12.05.2013 20:00, kaj.st...@helsinki.fi.invalid kirjoitti:
> Rauno Viljanen <
rauno.v...@kolumbus.fi> wrote:
>> Tulevaisuus kuoleman j�lkeen?
>
>> Kaikki nousevat kuolleista, toisille ikuinen elama, ja muille kadotus.
>> v.1999 .... 23% // v.2003 .... 19% //
>> Kaikki pelastuvat.
>> v.1999 .... 21% // v.2003 .... 15% //
>> Kaikki tajunta loppuu ikuisiksi ajoiksi.
>> v.1999 .... 25% // v.2003 .... 31 //
>> Harvat pelastuvat, uskottomat kuolevat.
>> v.1999 .... 5% // v.2003 .... 6% //
>
>> Ateistinen k�sitys "Ei tajuntaa kuoleman j�lkeen" kovassa kasvussa.
>
> _Luulen_ ett� tulkintasi on oikein.
>
> Mutta _kritisoisin_ tulkintaasi vaikkapa perustein ett�:
> 1) Virhemarginaalit ei esill�
>
Virhemarginaali on aina t�llaisissa haastattelututkimuksissa iso. Mutta
niin on aina. Varsinkin kun uskovaisuuksiakin lasketaan j�senyysperustein.
Haastattelun virheit� lis�� otosten koko. Tarkimman tiedon voi saada
kuulustelemalla kaikki. Silloinkin on aihetta varoa valheita. Ja
silloin kuulustelupaikan tulee olla neutraali. N�in t�llaisilla
tutkimuksilla voi pyyhki� takapuolta.
MUTTA!!
T�llainen tutkimus antaa kyll� suuntaa minne ollaan menossa.
> 2) N�it� "miten ajattelet"_ kyselyj� vaani se todeksi havaittu ilmi� ett�
> edelt�v�t kysymykset ohjaavat seuraavia. Olivatko edelt�v�t kysymykset aina
> samoja?
>
Jos tutkimus tehd��n, niin silloin luulisi kaikille jaettavien
kysymysten olevan samoja. Se on my�s helppo toteuttaa. T�ss� on
tutkimuksen aihe sellainen, jossa ei n�yt� olevan johdattelevia kysymyksi�.
Mutta suurta vaikutusta virheisiin voi tuottaa paikka miss� t�llaista
kysyy. Esim. kirkoissa jumalanpalveluksen yhteydess� tehty kysely on
nollan arvoinen.
Tied�n sellaisiakin tutkijoita jotka jakelevat tutkimuskysymyksi�
l�hinn� siell� miss� yleens� itsekin ovat. Esimerkiksi h�nen oman
harrasteyhteis�ns� joukossa.... jos tutkija ei ymm�rr� tuon enemp��
niin potkut.
> 3) Miten toteutettu? Ovatko siis vastaajaotos 1999 sama kuin 2003.
>
Todenn�k�isesti ei. Uskon t�llaiset tutkimukset teht�v�n ohikulkijoiden
keskuudessa. T�llaisia tutkimuksia pit�isi suorittaa vaikka
s�hk�postiviesteill�. Ja eri vuosina vastaajina pit�isi olla samat
vastaajat.
Kaikkein luotettavimpia t�llaiset tutkimukset ovat kun kuulustellaan
kaikki.
> Ja tietenkin: onko % perustallaajan k�sitys asiasta jotenkin relevantti
> tieteen ja tutkimuksen kannalta? (Julkisen rahoituksen tieteen kannalta
> tietenkin k�yt�nn�ss�, mutta siis sis�ll�llisesti)?
>
Ei haastatteluluontoisilla tutkimuksilla ole tieteellist� arvoa.
Silloinhan olisi kuulusteltava kaikki.
Meill� ammattiliitto l�hett�� ty�olosuhdetutkimuksissa
s�hk�postikyselyit� jokaiselle j�senelle. Vastaamatta voisi j�tt�� vain
el�kel�iset ja sairaat joita asia ei koske.
Mutta jos olet el�kkeell�, ja silti teet t�it� jotka ovat samaa
ammattiliittoa koskevaa ty�t�, niin siin� tapauksessa on vastattava.
T�ss�h�n on liossa ammattikunnan etujen valvonta.
Min� olin kerran tekem�ss� seksuaalik�ytt�ytymisen tutkimusta. Sekin
oli toteutettava kyselyin. Min� olin ainoa, joka vaadin tietynlaisia
p��llekk�is-kysymyksi�, koska oli syyt� pel�t� vastaajien valehtelevan
joihinkin kysymyksiin. Min� vaadin, ett� jos kysymyksi� ei laadita
n�in, niin min� en ole k�ytett�viss�. Min� olin siis mukana keskeisen�
henkil�n� suunnittelemassa n�it� p��llekk�is-kysymyksi�.
Tutkimus toteutettiin, ja vastauksista paljastui mm. biseksuaalien m��r�
vaikka koko sanaa ei edes kysymysten joukossa edes n�kynyt.
Tutkimuksesta paljastui, ett� suurin osa vastaajista oli biseksuaaleja.
Homoseksuaaleja oli enemm�n. Heteroseksuaalien joukosta paljastui
"torjuttuja bi- ja homoseksuaaleja". Masturboimista harrasti jokainen
pois lukien sairaat jotka eiv�t voineet sit� harrastaa. Joukosta erottui
psyykenl��kkeiden k�ytt�ji�. My�s joitakin a-seksuaaleja (seksitt�mi�)
paljastui. Moni nuori "kolli" halusi osoittaa millainen pukki h�n on.
N�m� eiv�t usein olekaan sellaisia pukkeja, vaan joukossa on runsaasti
niit�kin joilla ei edes ollut seksikokemuksia.
Paljastui my�s �nkyr�uskovaisia... kuten muitakin joilla "oli joku syy
olla ep�rehellinen".
Meill� on tietynlainen kulttuuri jossa olemme kasvaneet. Varsinkin
t�m�n aiheisissa tutkimuksissa valehdellaan suoraa p��t�. Mutta
sittenkin taidokkaat kysymykset paljastavat aivan uusia n�kymi�.
Kaikkea ei tarvitse kysy� suoraan. Johdattelevia kysymyksi� ei saa
olla. Vastaaja ei saa huomata p��llekk�is-kysymyksi�, jotka paljastuvat
vain tutkijoille analyysien kautta. Ja niist� paljastuu paljon muutakin
mit� ei kysyt� suoraan.
Henkil�kohtaisesti olen hyvin skeptinen kyselytutkimuksiin koska niit�
ei useinkaan.
Joka tapauksessa ylimp�n� olevat kysymykset ovat sellaisia joihin juuri
kell��n ei ole syyt� olla ep�rehellinen. Siit� n�kyy selv�sti, kuinka
v�h�n en�� uskotaan niin kuin Raamattu opettaa. Ja ett� 80-luku oli
k��nnekohta uskonnon merkityksen v�henemiseen. Ja ett� nyt uskonnon
merkityksen v�heneminen on todella voimakasta. Mutta uskonto tulee
vaikuttamaan kulttuurin kautta viel� pitk��n.