Eideettinen muisti ja valokuvamuisti

[Tuomas Yrjövuori]

Eideettinen muisti ja valokuvamuisti sotketaan toisinaan keskenään.
Eideettinen muisti tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että muistikuva on
poikkeuksellisen tarkka ja todenmukainen. Muistikuva on voinut syntyä
pitkälläkin tarkkailujaksolla. Valokuvamuisti puolestaan tarkoittaa
sitä, että henkilö pystyy muistamaan näkemänsä "snap shotin" erittäin
tarkasti.

On tieteellinen tosiasia, että eideettistä muistia esiintyy tietyllä
pienellä joukolla ihmisiä. Sen sijaan valokuvamuistin olemassa oloa ei
ole pystytty todistamaan tieteellisesti. Aloin pohtia, miksi näin on.
Jos henkilöllä olisi valokuvamuisti, edellyttäisi se sitä, että henkilön
silmien verkkokalvot koostuisivat kauttaaltaan vain ja ainoastaan
tarkkaan näkemiseen vaadittavista tappisoluista.

Tällaisia poikkeamia ei tietääkseni ole havaittu, joten siispä meillä ei
myöskään ole valokuvamuistiin kykeneviä ihmisiä. Tällaisilla ihmisillä
todennäköisesti olisi myös erittäin suuri riski sairastua
avokulmaglaukoomaan, koska se näköhermokimppu ei yksinkertaisesti
mahtuisi siitä pääkallon reiästä läpi. Ainoastaan erityinen geneettinen
poikkeama voisi mahdollistaa sen, että ihminen kykenisi näkemään
puolipallon avaruuskulmalla kaiken tarkasti ja vieläpä muistamaan sen.

Eideettinen muisti ei edellytä valokuvamuistia. Ihminen aistii useilla
aisteilla. Näkeminenkin tapahtuu skannaamalla. Huonosilmäiselläkin
ihmisellä voinee olla eideettinen muisti. Kyse on juurikin muistista,
aivoista. Näköhavainnon analysoinnilla aivojen näkökeskuksella on tärkeä
rooli. Eideettisen muistin tutkimuksessa pitäisi luultavasti perehtyä
siihen prosessiin, miten informaatio liikkuu näkökeskuksesta ensin
"lyhytkestoiseen muistiin" ja sen jälkeen "pitkäkestoiseen muistiin".

--
Tuomas Yrjövuori