin 1800-luvulla sotainen hamppukultti bena-Riamba,
"hampunpojat", Tutkimusmatkailija Glaser mainitsee ett{ "se p{iv{ jolloin
hamppua poltetaan on menetetty, usein seuraavakin... primitiivisill{ se
johtaa el{imelliseen apatiaan."

19. vuosisadalla paras charas (pers. hashish) tuli Turkestanista. Kiinan
julistaessa vuonna 1934 hashiksen tuotannon laittomaksi tuli Afganistanista
suurin hashiksen tuottaja. Afganistanissa charas poltetaan yleens{
hienoksijauhetun tupakan, "nesvarin", seassa.

Paracelsus tunsi hampun sek{ huumeena ett{ l{{kkeen{, samoin mm. kirjailija
Rabelais. "Tuhat ja yksi y|t{" ovat hashiksentuoksun kull{st{m{t. Virallisesti
hashis esiteltiin l{nsimaiselle l{{ketieteelle vuonna 1839 W.B.O'Shaughnessyn
toimesta. Psykiatri Joseph Moreau de Tours esitteli hashiksen Gautierille joka
perusti seuran Le Club des Haschischins. Klubin asiakkaita olivat mm. Hugo,
Balzac, Nerval, vanhempi Dumas ja Baudelaire; hashis oli tiett{v{sti
Algeriasta.

Englannin parlamentti teetti vuonna 1893 tutkimuksen johon osallistui
vajaat 1200 tohtoria, yogia, fakiiria, hullujenhuoneiden johtajaa, hashiksen
viljelij{{, salakuljettajaa, kauppiasta sek{ veronkantajaa. Tutkimuksesta
koostui 3281-sivuinen, seitsenosainen opus. "Kaikkiaan todisteet viittaavat
siihen ettei kohtuullinen hampputuotteiden k{ytt| ole vahingollista..."

1500-1uvulla "tutkimusmatkailijoiden" saapuessa Amerikkaan hamppu kasvoi
siell{ villin{. Vuoden 1762 tienoilla Virginian farmareita rangaistiin elleiv{t
he kasvattaneet hamppua Englannin laivaston k|ysiin ja purjeisiin. Presidentit
Washington ja Jeffers kasvattivat hamppua; Washington puhui jopa naaras- ja
uros-kasvien erottamisesta toisistaan. Hampusta tehtiin 1800-luvun alusta
l{htien s{tk{papereita, rahaa, ja raamattuja. Bluesin syntyaikoina hamppua
poltettiin yleisesti New Orleansissa; 20-luvun kieltolaki vain edisti k{ytt|{.

Suurimpia hampunvastustajia Yhdysvalloissa oli Harry J. Anslinger. H{n sai
vuonna 1937 julistetuksi hampputuotteiden k{yt|n ja kaupan laittomiksi:
rangaistukset olivat 5-40 vuotta. Vuonna 1941 vedettiin 28
cannabis-l{{keainetta markkinoilta. Vuonna 1961 Anslinger onnistui saamaan
Yleisen Huumausainesopimuksen l{pi YK:ssa; lain seurauksena on hamppu
kielletty kaikissa maailman maissa, vaikka useat maat olisivat valmiita
vapauttamaan hampun t{ysin (mm. Espanja, Hollanti, Tanska, Intia ja Nepal).
Anslinger kuoli vuonna 1975.

Linneus tunnisti lajin Cannabis sativa vuonna 1753; laji on yleisin Euroopassa
ja Amerikassa. Lamarck tunnisti Cannabis indican vuonna 1783; yleisin Aasiassa
ja Afrikassa; yleens{ hashis on per{isin t{st{ lajista. Janischewsky tunnisti
vuonna 1924 lajin Cannabis ruderalis, joka on harvinainen. Kannabinoolin
eristiv{t kolme cambridgelaista kemisti{ vuonna 1895; kaksi heist{ r{j{hti
kokeiden yhteydess{ taivaan tuuliin. THC eli tetrahydrokannabinoli
eristettiin vasta vuonna 1932. Kannabinoleja on kaikkiaan yli 80. My|hemmin
on kehitetty tapoja muuntaa kasvin kromosomeja ja lis{t{ siten sen
voimakkuutta.

Viimeisimm{t tutkimukset hampusta pit{v{t yht{ aikaisemmin mainitun
englantilaisen tutkimuksen kanssa. Vuonna 1975 tehtiin tutkimus "Ganga in
Jamaica" (Center for Studies of Narcotic and Drug Abuse, NIMH): "Gangan ja
rikollisuuden v{lill{ ei ole juuri yhteyksi{, ellei oteta lukuun sit{ ett{
gangan hallussapito ja viljely kuuluvat rikolliseen toimintaan. Ei ole
ilmennyt merkkej{ orgaanisista aivovaurioista, eik{ merkitt{vi{ kliinisi{
eroja polttajien ja tutkijoiden v{lill{." Tutkimus perustui olosuhteisiin
joissa rastafarit polttivat suuria m{{ri{ gangaa p{ivitt{in.

Yhdysvaltain huippuauktoriteetti huumausaineiden alalla, tri Robert DuPont,
ilmoitti vuonna 1975 ett{ "tupakka ja alkoholi ovat k{ytt{j{lleen huomattavasti
vaarallisempia kuin marihuana."

Hamppu (Cannabis) on yleisin huumausaine maailmassa. Sen k{ytt{ji{ on WHO:n
arvoiden mukaan maailmassa liki miljardi. Marijuanan teollinen tuotanto on
keskittynyt trooppisille seuduille: Kolumbia, Meksiko, Yhdysvallat, Jamaika,
Brasilia, Nigeria, Kongo, Kenia ja Sri Lanka. Hashista tuotetaan p{{osin
Marokossa, Libanonissa, Turkissa, Pakistanissa, Afganistanissa, Nepalissa ja
Intiassa.

Hashis

Hashis on hampun latvaosista erilaisilla menetelmill{ saatua pihkaa eli
"cannabishartsia", joka on yleens{ pressattu tummiksi, ruskeiksi tai vihreiksi
levyiksi. Charas on tummaa, |ljyist{ pihkaa jota muovaillaan k{sin ja jota ei
liiemmin L{nness{ n{e. Marokkolainen "zero-zero" on tummanvihre{{, taipuisaa
ja hyv{laatuista hashista. Nepalin hashis, "creme de la creme", on erityisen
voimallista hashista jota polttaessaan nepalilaiset tervehtiv{t jumalia sanoin
"Dam Maro, Dam Shiva". Nepalissa hashista poltetaan kookoshookah'ssa
(narghile), ja sadonkorjuujuhlat, Happy Himalayan Hashish Harvest, on
merkkitapahtuma.

"Hashish"-sana lienee per{isin Marco Pololta joka vuonna 1271 tutustui
ashishins-kulttiin Persiassa. Assassiinien, salamurhaajien sanotaan k{ytt{neen
Alamout'n mustaa hashista vihkiytymishuumeenaan (R.A.Wilson ehdottaa heid{n
k{ytt{neen hashista, lemmonmarjaa ja hulluruohoa suhteessa 20:1:1; John
Allegro puolestaan ehdottaa punak{rp{ssient{).

Ven{j{ll{ oli hashiskaupan keskus Astrakamin kaupunki, mutta hashista,
"anaschaa", liikkui my|s Kaspian merell{, Volgan alajuoksulla sek{
luonnollisesti Aasian rajoilla. Afganistanin miehitys on kiihdytt{nyt
huomattavasti hashiskauppaa Neuvostoliitossa huolimatta ankarista tuomioista
(kahdesta vuodesta yl|sp{in).

Marokossa "kifi{" ja hashista poltetaan sebsipiipuissa. "Majoun" on suosittu
herkku paikallisissa pidoissa joihin kuuluu oleellisena osana musiikki.
Marokkolainen hashis-resepti (a la de Tours) on seuraavanlainen: "kukkivat
latvat keitet{{n vedess{ jossa on voita. Kun keitos on siirappia se
siivil|id{{n puuvillakankaan l{pi. N{in aikaansaatu vihert{v{ seos sis{lt{{
kaikki aktiivit aineet. Seos makeutetaan sokerilla ja maustetaan hedelmist{
tai kukista puristetulla uutteella." Perusannos "dawamesc" nautitaan vahvan
kahvin kera. Voimakas annos tuottaa ikuisen tyyneyden tilan, "al-kief".

Jamaikalla ganja on "pyh{ yrtti", "viisauden ruoho", jota poltetaan rastafarien
uskonnollisissa menoissa sek{ juodaan teen{, rommiin tai viiniin sekoitettuna,
tai sy|d{{n kakuissa ja pastoissa. "K|yh{n yst{v{", "kali", "lampaanleip{" eli
marijuana on omistettu Jah-jumalalle ja sit{ k{ytt{{ 2/3 jamaikalaisista siit{
huolimatta ett{ se on "laitonta". Hawaijilla yrtti{ nimitet{{n "sensi" 'ksi ja
Kolumbiassa "Santa Marta Gold" 'ksi.

Id{ss{ hashista poltetaan chillumissa tai chupangissa. Etel{-Euroopassa ja
Amerikassa suositaan s{tk{{ eli "jointtia". Amerikoissa ei yleens{ polteta kuin
marijuanaa. Hashista ja marijuanaa voi polttaa my|s vesipiipussa; ja varsin
voimallinen tapa polttaa on v{s{t{ "maahuukaja". Kannabis|ljy{ lienee
helpointa polttaa tupakan p{{h{n kastettuna tai s{tk{ss{. Hashiksesta ja
marijuanasta voi my|s tehd{ kakkuja, leip{{ ja pikkuleipi{.

Pot-chai eli marijuanatee kannattaa valmistaa 5-50 litran eriss{. Hamppukasvin
alalehti{ ja varsia keitet{{n inkiv{{rill{, kanelilla, kardemummalla,
neilikalla, muskotilla ja voilla tai rasvalla maustetussa vedess{ 3-10 tuntia;
sen j{lkeen lis{t{{n maitoa ja kiehutetaan viel{ hetki (erilaisia reseptej{
kannattaa kokeilla).

Kerta-annos hashista poltettuna sek{ oraalisesti noin 0,2-1 g. Hashis ei
synnyt{ fyysist{ riippuvuutta; psyykkinen riippuvuus "yht{ paha" kuin kahvin
ja tupakan kohdalla. Hashis saattaa olla passivoivaa; soveltuu erinomaisesti
konsertteihin, elokuviin, taiden{yttelyihin, avaruuslennoille sek{ luovaan
ty|h|n. Marijuana ei ole lainkaan niin passivoivaa: kertakaikkiaan ihanteellinen
huume ("Legalize it !"). Kannabis kuivattaa suuta ja silmi{, nostaa hieman
pulssia, stimuloi aivoissa alfa-aaltojen tuotantoa ja vaikuttaa euforisoivasti.


Lyhyt johdatus hampunviljelyyn

Jumala loi luultavimmin hampun seitsem{nten{ p{iv{n{, sill{ hamppua esiintyy
sek{ koiras- ja naaraskasvina ett{ hermafrodiittina. Cannabis-lajeissa ovat
naarasyksil|t voimakkaampia kuin urokset. Mit{ enemm{n valoa kasvi saa niin
sit{ todenn{k|isemmin kasvista tulee naaras.

Hamppu viihtyy lannoitetussa puutarhamaassa, mieluiten hieman hiekkapitoisessa
(muttei liian hyv{ss{) mullassa. Sopiva happamuus on 6-8. Hamppu rakastaa
erityisesti typpirikasta maata.

Parhaat siemenet tulevat Afrikasta ja Keski-Amerikasta; linnunsiemenet ovat
kehnoja. Siemenet s{ilyv{t kuivassa useita vuosia. C. indica on yleens{
voimakkaampi kuin C. sativa. Siemeni{ voi vuosien mittaan jalostaa ilmastoon
sopivaksi (miten olisi "midnight-sun-grass"?). Mik{li siemeni{ on v{h{n niin
on parempi id{tt{{ sis{ll{. Kasvien v{lit on parempi harventaa puolimetrisiksi.

Kastele tarpeen mukaan. Kasvien ollessa puolimetrisi{ kastele vain jos maa on
hyvin kuivaa. Elokuussa ei kannata en{{ kastella. Hamppua voi my|s kasvattaa
ikkunalaudalia, vaikka sadosta ei tulekaan niin runsas kuin ulkona. Keinovaloa
voi antaa noin 17 tuntia p{iv{ss{. T{rkeint{ on ett{ valoa on paljon, mutta on
my|s muistettava antaa kasveille tarpeeksi y|t{. Kasvien ollessa t{yskasvuisia
voi p{iv{{ lyhent{{ 12 tuntiin jotta kasvit kukkisivat.

Ensimm{isen kuukauden aikana ei sukupuolta pysty erottamaan; sen j{lkeen
urokset kasvavat yleens{ pituutta ja naaraat leveytt{. Uroskasvit korjataan
aikaisemmin, mieluiten ennen kuin ne heitt{v{t siemenp|lyns{; yleens{ uroksia
ei korjata lainkaan. Naaraat korjataan noin kaksi viikkoa sen j{lkeen kun ne
ovat alkaneet kukkia. Suositeltavaa on odottaa kunnes ensimm{iset siemenet
ilmestyv{t. Hallaa on syyt{ varoa.

Sinsemilla valmistetaan siirt{m{ll{ uroskasvit ennen kuin ne heitt{v{t
siitep|lynsa. Vaikeinta sinsemillassa on saada siemeni{ seuraavan vuoden
satoon.

Yleens{ kasvit nostetaan maasta juurineen, juuri kastetaan kuumaan sokeriveteen
ja kasvi ripustetaan yl|salaisin kuivumaan.

Hampusta saadaan erilaisia tuotteita:

- sinsemilla; naaraskasvien latvuksista valmistettu marijuana

- naaras- ja uroskasveista valmistettu marijuana

- kosteana hienovaraisesti kuumennettu "aateloitu" marijuana

- uute, joka puhdistetaan ensin petrolilla tai bensiinill{ ja huuhdotaan
sitten vedell{ tai sprill{

- hashis, joka on pressattu uutteesta ja johon on usein sekoitettu
ravistelemalla saatua marijuanaa

Suomessa hampun viljely ei ole laitonta, mutta hampun kuivattaminen ja
jalostaminen kyll{. Mik{li viljelyn todetaan tapahtuvan k{ytt|- tai
myyntitarkoituksissa on mahdollista ett{ sato korjataan v{kivalloin.

"Galder" on vanhaa tanskaa ja tarkoittaa hampun uroskasvia sek{ taikuutta;
"galdre" larkoittaa "heitt{{ pois urospuoliset hamppukasvit" sek{
"laulaa noitalauluja, noitua".

Lemmenyrtit Afrodisiaca

"Love love love is a dangerous drug" - Eurythmics

"Naiminen on kansanlyriikkaa", sanoi Baudelaire. Monet puhuvat seksist{
kaikkein voimakkaimpana huumeena, ja onkin ilmeist{ ett{ huumausaineilla ja
ja seksill{ on paljon yhteist{. Ne molemmat synnytt{v{t voimakkaita
illuusioita ja muuttavat ihmisen suhdetta "todellisuuteen".

Hyvi{ lemmenyrttej{ ovat marijuana, hashis, meskaliini, silokat,
el{m{nlangat ja muut tietoisuutta laajentavat ja kundaliini-energiaa
kiihdytt{v{t luonnon psykoaktiiviset aineet. Oopiumia on tiett{v{sti
k{ytetty "tyrm{ystippoina", koisoista puhumattakaan.

Taolaisissa kirjoituksissa mainitaan "Kolmen Kukkulan Ihmeelliset L{{kkeet".
Jadejuomaa juodaan seksuaalisesti kiihoittuneen naisen suusta, Punaisesta
Lootuskukkulasta. Valkoista Lunta imet{{n seksuaalisesti kiihoittuneen naisen
n{nneist{, Kaksois-Lootuskukkulasta. Kuun Kukkaisvesi{, Valkoista Metallia,
nautitaan seksuaalisesti kiihoittuneen naisen "yonista", Vaaleanpunaisesta
Sienikukkulasta eli Valkoisen Tiikerin luolasta. ("Miksi huolehtia Ikuisen
El{m{n Pillerist{ kun on mahdollisuus juopua Jadel{hteest{!" runoili
Hsu-Hsiao-Mu-Chi).

Intiassa lemmenyrttein{ k{ytet{{n mm. ginseng-juurta, safronia, muskottia
kanelin kaarnaa, mustia papuja, sieni{, fenkolia, ukonhatun juurta
hulluruohoa, unikon kuorta sek{ charasta. Kama Sutra luettelee useita
voiteita joita voi sivell{ sukupuolielimiin; kuten sandaalipuun |ljy
sekoitettuna kaneliin ja inkiv{{riin. Voiteiden kanssa sopii kuitenkin
olla varovainen.

Orchis (kreik. kivekset) on ollut k{yt|ss{ lemmenyrttin{ tuhansia vuosia
sukupuolielimi{ muistuttavien mukuloittensa takia. Pohjolassa sit{ juotettiin
sonneille jotta n{m{ innostuisivat paneskelemaan. Mit{{n aktiiveja alkaloideja
orvokki ei kuitenkaan sis{ll{. Samaan tapaan on k{ytetty kasvia Vaccinium
uliginosum.

Espanjank{rp{nen, Cantheras vesicatoria, on kullankeltainen, parisenttinen
kovakuoriainen jonka siivist{ jauhetaan "lemmenjauhoa"; ottaa pahasti
munuaisiin, ei suositella. Sudanink{rp{nen, Cantheras vesicatoria sudanii,
on edellisen serkku ja yht{ vaarallinen.

Muira Puama, Ptychopetalum olacoides, k{sitt{{ edell{ mainitun puun pihkaa,
jota nautitaan herneenkokoinen pala p{ivitt{in pidemm{n aikaa. Alkaloidi
muirapuamiini vaikuttaa stimuloivasti keskushermostoon. Niin ik{{n Etel{-Amer.
lemmenyrtti on damiana, Turnera diffusa. Lehti{ poltetaan p{ivitt{in sek{ nau-
titaan teen{. Vaikuttavia aineita ei tunneta.

Potenssil{{kkeen{ tunnetaan aasialaisen ketunkakkupuun, Strychnos nuxvomican,
strykniini{ sis{lt{v{t hedelm{kodat. Ne sis{lt{v{t 2-3% alkaloideja,
joista puolet strykniini{. Sopiva annos oraalisesti 2-4 mg, tappava yli 20 mg.


Afrikkalaiset lemmenyrtit

Afrikassa hedelm{llisyys on myyteist{ keskeisin, koska hedelm{ton
henkil| ei voi synty{ uudestaan maan p{{lle.Seuraavassa mainittujen
lemmenyrttien tiedet{{n vaatineen my|s kuolonuhreja.

IBOGA Tabernanthe iboga

Gabonissa ja Kongossa suosittu tapa imeskell{ ebokaa eli T. ibogan
uurta. Kasvi esiintyy metsiss{ villin{ mutta sit{ my|s viljell{{n.
Toimii stimulanttina, hallusinogeenina sek{ lemmenyrttin{ 2-20 g:n
annoksina. Bwiti-kulttiin kuuluu ottaa yliannostuksia (300-800 g kaarnaa)
josta seuraa laulua ja n{kyj{; mik{li annos johtaa kuolemaan niin
sanotaan "h{n ei ollut viel{ valmis". Ranskalaiset valmistivat kasvista
ihmel{{kkeen Lambarene. Juurenkuori sis{lt{{ 5% ibogaiinia.

NIANDO Alchernea floribunda

Niando tunnetaan Liberiassa, Nigeriassa ja Ugandassa, ja sen hienonnettua
juurta nautitaan ruokaan tai palmuviiniin sekoitettuna ennen
sotaanl{ht|{ sek{ hedelm{llisyysrituaaleissa. Niardo on hyvin voimakas
huume; euforiaa seuraa usein syv{ depressio. Sis{lt{{ yohimbiinia.

YOHIMBE Corynanthe yohimbe

L{nsiafrikkalaisen yohimbe-puun sis{kaarnasta saadaan t{t{ huumetta
joka on erityisen voimallinen lemmenyrtti: "kyrv{st{ tulee kuin elefantin
k{rs{". Sit{ ei tule sekoittaa muiden huumeiden sekaan, eik{ sit{
suositella sokeri-maksa-munuais- tai syd{ntautisille 5-15 g kaarnaa
puoleen litraan vett{; tai 50 mg puhdasta yohimbiinia.

Acacia nilotlca Kaarna t. juuri keit. Mopira (h), Ol-Erbet
Afzelia anthelmintica Tuore juuri imet{{n Mkongo (w)
Anthericum suffrutiosum Tuore juuri imet{{n Kilambito
Alchornea floribunda Vain juuri, muu myrk. Niando (kongo), Alan
Dregea abyssinica Juuri imeskell{{n Lamee (h), Ubombo (h)
Kigelia africana Siemenet kaljassa Murantina (meru)
Maytenus putr. Juuri Shomafisi (h)
Moringa oleifera Kukka Nebreday (seneg)
Parquetina nigrescens Juuri keitet{{n Ubombo (h)
Piper umbelatum Juuri teen{ Masamaka (w), Gygyfa
Polygala paniculata Uutteena Sesemlanda (bondei)
Psychotria cyathicalyx Juuri keitet{{n Muhindia (h)
Stephania abyssinica Juuri keitet{{n Futeute (h)
Veronia lasiopus Juuri imeskell{{n Muhasha (w)

h / shambaa m / masai w / swahili

L{hteet
J.O.Kokwaro: Medicinal Plants of East Africa, Nairobi I976
J.M.Watt: Medicinal Plants of Southern and Eastern Africa, London 1962

Stimulantit

Koka Erythroxylon coca

Kokapensasta viljell{{n p{{osin Perussa, Boliviassa, Kolumbiassa,
Brasiliassa ja Jaavalla. Sato saatetaan ker{t{ kolmekin kertaa vuodessa.
Yksi noin kaksimetrinen pensas tuottaa satoa kymmenisen vuotta.

Andien intiaanit ovat k{ytt{neet kokaa stimulanttina tuhansia vuosia.
"Mama Coca" on pyh{ kasvi, jumalten lahja, joka ruokkii n{lk{iset ja
elvytt{{ uupuneet. Pensaan lehti{ pureskellaan 50-400 g p{iv{ss{ kunkin
varallisuuden mukaan. Boliviassa aikamitta "cocada" tarkoittaa sit{
aikaa jonka kerta-annosm{lli vaikuttaa.

Perun valtaaja Pizarro aloitti kokan l{nsimaisen historian v. 1532.
Kokaiinia valmisti ensimm{isen kerran tri Albert Niemann vuonna 1860; jo
tuolloin tunnettiin kokaiinin puuduttava vaikutus. Vuonna 1882 sovelsi
tri Karl Koller sit{ paikallispuudutukseen. Kev{{ll{ 1884 yrittiv{t
Joseph Breuer ja Sigmund Freud vieroittaa morfinisteja kokaiinin avulla:
yritys ep{onnistui. Coca-Colan kehitti John S. Pemberton vuonna 1885, ja
lis{si siihen my|hemmin afr. kolap{hkin{{.

Pariisin Montmartre oli vuosisadan alun kokaiinikaupan keskus. 20-luvun
Berliiniss{ esiintyi jo "blandattua koksia". Nyky{{n kokaiinia on kaupan
kaikissa suurkaupungeissa ja se on niin kallista ettei
rehellist{ ty|t{ tekevill{ ole siihen varaa. Huolimatta
Kolumbiassa suoritetuista takavarikoista tanssittavat
kokaiini-cowboyt taaloja ulos kokaa tuottavista maista:
narcotraficantes istuvat itse valtioidensa hallituksissa.

Kokaiinia nuuskitaan pulverina noin 0,2 g:n annoksina
Vaikutus kest{{ muutaman tunnin. Kokaiinin pitk{aikainen
k{ytt| polttaa nen{n limakalvoja sek{ aiheuttaa psykooseja.
USA:ssa on tullut muotiin polttaa kokapastaa vesipiipussa.

Kokaiini vaikuttaa voimakkaasti stimuloivasti. Se ei
synnyt{ fyysist{ riippuvuutta. W. Burroughs kirjoittaa:
"Kokaiinissa yl{aivot v{l{htelev{t flipperin tavoin
sinisi{ ja vaaleanpunaisia yhteyksi{ s{hk|isess{
orgasmissa."

Khat Catha edulis

Arabialaisissa teksteiss{ chat mainitaan ensimm{isen kerran vuonna 1333.
T{n{{n tuota Abessiiniasta kotoisin olevaa kasvia k{ytet{{n Afrikassa samaan
kuin kokalehti{ Etel{-Amerikassa. Adenin p{ivitt{isen khat-kulutuksen
yll{pit{miseksi perustettiin Ethiopian Airlines. Khat sis{lt{{ alkaloideja
dexeriini, efedriini ja pervitiini.

Mambog

Kaakkois-Aasiassa kasvaa valtavan suuri puu Mitragyna speciosa jonka lehti{
k{ytet{{n stimulantteina nimell{ "kutum" tai "kraton". Lehdet voi joko
pureskella tai niist{ voi valmistaa rasvaista seosta nimelta "mambog". Huume
ei ole juuri kahvia voimakkaampaa eik{ synnyt{ riippuvuutta, mutta p{ivitt{inen
k{ytt| tuottaa koko joukon sivuvaikutuksia. Kasvi sis{lt{{ p{{osin alkaloidia
mitragyniini (jonka rakenne muistuttaa psilosybiini{). Mitragyna parvifolio
on edellisen sukulainen Ceylonilta ja on stimulantti sekin.

Kalmojuuri Acorus calamus

Kalmojuuri on varsin yleinen hitaissa vesiss{. Aikaisemmin sen juurta
tuotettiin Intiasta l{{kkeeksi. Munkit k{ytt{v{t sit{ valmistaessaan lik||rej{
Benedictene ja Chartreuse. Juuri sis{lt{{ n. 0,5% eteerisi{ |ljyj{, joista
80% asaroonia jolla on samantapainen kaava kuin meskaliinilla. Juurta noin
7 g toimii stimulanttina. - Iitiss{, Leningradissa ja Virossa esiintyv{
taponlehti, Asarum europaeum, sis{lt{{ juuressaan samanlaiset |ljyt.


Muut stimulantit

Tee, Camellia thea, mainitaan kiinalaisissa l{hteiss{ jo vuonna 350
Kiinassa tee tunnetaan nimell{ "cha". Tee on useimmiten per{isin
Thaimaasta, Burmasta, Assamista, Junnanista, Intiasta ja Indo-Kiinasta.

Kahvi, Coffea arabica, on luultavimmin l{ht|isin Abessiiniasta.
1600-luvulla se saapui Eurooppaan, ja pian porvariston suosimia kahviloita
oli kaikissa suurkaupungeissa. Vuonna 1774 kahvi esiteltiin Brasiliaan, ja
1800-1uvulla Sao Paulon seuduilla viljeltiin jo suurin osa maailman
kahvista. Kahvi sis{lt{{ 1% kofeiinia.

Tuhansia vuosia on Amazonin seuduilla viljelty Paullinia cupana-liaania.
Sen siemenet sekoitettuna Manihot esculenta-kasvin juuresta saatuun
kassavajauhoon ja veteen muodostaa guarana-pastan, josta valmistetaan
paikallinen kahvi. Paullinia cupana sis{ltaa noin 5% kofeiinia.

Vuosisatoja ennen valloittajien tuloa k{yttiv{t Brasilian, Paraguayn ja
Argentiinan vuoristoissa asuvat kansat mate yerbaa, Ilex paraguayensis,
stimulanttina. Valloittajien tultua se sai nimekseen "Jesuiittatee".
Mate yerba sis{lt{{ noin 1% kofeiinia.

Kaakao, Theobroma cacao, oli atsteekkien ja mayojen suosiossa nimell{
"chocolatl". Dona Marina kertoi Cortezille sen nimeksi "Jumalten ruoka",
josta latinankielinen nimi Theobroma. 8-10 kaakaopavulla saattoi Chichen
Itan markkinoilla saada y|ksi viereens{ naisen. Suurimpia kaakaontuottajia
ovat nyky{{n Ghana, Nigeria ja Brasilia.

Kolap{hkin|it{, Cola nitida, imeskell{{n tuoreina tai nautitaan keitoksena
l{ntisess{ Afrikassa sek{ Jamaikalla; on stimulantti.

Australiassa imeskell{{n ja poltetaan pituria, kasveja Duboisia
hopwoodii ja D. myoporoides; pituria vie n{l{n, kivun ja v{symyksen tunteen.
Kasvit sis{lt{v{t mm. skopolamiinia.

Er{s vanhimmista ja suosituimmista stimulanteista Etel{-Aasiassa ja
Tyynell{ Merell{ on betel, joka on sekoitettu Piper betel-pensaasta ja
Areca catechu-palmusta. Noissa kulttuureissa se on aivan yht{ t{rke{
nautintoaine kuin tupakka meill{. Psykoaktiivinen alkaloidi lienee
arekoliini. Kiinassa tunnetaan stimuloivat kasvit Epnedra vulgaris ja
Panax genseng, joista {lkimm{inen on varsin suosittu l{nsimaissa
ginseng-juurina ja eliksiirein{. My|s kasvi Hydrocotyle asiatica minor
tunnetaan stimulanttina; tunnetaan teen{ Fo-Ti Tieng.

Ginsengin tapainen on Levisticum officinala, jonka juurta noin 3 g
stimulantiksi. Saksaksi Liebestock, englanniksi lovage, ven{j{ksi ljubistoku.

Kiinalaisten vanhassa yrttikirjassa Pen Ts'ao (n. 2800 eKr)
mainitaan pensas Ma huang, Ephedra vulgaris. Nyky{{n kasvi viihtyy
V{limerell{ ja Himalajalla. Vuonna 1887 eristi kemisti Nagajosi
Nagai kasvista alkaloidin efedriini, jota k{ytet{{n astmal{{kkeen{.
Efedriinin vaikutus vastaa adrenaliinin vaikutusta, maksimaalinen
annos 100 mg.

Mohawk-intiaanit k{yttiv{t kokamaista kasvia (Tetradynamia?) jonka
juurta he nauttivat stimulanttina (tri Colden 1744)

Hottentotit k{ytt{v{t channaa, Mesembryanthemum expansum ja
M. tortuosum, stimulanttina sek{ oluen k{ymisprosessin tehostamiseen:
kaljasta tulee kuulemma "jyty{". He polttavat kasveja Nananthus
albinotus ja Cineraria aspera.

Uudella mantereella

Atsteekkien k{ytt{mist{ hallusinogeeneista on jo mainittu
sienet (teonanacatl), kaktukset (peyotl), liaanit (ololiuhqui)
sek{ Datura-lajit (toluah). Edellisten lis{ksi Sahagun mainitsi
kasvin poyomatli (jonka nimi nahuatlin kieless{ ehk{
pipiltzintzintli, mazateekeilla hojas de la Pastora). Wassonin
toimesta kasvi sai vuonna 1963 nimekseen n{kij|iden salvia,
Salvia divinorum.

Mazateekit keitt{v{t lehdet ja juovat keitoksen. Curandero

[Joni Jarvenkyla]

Sienet

Bisehoff, W.H.: The Ecstasy Drugs, NY 1963
(The) Complete Psiloeybin Mushroom Cultivation Bible, Miami
Haard, R.: Poisonous & Hallucinogenic Mushrooms, BC 1975
Harris, Bob: Growing Wild Mushrooms, California 1976
Heim, R.: Les champignons toxiques et hallucinogenes, Paris 1963
H0iland, Klaus: Norske Psilocyber, Norw.Journ.of Botany, bd 25, 1978
Oss & Oerie: Psilocybin Magie Mushroom Growers Guide, California 1976
Ott & Bigwood: Teonanaeatl, Seattle 1978
Stamets, Paul: Psiloeybe Mushrooms & Their Allies, California 1978
Wasson & Heim: Champignons Hallueinogenes du Mexique, Paris 1965
Wasson, R.G.: Maria Sabina and her Mazatee Mushroom Velada, NY 1974

28 Concerning the "golden flower" of medieval alchemy (cf. fig. 30),
see Adolphus Senior, Azoth. The golden flower comes from the greek
(greek) (Berthelot, Alch. grecs, III, xlix, 19) and (greek) = 'golden flower',
a magical plant like the Homeric (greek), which is often mentioned by the
alchemists. The golden flower is the nobelest and purest essence of gold.
The same name is sometimes given to pyrites. (Cf. Lippmann, Entstehung und
Ausbreitung der Alchemie, I, p. 70.) The strength of aqua permanens is also
called flos, 'flower' (Turba, ed. Ruska, p. 214, 20). Flos is used by later
alchemists to express the mythical transforming substance. (Cf.
"flos cirinus" in Aurora consurgens; "flos aeris aureus" in "Consil. coniug.,
Ars chemica," p. 167; "flos est aqua nummosa [Mercurius]" in "Allegoriae
sapientum," p. 81; "flos operis est lapis" in Mylius, Philosophia reformata,
p. 30.)

Torajyv{ ja LSD

Abramson, H.: The use of LSD in Psychotherapy and Alcoholism, NY 1966
Barger, R.: Ergot and Ergotism, London 1931
Caldwell, W: LSD Psychotherapy, California 1970
Gottlieb, Adam: The Book of Acid, Kingstone 1975
Grof, Stanislav: The Realms of the Human Unconscious, NY 1975-82 (4 vols)
LSD, The Consciousness-Expanding Drug, (anthology) NY 1972
Sankar, Siva: LSD - A Total Study, NY
Smith, M.: Psychedelic Chemistry, NY 1973
Wasson, Hofmann, Ruck: The Road to Eleusis, NY 1978

Peyote

Aberle: The Peyote Religion Among the Navaho, Chicago t966
Barre, W. la: The Peyote Cult, USA 1938
Bruhn, Jan: Pharmacognostic Studie of Peyote...Uppsala 1975
(The) First Book of Sacraments (The Church of the Tree of Life), USA
Huxley, Aldous: Doors of Perception, USA
Marriott: Peyote, USA 1963
Myerhoff, Barbara: The Peyote Hunt, USA
Kluver, H.: Mescal and mechanisms of hallucinations, Chicago 1966
< Review Peyote, Lloydia 1 973, bd 36
Slotkin, J.S.: The Peyote Religion, USA 1937

Noitien koisot

Cavendish, R.: The Black Arts, London 1967
Hansen, Harold: Heksens Urtegerd, Kobenhavn 1976 (engl & ruots)
Heiser, Charles: Nightshades, the Paradoxical Plants, USA 1969
Huysmans, J.K.: Down There (La Bas), NY 1958
Levi, E.: The History of Magic, NY
Scott, J.: The Mandrake Root, London 1946
Thompson, C.J.S.: The Mystic Mandrake, London 1934
Thorndike: A History of Magic and Experimental Science, 1923-58 (8 vols)

Hamppu

Andrews & Vinkenoog: The Book of Grass, NY 1967
Chernick, Laurence: The Great Books of Hashish, California 1979
Drake, Jr: Connoisseur's Handbook of Marijuana, USA
Drake, Jr: International Cultivator's Handbook, USA
Frank & Rosenthal: Marijuana Grower's Guide, USA 1978 (tansk. 1980)
Gottlieb, Adam: Art & Science of Cannabis Cookery, USA 1978 (tansk. 1984)
Hoye, David: Extracts of Cannabis alchemy, California 1973
Stevens, M.: How to Grow the finest Marijuana Indoors, USA 1979

Lemmenyrtit

Douglas & Slinger: Sexual Secrets, the alchemy of ecstasy, NY 1979
Gottlieb, Adam: Sex, Drugs and Aphrodisiacs, California 1977
Ranga, Ananga: The Hindu Art of Love by Kalayena Malla, NY 1964
Vatsjajanan Kama Sutra, Tampere 1966
Muuta kirjallisuutta

Baudelaire, Charles: Artificial Paradise, NY 1971
Burroughs & Ginsberg: the YAGE letters, NY 1968
Castaneda, Charlos: The Taeching of Don Juan, LA 1968
Dahlgren, Rolf: Angiospermernes taxonomi 1-4, Kobenhavn 1974
Efron, D.H.: Ethnopharmacologic Search for Psychoactive Drugs, USA 1967
Farrere, C.: Black Opium, California 1974
France, Hector: Musk, hashish and blood, USA 1965
Glaser, Hugo: Gift, Stockholm 1939
Hyams: Dionysos - A Social History of the Wine Vine, NY 1965
Lamb, Bruce: Wizard of the Upper Amazon, USA 1965
Lee, David: Cocaine - Consumers Handbook, USA
Lewis, Louis: Phantastica, Narcotic and Stimulating Drugs...London 1931
Lindesmith, A.R.: Addiction and Opiates, Chicago 1968
Ludlow, F.H.: The Hasheesh Eater, USA 1975
Mortimer, Golden W.: History of Coca, NY 1901
Mrabet, Mohammed: MHashish, NY 1970
Naranjo, Claudio: The Healing Journey, NY
Pitigrilli: Cocaine, California 1974
Rinboche, echung: Tibetan Medicine, London 1973
Rios, M.D.: Visionary Vine, NY 1970
Sahagun, B.: Histria General de las cosas de Nueva Espana, Mexico 1938
Steinmetz: Kava-kva, California 1973
Stubbs, H.: The Indian Nectar, London 1662
Taylor, Norman: Plant Drugs that Changed the World, NY1965
Taylor, Norman: Narcotics, Nature's Danaerous Gifts, NY 1966
Wickizer, V.D.: Coffee, Tea and Cocoa, California 1951

Indeksi

Aconitum napellus............. 9 Echinocereus..................17
Acorus calamus................31 Ecuadorissa aguacolla.........17
Actea alba....................34 Elizabetha princeps...........33
Actinidia polygame............36 Elaphrium bipinnatum..........36
Alchornea floribunda..........30 Ephedra vulgaris..............32
Amanita muscaria.............. 5-7 Epithelantha micromes.........17
Anadenanthera.................34 Erythrina flabelliformis......33
Aqua vitae....................41 Erythroxylon coca.............31
Arctostaphylos uva-ursi.......34 Eschscholzia californica......34
Areca catechu.................32 Foeniculum vulgare............36
Argemone mexicana.............33 Fumaria officinalis...........24
Argyreia nervosa..............15 Galbulimina belgraveana.......36
Ariocarpus....................17 Galerina marginata............ 8
Artemisia absinthium..........34 Ganoderna lucidum............. 5
Asarum europaeum..............31 Genista canariensis...........33
Astrophylum asterias..........16 Glaucium flavum...............24
Atropa belladonna.............22 Glochoma hederacea............37
Banisteriopsis................18 Gustavia poeppigiana..........36
Boletus.......................12 Gymnopilus....................12
Botrychium lunaria............19 Heimia salicifolia............33
Brunfelsia tastevini..........18,22 Hieracium pilocella...........22
Calea zacatechichi............33 Homalomena ereriba............36
Calliandra anomala............36 Humulus lupulus...............34
Camella thea..................32 Hydrocotyle...................32
Cannabis sativa...............25-28 Hyoscyamus niger..............20
Cantharis.....................29 Ilex paraguayensis............32
Catha edulis..................31 Ipomoea violacea..............15
Catharanthus..................37 Juniperus communis............37
Cereus Fecten.................17 Jurema branca.................41
Chelidonium majus.............24 Justicia peetoralis...........34
Cicuta virosa................. 9 Kaempferia galanga............36
Cimicifuga racemosa...........34 Lactuca.......................37
Cineraria aspera..............32 Laburnum......................-
Cinnamomum camphora...........37 Leonitis leonurus.............36
Claviceps purpurea............13 Levistieum officinale.........32
Clitoeybe..................... 8 Lobelia tupa..................37
Coffea arabica................32 Lolium temulentum.............13
Cola nitida...................32 Lophophora williamsii.........16
Colchium autumnale............ 8 Lycium halimifolium...........34
Coleus blumei.................37 Lycopersicium esculentura.....22
Conium maculatum.............. 9 Lycopodium selago.............34
Conocybe......................12 MammiIlaria neyderi...........17
Coprinus niveus...............12 MammillOpsis senilis..........17
Cortinarius................... 8 Mandragora officinarum........22
Corydalis.....................24 Manihot esculenta.............32
Corynanthe yohimbe............30 Mentha pulegium...............13
Coryphantha macromeris........17 Merremia tuberosa.............17
Cucumis.......................37 Mesembryanthemun..............32
Cuscuta.......................15 Mimosa hostilis...............41
Cypripedium...................35 Mirabilis multif lora.........33
Datura........................18,20 Mitragyna speciosa............31
Dendrophthoe..................36 Monadenium lugardae...........36,37
Dicentra spectabilis..........24 Monotropa unif lora ..........35
Digitalis purpurea............ 8 Myristica fragrans............36
Duboisia hopwoodii............32


Nananthus albinotus...........32
Narcissus.....................22
Neoraimundia macrostibus......17
Nepeta cataria................37
Nicotiana tabacum.............41
Olmedioperebea scierophylla...34
Panaeolina....................12
Panaeolus.....................11-12
Panax ginseng.................32
Pancratium trianthum..........16
Papaver somniferum............23-24
Paullinia cupana..............32
Pedilanthus titimaloides......17
Peganum harmala...............17
Pelecyphora aselliformis......16,17
Pholiota squarrosa............36
Phytolacca....................35
Pilocarpus....................33
Piper betel...................32
Piper methysticum.............36
Piptadenia....................-
Plotus alle...................36
Prestonia amazonica...........34
Prunus serotina...............34
Psathyrella gracilis..........12
Psilocybe.....................11-12
Psychotria viridis............18
Ptelea trifoliata.............34
Ptychopetalum.................29
Rivea corymbosa...............15
Roseocactus fissuratus........16
Russula nonborbingia..........36
Rynchosia.....................33
Quamoclidon multiflorum.......33
Salvia divinorum..............33
Sanguinaria canadensis........34
Sceletium expansum............36
Sclerocarya caffra............36
Senecio cineraria.............37
Solanum.......................22
Sophora secundiflora..........33
Stipa raseyi..................35
Strombocactus disciformis.....16
Stropharia....................11-12
Strychnos..................... 8,29
Tabernanthe iboga.............30
Terminalia belerica...........36
Tetradynamie..................32
Tetrapteris methystica........32
Theobroma cacao...............32
Theobroma subincanum..........33
Trichosereus pachanoi.........17
Turnera diffusa...............29
Thuja occidentalis............37
Valeriana officinalis.........37
Verbascum.....................22
Virola........................33
Vitis vinifera................41

Printed in Denmark
Copyright Ruber Roseus
Assassins Press
Copenhagen 1985
ISBN 87-981830-0-1

Tilaukset:
Anarkistisk Bogcafe
Nansensgade 43
DK - 1366 Kobenhavn

[Karri Tapani Palovuori]

In article <1992Mar8.1...@mits.mdata.fi> j...@mits.mdata.fi (Joni Jarvenkyla) writes:

Jottei artikkelin informaatioarvo jaisi epaselvaksi, niin toistan siita tassa
kaksi kohtaa:

>Syankaliumia l|ytyy sinihapon kalisuolasta...
>...Tappava annos syankaliumia on 60 g.

Nama ovat molemmat totta. :-|

Karri

P.S. Kenen on vastuu, jos joku tappaa/vahingoittaa itsensa jutun
paikkansapitavyyteen luottaen?